15.–22.10. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[8][13]
KilpailuaSuomalaista
Muut videot - Opetus - Opetusvideot

100 päivää – 100 metriä -osallistujat luottavaisina reilu kuukausi ennen H-hetkeä

Kehittymiselle ei ole oikoteitä: edes pariasteinen keli ja synkkä räntäsade ei saanut osallistujia jättäytymään pois treeneistä viime viikolla.

100 päivää – 100 metriä projektista on jäljellä viitisen viikkoa. Missä mennään, kun osallistujat ovat ehtineet hikoilla kuntosalilla ja rangella jo parisen kuukautta?

Kun sadan päivän treenijakso kesäkuun alkupuolella päättyy ja kuuden osallistujan draivit mitataan, on taululla komeiltava 100 metriä suurempi luku kuin reilut kolme kuukautta aikaisemmin.

Tavoite voi tuntua helpohkolta, mutta uskotko sinä pystyväsi pidentämään omaa avaustasi 16,7 metrillä reilun kolmen kuukauden aikana? Mahdollista se toki on, mutta vaatii sitoutumista treenaamiseen.

Juuri sitoutuminen ja treeni-into on ollut leimallista 100 päivää – 100 metriä –projektin kuudelle osallistujalle. Yhteisistä harjoituksista ei ole laistettu ja kaikki ovat noudattaneet treeniohjelmaa mahdollisimman tarkasti. Yhteisten treenien lisäksi porukka on kokoontunut pari kertaa omaehtoisesti treenaamaan ryhmänä.

Fysiikkatreeneissä harjoitteet valittiin siten, että ne tukevat mahdollisimman hyvin golfia. Etenkin kiertäviä harjoitteita on mukana enemmän kuin mihin moni on tottunut.

Kahvakuula yllätti sellaisen henkilön, joka ei ole koskaan ennen sellaista harjoittelua tehnyt. Että miten rankkaa se kropalle on, kun tulee kiertoliikettä ja vertikaalilinjaan nähden ristikkäin menevää liikettä. Toimii kylkiin ja selkään ihan eri tavalla kuin aikaisemmat treenit.
– Joni Rannikko

”Aika kovaa duunia tämä on ollut, kun en ole hirveästi tätä ennen salilla käynyt. Paljon tulee liikettä ja keskikehossa etenkin, kyljet on kipeinä”, Marco Savander vahvistaa.

Jessica Reiman opettaa osallistujille oikeaa nostotekniikkaa voimaharjoituksissa Fressissä.

Kiertävien harjoitteiden lisäksi kiitosta saa erityisesti harjoitusohjelman monipuolisuus. Koska aikaa on suhteellisen vähän, takaa monipuolisuus sen, että harjoitusärsyke pysyy riittävän korkeana koko ajan.

”Vaikka olen käynyt aina salilla, niin ehkä se on vähän yksitoikkoista ollut. Täältä on saanut paljon ajatuksia treenaamiseen”, Ari Mustonen kommentoi.

Osallistujat ovat treenanneet fysiikkaa 2–3 kertaa viikossa. Golfsvingiä ajatellen kroppa on kuitenkin pystyttävä pitämään vetreänä ja paikat notkeina, joten myös lihashuollon merkitys on korostunut.

”Treeniä tulee paljon, joten jos lihashuollon jättää vähemmälle, sen huomaa heti”, Anttoni Heikura sanoo.

Tekniikan hiominen vaatii aikaa

Fyysisen suorituskyvyn kehittäminen ei yksin tuo onnea golfissa. Lyönnin onnistumisen, ja pidentymisen, kannalta sitäkin olennaisempaa on oikea suoritustekniikka.

Tekniikkaharjoittelun pohjana on toiminut Mika Piltzin analyysi ja sen perusteella annetut yksilölliset harjoitusohjeet. Monen kohdalla lyöntitekniikkaa muutettiin niin merkittävästi, että prosessi on yhä kesken.

”Minun kohdallani muutos oli tosi iso. Meni asennot ja kaikki uusiksi. Olen keskittynyt treeneissä niihin asioihin, joihin Piltz pyysi keskittymään”, Marco kertoo.

Kun treenaa rauhassa, tekniikka pysyy hyvin kasassa, mutta välillä pelin tiimellyksessä tekniikkaa vielä tuppaa unohtumaan. Hyvät draivit ovat kuitenkin nyt parempia kuin ennen.
– Marco Savander

”Uusi svingi rupee löytymään. Kyllä siinä vielä on kysymyksiä auki, mutta en ole kertaakaan lyönyt draivia vanhalla, huonolla tavalla vaan aina uusien oppien mukaisesti, oli se sitten hiekassa tai vesiesteessä tai outissa. Prosentuaalisesti draivi on jo parantunut ja lyönnin keskemmällä kuin ennen”, Anttoni sanoo.

Tavoite kasvaa harjoitellessa

Janos Uotila on jakanut osallistujille vinkkejään niin fysiikkatreenaamisen kuin draivaamisenkin suhteen. Uotila on aidosti vaikuttanut siitä innosta, joka ryhmästä välittyy.

”Tekemisen asenne on kohdillaan ja suurin osa treenaa päivittäin. Aina kun ollaan treeneissä, fiilis on hyvä ja meininki iloinen. Se on kiva nähdä ja siksi tulostakin on syntynyt jokaisella”, hän sanoo.

Uotilan mukaan projektin ylivoimaisesti haasteellisin pala on svingimuutoksen sisään ajaminen. Töitä on tehtävä rajusti, jotta parantunut lyöntitekniikka näkyisi lukuina TrackMan-lyöntitutkan näytöllä. Toisaalta jokainen osallistuja saa projektin aikana sellaiset perustiedot oman svingin kehittämiseen, että kehityksen voi perustellusti odottaa jatkuvan myös kauden mittaan.

”Svingimuutos on osalle haasteellista. Oman kehon hahmottaminen ja liikkeiden tunnistaminen lyöntiprosessissa on vaikeaa. Moni pystyy tekemään asiat hallitusti ohjattuna, mutta hahmottaminen itsenäisesti on eri asia. Se on yllättävän haasteellista ja vaatii aikaa. Osa pystyy imitoimaan ja sisäistämään liikkeitä nopeasti, osa taas hieman hitaammin”, Uotila luonnehtii.

Kaikki osallistujat ovat yhtä mieltä siitä, että tavoite tullaan saavuttamaan määräajassa. Moni on jopa valmis hieman nokittamaan ja nostamaan rimaa korkeammalle.

”Harjoittelu on vaikuttanut koko lyöntiin, eli myös rautalyönti on kehittynyt”, sanoo projektin alussa 224 metriä ilmassa draivannut Joni, jonka tavoite on kova, 255 metriä.

”Draivin suhteen yllätys on se, että lyönnistä on nyt tullut draw”, sanoo svingiä keskimäärin kolmena päivänä viikossa harjoitteleva ja projektin alussa 165 metriä ilmassa draivannut Viivi. Myös hän suhtautuu tavoitteeseen optimistisesti.

”Minulla tavoite oli 190 metriä ilmassa. Varmaan sen voi nyt nostaa kahteen sataan”, hän nauraa.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje