Golfin kattojärjestöt toivat pöydälle kolme uutta keinoa huippupelaajien lyöntipituuksien hillitsemiseksi. Harrastajien välineisiin niillä ei puututtaisi.
Golfin vuosia jatkunut kiista pallon lentopituudesta on saanut uuden käänteen.
USGA ja R&A lähettivät maanantaina välinevalmistajille kirjeen, jossa ne esittelivät kolme mahdollista keinoa huippugolfin lyöntipituuksien hillitsemiseksi. Tarkastelussa ovat pallo, draiverin lavan kimmoisuus ja mailan enimmäispituus.
Merkittävä muutos aiempaan on se, että rajoitukset voitaisiin toteuttaa paikallissääntöinä. Silloin esimerkiksi PGA Tour ja DP World Tour voisivat ottaa ne käyttöön omissa kilpailuissaan ilman, että samat määräykset koskisivat tavallisia harrastajia.
Mahdolliset uudet säännöt voisivat tulla voimaan jo vuonna 2028. Valmistajilla on lokakuun 21. päivään asti aikaa kommentoida vaihtoehtoja. Aloite niiden tutkimiseen tuli PGA Tourilta ja DP World Tourilta.
Ensimmäinen vaihtoehto koskee palloa. Paikallissäännössä voitaisiin määrätä, että kilpailussa käytettävän pallomallin on lennettävä USGA:n ja R&A:n testissä enintään 317 jaardia eli noin 290 metriä.
Luku ei sinänsä ole uusi. Nykyinen Overall Distance Standard eli ODS asettaa rajaksi 317 jaardia, mutta testissä sallitaan kolmen jaardin toleranssi. Käytännössä hyväksytty pallo voi siis yltää 320 jaardiin. Uudessa vaihtoehdossa tätä liikkumavaraa ei mainita.
Tämä yksityiskohta saattaa osoittautua koko ehdotuksen kiinnostavimmaksi kohdaksi. Golf Digestin arvion mukaan juuri toleranssin poistaminen voisi kolmesta esillä olevasta vaihtoehdosta vaikuttaa selvimmin pallon lentoon.
Toinen vaihtoehto koskee draiverin lapaa. Sen niin sanottu CT-arvo saisi olla enintään 239 mikrosekuntia.
CT-testillä mitataan käytännössä lavan lyöntipinnan joustavuutta. Mitä enemmän pinta joustaa sallituissa rajoissa, sitä tehokkaammin se voi siirtää energiaa palloon.
Nykyinen tavoitearvo on jo 239 mikrosekuntia, mutta mittauksessa käytetään 18 mikrosekunnin toleranssia. Draiveri voi siten läpäistä testin vielä lukemalla 257. Uudessa paikallissäännössä yläraja olisi 239 ilman nykyistä liikkumavaraa.
Kolmas vaihtoehto olisi mailojen enimmäispituuden lyhentäminen. Nykyinen paikallissääntö mahdollistaa muiden mailojen kuin putterin pituuden rajoittamisen 46 tuumaan. Uudessa mallissa raja asetettaisiin tätä alemmas. Tarkkaa lukemaa ei ole vielä esitetty.
Vaikutus saattaisi jäädä melko pieneksi. Golf Digestin mukaan PGA Tourilla käytettävien draivereiden keskimääräinen pituus on jo noin 44,5–44,75 tuumaa. Nykyistä 46 tuuman rajaa hyödyntää siis vain pieni joukko pelaajia.
Alkuperäinen suunnitelma muuttui rajusti
Uudet vaihtoehdot kertovat samalla siitä, kuinka paljon pallon lentopituuden rajoittamista koskeva suunnitelma on muuttunut kolmessa vuodessa.
USGA ja R&A ilmoittivat joulukuussa 2023 muuttavansa pallojen hyväksymisessä käytettävää testiä. Pallon sallittu 317 jaardin lentomatka ei olisi muuttunut, mutta testi olisi tehty nykyistä suuremmalla mailanpään nopeudella.
Nykyisessä testissä nopeus on 120 mailia tunnissa. Uudessa testissä se olisi noussut 125 mailiin tunnissa. Samalla lähtökulmaa ja pallon kierrettä olisi muutettu vastaamaan paremmin pisimmälle lyövien huippupelaajien lyöntejä.
Kattojärjestöjen laskelmien mukaan muutos olisi vienyt miespuolisilta huippupelaajilta keskimäärin 9–11 jaardia. Kaikkein pisimmälle lyövillä vaikutukseksi arvioitiin 13–15 jaardia. Harrastajille vaikutuksen piti jäädä huomattavasti pienemmäksi.
Alkuperäisen aikataulun mukaan uusi testi oli määrä ottaa kilpailugolfissa käyttöön vuonna 2028. Harrastajille siirtymäaikaa olisi annettu vuoden 2030 alkuun asti.
Tämä aikataulu ei enää pidä.
Kesäkuussa USGA, R&A, PGA Tour ja DP World Tour ilmoittivat, ettei ODS-testiä muuteta ennen tammikuuta 2030. Samalla PGA Tour ja DP World Tour ilmaisivat epäilyksensä siitä, saavuttaisiko suunniteltu testi halutun vaikutuksen.
Osapuolet päättivät etsiä vaihtoehtoisia keinoja, jotka vaikuttaisivat tehokkaammin juuri huippugolfin lyöntipituuksiin mutta aiheuttaisivat mahdollisimman vähän häiriötä muulle golfille. Nyt esitellyt kolme vaihtoehtoa ovat ensimmäinen konkreettinen tulos tästä työstä.
Harrastajan palloon ei nyt kosketa
Suunnanmuutos on huomattava.
Vuoden 2023 ratkaisussa USGA ja R&A halusivat säilyttää golfissa yhden yhteisen välinestandardin. Uusi pallotesti olisi lopulta koskenut koko peliä, vaikka vaikutuksen arvioitiin jäävän useimmilla harrastajilla vähäiseksi.
Nyt tarkasteltavat keinot perustuvat toisenlaiseen ajatukseen. Kyse olisi Model Local Rule -säännöistä eli vapaaehtoisista paikallissäännöistä, jotka kilpailunjärjestäjä voisi ottaa käyttöön.
Kaupassa myytävä pallo tai draiveri ei niiden vuoksi muuttuisi sääntöjenvastaiseksi. Harrastaja voisi jatkaa samoilla välineillä, vaikka ammattilaiskiertueella käytettäisiin tiukempia rajoja.
Ajatus on kiinnostava myös siksi, että juuri golfin sääntöjen eriyttäminen aiheutti muutama vuosi sitten voimakasta vastustusta. Vuonna 2023 esillä oli huippukilpailuihin tarkoitettu erillinen pallosääntö, mutta suunnitelma kohtasi vastarintaa niin kiertueilta kuin välinevalmistajiltakin. USGA ja R&A päätyivät sen jälkeen koko peliä koskevaan ratkaisuun.
Nyt heiluri on liikkunut takaisin toiseen suuntaan.
Taustalla oleva ongelma ei sääntöelinten mielestä ole kadonnut. USGA ja R&A ovat seuranneet lyöntipituuksien kehitystä vuosien ajan ja katsovat jatkuvan kasvun aiheuttavan paineita muun muassa kenttien pidentämiseen.
Niiden mukaan kysymys ei ole vain siitä, kuinka pitkälle tämän päivän ammattilaiset lyövät. Huolena on kehityksen jatkuminen vuosikymmenten ajan sekä se, miten pitkälle kenttiä voidaan tai kannattaa venyttää. USGA on perustellut toimia myös maa-alan, veden, ylläpidon ja kenttien muutostöiden kustannuksilla.
Tämän vuoden U.S. Open Shinnecock Hillsissä tarjosi tuoreen esimerkin huippugolfin mittasuhteista. Kilpailun keskimääräinen avausmitta oli Golf Digestin mukaan 315,9 jaardia eli noin 289 metriä. Se ylitti kaksi vuotta aiemmin Pinehurstissa syntyneen U.S. Open -ennätyksen viidellä jaardilla.
Cutin selvittäneistä 72 pelaajasta peräti 71 löi avauksensa keskimäärin yli 300 jaardia. Toisaalta pelkkä pituus ei ratkaissut menestystä: kymmenen parhaan joukkoon sijoittuneista vain kaksi kuului kilpailun kymmenen pisimmälle lyöneen joukkoon.
Tämä on hyvä muistutus koko keskustelun vaikeudesta. Pituudesta on tullut huippugolfissa valtava ase, mutta peli ei silti ole muuttunut pelkäksi pituuskilpailuksi.
Lopullisia päätöksiä ei ole tehty. Valmistajien kommentit kerätään ensin, minkä jälkeen vaihtoehtoja arvioidaan edelleen. Myös nykyisen ODS-suunnitelman tulevaisuus on osittain avoinna. Syyskuun ilmoituksen mukaan kattojärjestöt antavat siitä uutta ohjeistusta viiden kuukauden kuluessa.
Yksi asia näyttää kuitenkin nyt aiempaa mahdollisemmalta: huippupelaajat ja tavalliset golfarit voivat tulevaisuudessa pelata ainakin osittain eri välinesäännöillä.
Se olisi merkittävä suunnanmuutos lajissa, joka on pitkään pitänyt yhden yhteisen sääntökirjan ajatuksesta tiukasti kiinni.
Se, miten pallon lentomatkaa tullaan rajoittamaan, näyttää kuitenkin olevan täysin hämärän peitossa.
Tämä on tietysti vain minun mielipiteeni, mutta mielestäni näiden tekoälykuvitusten käyttäminen saa artikkelit, ja sivuosumina koko golfpisteen brändin vaikuttamaan aika halvalta ja sinnepäin tehdyltä.
Tämän jutun kuvassa ei ole mitään järkeä tai kokonaisuutta, se on ainoastaan sekamelska jutussa mainittuja käsitteitä. Yksityiskohdatkin ovat järjettömiä; vai miksi ”CT 239”-draiverin lapa on absurdin muotoinen ja osoittaa väärään suuntaan, PGA Tourin logossa ”TOUR” on korvattu jollain 8-kirjaimisella sanalla ja maassa makaavasta draiverinvarresta (?) tulee eniten mieleen ehkä viestikapula. Myöskin kuvassa lyövän hahmon mailaote näytttää siltä, että alkuasennossa lapa on 90 astetta kiinni. Mitä sanoilla ”Longer, Fairer, More Sustainable?” yritetään sanoa, jos sääntömuutoksilla yritetään nimenomaan rajoittaa lyöntipituuksia? Shot tracerin päälle piirretyistä luvuista yhdessä pystyviivan kanssa tulee vaikutelma, että draivin korkeus oli 320 jaardia.
Tietenkin nämä ovat itsessään mitättömän pieniä yksityiskohtia, mutta golfia ja toivottavasti myös lukijoitaan arvostavan median ei varmaan kannattaisi julkaista tällaista minimiefortilla tehtyä mössöä.
Lisäksi, kun ensin kuvituksena tarjoillaan vasurilla tehtyä tekoälyvelliä, alkaa sitä väistämättä huomaamaan myös tekstistä… Mutta ei siitä nyt enempää.
Tekoälyn käytöstä kuvittajana (ja myös tekstin kirjoittajana) olen Jari-Matin kanssa samaa täysin mieltä. Golfjärjestöjen pyrkimyksistä lyhentää ammattiilaisten lyöntipituuksia olen sen sijaan ihan eri mieltä. Monille harrastajille on tärkeää havaita omien ja ammattilaisten lyöntien tasoero. Jos pallot ja/tai mailat ovat ammatilaisilla harrastajien välineisiin verrattuna lyöntipituuksia lyhentäviä, todellinen tasoero ei näy. Voisi jopa sanoa, että prot ja tavikset pelaavat eri peliä.
Parempi vaihtoehto olisi kenttien muokkaus (ei pidennys) niin, että pitkien lyöntien hyöty vähenee. Se voisi tapahtua raffien, vesiesteiden ja bunkkereiden avulla.
Voisihan tuon pallouudistuksen tehdä vähän yksinkertaisimminkin. Esim. Niin että pallon pitää olla vähintään 42,56 mm eli nykykoko JA sen pitää kellua vedessä. Tämän voisi helposti todeta yksinkertaisilla mittavälineillä.
Eipä häviäisi pallojakaan niin paljon, ja tulisi kaikenlaista draamaa, kun palloa lyötäisiin vesiesteestä.
Sukellusvälinekauppiaat vihaavat käyttäjää Mik4. Pallosta tulisi 5 grammaa kevyempi huolellisen AI-analyysini jälkeen. Tekeekö kukaan muuten kevyempiä palloja, joita voisi tykitellä myötätuuleen?
Mailan maksimipituus pitäisi ehdottomasti muuttaa koskemaan myös putteria.
Entäpä jos par4 ja par5 -väyliä muutetaan niin, että esim. 290 metrin jälkeen alkaa ikävä raffi, joka vie ”ylipitkiltä” avauksilta sen pituusedun. Tämä tietenkin niin, että otetaan huomioon väylän muoto, kuten alarinne, ja siitä riippuva rullien pituus