Hämmentäviä lukuja golfin potentiaalista Suomessa - Golfpiste.com

21.–28.6. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[19][33]
KilpailuaSuomalaista
Ajankohtaista

Hämmentäviä lukuja golfin potentiaalista Suomessa

Tuoreen tutkimuksen mukaan golfilla on huikea kasvupotentiaali Suomessa. Tutkimuksen mukaan 700 000 suomalaista haluaisi kokeilla golfia.

IRO Researchin tammikuussa puhelinhaastatteluin toteuttaman tutkimuksen mukaan 47 % suomalaisista suhtautuu golfiin myönteisesti ja 38 % pitää golfia kiinnostavana lajina. Lukumääräisesti ilmaistuna golfista kiinnostuneita on 1 700 000. Heistä miljoona on kokeillut golfia, mutta ei pelaa aktiivisesti ja 700 000 haluaisi kokeilla lajia. Näiden lukujen perusteella golfin kasvupotentiaali on huikea. ”Kasvu ei jää kiinni siitä, ettei laji kiinnostaisi vaan siitä, miten pystymme myymään golfin näille ihmisille”, Suomen Golfliiton aloittelijoista vastaava konsultti Aarni Nordqvist kiteyttää. Kun tutkimustuloksia palastellaan edelleen, löytyy ryhmä, joka on kiinnostunut golfista, suhtautuu siihen myönteisesti, mutta ei ole vielä kokeillut lajia. Heitä on 500 000. Nordqvist näkee juuri tämän ihmisryhmän potentiaalisimpina uusina harrastajina. ”He ovat alttiimpia aloittamaan golfharrastuksen kuin golfia jo kokeilleet, koska heillä ei ole minkäänlaisia kokemuksia alla. IRO Research näki tutkimustuloksista, että kun ihminen käy kokeilemassa lajia, hän voi huomata, ettei se ollutkaan niin sanotusti hänen juttunsa. Toisaalta ensivaikutelma on voinut olla muutoinkin negatiivinen ja siksi kunkin golfyhteisön jäsenen kannattaisi tarkastella toimintatapojaan. Ensivaikutelma näyttää olevan erittäin tärkeä golfin aloittamisen kannalta”, Nordqvist sanoo.

Tutkimuksen mukaan ilman golfseuran jäsenyyttä harrastavia, esimerkiksi vain rangella lyömiseen tyytyviä, golfareita olisi Suomessa 41 000.

Tutkimuksen mukaan ilman golfseuran jäsenyyttä harrastavia, esimerkiksi vain rangella lyömiseen tyytyviä, golfareita olisi Suomessa 41 000.

41 000 harrastaa ilman tasoituskorttia Tutkimus määrittää, että Suomessa on 122 000 golfaria, jotka ovat seuran jäseniä ja pelaavat vähintään muutaman kerran vuodessa. Sellaisia golfareita, jotka harrastavat ilman golfseuran jäsenyyttä on tutkimuksen mukaan häkellyttävät 41 000. ”Se on kieltämättä yllättävän suuri määrä. Mutta samalla täytyy muistaa, että nämäkin ihmiset ovat sitä potentiaalia. Joillekin harrastaminen on esimerkiksi rangella käymistä ja golfyhteisön pitäisi vain pystyä tarjoamaan sellaisia paketteja, jotka seuroihin kuulumattomat harrastajat kokevat lisäarvona ja saisi heidät tarttumaan jäsenyyteen”, Nordqvist sanoo. Suomen vilkkainta rangea ylläpitävän Paloheinä Golfin head pro Hanna Teerijoki ihmettelee myös lukumäärää vaikkakin Paloheinässä ”rangeharrastajia” näkyy runsaasti. ”Yllättävän iso luku tuo on kaikkeen muuhun verrattuna. Mutta olisin iloinen, jos heitä olisi noin paljon. Meillä 25-30% kävijöistä on muuten vaan rangella lyöviä. Prosenttia nostavat esimerkiksi koululaiset, jotka käyvät meillä liikuntatunneillaan”, Teerijoki sanoo. 19 % kokeilijoista alkanut pelata Kyselytutkimuksen mukaan hieman yli miljoona suomalaista on kokeillut golfia, mutta ei ole pelannut sitä aktiivisesti. Pienellä laskutoimituksella, jossa kaikkien golfia kokeilleiden määrää verrataan lajia aktiivisesti pelaavien määrään sekä lajin lopettaneiden, joita on tutkimuksen mukaan 122 000, määrään, saadaan prosenttiluku, joka kertoo kuinka moni lajia kokeilleista on alkanut aktiivisesti pelata golfia. Luku on 18,7%. ”Erittäin huono prosentti tuollaiseen massaan nähden”, Hanna Teerijoki naulaa. ”Ihmisille, jotka tulevat golfia kokeilemaan, pitäisi olla heti saatavissa informaatiota, miten jatkaa eteenpäin”, hän jatkaa. Golfliiton Aarni Nordqvist nostaa tässäkin kohtaa esiin keltanokan kokeman ensivaikutelman golfista. ”Miten kenttä ottaa vastaa ne, jotka tulevat sinne ensimmäistä kertaa? Onko tämä kuvio mietitty selkeäksi? Esimerkiksi Paloheinässä se on toteutettu mielestäni hyvin ja kaikki opasteet ja muut on rakennettu siten, että ihminen osaa toimia siellä.”

<a href=Aarni Nordqvist kaipaisi uusille golfareille enemmän valinnanvaraa niin kenttien kuin palvelupakettien suhteen." src="/wp-content/uploads/2013/03/11020108472643.jpg" width="505">

Aarni Nordqvist kaipaisi uusille golfareille enemmän valinnanvaraa niin kenttien kuin palvelupakettien suhteen.

Paljonko Suomessa voisi olla golfareita? IRO Researchin kyselytutkimuksen mukaan sellaisia golfista kiinnostuneita ihmisiä, jotka haluaisivat kokeilla lajia on siis 700 000. Jos tästä joukosta saadaan houkuteltua aktiivisia pelaajia samalla prosentilla kuin tähän asti, potentiaali realisoituisi noin 130 000 uudeksi golfariksi. Kanadassa, missä on osapuilleen samanlainen ilmasto kuin Suomessa, on 6 miljoonaa golfaria. Asukaslukuun suhteutettuna tämä vastaa miljoonaa golfaria Suomessa. Tällaisista luvuista voi toki haaveilla, mutta kuinka paljon Suomessa voisi realistisesti ajateltuna – ja Golfin potentiaalitutkimukseen peilaten – olla golfareita? ”Jos tarjoamme tätä perinteistä juttua, alamme jo olla potentiaalin ylärajoilla. Mutta, jos meillä olisi enemmän valinnanvaraa niin kenttien kuin palvelupakettien suhteen, golfareita voisi olla paljon enemmän. Tutkimuksen perusteella potentiaalia näyttäisi aika hyvin löytyvän tuon 500 000 ihmisen verran”, Aarni Nordqvist sanoo. ”Jos otetaan vertailumaaksi Ruotsi, missä oli parhaimmillaan vajaat 600 000 rekisteröitynyttä golfaria ja on noin puolet enemmän asukkaita, niin meillä se vastaisi noin 300 000 golfaria. Se voisi olla realistinen mahdollisuus ja silloin menisi kyllä tosi kovaa”, Hanna Teerijoki arvioi. ”Ruotsissa tosin golf on helpompi aloittaa kuin meillä”, hän kuitenkin huomauttaa. Golfin potentiaalitutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluin tammikuussa 2013. Haastatteluja tehtiin 1 001 kappaletta. Tutkimusta varten tehtiin satunnaisotos suomalaisista 15-74-vuotiaista henkilöistä ja saatu tulos edustaa tämän kohderyhmän (est. 4 068 552 henkilöä) mielipidettä. Janne Knuuti

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (20 kpl)

  • Aha. says:

    Ruotsissa ja Kanadassa golf on jokamiehen laji, mutta Suomessa laji on edelleen elitistinen ja keskiverto-golfari on edelleen erittäin negatiivinen kaikkea muuta kohtaan kun omaa tekemistään kohtaan. Ruotsiin ja Kanadaan ei Suomen golfia siis voi verrata missään tapauksessa. Ilmapiiriin pitää ensin tulla muutos, muutoin mikään ei muutu. Millä muutat ilmapiirin?

  • mai says:

    Kovasti panostetaan nuorisogolfiin, ihan hyvä, mutta potentiaaliset tämän päivän golfaajat, vaikkapa sitten osakkeenomistajat/vuokrapelaajat tulevat vanhemmasta väestöstä, jolla on aikaa harrastaa ja halua kuulua erilaisiin yhteisöihin eikä edes vain yhden kentän pelaaminen pelota. Golfliitto ja seurat asialle miettimään millä saataisi nämä harrastajat kunnolla mukaan eikä vaan harjoittelemaan ja kokeilemaan – ja myös miten saadaan tieto golfista useiden vuosien hyvänä liikunta- ja sosiaalisena harrastuksena useimpien tietoon. Ei lajissa mikään elitistisyyden leima, joka on viime vuosisadan höpinää, harrastuksen aloittamista estä vaan juuri aloittamisen ja jatkamisen vaikeus. Jollei sinulla ole pelaavaa ystävää, on vaikea tietää miten ja mistä pitäisi lähteä liikkeelle, samoin keskustelupalstojen epämiellyttävät kommentit hitaista löntystävistä eläkeläisistä kenttien tukkeena eivät paljon innosta yrittämään. Kampanja pystyyn, kentän pro plus hyvät sosiaaliset taidot omaavat jäsenet järjestämään hyvin mainostettuja ’tule kokeilemaan’ päiviä. Miksipä ei vaikka valtakunnallisesti muutaman kerran kesässä kaikilla kentillä, jotka haluavat laija edistää? Paikallisista golfliikkeistä mailoja kokeilijoiden käyttöön – samalla voivat liikkeetkin esittäytyä. Tämän lisäksi avointa asiallista tietoa pelaamisesta, eikä pelkästään oman kentän hehkutusta. Paikalliselehti kutsutaan tietysti mukaan….. Jotain pitää tehdä eikä vaan puhua että jotain pitäisi tehdä!

  • Viisastelija says:

    eli tilanne korjautuu tekemisellä ja viestinnällä. Liitossa on uusi viestintäjohtaja, jolla pitäisi olla lihaksia vaikuttaa median kautta (esim. Hesarin viime viikkoista artikkelia ei saisi päästää esille). Kynnystä pitää alentaa ja houkutella uusia lajin pariin: liitto (joka ilmoitti olevansa varakas OK- avustuksen uutisoinnin yhteydessä) voisi vuokrata kapasiteettia tietyiltä kentiltä systemaattisesti, kutsua sinne avoin ovi periaatteella lajista kiinnostuneita, yhdistää siihen arvontoja (green card kursseja jne) jne.

  • JurttaPekka says:

    Golf ei ole Suomessa elitistinen laji, harrastaminen on kohtuuhintaista verrattuna moniin muihin maihin. Myöskään harrrastajat eivät mielestäni täytä elitismin vaatimuksia olemattomine käytöstapoineen. Suomessa klubien parkkikset on täynnä ihan tavallisia autoja. Käykääpä keskieuroopassa pelaamassa ja katselkaa klubien parkkipaikkoja, autot on suurimmaksi osaksi premium ja luxusmerkkejä..

  • Ilpo L. says:

    Aha osuu oikeaan. Tavalliset duunarit ja niiden lapset voisivat muuttaa ilmapiirin mutta niin kauan kuin golfkentitien pelaajakanta muodostuu nirppanokista, mulkvisteista, valittajista, itseään täynnä olevista pikkupomoista ja niiden muijista niin ei kiitos. Pelaan mielummin ulkomailla jossa ihmisillä on sentään käytöstapoja.

  • höpönlöpön says:

    Lopettakaa kuomat nyt tuo vouhkaaminen elististisyydestä. Sen on vain ja ainoastaan katsojan silmissä. Älytöntä ja järkeä vailla olevaa meuhkaamista, joka ei vie mihinkään. Ilmapiiri paranee jo sillä, kun te lopetatte tuon yksipuolisen jupinan ja saarnaamisen.

  • onejp says:

    Nykyisellään pelaajien harteille on jätetty peliajan haku ja varaus. Tähän helposti liittyy myös peliseuran varaus ja sovittelu. Toki yksinkin voi mennä, mutta silloin heittäytyy sattuman varaan joutuuko minkälaiseen sulkeutuneeseen seuraan. Joka tapauksessa kynnystä, varsinkin lajin aloittelijalle tulee aivan suotta. Yksikään kenttä ei vielä tee seuraavaa järjestelyä. Kenttä voisi kutsua avoimesti aloittelevat/vähän pelanneet pelaajat rekisteröitymään ja kertomaan itsestään niin paljon, jotta heitä voisi koota sopivan samanhenkisiin seurueisiin, eikä vain aloittelevien pelaajien vaan myös kokeneempien kanssa. Kenttät pääsisivät näin aktiivisesti tarjoamaan vapaita peliaikoja ja nostamaan käyttökapasiteettejään, vielä niin että samaan aikaan pitäisivät paremmin huolta lajiin sisään pääsemisestä.

  • Player says:

    Kenen kustannuksella rakennetaan uudet kentät(n. 200 kpl), joihin mahtuisivat nuo 130000 uutta pelaajaa. Nykyisille kentille he eivät mahdu, joten on aivan turha haikailla suuresta kasvusta pelaajamäärissä. Kentät ovat pääosin ruuhkaisia jo nykyäänkin. Täällä, sekä tuossa Knuutin jutussa ei ymmärretä ottaa minkäänlaista kantaa tähän kapasiteettikysymykseen. Tavallisen pelaajan ja osakkaan kannalta olisi parempi, jos maksuja korotettaisiin esim. 20% ja sama määrä pelaajia saataisiin jotenkin lopettamaan.

  • JJJ says:

    Itse monta jäsentä golfin pariin saattaneena olen samoilla linjoilla kuin Mai. Eli lisää avoimien ovien päiviä ymv, joissa kerrotaan lajista ja seuraan liittymisestä jne. Valitettavan usein tällä hetkellä aloittelevilla golffareilla ei ole tietoa seuraan liittymisien vaihtoehdoista vielä greencardin suorituksen jälkeenkään. Lisäksi voisi luoda jonkinlaisen kummijärjestelmän, jossa seuran jäsen voisi ottaa uuden golffarin opastukseensa. Ja jokaisesta seuran jäseneksi saamastaan uudesta golffarista voisi kummille antaa jonkinlaisen palkkion, esim alennusta kenttämaksuista, rangepoletteja ymv. Näin uskoisin, että seuroihin saataisiin paljon uusia jäseniä, sillä potentiaalia tosiaan löytyy.

  • Erkki says:

    Kolme vuotta sitten aloitin golfin. Kävin greencard-kurssin, joka oli pelkkää rahastusta (220€) Lisää olisi pitänyt laittaa rahaa likoon, jotta olisi saanut oikeasti opastusta. Olen entinen urheilija, joten osaan itsekin etsiä tietoa ja soveltaa sitä. Yhtään en ole saanut apua esim. seuraltani johon maksan jäsenmaksun. Olen varma, että jos haluttaisiin lisätä aloittavien määrää, hyvin pienellä panostuksella alkuvaiheessa saataisiin aloittavat pelaajat koukkuun lajin pariin. Näkemykseni on, että suuriosa haluaa pitää lajin omanaan. Kertoohan siitä jo ulkopuolisilta suljetut kentät. Nyt kolme vuotta pelattuani ja muutaman skinin voitettuani : ) olen päässyt sisälle kentän ”ilmapiiriin” . Se on vain varmaankin joillekin hiukan pitkä aika se kolmevuotta…

  • Viis says:

    Potentiaalitutkimuksena hieman hämärä, mutta itse kaipaisin muutamia tunnuslukuja tähän uutiseen. Kuinka suuri otos (haastateltujen määrä), mistä ryhmästä (ikä, sukupuoli,tulot ja sijainti) ja mikä oli tutkimuksen virhemarginaali ? Annetut luvut ovat tosiaan hämmentäviä ja varmasti väärin korjauskerrottuja.

  • Janne Knuuti says:

    Kiitos huomautuksesta Viis. Jutun loppuun on nyt lisätty saatavilla olevat tunnusluvut.

  • lenkkeilijä says:

    Olen yksi noista kymmenistä tuhansista, jotka sanovat olevansa ”golfin harrastajia”, vaikka eivät ole minkään seuran jäseniä. Tosin en nykyisin pelaa kuin muutaman kerran vuodessa, osan ulkomailla, osan par3 jne. Takavuosina olen ollut seuran jäsen, ja pelannut enemmän. Ehkä joskus tulevaisuudessa taas liityn johonkin, saa nähdä? Harrastan myös lenkkeilyä, vaikka en ole lenkkeilyseuran jäsen. Sekä hiihtoa, laskettelua, ja joskus jopa luistelua lasten kanssa, vaikka kukaan meistä ei ole luisteluseuran jäsen. Golfin aloituskynnystä madaltaisi kovasti se, että ”kaikille vapaita” pay&play -kenttiä olisi enemmän. Siis oikeasti kaikille!!! – myös sellaisille, jotka eivät kuulu golfseuraan.

  • Erkki Jyrinki says:

    Aineisto on jutun mukaan kerätty puhelinhaastatteluin.Tuollaisessa keskustelussa golfiin myönteisesti ja kiinnostuneesti suhtautuvia on todennäköisesti enemmän kuin silloin jos aineisto kerättäisiin esimerkiksi postikyselyin, jolloin vastaaja tuntee itsensä enemmän anonyymiksi. Jutun otsikossa mainittu ”hämmennys” voi siis osittain johtua aineistonkeruumenetelmästä.

  • Brent says:

    tosiaan. Playerin viesti sivusi oleellista ongelmaa. Näissä jutuissa/selvityksissä ei tuoda riittävästi esiin golfyrittäjien, osakkaiden, harrastajien ja liiton täysin eriäviä näkemyksiä harrastajamäärän kasvun tavoiteltavuudesta. Samalla kuin yksi näistä toimijoista haluaa lisää asiakkaita/bisnestä toinen haluaa vähemmän kentän kuluttajia. Jokunen vuosi sitten liitto katsoi tehtäviinsä kuuluvan aloitteen tekemisen pelimahdollisuuksien vähentämiseksi (”osakkeettomat pelaajat”). On selvää, ettei yksikään leiri pysty yksin pääsemään tavoitteisiinsa. Olisiko aika esim liiton aloitteesta avata keskustelu siitä, mitä harrastajien määrän kasvu merkitsisi eri toimijoille ja mitä riskejä/mahdollisuuksia tässä on. Nykyisellään vaikuttaa siltä, että golfliitto on joutunut intressien ristituleen ja on varsin mahdottoman tehtävän edessä pyrkiessään ajamaan jäsentensä etuja. Liiton kalliit strategiat/visiot vesittyvät merkityksettömiksi kompromisseiksi tästä johtuen.

  • GolfGolf says:

    Miljoona kokeili golfia, mutta sitten tutustui golfyhteisöön. On se kumma, kun ei innosta, kun pelaamaan päästäkseen pitää heti kättelyssä kalliin setin ostettuaan sitoutua maksamaan muiden kierrokset. Annas olla jos katsoo, että ne 5-15 kierrosta, mitä ehtii pelaamaan, voi hankkia muillakin keinoin, ja vieläpä kenties siten, että näkee vähän muitakin kenttiä kuin sen yhden. Kenttiä tukkivat kalapuikkoviikset haukkuvat risaperselokiksi. Keskustelupalstoilla ja liitossa itketään pudonneiden osakehintojen ja sitoutuneiden golfareiden perään. Lokit vielä perk. ruuhkauttavat kentätkin. Just joo. Tai sitten se, että on aikoinaan pistetty 1200 pelioikeutta maailmalle 18 reikää kohti. Joo kyllähän se silloin toimi, kun 0-20 kierrosta pelaavat omistivat osakkeen ja tosiharrastajat siivestivät. Paikallisen puolisuljetun (GF ei suurimpia, muttei myöskään heikkokuntoisen kentän arvoinen) nettisivuilla toiminnanjohtaja pistää nyrkkiä pöytään, kun kenttä ruuhkainen ja joku nähnyt lokin jossain. Kentällä käynyt kourallinen muita kuin osakkaan vieraita, ylläpitokulut alueen suurimmat, remontti tulossa. Osakkeen arvo 0€, syy tietenkin kaikissa muissa paitsi yhtiössä. Voi voi. Peruskenttien osakkeen hinta näyttäisi olevan vastikkeen kanssa kääntäen verrannollinen. Kannattanee mennä katsomaan niiltä kentiltä, joiden osakkeilla on arvo, mitä eri vaihtoehtoja jatkoon on. Eri suuntia löytynee, mutta nykyrakenteilla muutos on aika nihkeää.

  • Aloituskynnys ylittymässä says:

    Aloittelijalle on hirveän tärkeää, että saa aloittaa lajin tutussa, samantasoisessa kaveriporukassa. Eli seurat voisivat markkinoida näin: ”Kokoa kavereistasi 3-4 hengen ryhmä ja tulkaa porukalla seuran kentälle tutustumispäiville. Saatte mukaanne kummipelaajan, jonka kanssa voitte mennä rangelle tai pelata kentällä yhden reiän.” Aloittelija huomaisi, että hienointa golfissa on lajin sosiaalisuus.

  • Taisto says:

    Nyt on tainnut mopo karata käsistä niin tutkimusfirmalta kuin golfliitoltakin. Sen verran utopistisia lukuja on esillä, että kannattaisi pikaisesti laittaa kiviä taskuun ettei leiju lopullisesti irti maan pinnalta. Olisi hauska tietää gallupin otoksesta enemmän ja samoin kysytyistä kysymyksistä. Nyt esitetyt luvut ovat sitä luokkaa, että kysymykset ovat todennäköisesti olleet luokkaa ”Kokeilisitko mieluummin golfia vai vanhaa miestä?”

  • mai says:

    Kaveriporukkaideakin on hyvä, näinkin ollaan saatu monta pelikaveria, mutta on monta kaveritonta väliinputoajaa, hienosti sanottuna. Laajennetaan ’kokoa kaveri’ juttua ja kerrotaan, että meiltä löytyy kaverit, voit tulla ihan yksinkin, tänne olet tervetullut etkä jää yksin ihmettelmään. Huomasin kenttämainoksista, että Hämeenlinnassa ollaan aloittamassa kautta kenttien yhteisesti järjestämillä avajaisbileillä jo maaliskuussa. Hieno idea, toivottavasti mainostusta tehdään tarpeeksi golfympyröidenkin ulkopuolella. Sitten vielä pari samanlaista tapahtumaa kesällä, bileet rangella, kaikki tervetulleita….. Siitä se lähtee, hienoa, kun joku on lähtenyt kehittämään uutta ja myös toteuttanut sen.

  • Juha L says:

    En halua missään nimessä, että alemman yhteiskuntaluokan ihmiset alkavat suurin joukoin pelaamaan. Se on nyt jo nähty mitä siitä seuraa. Ei välitetä säännöistä ja etiketistä. Anteeksi vain jos kuullostan julmalta ja rasisitiselta, mutta tämä on realismia. JurttaPekka on oikeassa, lähinnä kun seuraa nuorten nousukkaiden toimintaa niin tulee mieleen, että juntti on juntti vaikka voissa paistaisi. Siis Suomalainen –> Juntti.