Kolme suomalaispelaajaa kertoo vuosistaan Yhdysvalloissa ja siitä, mitä yliopistogolfin maailma heille opetti matkalla kohti työelämää.
Yhdysvalloissa on yli puoli miljoonaa yliopistourheilijaa, jotka tavoittelevat unelmaansa. Suurimmalle osalle ura ammattilaisviheriöillä, -kentillä tai -parketeilla ei ole lopputulos, vaan he suuntaavat sen sijaan jatko-opintoihin tai työelämään kandidaatintutkinto käsissään. Näin tekivät myös Petra Salko, Ronja Taipale ja Martin Plukka. Salkon ja Plukan reitit kulkivat hyvin samanlaista polkua. Salko opiskeli Oregonin yliopistossa pääaineenaan rahataloutta, Plukka puolestaan Mercerin yliopistossa rahoitusta. Talousopinnot ovat globaaleja, ja tätä asiaa Salko aikanaan pääainevalinnassaan painotti. ”Halusin varmistaa, että opiskelen sellaisen tutkinnon, mikä kääntyy myös tänne eurooppalaiseen koulujärjestelmään”, lapsena lääkärin ammatista haaveillut Salko toteaa. Urheilun ja opiskelun yhdistäminen oli molemmilla aikanaan yksi painavimmista syistä lähteä Yhdysvaltoihin. Yliopistogolfmaailma tuottaa maailman parhaita pelaajia liukuhihnalta, ja stipendin turvin opiskelukulutkin pysyvät siedettävinä. ”Minulla on aina ollut intohimo golfiin, mutta myös opiskelu on ollut minulle tärkeää. Yliopistogolf tarjosi täydellisen mahdollisuuden yhdistää nämä kaksi – siellä pystyin kehittämään sekä golfuraani että opiskelemaan täysillä. Päätös lähteä sinne oli lopulta helppo”, Plukka muistelee vuonna 2018 alkanutta yliopistoaikaansa. Petra Salko on asettunut asumaan Kööpenhaminaan. Kuva: Juha Hakulinen Salko opiskeli Oregonissa vuodet 2015–2019. Ennen häntä Yhdysvaltoihin oli lähtenyt jonkin verran suomalaispelaajia, mutta ei missään nimessä niin paljon kuin nykyään. Salkolle suurimmat esikuvat olivat Florida Statessa opiskellut Matilda Castren ja Texas Christian Universityssä ollut Sanna Nuutinen. ”Jos olisin jäänyt Suomeen opiskelemaan, kilpaileminen täysipainoisesti siinä rinnalla olisi käynyt tosi vaikeaksi”, kertoo Salko. Kaksikko onnistui opinnoissaan loistavasti, sillä molemmat palkittiin opiskeluidensa päätteeksi. Salko valmistui koko bisneskoulun parhaalla keskiarvolla, Plukalla puolestaan oli rahoituksen koulutusohjelmasta valmistuneiden paras keskiarvo. Ronja Taipale vietti Yhdysvalloissa samat vuodet kuin Plukka. Hän opiskeli oikeustiedettä University of West Floridassa. Hänelle oikeustiede oli niin itsestään selvä valinta pääaineeksi, ettei sekään haitannut, ettei tutkinto sellaisenaan toimi Suomessa. Suomeen palattuaan Taipale aloitti oikeusnotaarin tutkinnon opiskelun Helsingin yliopistossa. ”Aika vähän sain hyväksi luettua mitään jenkkiopintoja. Toisaalta se on ymmärrettävää, kun oikeusjärjestelmät ovat niin erilaiset”, toteaa oikeustieteen maisteriopintoja parhaillaan viimeistelevä Taipale. Jenkkivuosien aikana Taipale työskenteli kesätöissä Eversheds Asianajotoimistossa, ja hän on jatkanut töitä siellä myös Suomessa opiskellessaan. Kun valmistuminen ensi vuoden alussa koittaa, hän siirtyy kokopäiväiseksi juristiksi Evershedsille. Salkon ja Plukan polut ovat kulkeneet samanlaista reittiä myös jenkkivuosien jälkeen. Molemmat suorittivat kauppatieteiden maisteritutkinnon, Plukka Helsingissä ja Salko Kööpenhaminassa. Salko jäi opiskeluiden jälkeen asumaan Tanskaan. Salko työskentelee EY Pathrenonilla yritysostojen ja yritysjärjestelyiden konsulttina. Hänen toinen tittelinsä on investointipankkiiri. Plukka tekee hyvin samanlaista työtä investointipankkiirina Nordean Corporate Finance -tiimissä. HGK:ta edustava Martin Plukka on tuttu näky Erkko Trophyssa. Kuva: Juha Hakulinen Muutto yksin vieraaseen maahan ja uuteen kulttuuriin on rohkea valinta, varsinkin juuri lukiosta päässeelle nuorelle. Salko tiesi sisimmissään, että jos hän uskaltaa lähteä katsomaan, mitä Yhdysvaltojen yliopistomaailmalla on hänelle tarjottavaa, siitä seuraa varmasti jotain hyvää. ”Hyppy tuntemattomaan ja muutto toiselle puolelle maapalloa yksin oli sekä jännittävää että myös hieman pelottavaa. Mutta kun uusia kokemuksia alkoi karttua, tuli aika nopeasti voittajafiilis”, hän muistelee suurta päätöstään. Vuodet maailmalla kasvattivat jokaista valtavasti, ja samalla he saivat paljon eväitä nykyaista työelämää varten. ”Kansainvälisyys ja kielitaito tulevat tietysti ensimmäisenä mieleen. Sen jälkeen sopeutumiskyky ja se, että oppii toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Meillä golfjoukkuekin oli tiivis porukka yhteisellä agendalla, niin sekin opetti tekemään töitä kohti yhteistä tavoitetta”, juuri kauppatieteiden maisteriksi valmistunut Plukka pohtii. Taipale, Salko ja Plukka ovat kaikki sitä mieltä, että yliopistogolfpolku on loistava valinta, jos palo sekä golfia että opiskelua kohtaan on korkealla. Taipale muistuttaa, että opiskelun ja urheilun yhdistäminen on tehty jenkkikouluissa todella saumattomaksi loistavien fasiliteettien ansiosta. ”Suosittelen sitä sekä sellaisille pelaajille, ketkä haluavat ammattilaiseksi, mutta myös niille, ketkä haluavat vielä jonkin aikaa panostaa kilpaurheiluun, mutta heillä on mielessä jo ehkä joku muu ala kilpaurheilu-uran jälkeen.” Plukka, Salko ja Taipale valitsivat kaikki kouluaikana sen, ettei ammattilaisgolf ole heitä varten. Suomessa urheilu-uran heivaaminen mielletään herkästi epäonnistumiseksi. Se ei ole missään nimessä epäonnistumista. Salko on täysin toista mieltä. ”Se ei ole missään nimessä epäonnistumista. On tärkeää ymmärtää, että tavoitteellisella pelaamisella ja yliopistogolfilla on valtavasti oppeja annettavana, vaikka päämäärä ei olisikaan golfammattilaisuus”, hän korostaa. ”Täysin uusi ympäristö ja kulttuuri antoivat minulle mahdollisuuden kasvaa henkisesti ilman mitään ulkopuolisia ennakkokäsityksiä – opin tunnistamaan mikä motivoi minua ja miten saan motivoitua erilaisia ihmisiä ympärilläni.” Kaikkien kolmen kohdalla juniorina aloitettu golfharrastus on ollut edesauttamassa sitä, mihin he ovat siviilielämässään päässeet. Urheilumenestys mahdollisti urheilijastipendin ja ansiokas opiskelu avasi oven seuraavaan elämänvaiheeseen urheilukenttien ulkopuolella. ”Ei olisi ensimmäisenä ollut ajatuslistalla, jos joku olisi 15 vuotta sitten sanonut, että pääsen golfin avulla tekemään 150 miljoonan euron yrityskauppoja Kööpenhaminaan”, Salko myöntää.
Laki vei mukanaan
Loistavat eväät työelämään
Golfin avulla kohti unelmia
Lisää aiheesta
Tilaa Golfpisteen uutiskirje
Artikkelin kommentit (6 kpl)
Oma kommentti
No Stubb lienee suomalaisista paras esimerkki, mihin USA:n yliopistogolfin kautta voi päästä. Kunhan ei jää pelaamaan golfia. Paitsi silloin tällöin oikeiden henkilöiden kanssa.
Kyllä se golfliiton valinnat ym ovat aika erikoisia. Esim SM kisat eivät merkitse mitään – miksi niitä järjestetään ?
Miten tämä kommentti liittyy artikkeliin?
Olisi mielenkiintoista tietää mitä Toni Hakula nykyään tekee, hän kun on myös käynyt tämän jenkkiyliopisto-reitin, ollut mm Jordan Spiethin joukkuekaverikin.
Hyvä artikkeli siitä, mitä yliopistogolf tarjoaa myös niille, jotka eivät lähde ammattilaiseksi. Arviolta noin 1 % yliopistogolfaajista siirtyy jollekin ammattilaiskiertueelle; muut menestyvät silti hyvin muilla elämänalueilla. Olisi kiinnostavaa tehdä juttu niistä, jotka siirtyvät suoraan junioripolun jälkeen ammattilaisiksi kotimaassa: miten heillä on mennyt ja millaisiin töihin he ovat päätyneet. Golfliitto ei juuri noteeraa yliopistopolkua nuorempien juniorien valmennusohjelmassaan, vaikka monissa maissa sen arvo on ymmärretty jo kauan sitten.
Hyvä juttu joka kertoo miten golf ja opiskelu luovat hyvän pohjan elämälle. Jollekin voi avautua tie golfin ammattilaisena mutta 99 % verkostoituu ja saa myös hyvän koulutuksen.
Suomessa voitaisiin tätä matkaa helpottaa urheilulukioissa.