Pelata ja syödä saa sielunsa kyllyydestä, aurinko paistaa aina ja palvelu pelaa. Golfloma Tunisiassa on toimiva ja edullinen kokonaisuus.
Yksi monesti käytetty tapa määritellä golfkentän hyvyyttä on se, miten sen väylät jäävät mieleen. Tasapaksusta kentästä muistikuvat ovat hataria, hyvän kentän väylistä muistaa helposti useampia pitkäänkin.
Viikon golfreissulla pelataan usein yhtä tai kahta kenttää. Jos kenttä on luonteeltaan tylsä, hommasta katoaa mielekkyys. Tunisia on golfkohteena siinä mielessä tyypillinen, että siellä viikon pelireissulla tarjolla on käytännössä kaksi kenttää, El Kantaouin kentät Soussessa tai Citrus Golfin kentät Hammametissä.
Citrus Golfin molemmat kentät, Les Oliviers ja La Foret, ovat luonteeltaan sellaisia, ettei pelilinjoja ja väylien metkuja yhdellä tai kahdellakaan pelikerralla vielä pysty selvittämään. Kentät suunnitelleen Ronald Freamin käsialan tunnistaa helposti – ja sitä voi kuvailla dramaattiseksi. Suomessa Freamin luomuksia ovat Nordcenterin Fream, Kerigolf sekä Oulun Golfin Sanki ja Vaara. Jos on pelannut ne, osaa luoda mielikuvan siitä, millaisia kenttiä Fream mahdollisesti suunnittelisi Tunisiaan, varsin mäkiseen maastoon.
Freamin kentillä on tyypillisesti näyttäviä hiekkaesteitä. Tässä yksi suurimmista.
Citrus Golfin kentissä todella on paljon samaa kuin kotoisissa freamilaisissa, dramaattisia näkymiä, runsain mitoin katalia bunkkereita ja vaativia avauksia. Tiilyöntejä joutuu tuon tuostakin pohtimaan useamman kerran. Usein Fream piirtää tiipaikat niin, että edessä avautuu jompaan kumpaan suuntaan kääntyvä väylä, jolla avauksen voi pelata suoraan tai leikaten esteen yli. Suora lyönti on usein varma vaihtoehto, esteen yli suuntaaminen ison riskin risk & reward -henkinen ja jättipottia tarjoileva vaihtoehto. Mielenkiinto pysyy yllä, kun kentät voi pelata monella eri tavalla. Ja helpolla Fream ei golfaria päästä.
Citrus Golfin kentät sijaitsevat Hammametissä Tunisian koillisosassa. El Kantaoui sijaitsee vajaat sata kilometriä etelämpänä Soussessa. Sen kentät ovat nimeltään Sea ja Panorama. Etenkin jälkimmäinen on hyvin tyypillistä Freamiä, Sea vähemmän dramaattinen.
Kentät, oikeammin niiden suunnittelu, on Tunisia golfin vahvuus. Jos kentät olisivat hieman paremmalla hoidolla, pelikokemus olisi erinomainen. Citrus Golf yltää hyvin lähelle tätä ja etenkin sen griinit ovat erinomaiset, mutta El Kantaoui saisi panostaa kentän kuntoon enemmän.
La Foret -kentän 8. reiän voi avata suoraan päälle, jos uskaltaa draivata reilut 200 metriä veden yli griinille. Viheriö pilkistää kuvan keskellä.
Luonteeltaan kaikki ovat tarpeeksi monipuolisia, haastavia ja sopivalla tavalla revanssimielialaa ruokkivia. Väsymys ja tylsistyminen pysyvät poissa.
Citrus Golfin kentillä on heittää pöytään yksi ässä, mihin El Kantaouiltä ei vastausta löydy: bermudaheinäiset viheriöt ja raffit. Suomalaisille golfarille vahva, mailaan herkästi tarraava raffiheinä sekä pallon kulkua tarmokkaasti ohjaava viheriöheinä muodostavat todellisen haasteen. Alkuun se murentaa tulokset, mutta viikon edetessä arvoitus alkaa avautua.
Yksi tai kaksikaan kierrosta ei riitä asetusten kalibroimiseen. Vastakarvaan laskeutuva chippi jää lyhyeksi, myötäkarvaan lyöty painuu pitkäksi. Vasemmalle kaltevalla puttilinjalla pallo voi todellakin kaartaa oikealle, jos heinä sinne kasvaa. Kun selkeitä ja helppoja lyöntejä ei ole, mielenkiinto säilyy kierroksesta toiseen.
Oliviers-kentän 10- reikä on todella vaativa. Jos avauksen ottaa varman päälle, jää avauksen jälkeen lähestymislyöntiin liikaa matkaa. Ruskeaksi talvella muuttuva bermudaruoho on vain esteettiinen haitta. Pelattavuuteen se ei vaikuta.
Ja se revanssimieliala! Kunpa vielä kerran pääsisi kokeilemaan Foretin kasiväylää, par-nelosta, jolla on mahdollisuus draivata suoraan viheriölle veden, tai Oliviersin kymppireikää, kapeaa, jyrkkään ylämäkeen pelattavaa par-nelosta, joka murentaa tuloksen helposti.
El Kantaouin Panoraman tarjoamat näkymät kierroksen puolivälin kieppeillä ja Sean rantaväylillä kuuluva meren pauhukin olisi upea kokea vielä kerran.
Sen minkä Sousse joutuu antamaan perään kenttien kunnon osalta, se voittaa monipuolisuudessa ja hotellien tasossa. Hotellista puhuttaessa Hammametissa on tarjolla perushyvää, Soussessa erinomaista. Tekemistä ja näkemistä Soussessa riittää kentän ulkopuolellakin, Hammametissa se rajoittuu rantaan ja kaupungin vanhaan medinaan, joka on Unescon maailmanperintökohde. Päiviä voi täyttää myös padelilla, tenniksellä ja uimisella.
Tunisian vahvin myyntivaltti on hinta. Maa tarjoaa kaivatun vaihtoehdon Euroopan golfkohteille, joissa hinnat ovat nousseet tuntuvasti, eikä saturaatiopiste vielä edes häämötä.
Tunisia tarjoaa mahdollisuuden viikon lomareissuun all inclusivella ja rajoittamattomalla golfilla halvimillaan noin 1300 eurolla. Hinta on varsin kohtuullinen, kun sillä saa syödä ja ennen kaikkea pelata niin paljon kuin jaksaa! Maan hintataso on muutenkin hyvin edullinen.
Oliviersin 12. reiän viheriöllä voi hyvin nähdä ruohon kasvusuunnan. Vaalealla alueella heinä kasvaa poispäin, tummalla kohti puttaajaa. Ruohon kasvusuunta vaikuttaa pallon käyttäytymiseen todella paljon, joten kyky lukea griinejä on tärkeää.
Useampi matkantarjoaja lentää Tunisiaan pompulla, OnGolf ainoana suoralla lennolla. Lentoaika pompullakin on kohtuullinen, suoralla lennolla perille pääsee reilussa neljässä tunnissa. Bussimatka Monastirin lentokentältä Sousseen kestää puolisen tuntia, Hammametiin joutuu varaamaan tunnin lisää. Osa toimijoista lentää Carthageen, josta bussikyyti Hammametiin kestää niin ikään reilun tunnin.
On selvää, että budjettireissulla odotukset ja laatustandardit on asetettava eri kohtaan kuin kaksi kertaa kalliimmalla matkalla. Kaikki ei toimi kuin Strömsössä, mutta kentät ovat hyviä, ruoka on monipuolista ja perushyvää, infra kunnossa ja paketti kaikin puolin kasassa. Omat odotukseni täyttyivät ja valtaosa reissukavereista näki asian samoin.
Tunisia kilpailee turisteista myös kahden muun Pohjois-Afrikan golfkohteen Egyptin ja Marokon kanssa. Niihin verrattuna sillä on hallussaan yksi tärkeä kilpailuetu, aidon ystävällinen ja huomaavainen palvelu.
Ihmisten palvelualttiudesta huomaa, että turisteja on odotettu maahan pitkään. Vuonna 2010 Tunisiasta käynnistynyt Arabikevät tyrehdytti turistivirrat Euroopasta Pohjois-Afrikkaan lähes tyystin ja hyvällä alulla ollut toipuminen kilpistyi covid-19 -pandemiaan. Nyt turismi vihdoin elpyy ja sitä tervehditään ilolla.
Panoramallakin pääsee yrittämään avausta par-nelosella suoraan lipulle. Helppo ei tämäkään lyönti ole.
Tunisia on myös melko pieni maa, jossa on asukkaita vähän toistakymmentä miljoonaa. Pahoja liikenneruuhkia tai päällekäyvää väentungosta ei koe samoissa määrin kuin väkirikkaammissa maissa ja liikennekin toimii melko jouhevasti ainakin pääkapungin katujen ulkopuolella.
Tunisia on parhaimmillaan silloin, kun suomalainen tyypillisimmin haluaa matkustaa golfreissulle: keväällä ja syksyllä. Maalis–huhtikuussa ja loka–joulukuussa pelikelit ovat parhaat. Päivisin on mukavat 18–25 astetta, yöt voivat olla hyvin viileitä. Mitä lähemmäksi kesäkuukausia mennään, sitä kuumempaa on. Yli 30 asteen lämpötilat eivät huhti- tai lokakuussa ole yllättäviä ja kesällä mittari kipuaa yli 40 asteen. Kuumuus on myös kenttien kunnolle iso haaste, sillä kasteluvesi on maassa todella arvokas resurssi.
Sää on tyypillisesti hyvä, mutta marraskuun lopussa ja joulukuun tienoilla voi sataa ja tuulla. Tuuli tekee pelaamisesta entistä mielenkiintoisempaa ja sadetta kuivuuden kanssa kipuileva luonto janoaa. Eikä vettä yleensä pitkään tule, ja harvoin se torppaa pelejä.
Sea-kentän etuysi puikkelehtii loma-asutuksen keskellä.
Golfturisteja on toistaiseksi sen verran vähän, että halukkaat todella voivat pelata päivän aikana pari kierrosta, koska kentät eivät ole täynnä. Joulukuun alussa aurinko painuu mailleen viiden jälkeen, mutta päivässä ehtii hyvin pelata kaksi kierrosta, kunhan herätyskello pirisee riittävän aikaisin, pohkeissa piisaa potkua mäkisien kenttien kiertämiseen tai kyydeistä vastaa golfauto.
Tunisia kannattaa ruksia shortlistille, kun haussa on helppo ja edullinen golfloma. Se on hyvä vaihtoehto myös niille, jotka haluavat pelata lomallaan golfia sielunsa kyllyydestä.
Lue seuraavaksi: Golfmatkalle Pohjois-Afrikkaan – miten kolmikko Egypti–Marokko–Tunisia eroaa toisistaan?