Männistön mielestä suomalaiset golfkentät ovat paljon upeampia kuin itse ymmärrämme.
Melbournessa asuu yli viisi miljoonaa ihmistä. Kalajoella noin 12 000. Moni pitäisi muuttoa Australian suurkaupungin sykkeestä Pohjanmaan rannikolle vähintäänkin erikoisena valintana. Jaakko Männistölle ratkaisu tuntui kuitenkin yllättävän selvältä.
”Monet täällä ovat ymmärtäneet ratkaisuni ja jotkut taas ovat olleet ihmeissään. Onhan se aika raju juttu, kun lähden täältä metropolista rauhalliselle Pohjois-Pohjanmaan rannikolle”, hän naurahtaa.
Syyskuun alussa Männistö, 37, aloittaa Kalajoki Golfin toimitusjohtajana. Hän seuraa tehtävässä eläkkeelle jäävää Keijo Mäenpäätä. Miehen taustalta löytyy kuitenkin jotain aivan muuta kuin perinteinen golfkentän johtajapolku.
Viimeiset kaksi ja puoli vuotta Männistö on johtanut Melbournessa terveydenhuollon asiakasdataan ja tekoälyyn keskittynyttä yritystä. Sitä ennen hän teki lähes 15 vuotta töitä teknologiayrittäjänä. Nyt startup-maailma vaihtuu golfiin.
”Itselläni on ollut pitkään haave päästä työskentelemään rakkaan harrastuksen parissa”, Männistö sanoo.
Kyse ei kuitenkaan ole hypystä täysin tuntemattomaan. Hänen isänsä on lähtöisin Kalajoelta ja Hiekkasärkät sekä Kalajoki Golf tulivat tutuiksi jo nuorena. Männistö itse on kasvanut naapurikaupunki Ylivieskassa.
”Ensimmäinen kesätyöni liittyi Kalajoki Golfiin. Olen tehnyt siellä vaikuttajamarkkinointia, hoitanut kenttää, ollut mukana golfmatkailussa ja opiskeluaikana myynyt golf- ja lomamökkejä. Melkein kaikkea muuta olen tehnyt kentällä kuin toimitusjohtajan töitä − jonkin verran valmentanutkin.”
Männistön suhde golfiin ei ole koskaan ollut pintapuolinen. Muutama vuosi sitten hän kiersi tempauksessaan 31 suomalaista golfkenttää 31 päivässä. Reissu vei hänet Leviltä Ahvenanmaalle, kilometrejä kertyi autolla noin 3 500 ja kävellen yli 300. Samalla hän dokumentoi suomalaisen golfkulttuurin erityispiirteitä, keräsi varoja juniorigolfin hyväksi ja kirjoitti havaintojaan kentistä sekä niiden ihmisistä.
Puhelu, joka muutti suunnitelmat
Hiekkasärkät Golf oy:n avoin toimitusjohtajan paikka ei ollut Männistön omassa tutkassa. Vihje tuli vanhalta ystävältä Pohjanmaalta.
”Hän soitti minulle eikä tosin tiennyt, että asun nykyään Australiassa.”
Ensimmäinen reaktio oli kielteinen. Männistö ajatteli, ettei vielä olisi oikea hetki siirtyä golfalalle. Ajatus jäi kuitenkin kytemään ja keskustelut hallituksen kanssa muuttivat tilanteen.
”Kyse oli ennen kaikkea siitä, löytyykö yhteinen visio ja luottamus. Sanoin heti, etten ole ehkä ihan perinteisin valinta golfkentän toimitusjohtajaksi.”
Kentän kunto on Männistön ajattelussa kaiken keskiössä. Sen päälle rakennetaan palvelut, elämykset ja matkailu. Kuva: Petteri Hakala
Juuri erilainen tausta osoittautui vahvuudeksi.
Männistö ei puhu ensimmäisenä greenfee-hinnoista tai uusista klubirakennuksista. Hän puhuu kentästä.
”Kenttä on ylivoimaisesti tärkein. Jos kenttä ei ole kunnossa, ei muillakaan palveluilla ole kovin paljon merkitystä.”
Kalajoki Golf lähestyy 30 vuoden ikää, joten perusparannuksia on väistämättä edessä. Samalla Männistö näkee mahdollisuuden rakentaa jotain paljon suurempaa kuin pelkän hyvin hoidetun golfkentän. Hän haluaa tehdä Kalajoesta entistä näkyvämmän ja paremman golfmatkailun kohteen.
”Olen varma, ettei Kalajoella ole vielä kaikkea potentiaalia päästy ulosmittaamaan.”
Australiasta yksi oppi ylitse muiden
Melbournen eteläpuolella sijaitseva Sandbelt kuuluu maailman kuuluisimpiin golfalueisiin. Kentillä maksetaan satojen eurojen greenfee-maksuja. Joillekin kentille pääseminen vaatii jopa hakemuksen.
Männistön mielestä suomalaisilla kentillä olisi paljon opittavaa – mutta ei kentänhoidosta. Vaan tarinankerronnasta. Siinä australialaiset ovat etevämpiä. Hänen mukaansa Suomessa ei ole ehkä käsitetty sitä, miten tarinoilla ja brändäyksellä voitaisiin rakentaa golfia.
Hän sanoo, että Kalajoen kaltaisia ympäristöjä arvostettaisiin maailmalla paljon enemmän kuin Suomessa.
”Kalajoki on hiekalla, meren rannalla ja kangasmetsässä. Kenttä läpäisee vettä erinomaisesti ja kestää kylmää. Se on poikkeuksellisen hieno ympäristö rakentaa ja ylläpitää golfkenttää. Ei meidän tarvitse kumartaa Sandbeltiin.”
Männistöllä on suomalaiselle golfalalle myös suoraa kritiikkiä. Hänen mielestään suurin ongelma ei ole kenttien taso vaan asenne.
”Jos kutsuisin kymmenen australialaista kaveria pelaamaan Suomen kentille, he olisivat aivan ihmeissään siitä, mitä täällä saa alle sadalla eurolla. Meillä greenfee-pelaamista jarruttaa nuukuus.”
Männistö sanoo, että suomalaiset golfkentät osaavat tehdä paljon, mutta kertovat vahvuuksistaan liian vaatimattomasti. Kuva: Petteri Hakala
Hän on sitä mieltä, että suomalaiset kentät vähättelevät omia vahvuuksiaan.
”Meillä on upeita kenttiä luonnon keskellä. Suomalainen saattaa ajatella, että tämähän on ’vain tällainen metsäkenttä’. Ulkomaalaiselle se sama kenttä on eksoottinen elämys. Isossa kuvassa suomalainen golf näyttäytyy edukseen etäältä katsottuna. Asiat ovat meillä paljon paremmin kuin itse käsitämme.”
Teknologiayrityksistä Männistö tuo Kalajoelle mukanaan paljon muutakin kuin johtamiskokemusta. Hän puhuu asiakaskokemuksesta, datasta, markkinoinnista, myynnin automatisoinnista ja sisällöntuotannosta. Mutta hän ei halua tehdä golfista kylmää teknologiaprojektia. Päinvastoin.
Männistö uskoo, että tulevaisuuden golfkenttä myy ennen kaikkea elämyksiä. Pelaaja ei osta vain kierrosta. Hän ostaa kokonaisen kokemuksen.
Johtaja, joka uskoo sekä dataan että tunteisiin
Männistö kuvailee itseään ”bipolaariseksi johtajaksi”. Termi ei liity persoonaan vaan johtamistapaan. Toinen puoli on analyyttinen, toinen tunteellinen.
”Vaadin aina dataa päätösten tueksi, mutta samalla rakastan tarinoita ja tunnepohjaista markkinointia.”
Hän sanoo kuuntelevansa ihmisiä pitkään ennen päätöstä. Kun ratkaisu on tehty, siitä pidetään kiinni.
”Moni sanoo, ettei johtaja voi olla samaan aikaan analyyttinen ja ihmisläheinen. Minä uskon, että juuri ne ominaisuudet täydentävät toisiaan.”
Heinäkuun lopussa Männistö ja hänen lääkäripuolisonsa palaavat Suomeen. Elokuu vierähtää muuton, oman pelaamisen ja perehdytyksen merkeissä. Australiasta pariskunta jää kaipaamaan ystäviä, kollegoita, vilkasta kaupunkielämää ja hyviä ravintoloita. Suomessa heitä odottavat rauha, luonto – ja yksi asia, jota Australiasta ei löydy.
”Ruisleipää on kyllä kaivattu.”
Lopulta päätös ei kuitenkaan ollut kiinni ruoasta tai työpaikasta. Se oli kiinni golfista.
”Jos mietin, mitkä asiat ovat kulkeneet elämässäni yhtä pitkään ja yhtä vahvasti mukana kuin golf, niitä on hyvin vähän. Olen ylpeä siitä, että pääsen tekemään työtä tämän lajin hyväksi”, tasoituksella 1,4 golfia pelaava Männistö sanoo.
Lue seuraavaksi: Moottorikelkan selästä golfkentän johtoon – Petja Vuojärvi elää vauhdikasta kaksoiselämää