Löydät jutusta videoidut ohjeet Golflehdessä 2/2022 julkaistun artikkelin yhteydessä esiteltyihin Footbic-harjoitteisiin.
Golfkierroksen aikana ihminen ottaa noin 12 000 – 15 000 askelta. Kaikkine siirtymineen kierroksella kertyy käveltävää noin kymmenen kilometriä. Askel on vähän tavallista lyhempi, kun perässä tai selässä kulkee golfkärry.
Jos ihmisen jalkaterä toimii askellettaessa optimaalisesti, matka sujuu kivuttomasti. Mutta on helppo kuvitella, mitä moinen määrä tarkoittaa, jos jalkaterä ei toimi kuten sen pitäisi. Valitettavasti useimpien meistä ei itse asiassa tarvitse kuvitella, vaan asiasta löytyy omakohtaista kokemusta. On polvisärkyä, varpaiden jomotusta, selkäkipua, lonkan juilimista ja plantaarifaskiittia, kansankielellä luupiikkiä.
”Yleensä tullaan valittamaan selkää tai polvea, mutta syy löytyy jaloista. Alakerta kun laitetaan kuntoon, kivut häviävät tai ainakin pysyvät aisoissa”, fysioterapeutti Ahto Kärnä kertoo.
Kärnä on erikoistunut alaraajoihin ja tarkemmin jalkaterän ongelmiin, ja hän on hoitanut paljon myös golfareita. Ennen vuotta 2019, ja koronaa, Kärnä kiersi golfkenttiä fysiovankkurinsa kanssa.
”Rakensin matkailuautoon kaiken tarvittavan tutkimuksia varten. Siellä sai tehtyä jalka-analyysin ja tukipohjalliset ja lisäksi autossa on kylmähoitolaite. Golfarit olivat todella kiinnostuneita palvelusta, mutta korona-aikana en ole pystynyt sitä tarjoamaan. Ensi kesänä on suunnitelmissa palata tien päälle”, hän sanoo.
Jalkateriin Kärnä mieltyi jo opiskeluaikoina.
”Kun opiskelimme jalkaterän anatomiaa ja toiminnallisuutta, se tuntui aluksi niin vaikealta ja monimutkaiselta, että päätin opetella sen perusteellisesti”, hän muistelee.
Ratkaisu kannatti ja kantoi pitkälle, sillä vuosien varrella hän on huomannut, että jalkateräosaajia on vähän.
”Moni ammattilainenkaan ei ihan ymmärrä jalan biomekaniikkaa. Monet jalkaterän kuntoutusohjeetkin ovat ihan ikivanhoja”, Kärnä sanoo.
Vanhassa kiinalaisessa lääketieteessä hyvin monia ihmisen vaivoja hoidetaan jalkaterän kautta. Se ei Kärnän mukaan ole sattumaa, vaan yllättävän monen vaivan alkusyy löytyy jaloista.
”Moni asiakas on kertonut verenpaineensa laskeneen jalkateräjumpan seurauksena. Todennäköisesti tämä liittyy siihen, että veren virtaus takaisin sydämeen tehostuu, kun jalkaterän lihaspumput saadaan tehokkaasti aktivoitua. Mielenkiintoinen havainto, josta ei kuitenkaan ole vielä olemassa kliinistä tutkimusta”, Kärnä sanoo.
Mikä siinä jalkaterässä sitten on niin monimutkaista ja vaikeaa?
Aloitetaan luvuilla: jalkaterässä on 28 luuta. Niistä kaksi on niin sanotusti irrallisia seisomaluita eli seesam- tai jänneluita, joten yleensä käytetään lukua 26+2. Nilkasta alaspäin laskettuna jalassa on yhteensä 34 lihasta, 55 niveltä ja 107 ligamenttia ja jännettä.
Yhdellä askeleella nämä kaikki liikkuvat ja osallistuvat työhön. Jos lihaksissa on heikkoutta tai jumeja ja jos jalan liikerata on virheellinen, heijastuu se nopeasti kipuna jossain päin kehoa. Golf on tässä suhteessa lajina armoton. Jalkojen päällä ollaan tuhansien askeleiden ja useiden tuntien ajan. Lisäksi jalkaterät tasapainottavat lyönnissä kehoa ja osallistuvat näin hyvin aktiivisesti lyöntisuoritukseen.
Jalkateräongelmista yleisin lienee pronaatio. Siinä jalka painuu liikaa sisäsyrjälleen askellettaessa. Jalkaholvi on pettänyt ja lihakset eivät tue askelta. Lisäksi on pronaation vastakohtaa eli supinaatiota, vaivasenluuta ja vasaravarpaisuutta ja mitä kullakin.
Jonkinlaista ongelmaa on lähes kaikilla.
”On tutkimuksessa joskus tullut vastaan sellaisia ideaalitapauksiakin, joiden jalkaterä toimii kuin oppikirjasta, mutta noin kolmella neljästä asiakkaasta löytyy jokin ongelma”, Kärnä kertoo.
Askelluksen tutkiminen on modernien apuvälineiden avulla helppoa. Askelanalyysi tehdään noin metri kertaa metri kokoisen maton avulla, jonka päällä seistään ja liikutaan, ja joka näin kartoittaa jalan liikeradan ja toiminnan.
Kärnä painottaa, että on tärkeää tutkia vaivojen syyt, jotta niiden korjaamista varten osataan laatia oikeat harjoitteet.
Hyvät uutiset tulevat nimittäin tässä: lähes poikkeuksetta vaivoista päästään eroon muutaman kuukauden määrätietoisella ja sitoutuneella harjoittelulla.
Avainsana on sitoutuminen. Poppakonsteja ei ole, vaan jalkaterän lihakset pitää jumpata jaksaviksi.
Prosessin alkuvaiheessa tukipohjallinen voi olla tarpeellinen ja hyvä apu, mutta sen tarve poistuu siinä vaiheessa, kuin jalkaterä jaksaa tehdä työnsä riittävän hyvin. Terveessä jalassa tukipohjallinen vain turhaan passivoi jalkaterän toimintaa ja saattaa näin pitkässä jopa aiheuttaa ongelmia sen sijaan että estäisi niitä.
Miksi nykyihmisen jalkaterä sitten on väsähtänyt eikä jaksa hoitaa hommiaan niin kuin pitää?
Osaltaan syy on teknologia, osaltaan elämäntapamme.
”Monissa kengissä pohja on liian tukeva. Käytännössä jalat pääsevät siis vähän turhan helpolla. Ihmiset myös liikkuvat nykyään liian vähän. Tehdään istumatyötä ja ajetaan toimistolle autolla”, Kärnä tiivistää.
Tässä kohtaa omatunto jo kolkuttaakin. Aika kauaksihan tässä kieltämättä on tultu ihmiselle lajityypillisestä elämästä eli jatkuvasti liikkeellä olevan metsästäjäkeräilijän arjesta. Mutta kun savannille ei ole enää paluuta, otetaan avuksi pari pehmopalloa!
Pehmopallojen avulla Kärnä nimittäin kuntouttaa asiakkaidensa jalkoja. Ensisysäys syntyi puolivahingossa 90-luvun alussa miehen toimiessa KalPan liigajoukkueen maalivahtivalmentajana ja fysioterapeuttina. Kun pelaajat alkoivat kuntouttaa vaivojaan Kärnän oppien mukaisesti pehmopallojen avulla, tulokset yllättivät. Seuraavaksi Kärnä sovelsi metodia asiakkailleen vastaanotollaan Kuopiossa, jälleen erinomaisin tuloksin.
Hiljalleen ohjeet ja liikkeet ovat jalostuneet. Vuonna 2013 metodi sai nimekseen Footbic. Kyseessä on rekisteröity tuotemerkki, jonka saloihin Kärnä on kouluttanut yli 300 fysioterapeuttia ja liikunta-alan ammattilaista, jotka hyödyntävät työssään Footbiciä.
Pallojen avulla voi jumpata monella tavalla ja nykyään on olemassa jo erilaisia harjoitusohjelmia, jossa keskitytään esimerkiksi tasapainoon.
”Tasapaino on taito, jota pitää muistaa pitää yllä ja harjoitella. Tyypilliset kuntoilumuodot, kuten kävely, pyöräily ja uinti eivät sitä kehitä tai ylläpidä. Tasapainolla on golfissa tavallistakin isompi merkitys, joten golfareille nämä harjoitteet sopivat hyvin”, Kärnä innostuu.
Jalkaterien ongelmat ja toiminnallisuuden puutteet ovat sikäli viheliäisiä, että ne ilmenevät usein kipuina ja kolotuksina kehon muissa osissa. Silloin on jo turhan myöhäistä siinä mielessä, että terveyden sijaan joudutaan hoitamaan sairautta.
Kärnä kehottaakin erityisesti golfareita tarkistamaan askeleensa toimivuuden ja jalkateriensä kunnon, jottei turhia kolotuksia pääse syntymään. Jos kolotuksia kuitenkin jo on, ei kannata enää viivytellä. Ja kuka tietää, saatathan juuri sinä olla yksi neljästä, joilla jalkaterissä ei ole mitään ongelmia.
Lisätietoa: www.footbic.com
Kantapään nostot
Lisää alemman nilkkanivelen liikkuvuutta.
- Laita jalat lievään v-asentoon.
- Aseta pallo jalkakojen väliin hieman kantapään yläpuolelle.
- Nouse ylös päkiöiden varaan puristaen palloa kantapäiden välissä.
- Pysy tasapainoisessa yläasennossa hetki ja laskeudu rauhallisesti alas.
- Tee 3 x 10 toistoa.
Varpaiden venytys
Venyttää varpaita ja jalkapohjan faskiittikalvoa.
- Aseta pallo kolmen keskimmäisen varpaan alle.
- Nosta kantapää ylös ja astu vapaa jalka eteen.
- Pidä venytys 10–30 sekuntia.
- Toista venytys kolme kertaa molemmilla jaloilla.
Tasapainoharjoite
Kehittää jalkaterän lihaksia, keskivartalon kontrollia ja voimaa sekä tasapainoa.
- Aseta toinen pallo päkiän alle ja toinen kantapään etupuolelle.
- Nojaa polvea hieman eteenpäin päkiän päälle.
- Nosta takimmainen jalka ilmaan.
- Pidä itsesi tasapainossa noin 10–30 sekuntia.
- Toista liike kolme kertaa molemmilla jaloilla.
- Kun tasapaino kehittyy, voit viedä vapaan jalan vuoroin eteen, vuoroin taakse.
Vaikeutettu tasapainoharjoite
Tasapainon kehittyessä voit haastaa itseäsi enemmän liikuttamalla vapaata jalkaasi hitaasti eteen–taakse. Ohjeet ovat muilta osin samat kuin yllä.