Miesten huippugolf on kriisissä, vähintäänkin käymistilassa. Tasapaino järkkyi LIV Golfin tunkeutuessa markkinoille raharekkoineen. LIV on ravistellut olemassa olevia rakenteita niin kovaa, että todennäköisesti perustukset on korjattava. Pelkkä pintaremppa ei enää riitä.
Saudiarabialaisrahoitteinen LIV jakaa mielipiteet. Osa inhoaa, osa toivottaa tervetulleeksi. Moni puolestapuhuja vetoaa vapaaseen kilpailuun. Markkinauskovaisilta vain unohtuu se paradoksi, että Saudi-Arabian hallinnon näpeissä tiukasti oleva Public Investment Foundation on lähempänä kommunistista markkinahäirikköä kuin puhtaan kapitalistista toimijaa.
Mutta yhtä lailla PGA Tour estää markkinoita toimimasta. Se tekee kaikkensa estääkseen kilpailun ja säilyttääkseen monopolinsa. Yhdeksi peukaloruuviksi kaapattiin maailmanlista, tässä LIV lankesi itse ansaan. Tullessaan markkinoille LIV nimittäin tiesi, millä perusteella maailmanlistan pisteitä jaetaan. Se ei halunnut mukautua näihin raameihin, vaan odotti järjestelmän muuttuvan sen edessä. Näin ei käynyt, ainakaan toistaiseksi.
Nyt maailmanlistan pisteitä ei myönnetä LIV Golfin kilpailuille, ja siksi LIV:llä kilpailevat pelaajat riskeeraavat majorit ja olympiakisat, ellei ennen LIV:lle siirtymistä kertyneitä maailmanlistapisteitä sitten ole niin paljon jäljellä, että ne riittävät kisapaikkaan.
Maailmanlistan pistejärjestelmää rukattiin uusiksi elokuussa 2022 sillä seurauksella, että PGA Tourin hegemonia suhteessa muihin kiertueisiin, joista paitsi eurooppalaisittain myös globaalisti mielenkiintoisin on DP World Tour, kasvoi. Uudistus heikensi DPWT:n asemaa. Viime viikolla kerrottiin uusista muutoksista, jotka on tehty puhtaasti PGA Tourin lähtökohdista käsin. Muutokset koskevat vajaan fieldin kisoja, joissa ei ole cutia. Tuore uudistus sopii hyvin myös LIV:lle, jos se joskus pisteitä tulisi saamaan, eikä voi olla pohtimatta, joko tässä pedataan sille asemia.
LIV:n uutisoinnissa keskiössä on poikkeuksetta raha.
Epäsuhta tulee kasvamaan, sillä kymmenen parasta pelaajaa siirtyy vuosittain PGA Tourille vieden mukaan ansaitsemansa maailmanlistan pisteet, jotka ovat suoraan pois DPWT:n kisojen pistepotista ja jotka PGA Tour näppärästi saa kauniina huomenlahjana.
DPWT:stä on tullut divari, PGA Tourista pääsarja. Lisäksi on LIV Golf. Sen maailmanvalloitus on jäänyt pahasti vaiheeseen, ja katsojaluvuissa mitattuna LIV on korkeintaan aladivaritasoa.
LIV ei ole kilpailullisesti uskottava
LIV:llä on pari suurta ongelmaa. Ensinnäkin sen kilpailuissa panoksena on vain raha. LIV:llä ei pelata kunniasta, eikä olla osa jatkumoa. LIV:n kilpailuilla ei ole historiaa, eikä lajiyhteisölle mitään muuta merkitystä kuin numerot. Tämän näkee LIV:n uutisoinnissakin, jossa keskiössä on poikkeuksetta raha. Golfissa perinteillä ja historialla on kuitenkin aina ollut erittäin suuri arvo. LIV:llä ei näitä ole, joten seuraavaksi halutaan todennäköisesti ostaa historia.
Toinen ongelma on kilpailullisuus. Joukkueformaatti voidaan käsitellä yhdellä lauseella; se ei aidosti kiinnosta ketään. Vielä suurempi puute on, että kiertueella eivät pelaa maailman parhaat pelaajat. Siellä pelaa osa heistä, mutta vain osa. Lisäksi porukassa on täytemiehiä ja etenkin entisiä tähtiä, jotka rahastavat nimellään. Kilpailullisesti LIV on epäuskottava.
Ensin myytiin jalkapallo
Öljysheikit aloittivat urheilupesunsa kuningaslajin viheriöiltä. Toisessa vaiheessa ostettiin yleisurheilu, nyrkkeily, vapaaottelu ja golf. Ensin valloitettiin Valioliiga, sitten siirryttiin muihin maihin ja alemmille sarjatasoille. Ensivaiheessa ostoksille riensivät arabiemiraattien sheikit ja venäläisoligarkit, sittemmin myös saudit, kiinalaiset, egyptiläiset, pakistanilaiset ja iranilaiset rahamiehet ja organisaatiot. Moni peribrittiläinen seura on brittiläinen enää paperilla.
Moni brittikannattaja onkin siirtynyt seuraamaan alempien sarjatasojen seuroja ja kannattamaan paikallisia joukkueita. Nykyään niitä seurataan briteissä ennätyksellisen paljon. Mutta enää divaritkaan eivät ole peribrittiläinen turvasatama, vaan yhtä lailla Mestaruussarjan kuin divareidenkin joukkueita on kaupattu ulkomaille.
Lopulta saudit halusivat jalkapallolta vielä enemmän – he päättivät ostaa pelaajat omaan sarjaansa. Sinne on hissattu pitkä liuta maailmantähtiä muhkeilla siirtosummilla ja allekirjoituspalkkioilla. Silti kovin harva odottaa saudisarjan kuumia kohtaamisia vesi kielellä, vaikka kentällä usemapi ikämieskaartiin lukeutuva tähti kirmaileekin.
Tilanne on kuin allegoria maailmantilasta isommassa kuvassa.
Sama ilmiö rantautui LIV:n myötä ryminällä golfin maailmaan, mutta todellisuudessa kehitys alkoi paljon aikaisemmin. Ja kuten jalkapallossakin, ensimmäisessä aallossa etenivät muut kuin saudit. DP World Tourin nimisponsori on dubailainen yritys. Kiertueen ja sitä edeltäneen European Tourin kauden finaali on jo vuosien ajan pelattu Dubaissa. Dubaista alkoi kehittyä golfin mekka, ja silloin muut heräsivät.
Saudi-Arabia on Arabian niemimaan ja Lähi-Idän mahtivaltio, joka huomasi pienempien naapuriensa onnistuvan maailmanvalloituksessaan niin hyvin, että se päätti rynnätä samoille markkinoille. Osaltaan kyse on valtapolitiikasta. Markkinoille ryntäämisestä alkoivat LIV:n ongelmat: se käyttäytyi häikäilemättömästi eikä kunnioittanut ketään, jota se ei saanut ostettua puolelleen. Kun tarina alkoi näin, pohtii moni nyt, miten organisaation voi luottaa jatkossa.
Alkuun LIV:lle pantiin hanttiin kaikin voimin, kuten jalkapallonkin puolella, mutta ilmeisen pian kulisseissa käynnistyivät neuvottelut. PGA Tour piti yllä puhtoista kulissia ja marssitti tähtipelaajansa mielipidevaikuttamisen taistelukentälle etummaisiin poteroihin, kun se kuitenkin samalla valmisteli salassa yhteistyötä saudien kanssa. Tämä oli PGA Tourin ja sen nokkamiehen Jay Monahanin pahin harha-askel. Luottamus meni, ja sen voi menettää vain kerran.
Ilmeisesti PGA Tour nojaa nyt vanhaan viisauteen, ’If you can’t beat them, join them’.
Tilanne on kuin allegoria maailmantilasta isommassa kuvassa. Ennen niin mahtava länsi on ajautumassa entistä vähäpätöisempään rooliin niin taloudellisesti kuin poliittisestikin – sillä ei ole enää viimeistä sanaa. Vanhasta vaikutusvallasta yritetään pitää kiinni kynsin hampain. Se ei vain enää ole mahdollista, kun shekkiviholla ei ole katetta ja kuulijatkin kääntävät selkänsä.
Lännen arvoja muu maailma, tai ainakaan valtaapitävät, eivät jaa. Siksi edessä on pahenevia arvoristiriitoja ja konfliktejakin. Golf on jo saanut osansa.
Mitä jos huippugolfissa olisi divisoonat?
Mitä huippugolfin rakenteille sitten tapahtuu? Kukaan ei tiedä. Organisaatiot ovat ilmoittaneet käyvänsä neuvotteluja, mutta samalla ne sotivat toisiaan vasten kaikin keinoin. Yhdysvalloissa asia on edennyt oikeussaleihin saakka.
Saudi-Arabian kassa vaikuttaa kuitenkin pohjattomalta, eikä se ole perääntymässä. Katse kannattaa suunnata eteenpäin ja pohtia, mitä huippugolfille ylipäänsä voitaisiin tehdä. Saudit ovat tosissaan ja ehkä siellä joku päivä pelataan golfin major-kilpailu?
Kuulostaako pähkähullulta? Yhtä hullulta kuin se, että Saudi-Arabia perustaa oman golfkiertueen, jolle maailmanhuiput siirtyvät hyläten paikkansa Hall of Famessa ja viitaten kintaalla Ryder Cupin kapteeniudelle?
LIV:n kilpailuedulle ei näytä löytyvän vastavoimaa. Me tavalliset ihmiset maksamme lystin bensapumpuilla ja vaatekaupoissa. Maailma ei pyöri ilman öljyä. Kaikki eivät kumarra öljyrialeille, mutta riittävän moni kumartaa.
Onko pääkiertueiden siis mitään järkeä kampittaa toinen toisiaan? Golfin etu olisi se, että parhaat kilpailisivat toisiaan vastaan mahdollisimman usein. Mitä jos koko homma räjäytettäisiin? Sanottaisiin ääneen se, että kiertueet ovat eri tasoisia. Perustettaisiin vaikkapa kolme divaria? Pääsarja, jossa pelaisi esimerkiksi 64 maailman parasta, ja josta karsiutuisi kauden päätteeksi raakasti puolet pois.
Nousijat valittaisiin esimerkiksi kauden yhteispisteiden ja muutaman yksittäisen turnauksen kautta. Kakkosdivarista pelaisi 128 pelaajaa ja sieltä nousisi parikymmentä ukkoa, kolmosdivarista kärkikolmikko suoraan ykköseen ja viisitoista seuraavaa kakkoseen. Samassa suhteessa pelaajat tippuisivat ylemmiltä tasoilta alemmas. Jokainen kausi olisi merkityksellinen. Jokainen kilpailu olisi arvokas.
PGA Tourilla meni ennen LIV:in syntyä erittäin hyvin.
Kilpailumäärää rajoitettaisiin rajusti. Pelaajien ei tarvitsisi rehkiä ja lennellä ympäri maailmaa 30 viikkoa vuodessa, vaan kaikissa divareissa pelattaisiin kauden aikana 20 kilpailua. Pelaajat pääsisivät kisoihin paremmassa iskussa. Mukana olisi jokaisessa kisassa paras mahdollinen osallistujakaarti, eivätkä kisat nykymallin mukaisesti jakaantuisi kouralliseen aidosti merkittäviä kisoja ja kakkoskorin vähempiarvoisia koitoksia. Jako tehtäisiin selvästi divisioonien kautta.
Eri divisioonien kisoja ei pelattaisi samoina viikonloppuina, jotta mielenkiintoa riittäisi muihinkin kuin ykkösdivarin koitoksiin. Kaikkien divareiden kisat kiinnostaisivat, koska joka kisassa olisi panosta ja parhaat mukana.
Lopulta kyse on rahasta
Kuulostaa tuuleen huutamiselta ja epärealistiselta idealismilta? Voi hyvin ollakin, mutta jotain on muutettava. Ehkä skenaario kuulostaa ihan yhtä hullulta kuin jalkapallon maailmanmestaruuskisat Saudi-Arabiassa?
On epäuskottavaa väittää, että LIV syntyi korjaamaan huippugolfin valuvikoja ja kipupisteitä. Tätä korttia on käytetty ahkerasti, mutta se on jälkiviisasta opportunismia. Niin kuitenkin puolivahingossa kävi, kun LIV:lle siirtyneet pelaajat ovat nostaneet esiin epäkohtia, osin meriselityksinä, osin syystä, joista aiemmin vaikenivat.
Itse asiassa PGA Tourilla meni ennen LIV:in syntyä erittäin hyvin. Palkintopotit kasvoivat vuosi vuodelta ja huippunimet suitsuttivat kiertuetta yhdessä rintamassa. Kiertue oli yhteen hiileen puhaltava yhteisö. Sitten takavasemmalta ilmestyi joku kertomaan, että enemmänkin voi tienata. Raha todella muutti kaiken.
Lue seuraavaksi: Näkökulma: Turha syyttää kenttää tai olosuhteita, golfarin vitutukseen on vain yksi syy
Jos unohdetaan kaikki moraaliset kysymykset yms. LIV:n ja PGA Tourin osalta, mielestäni suurin ongelma on juurikin siinä, että urheilullisuus on kärsinyt valtavasti huippugolfin osalta. Ennen LIV:n olemassaoloa kaudessa oli useita kisoja majoreidenkin ulkopuolella, joissa kaikki maailman parhaat pelasivat. Nykyään näitä kisoja on tasan 0.
Mitenkäs Rolex-series kisat? Eiköhän niissä ole pääosin parhaat mukana?
Niin ja tietenkin PGA:n Signature events!
Kun WGC kisat poistuivat, niin puhtaasti OWGR sijoitukseen perustuvia kisoja ei ole. Rolex Series kisoihin ei läheskään kaikki Pga Tourin parhaat osallistu. En tiedä onko osallistumisoikeuttakaan, jos ei ole DPWT jäsen eikä saa kutsua. Pga Tour Signature kisoissa ja Players Championchipissa on kaikkein kovimmat fieldit.
Kiitos tästä artikkelista, yksi parhaista koko Golfpisteen historiassa.
Asiallista pohdiskelua. Tuossa turnauksien määrässä on perimmiltään kyse rahasta. Tämähän ei ole (amerikkailaiselle) ammattilaisurheilulle mitenkään poikkeuksellista kuten esimerkiksi NBA:n, MLB:n ja NHL:n runkosarjoista näkee – niissä höntsätään monta kuukautta kymmeniä enimmäkseen merkityksettömiä otteluita ennen kuin aloitetaan uudestaan nollista pudotuspeleissä, joihin käytännössä jokainen kyseiseen kauteen tosissaan panostava joukkue pääsee. Mutta jokainen puolivaloillakin pelattu runkosarjan ottelu tuo joukkueiden omistajille kassavirtaa.
Sama filosofia on PGA Tourillakin (joka on myös DPWT:n esikuva joka suhteessa). Kaikki tietävät, että turnauksia on liikaa, mutta jokainen turnaus tuo tourille kassavirtaa, joten turnausten hallittu vähentäminen on vaikeaa. Sitten kun siirrytään avoimempaan kahden tason turnausjärjestelmään, sponsorit alkavat kaikota matalamman tason turnausten taustalta kuten on jo nähtykin. Ja tämä on rahaa, jota kiertue ei oikein saa takaisin mitään kautta ja joka on suoraan pois pelaajien ansioista.
LIV on urheilullisesti ihmeellinen hanke. Täysin epäkiinnostava redesign perinteikkäästä lajista mallia kammiokiduttajat vs päänkatkojat. Ja outo poppoo muutamia nykyhuippuja ja sitten suuri joukko pelinsä hukanneita ja hiipuneita entisiä staroja ja tuntemattomia suuruuksia.
Growing the game, perheelle oikea valinta ja maailmanparannusläpät suurta propagandaa, varmaan joku sopimus velvoittaa noita puhumaan. Ei niissä ole aitouden hitustakaan mukana.mutta sellaista se on diktatuurin muovisessa näyteikkunassa.
Pilven hopeareuna on toki se, että vaikka huippugolf kaaoksessa niin omat pelit edelleen yhtä mukavia. Hyvällä autolla on ihan kiva ajella vaikka rallinkuhina tai formulat eivät kiinnosta edes otsikkojen tasolla enää.
Erittäin hyvin kirjoitettu Pertulta. Kiteyttää aika lailla omat ajatukset aiheen tiimoilta. Toki homma on eettisesti kimurantti, jos haetaan, että kummalle puolelle vaakaa pitäisi istahtaa. En tiedä onko nykymaailmassa enää olemassakaan sellaista kuin ”puhdas” raha. Mutta onhan tuo LIV:n konseptina kaikkinensa hassu, kuten Perttu kertoili edellä.
Sitten se kysymys, että pitäisikö pelaajien miettiä näitä eettisiä kysymyksiä LIV-sopimusta rustatessaan omalla verellä? Ehkä, en tiedä. Mutta pohjimmiltaan ihminen on ahne. Jokainen voi omalle kohdalleen miettiä, miten toimisi itse jos naapurifirman pomo tulisi ehdottamaan, että mitäs jos 10 kertaistetaan sun palkka ja samalla vähennetään työtunteja….kiinnostaako? 🙂
Itse en LIV golfia ole katsonut minuuttiakaan, eikä ole aikomustakaan. Ei vaan tuollainen sirkus kiinnosta. Samalla taas tiedän, että telluksella on iso läjä ihmisiä ketä se nimenomaan kiinnostaa. Nykyelämänhän pitää olla nopeatempoista, koko ajan pitää tapahtua ja olla törinää siellä täällä. Ihmiset ei osaa rauhoittua. Veikkaan, että moni golf-fani ei enää nykyään jaksa edes katsella kokonaisia golf-turneita telkkarista, vaan mieluummin katselee youtubesta sitä ”viihteellistä” striimaus-sontaa, jossa monesti huonot tai keskinkertaiset (tai toisen sukupuolen osalta vähäpukeiset) sisällöntuottajat hassuttelevat golf-mailojen kanssa.
”Ennen oli kaikki paremmin” 🙂