Opi Golf, osa 7: Näin videoit ja analysoit oman svingisi - Golfpiste.com

Opi Golf, osa 7: Näin videoit ja analysoit oman svingisi

Tervetuloa golfarin koulunpenkille.

Teksti
Veli-Pekka Hakala
Julkaistu

Opi Golf on alunperin keväällä 2023 julkaistu Golfpisteen artikkelisarja, joka lähestyy golfissa kehittymistä ymmärtämisen näkökulmasta. Sarjan tarkoituksena ei ole opettaa sinulle svingiä, vaan auttaa sinua ymmärtämään golflyönnin lähtökohtia. Läpi koko artikkelisarjan keskiössä pysyy kuitenkin se, miten voit tiedon ja ymmärtämisen kautta kehittyä pelaajana. Tervetuloa mukaan golfin oppimisen polulle!

Tunteet valehtelevat. Näin kirjoitin tähtäämistä käsittelevässä Opi golf -sarjan artikkelissa. Kehittyäksemme pelaajina tarvitsemme tuntemustemme tueksi faktoja. Raakaa ja kaunistelematonta palautetta tekemisestämme.

Golfsvingin osalta paras työkalu palautteen saamiselle on videokamera ja oikeat kuvakulmat. Tässä artikkelissa käsitellään oman svingin kuvaamista ja sitä, miten voit tutkailla artikkelisarjan aikaisemmissa osissa esiintyneitä golflyönnin lainalaisuuksia videokuvan kautta.

Paras kamera on se, joka sinulla on mukanasi

Vauhdikkaasti svingattu draiveri voi kulkea osuma-alueen läpi jopa 50 metrin sekuntivauhdilla, jolloin tarvitsemme kameralta kykyä hidastetun kuvan taltioimiseen. Onneksi tänä päivänä tarvittava teknologia löytyy suurimmalla osalla suoraan taskusta.

Kameran olisi hyvä kyetä kuvaamaan videokuvaa vähintään 120 kuvan sekuntinopeudella ­– ja vielä mieluummin 240 kuvaa sekunnissa – jotta osumahetki tallentuisi mahdollisimman hyvin videolle. Suurin osa moderneista kännykkäkameroista pystyy näihin vaatimuksiin, eikä videointikalustoa siksi tarvitse lähteä etsimään pidemmältä.

Kolmijalka tai kirurgin kädet

Laadukkaan svingivideon aikaansaamiseksi on myös tärkeää, että kamera pysyisi lyönnin ajan paikallaan, sillä jos svingivideon päälle piirretään apuviivoja, myös ne liikkuvat pois alkuperäiseltä paikaltaan kameran liikahtaessa. Monesti tarvittavaan vakauteen päästään jo käsivarallakin, mutta myös kolmijalkaa tai muuta kameratelinettä kannattaa kokeilla.

Tyypillisesti golfsvingiä kuvataan joko rintamasuunnasta (face on view) tai lyöntilinjasta (down the line view). Kamera tulee asettaa molemmista suunnista kuvattaessa noin navan korkeudelle ja sen verran kauas, että koko mailan liikerata mahtuu kuvaan.

Rintamasuunnasta kuvattaessa asemoi kamera kohtisuoraan ja noin navan korkeudelle

Lyöntilinjasta kuvattaessa asemoi kamera navan korkeudelle ja varmistu siitä, että kamera on suoraan varpaiden ja käsien linjan jatkeella

Lyöntilinjasta kuvatessa jalkojen eteen kannattaa asettaa suuntaustikku tai maila, joka on yhdensuuntainen kohdelinjan kanssa. Alkuasentoa ottaessa myös kädet asettuvat kuta kuinkin varpaiden edessä olevan suuntaustikun päälle. Kamera tulee asemoida suoraan tämän suuntaustikun kuvitteelliselle jatkeelle, niin että koko mailan liikerata näkyy kuvassa.

Etenkin lyöntilinjasta kuvatessa kameran on oltava tarkasti oikeassa paikassa, sillä muuten kuva vääristyy merkittävän paljon. Väärästä kuvakulmasta kuvatulla videolla hyväkin mailan asento voi näyttää virheelliseltä. Jos esimerkiksi  videolta tarkastellaan sitä, kulkeeko maila oikealla radalla svingin aikana, on hyvä varmistua siitä, ettei mailan rata näytä väärältä vain huonon kameran sijainnin vuoksi. Myös väärällä korkeudella oleva kamera aiheuttaa samantyyppisiä ongelmia.

Kameran ollessa asemoitu oikein, näyttää maila saavuttaessaan vaakatason olevan suoraan käsien linjalla.

Mikäli kamera on asemoitu liiaksi oikealle, saa kuvakulma näyttämään lavan olevan merkittävästi enemmän vasemmalla.

Mikäli kamera on asemoitu liiaksi vasemmalle, saa kuvakulma näyttämään lavan olevan merkittävästi enemmän oikealla.

Apuviivat auttavat analysoinnissa

Svingivideolla tapahtuvia kehon liikkeitä on huomattavasti helpompi tarkistella videon päälle piirrettävien apuviivojen kanssa.Tyypillisimpiä apuviivoja rintamasuunnasta kuvattuna ovat jalkojen ulkoreunoihin ja pään ympärille piirrettävät viivat, jotka kertovat mikäli svingissä tapahtuu liiallista sivuttaisliikettä.

Myös pallosta kohtisuoraan ylöspäin piirretty viiva on oiva näyttämään, ovatko kädet osumahetkellä pallon etupuolella, päällä vai takana. Etenkin rautamailoilla lyötäessä kädet olisi hyvä saada osumassa pallon etupuolelle, kun taas draiverilla lyödessä kädet voivat olla myös osumahetkellä hieman enemmän pallon päällä tai takana.

Videon päälle kannattaa piirtää apuviivoja

Ne auttavat seuraamaan kehon liikkeitä svingin aikana.

Lyöntilinjasta kuvattaessa tarkastellaan kehon liikkeiden lisäksi usein mailan ja sen lavan kulkua svingin aikana. Mikäli haluat nähdä liikkuuko mailasi esimerkiksi slaissimaisesti ulkoa sisään svingin aikana, piirrä apuviiva mailan varren juuresta kyynärpään ja selän läpi. Tätä vinoa viivaa kutsutaan golfkielessä mailan "planeksi".

Mikäli mailan lapa on osumahetkeä edeltäessä tulossa tämän plane-viivan yläpuolelta, tulee maila tällöin ulkoa sisään. Mikäli lapa on ennen osumahetkeä kulkemassa plane-viivan alapuolella, tulee maila tällöin sisältä ulos.

Myös lavan asennot on nähtävissä lyöntilinjasta kuvatulta videolta. Mikäli taakseviennin yläasennossa mailan lavan lyöntipinta osoittaa kohti taivasta, on lapa tällöin kiinni. Jos taas mailan lapa osoittaa kohti lyöjän selkää ja lavan kärki on suoraan alaspäin, on lapa tällöin auki.

Tekniikkakeskeisyys saattaa tulla luontaisen kyvykkyyden tielle

Tuskin kukaan janoaa yhtä paljon tietoa urheilulajinsa lajitekniikasta kuin golfin harrastaja. Lajiimme on pesiytynyt voimakas tekniikan kautta kehittymisen kulttuuri, jossa silmä-käsi-koordinaation tapaisille taidoille ei meinaa jäädä elintilaa. Svingitekniikallekin on toki oma tilauksensa, etenkin siinä vaiheessa, kun koordinaatiotaidot ovat hyvin hallussa.

Vaikka svingin tarkastaminen videolta on välillä mielekästä ja suotavaakin, älä kuitenkaan jää liiaksi jumiin videoiden tutkimiseen. Jokaisella klubiamatöörillä löytyy omat huonot taipumuksensa, jotka saattavat johtua monista asioista, myös fyysisistä rajoitteista. Jos pyrit kopioimaan huippupelaajien liikkeitä, varmistu ensimmäiseksi siitä, että kehosi liikkuvuus ja voima ovat riittävällä tasolla liikkeen suorittamiseen.

Senkin jälkeen suurien muutosten tekeminen vaatii paljon hyviä toistoja - siis raakaa työtä, jota moni meistä ei ole oikeassa mittakaavassa valmis tekemään. Ja vaikka halua työn tekemiseen tekniikkaa parantaakseen löytyisikin, on pidettävä huoli siitä, ettei liian teknisellä ajattelulla astu oman alitajuntansa tielle, joka vapaana toimiessaan on uskomattoman kykenevä suorittamaan mitä haastavampia motorisia tehtäviä.

Opi golf -artikkelisarjan aiemmin julkaistut jutut:

Osa 1: Mikä saa pallon kiertämään?
Osa 2: Miksi draw lentää pidemmälle kuin fade?
Osa 3: Tiesitkö, että duffi ja toppi johtuvat samasta lyöntivirheestä?
Osa 4: Miksi draiverilla lyödään eri tavalla kuin raudoilla?
Osa 5: Oikea tähtäys on harjoittelun A ja O
Osa 6: Ote on hyvä pelin perusta

Veli-Pekka Hakala

Veli-Pekka Hakala on freelance-tuottaja, joka rakastui golfiin 15 vuotta sitten. Plus-tasoituksella pelaava ”Vellu” on innokas pelin tutkija, joka auttaa harrastajia löytämään lisää nautintoa peliinsä. Hän uskoo hyvän pelin rakentuvan lähtökohdista, jotka eivät ole niin svingikeskeisiä kuin miten golfia usein opetetaan. Päivätyönään Vellu tuottaa suomalaisten golfareiden unelmalomia matkanjärjestäjä Golf Tailorsin palveluksessa.

Artikkelin kommentit (3 kpl)