Tutkimustuloksen kiistävän norjalaisprofessorin mukaan golfilla ei varsinaisesti ole vaikutusta elinvuosien määrään.
Golfin pelaamisella on positiivinen vaikutus eliniän pituuteen. Näin kertoo yhdysvaltalainen Zeenat Qureshi Stroke Institute -tutkimuslaitos, joka kohdisti kymmenen vuotta kestäneen tutkimuksensa 5900 yli 65-vuotiaseen ihmiseen.
Kyseisistä henkilöistä 384 pelasi golfia kerran viikossa, ja tällä ryhmällä havaittiin olevan kahdeksan prosenttia pienempi kuolleisuus kuin niillä, jotka eivät harrasta lajia.
”Lajin sosiaalinen luonne ja maltillinen suoritustahti ylläpitävät varttuneempien henkilöiden motivaatiota ja kykyä jatkaa golfin harrastamista”, tutkimusta johtanut Missourin yliopiston neurologian professori Adnan Qureshi sanoi.
”Rasitukseltaan samankaltaisista aktiviteeteista, kävelystä ja muusta kevyestä kuntoilusta puuttuu golfiin kuuluva kilpailujännitys. Säännöllinen liikunta vähemmän saastuneessa ympäristössä sekä golfin tarjoama vuorovaikutus ovat lisäksi myönteisiä asioita terveyden kannalta.”
Vaikka golfin on todettu madaltavan varhaisen kuoleman riskiä, lajin harrastaminen ei tutkimuksen mukaan sinällään vähennä sydänkohtauksen tai aivoinfarktin mahdollisuutta.
Tuore tutkimus tukee Englannin golfliiton pari vuotta sitten tekemää tutkimusta, jonka mukaan golf säästää vuositasolla mittavia summia terveyskuluissa. Tähän England Golfin yhteistyössä Mytime Active – ja UKactive-järjestöjen kanssa puuhaamaan tutkimukseen osallistui 3200 lajin harrastajaa.
Sen mukaan tutkimusalueen paikalliset terveysviranomaiset säästivät golfin avulla vuosittain 3,4 miljoonaa puntaa eli noin neljä miljoonaa euroa. Säästöt voisivat tutkimuksen laatijoiden mukaan vain kasvaa, mikäli hieman satunnaisemmin golfia harrastavat lisäisivät pelimääriään.
Golfari kävelee 18-reikäisellä kierroksella keskimäärin kymmenen kilometriä, ja harrastaja tulee kuluttaneeksi jo yhdeksän reiän pelin aikana yli 700 kaloria. Tällaiset luvut ovat oikein markkinoituna hyvä myyntivaltti varttuneempien − jos nuorempienkin − ihmisten houkuttelemiseksi golfin pariin.
Qureshin johtamalla tutkimuksella on myös epäilijänsä. Norjalainen urheilulääketieteen professori Ulf Ekelund ei näe, että nimenomaan golf johtaisi pidempään elämään. Hänen mielestään lopputuleman taustalla voisi pikemminkin olla golfareiden keskimäärin terveellisemmät elintavat golfia pelaamattomiin verrattuna.
”Muut tutkimukset ovat osoittaneet, että mikä tahansa fyysinen aktiivisuus – rasituksestaan riippumatta – on yhteydessä alentuneeseen kuoleman riskiin”, hän sanoi.
”Jos vanhemmat henkilöt pelaavat mielellään golfia, olisi hyväksi, että he myös jatkaisivat sitä, mutta olen varma siitä, että säännöllinen kävely on yhtä hyödyllistä terveyden ja pidemmän elämän näkökulmasta kuin golfin harrastaminen”, Ekelund korosti.
Kommentti:
Tarina ei kerro, onko professori Ulf Ekelund golfin harrastaja. Mikäli ei, häneltä puuttuu omakohtaiset kokemukset pelikierroksen jälkeisistä tuntemuksista omassa kehossa.
Golfin ja sen tuottamien terveyshyötyjen rinnastaminen pelkkään kävelyyn on kyseenalaista. Pelikierroksen aikana ollaan huomattavasti pidempään – jos kävellen pelataan – liikkeessä, ja tyypillisesti jaloille ystävällisemmällä ja usein sopivasti vaativammalla alustalla kuin samanpituisella kävelylenkillä, minkä ohella tehdään harjoituslyönteineen helposti kolminumeroinen määrä kropalle hyväksi olevaa kiertoliikettä.
Kaiken kruunaa mielelle erityisen hyväksi osoittautunut, hyvin hoidettu, esteettinen, välillä metsäinenkin maasto. Mutta ehdottomana kirsikkana kakun päällä on pelaamisen sivutuotteena tuleva, Qureshinkin mainitsema positiivinen kilpailujännitys sekä ainakin ajoittaisten onnistumisten aiheuttama, kasvot hehkumaan saava innostus. Nämä epäilemättä ovat hyväksi sydämelle ja psyykelle.
Monet harrastajat ovat sitä mieltä, että golfin tuottamaa mielihyvää ei voita mikään. Kuva:123rtf
Kävely on erinomaisen hyödyllinen ilmainen harrastus, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan se ei yllä elämyksenä monivivahteisen golfin tasolle. Mainituista tekijöistä uskon myös yhdysvaltalaisen tutkimuksen tulosten pohjimmiltaan kumpuavan.
Terveysviranomaisten kannattaisi ottaa Suomessa kaikki hyöty irti useista viimevuosina julkaistuista golfiin liittyvistä positiivisista tutkimuksista. Kansanterveystyö voisi säästää meilläkin kuluissa merkittäviä summia, kun varttuneempia yli 60-vuotiaita ihmisiä kannustettaisiin kaiken muun mukavan liikunnan ohella golfin pariin.
Käytännön toteutus vaatisi paikallisella tasolla golfseurojen ja sairaanhoitopiirien edustajien yhteisiä ponnisteluja, jotka voisivat tuottaa parhaassa tapauksessa melkoisen määrän uusia iloisia harrastajia kotimaisille golfkentille. Ehkä päänavauksen pitäisi tapahtua kuitenkin sitä ennen valtakunnallisella tasolla.
Jospa nyt vihdoin Golfliitto ja seurat käyttäisivät hyväkseen tätä tutkimusta, jonka kertomat tiedot ovat toki olleet tiedossa useita vuosia.
Sen sijaan että keskitytään vain junioreihin, joilla harrastusvaihtoehtoja on kymmeniä, olisi syytä keskittää voimia myös senioreiden tai sitä ikää lähetyvien houkuttelemiseen lajin pariin. Moni etsii sopivaa liikuntatapaa kun tennis ja muut kovaa kuntoa ja virheetöntä motoriikkaa vaativat lajit eivät enää onnistu tai viehätä ja on monia jotka eivät nuorempanakaan ole liikkuneet ja nyt olisi siihen korkea aika.
Seurat yhteistyöhön paikallisten opistojen/kesäopistojen kanssa. Niihin uskaltautuvat nekin, joilla ei ole kavereita, kursseilta niitä ja tulevia pelikavereitakin löytyy.
Iso kiitos seuroille, joilla on aktiivinen senioritoiminta, sieltäkin voisi jalkautua opistoihin pitämään tietoiskuja golfista harrastuksena. Avoimia päiviä klubeille golfia katsomaan ja kokeilemaan….
Aloituskynnys on korkea ja käsitykset lajista monella vieläkin vuosien takaiset. Uusia harrastajia on lähdettävä hakemaan, jos he eivät itse osaa tulla paikalle.
golftintillä hyvä kommentti: nyt liitto liikkeelle.