Klubiravintolat ovat golfkenttien tärkeimpiä käyntikortteja, ja monet osakeyhtiöt ovat ottaneet ravintolatoiminnan omiin nimiinsä.
Golfkierros on yhä useammin kokonaiselämys, jossa kentän kunnon ja pelinopeuden rinnalla punnitaan myös oheispalveluiden kuten klubiravintolan taso. Yhä useammalle kenttäyhtiölle se on tärkeä osa liiketoimintaa – ja yhä useammin myös omissa käsissä. Golfalalla ravintolat ovat perinteisesti olleet joko ulkopuolisten yrittäjien pyörittämiä tai kenttäyhtiöiden hallinnoimia. Usean toimitusjohtajan mukaan suunta on viime vuosina kallistunut kohti jälkimmäistä vaihtoehtoa. Sekä Oulun Golfissa että Tawast Golfissa ravintola toimii osakeyhtiön omana toimintana, eikä ratkaisua olla muuttamassa. Oulussa päätös kypsyi kokemusten kautta. Toimitusjohtaja Petri Väänäsen mukaan kentällä oli pitkään toimiva ravintolayrittäjä, jonka kanssa yhteistyö päättyi hyvässä yhteisymmärryksessä. Lyhytaikainen kokeilu uuden yrittäjän kanssa ei kuitenkaan toiminut toivotulla tavalla. ”Sen jälkeen päätimme, että meidän kannaltamme järkevin ja varmin tapa varmistaa palvelun laatu on se, että otamme ravintolan oman toimintamme alle”, Väänänen kertoo. Oulussa ravintolan haltuunotto ei ollut ensisijaisesti taloudellinen liike, vaan palvelupäätös. Klubiravintola vaikuttaa suoraan pelaajien kokonaistyytyväisyyteen ja yritystapahtumien houkuttelevuuteen. Kun tapahtumapakettiin kuuluu sujuvasti toimiva ravintola, kokonaisuus on helpompi myydä ja hallita. Ratkaisu on osoittautunut toimivaksi. Ravintolan liikevaihto oli viime vuonna noin 430 000 euroa. Tulos ei jätä merkittävästi voittoa, mutta kattaa kulut ja mahdollistaa investoinnit. ”Keittiö vaatii jatkuvaa kehittämistä, ja sijoitamme vuosittain 20 000–30 000 euroa laitteisiin ja muihin parannuksiin.” Hintataso on pidetty tietoisesti maltillisena. Vahvana osakas- ja jäsenkenttänä Oulussa ei tavoitella ravintolan kautta maksimaalista tuottoa, vaan sitä, että jäsenet ja vieraat käyttävät palveluita. Palveluun kuuluu myös 12 tuntia päivässä auki oleva taukokioski, joka työllistää kesäkaudella kolme työntekijää. ”Tällä on merkittävä vaikutus tulokseen, kun henkilökuntaa on kahdessa työpisteessä”, toteaa Väänänen. Väänänen korostaa myös henkilöstön merkitystä. Osaava ravintolapäällikkö ja keittiöhenkilökunta ovat onnistumisen ydin. Ilman niitä hyvän ravintolatoiminnan pyörittäminen olisi mahdotonta. Tawast Golfissa ravintolatoiminta nähdään selkeästi osana yhtiön tuloksentekoa. Toimitusjohtaja Vesa Rontu arvioi, että yhä useampi golfyhtiö on ottanut ravintolan omiin käsiinsä. Tarkkoja tilastoja ei ole, mutta hänen arvionsa mukaan jakauma voisi olla jo lähellä 50/50:tä yrittäjien ja yhtiöiden välillä. Tawastilla ravintolan liikevaihto oli viime vuonna 340 000 euroa ja voittoa kertyi hieman yli 80 000 euroa. Toiminta on kasvanut vuosi vuodelta. ”Viime kaudella meitä auttoi pitkä pelikausi, joka näkyi myös ravintolan tuotoissa”, Rontu sanoo. On pakko nostaa hattua meidän henkilökunnalle. He tämän toiminnan mahdollistavat. Oman ravintolan etuna on joustavuus. Aukioloajat, palvelun sisältö ja tapahtumien kokonaisuudet voidaan rakentaa vapaasti. Yritystapahtumiin ja seuran omiin kilpailuihin on helppo liittää ravintolapalvelut saumattomasti. Hämeenlinnassa ravintolan suurin haaste on sama kuin Oulussa: lyhyt sesonki. Puolet vuodesta ravintola on kiinni. Tawastilla vakituisena henkilökuntana työskentelevät ravintolapäällikkö ja kokki, ja viime kaudella heidän lisäkseen töitä riitti seitsemälle muulle työntekijälle. ”On pakko nostaa hattua meidän henkilökunnalle. He tämän toiminnan mahdollistavat”, Rontu kiittää. Rontu haluaa murtaa myös sitkeän mielikuvan siitä, että golfklubin ravintola olisi vain pelaajille. Hänen mukaansa kentillä on edelleen tehtävää siinä, että ei-golfaritkin uskaltaisivat tulla klubille syömään. Kaikille oma ravintola ei ole ainoa tai paras ratkaisu. Tarinagolfissa ravintolaa pyörittää ulkopuolinen yrittäjä, Saaresta Oy, jonka kanssa tehtiin jatkosopimus kilpailutuksen jälkeen. Toimitusjohtaja Osmo Ruuskan mukaan ratkaisu riippuu pitkälti kentän rakenteesta ja sijainnista. ”Tarinagolfin kokonaisuus on vaativa. Kentällä tarvitaan kaksi kioskia, mikä lähes kaksinkertaistaa henkilöstötarpeen. Henkilökuntakulut ovat ravintolabisneksessä muutenkin ratkaisevassa roolissa. Yrittäjävetoisessa mallissa vetäjä voi itse tehdä pidempää päivää, mikä keventää palkkakustannuksia”, Ruuska sanoo. Ruuska muistuttaa, että suuria voittoja ravintolalla on vaikea tehdä, ellei mukaan saada runsaasti muitakin ruokailijoita kuin golfareita. Tarinagolf sijaitsee Kuopion keskustan ulkopuolella, joten satunnainen kaupunkilaisvirta ei kanna toimintaa. Sen sijaan lähialueen siilinjärveläiset ovat tärkeä asiakasryhmä. Kuopiossa, Oulussa ja Hämeenlinnassa ollaan yhtä mieltä siitä, että ravintola on olennainen osa golfarin asiakaskokemusta. Vieraspelaajalle kierros ei pääty viimeiseen puttiin, vaan usein klubin terassille. Ruoka, palvelu ja tunnelma vaikuttavat siihen, jääkö vierailusta positiivinen muistijälki ja tullaanko kentälle uudestaan. Oulussa ja Tawastissa uskotaan, että oma ravintola tuo parempaa hallintaa, joustavuutta ja taloudellista vakautta. Tarinagolfissa nähdään, että sitoutunut ja osaava yrittäjä voi saavuttaa saman lopputuloksen. Kentän sijainti, rakenne, asiakaspohja ja osaavien tekijöiden saatavuus ratkaisevat, kummalla mallilla ravintolasta saadaan sekä toimiva että taloudellisesti kestävä osa golfyhteisöä. Klubiravintolat ovat myös yksi 12.3. julkaistavan Golfpisteen kenttärankingin arvosteltavista osa-alueista. Silloin selviää, miltä kentältä löytyy Suomen paras klubiravintola.Oulussa haettiin ennen kaikkea laatua
Tawastilla ravintola tekee tulosta
Tarinassa yrittäjämalli sopii kokonaisuuteen
Ravintola ratkaisee asiakaskokemuksen
Lisää aiheesta
Tilaa Golfpisteen uutiskirje