Jaakkolan töitä pääsee ihailemaan syksyn aikana vielä Viipurin Golfissa.
”Veistoksiksi minä niitä itse kutsun”, Jere Jaakkola sanoo.
Joku saattaisi sanoa töitä tauluiksi tai väylätauluiksi. Termit eivät kuitenkaan ole kovin osuvia. Määrittely on hankalaa, sillä vastaavia ei ole tarjolla. Ollaan ihan uuden äärellä.
Pitkän uran golfalalla, muun muassa Suomen Golflehden pitkäaikaisena päätoimittajana tehnyt Jaakkola tunnustautuu golfkenttäarkkitehtuurin intohimoiseksi harrastajaksi. Hän opiskelee sitä jatkuvasti lisää.
Käytäntöön asti Jaakkola ei kuitenkaan pääse väyliä siirtämään, paitsi puulle.
”Nämä ovat kaikki kuvitteellisia, itse luomiani väyliä. Yhden todellisen väylän, Rock Golfin viitosväylän, olen mallintanut. Se meni omistaja Kari Karviselle lahjaksi, kun kenttä avattiin”, hän kertoo.
”Näissä saa lähteä tekemään omaa ideaa ja katsoa, mitä sieltä puusta syntyy. Olemassa olevasta väylästä kun tehdään tulkintaa niin puu asettaa raamit. Koskaan ei voi ihan tietää, mitä sieltä tule vastaan. Markkina voi kuitenkin olla näköisväylillä”, Jaakkola pohtii.
Rock Golf on luontevasti yksi kolmesta kentästä, jolla Jaakkolan työt ovat olleet esillä. Kaksi muuta ovat Nokia River Golf ja Viipurin Golf, jonne näyttely seuraavaksi siirtyy.
Teos nimeltä Width.
Kiinnostusta on ollut muillakin kentillä, muun muassa Ålands Golfklubbenilla Ahvenanmaalla, jonne työt saadaan näytteille ensi kesänä.
Jaakkola on suuri links-golfin ystävä. Näyttelyn vieminen golfin synnyinseuduille Britteinsaarille kiehtoo. Se voisi olla hyvä liike markkinoinnillisestikin. Kuuluisalta kentältä matkamuistoksi ostettu uniikki puuveistos ei välttämättä ole ylivoimainen kustannus ’once in a lifetime’ -reissulla oleville turisteille.
Myös näyttelyn työt ovat myynnissä. Niiden hinta liikkuu 1200–3500 euron välillä.
”On kysytty ja on tullut yhteydenottoja. Ei näitä kuitenkaan spontaanisti osteta, mutta ehkä asia jää mieleen ja joskus myöhemmin ostetaankin”, Jaakkola kertoo.
Työnsä Jaakkola on työstänyt useasta eri materiaalista, massiivipuusta, raakapuusta, vanerista ja viilusta.
”Olen halunnut kokeilla erilaisia materiaaleja. Tekemisessä on eroja, mutta en osaa sanoa, mikä on suosikkini. Haluan myös kuulla, miten ihmiset ottavat ne vastaan – ihmiset tykkäävät erilaisista, se on se palaute”, hän naurahtaa.
Teos nimeltä Leeway.
Mikä tahansa puu ei materiaaliksi kelpaa. Yksi työ, nimeltään ’Again’, on tehty mäntylankkuun. Tiheäsyistä, vuosikymmeniä vanhaa puutavaraa ei enää oikeastaan ole edes tarjolla missään.
”Se on appiukon vanhalta mökiltä kulkeutunut meille. Sillä on pitkä tarina. Unelmamateriaalia”, Jaakkola sanoo.
Yksi yleisimmistä Jaakkolalle esitetyistä kysymyksistä on, kauanko yhden teoksen tekemiseen menee aikaa.
”Sitä on vaikea määritellä. Minulla on aina monta samaan aikaan teossa, mutta jos tekisin yhden alusta loppuun, niin sen pystyy ehkä tekemään puolessatoista viikossa. Puun työstöön menee muutama päivä, mutta kuivumisaikoja ei voi nopeuttaa”, hän kertoo.
Kiire sopii muutenkin huonosti luovaan työhön. Puusta voi saada esille uniikkeja muotoja ja visuaalisia efektejä, mutta vain ajan kanssa ja tunteella.
Jaakkolan veistoksiin voi näyttelyiden lisäksi tutustua myös hänen yrityksensä kohta aukeavilla verkkosivuilla groundcreative.fi.