Yhdenkään pelaajan ei tarvitse lähteä Hero World Challengesta tyhjin käsin kotiin.
Bahamalla meneillään oleva Hero Word Challenge -turnaus ei nykyisen mittapuun mukaan ole erityisen rahakas kilpailu. Tiger Woodsin isännöimän turnauksen kokonaispotti on 3,5 miljoonaa dollaria, josta voittaja lohkaisee miljoona taalaa. Muun muassa kiertueen syyssarjaan kuuluvassa pikkukisassa, Butterfield Bermuda Championshipissä kahisevaa oli jaossa 6,5 miljoonaa taalaa, ja turnauksen ykköselle heltisi 170 000 dollaria enemmän kuin Bahaman kisan parhaalle. Tosin on hyvä muistaa, että Bahaman turnauksessa on mukana vain 20 kilpailijaa, jotka pelaavat kaikki neljä kierrosta. Ja meni kentällä miten meni, viimeiselle sijallekaan jääneen pelaajan ei tarvitse lähteä kisamaisemista tyhjin taskuin: Albany Golf Clubin kentällä käytävässä turnauksessa 20:nneksi päätynyt kilpailija kuittaa jopa 100 000 dollaria. Summa on sievoinen verrattuna esimerkiksi viime viikolla DP World Tourin kauden käynnistäneeseen Australian PGA Championshipiin. Ainoastaan Brisbanen turnauksen kärkikaksikko ansaitsi enemmän palkintorahaa kuin Bahaman kutsukisan jumbo tulee saamaan. Ja kyse on kuitenkin yhdestä Australian merkittävimmästä kilpailusta. Sadantonnin palkintosumma näyttäisi menevän Will Zalatorikselle (+12), joka pelaa ensimmäistä kilpailuaan sitten huhtikuussa tehdyn selkäleikkauksen. Hän aloitti kisan tuloksella 81, mutta esitti toisena päivänä ryhdikkäitä otteita 68 lyönnin kierroksen myötä. Lauantaina sujui taas heikommin, ja tulos 79 lähes sinetöi Zalatoriksen viimeisen sijan. Matka seuraavaan pelaajaan on venähtänyt jo kahdeksaan lyöntiin. Tuloksiaan päivästä toiseen parantanut Scottie Scheffler (-16) säilytti kärkipaikkansa käytettyään Hero World Challengen kolmanteen kierrokseen 65 lyöntiä. Niin ikään nousujohteisesti pelannut Matt Fitzpatrick (-13) jahtaa maailmanlistan ykköstä kolmen lyönnin päässä. Kilpailun seuratuin pelaaja Tiger Woods teki 71 lyönnin kierroksellaan viisi birdieä ja neljä bogia. Hän jakaa lauantain pelikaverinsa, turnauksen voittoa puolustavan Viktor Hovlandin kanssa 16. sijaa kokonaistilanteessa par. Hero World Challenge ei ole PGA Tourin virallinen kilpailu, mutta turnauksessa on jaossa maailmanlistan pisteitä.Lisää aiheesta
Tilaa Golfpisteen uutiskirje
Artikkelin kommentit (13 kpl)
Oma kommentti
Hieno ja -ainakin tässä mediassa- poikkeuksellinen näkökulmavalinta toimittajalta, kiitos siitä!
Hit and giggle -kaverikisan (est. 2000) jumbo kuittaa palkintorahoja enemmän kuin kahta lukuunottamatta kaikki Australian ammattilaisten mestaruuskilpailussa (est. 1928) ja Australian avoimessa mestaruuskilpailussa (est. 1904).
Lisäksi monopolikiertue jakaa siinä oligarkeilleen enemmän OWGR-pisteitä kuin em. kahdessa kisassa yhteensä.
Aika jännä.
Mitä golfin perinteiden, rakenteiden, kilpailullisuuden ja ennen kaikkea sen moraalin vartijat sanovat tästä?
Kaverikisaan on pääsykriteerit, jotka ani harva, jos kukaan noiden mainitsemiesi kisojen osallistujista täyttäisi. En ala tutkimaan osallistujaluetteloita, mutta Hero Championshipissä on mukana ehdotonta eliittiä.
Uskotko Slowhand tosissasi, että Bahamalla on viivalla maailman 20 parasta peluria? Tai että esim. herrat Woods ja Zalatoris olisivat taistelleet Australiassa PGA:n tai Openin kärkisijoista? Tai että esim. herrat Lee, Niemann tai Burmeister eivät pystyisi samaan Herossa, jos olisivat kutsun saaneet? Keep dreaming…
Valitettavasti monopolikiertue on estänyt meitä jo yli vuoden näkemästä, ketkä ovat maailman parhaat pelurit.
Kun monopolikiertue sai uuden kilpailijan pari vuotta sitten, miten se reagoi? Toivottiko se lisääntyvän kilpailun tervetulleeksi? Kehottiko se pelaajiaan päättämään itse ja kilpailemaan vapaasti keskenään pelaajien ja kiertueiden paremmuudesta? Ei, vaan se toimi juuri päinvastoin.
Ensimmäiseksi monopoli kielsi pelaajiltaan vapaan kilpailemisen, ensin sakkojen ja sitten pelioikeuden menettämisen uhalla. Se olisi aivan hyvin voinut sallia sääntöjensä puitteissa vapaan pelaamisen muilla kiertueilla luvan kanssa kuten aiemminkin. Mutta ei, se päätti juuri päinvastoin.
Toiseksi monopoli varmisti OWGR-kabinetissa, että tulokaskiertueen pelaajat eivät saa kilpailuistaan ranking-pisteitä, joita pelaajat tarvitsevat erityisesti voidakseen osallistua lajin tärkeimpiin major-kilpailuihin, erityisesti USA:ssa pelattavaan kolmeen kisaan. Se olisi aivan hyvin voinut kannattaa vapaata kilpailua edistävää ratkaisua, mutta ei, se toimi juuri päinvastoin.
Kolmanneksi monopoli suhmuroi OWGR-kabinetissa rankingpistelaskujärjestelmään muutoksen, joka leikkaa kaikilla muilla kuin monopolikiertueella jaettavien rankingpisteiden määrän murto-osaan aiemmasta ja estää käytännössä muilla kiertueilla pelaavien pääsyn maailmanlistan 50 parhaan joukkoon ja sitä kautta erityisesti USA:ssa pelattaviin majoreihin. Käytännössä kolmannen tason syöttökiertueiksi monopolille alistettuja kiertueita se kutsuu lystikkäästi esim. ET:n kohdalla ”strategisiksi kumppaneiksi”, joka muistuttaa niinikään hauskasti esim. Venäjän käyttämää retoriikkaa vähemmistökansallisuusosavaltioistaan ja IVY-”tasavalloista”.
Mutta monopolikiertue toimii kuten kaikki monopolit kaikkialla: yrittää estää vapaan kilpailun ja markkinoille tulon kaikin mahdollisin ja mahdottomin keinoin.
Yllä olevan jutun näkökulmavalinnan lisäksi toimittaja Kuivasaari ansaitsee kiitoksen uskalluksesta kirjoittaa kaiken maailman aktivistitoimittelijoiden moraaliposeerausten ja hyödyllisten hölmöjen kritiikittömän PGAT-fanituksen keskellä aiheesta useampikin kriittisen journalistisen tarkastelun kestävä juttu, joista yksi parhaimpia on tämä:
https://golfpiste.com/kilpagolf/eurooppalaisten-sijoitukset-maailmanlistalla-tulevat-romahtamaan-silla-uudistus-on-osoittautumassa-fiaskoksi/
Kannattaa lukea. Ja ajatella. Oikeasti.
Pelaajat tuovat kisaan mukanaa saman verran OWGR ranking pisteitä pelaavat he sitten tässä kisassa tai challenge tourilla. Esim.Scottie Scheffler 21.15342 ja Tiger Woods 0.01000 pistettä. Tässä kisassa on jaossa 130.18219 pistettä ja Samoojan pelaamassa turnauksessa oli jaossa 73.22126 pistettä.
Käsittääkseni ainut poikkeus tästä on majorit. Laitetaan nyt vielä vertailuksi Etelä-Afrikan kisasta eniten pisteitä Dean Burmester 3.10901 ja Samooja 0.80550 pistettä.
Mitkähän mahtavat olla esim. 3 tärkeintä syytä miksi Jay Monahan halusi muuttaa OWGR-pistelaskua juuri nykyiseksi ja golfyleisön kuvaavan järjestelmää juuri tuolla tavalla?
Vihje 1: Vahvistusharha
Vihje 2: Jos vuoden alussa ET:n ja PGAT:n pelaajien ranking-pisteet vaihdetaan päittäin ja pelata rätkäytetään vuosi suurin piirtein nykyiseen malliin, kummalla kiertueella ovat maailman parhaat pelaajat vuoden lopussa?
Parhaat pelaajat ovat siellä missä on paras medianäkyvyys ja tienaa parhaiten. Ranking ei korjaudu vielä vuodessa vastaamaan tilannetta, mutta sopeutuu ajan möytä. Sitä en tiedä onko nykyinen systeemi täydellinen, mutta paremmin se vastaa pelaajien tasoa, kuin vanha systeemi, jossa esim. ET:n kisoissa oli takuupisteet, kiinnostivat ne huippuja tai ei. Ainakin perus kisoissa pelaajien tuomat OWGR pisteet ylittivät harvoin kiertueen turnausten minimi pisteet.
Liv tietysti sotkee kuvioita, jos/kun se otetaan mukaan systeemiin. En ole perehtynyt kiertueitten yhdistymis suunnitelmiin. Karsinnat on jo omasta mielestä askel oikeaan suuntaan.
Ja kas näin ne menevät vahvistusharhan vallassa sinänsä järkevienkin katsojien päissä puurot ja vellit iloisesti sekaisin – juuri niin kuin Jay haluaakin niiden menevän.
Kyllä, markkinataloudessa rationaalisesti toimivat pelaajat pelaavat siellä missä tienaa parhaiten.
Mutta ei, medianäkyvyys on useimmille heistä korkeintaan sivuseikka, ja itse asiassa parhaimmille heistä pikemminkin välttämätön paha.
Sen sijaan monopoliaan puolustavalle Jaylle medianäkyvyys on aivan kaikki, varsinkin nyt kun se rapautuu kiihtyvää vauhtia. Siksi monopoli-Jay on valmis tekemään aivan mitä tahansa, mm. kirjoittamaan 20 kiinnostavimmalle pelaajalleen katteettomat shekit, myymään sitten äitinsä ja isoäitinsä lunastaakseen ne – ja HUOM! peukaloimaan OWGR-pistelaskusysteemiä luodakseen meille ILLUUSION, että juuri hänen sirkuksessaan esiintyvät parhaat pellet.
Jos nykyisellä peukaloidulla pistelaskujärjestelmällä tämän vuoden alussa ET:n ja PGAT:n pelaajien ranking-pisteet olisi vaihdettu päittäin ja pelaajat olisivat pelanneet juuri siten ja siellä kuin tänä vuonna pelasivat, rankingpisteillä mitattuna maailman parhaat pelaajat löytyisivät nyt vuoden lopussa -yllätys, yllätys- ET:n rankingista.
Aika jännä, vai mitä?
Uskon että Bahamalla on mukana 18 parasta saatavilla olevaa (available) pelaajaa sekä Tiger ja Zalatoris. Eivätkä herrat Lee, Nieman ja Burmester mielestäni kuulu ollenkaan tuohon kisaan, jota muuten juuri seuraan, mutta tämä on vain oma mielipiteeni enkä väitä olevani mitenkään oikeassa.
Ja myös toisin päin. Kuka tahansa 20 Bahaman kisaajasta, Tiger ja Will mukaanlukien olisi osallistuessaan ollut suosikki voittamaan DPWT kisan.
Juu, niin minäkin uskoin, että USA voittaa kirkkaasti Ryder Cupin ja Scheffler ja Koepka pitävät Hovlandia ja Åbergia pilkkanaan, mutta luulo ei ole tiedon väärtti.
Takavuosina, kun vielä PGA Touria jaksoi seurata, Heron osallistumiskriteeri oli sijoitus maailmanlistalla. Se on ilmeisesti sittemmin liudentunut poliittisempaan suuntaan, joka totisesti näkyy tämänvuotisessa fieldissä.
Jos oikein katsoin, objektiiviselta (siis ei-poliittiselta) maailmanlistalta osallistujista puuttuvat (sijoitusjärjestyksessä) 2.McIlroy, 4.Cantley, 5.Rahm, 6.Schauffele, 8.Hatton, 10.Fleetwood, 11.Åberg, 14.Henley, 16.Kim, 17.Im, 18.Lee, 19.Scott ja 20.McCarthy.
Heidät ovat korvanneet 21.Spieth, 22.Finau, 26.Bradley, 29.Rose, 32.Harman, 33.Day, 34.Zalatoris, 35.Burns, 41.Young, 46.Thomas, 78.Straka, 104.Glover ja sokerina pohjalla (kirjaimellisesti=NR) Woods.
Siis ihan maailman parasta (tai ainakin 7/20) golfia. Enjoy!
Hyvä huomio Quid Pro Quo! Aikamoista törkeyttä kyllä, että joku nobody Woods (NR) päässyt tuohon kisaan! Sanoisin tämän olevan käsittämätöntä. Lieneekö jopa saanut järjestävän tahon (Tiger Woods Foundation) kutsun kisaan? Huhhuh, ettäs kehtaakin… pokaalikin muotoiltu tiikerin (englanniksi tiger) muotoon. Haiskahtaa yhden pelaajan suosimiselta.
Niin, mikähän mahtoi olla Jay Monahanin motiivi myöntää juuri tälle kiertueen ulkopuoliselle, maailmanlistan 20 parhaalle suunnatulle kisalle täydet OWGR-pisteet? Tai suostua poikkeuksellisesti vähemmistöosakkuuteen kiertueen ulkopuolisessa TMRW Sportsin stadiongolfliigassa, kun kiertueen pelaajat eivät saa omistaa edes omia mediaoikeuksiaan? Aika jännä. Ja kyllä, haiskahtaa – ja pahasti.