Lindellin top 10 -sijoitusten putki venyi jo seitsemän kilpailun mittaiseksi.
Oliver Lindellin (-14) rautaiset pelisuoritukset saivat jatkoa Kiinan minikiertueen jälkimmäisessä turnauksessa. Hän löi Hangzhou Openin päätöskierroksella tuloksen 68, ja kiipesi upeasti jaetulle toiselle sijalle.
Lindell hivuttautui jo lyönnin päähän kärjestä, kun kilpailua johtanut Conor Purcell teki takaysin alkupuolella kaksi bogia. Irlantilainen iski kuitenkin pian kolme peräkkäistä birdieä, ja Lindell sekä muut takaa-ajajat putosivat kyydistä. Eroa uran toisen CT-voittonsa napanneeseen Purcelliin jäi neljä lyöntiä.
”Oli jäämässä paska maku suuhun, kun taas otin kolme puttia 16. reiällä ja heti perään eagle-putista kolmoset 17. reiällä. Viimeisellä avaus meni metrin verran ulos väylältä. Välilyönti päätyi griinin eteen, ja laitoin siitä pussiin. Se oli yksi urani hienoimmista lyönneistä tähän mennessä. Näin ne tasoittuvat”, Lindell kertoi.
Porvoolainen osoitti tällä viikolla kovaa henkistä kanttia, joka on jatkanut vahvistumistaan syksyn onnistumisten myötä. Hän paransi tuloksiaan Hangzhoussa päivästä toiseen, ja pyöräytti vielä sunnuntain paineessa tauluun laatulukemat.
Vajaat 37 000 euroa palkintorahaa ansainnut Lindell saavutti Hangzhou West Lake Golf Clubin kentällä pelatussa turnauksessa jo seitsemännen peräkkäisen top 10 -sijoituksensa. Putki on ennätyksellinen, eikä tiettävästi yksikään suomalaispelaaja ole pystynyt vastaavaan vähintään haastajakiertueen tasoisella kansainvälisellä ammattilaiskiertueella.
Kakkossija oli Lindellille kauden ja uran kolmas Challenge Tourilla. Voitto antaa odottaa vielä itseään; sitä hän jahtaa seuraavan kerran Mallorcalla ja sen jälkeen loppuvuodesta DP World Tourilla.
Wow. 🤩 Just the right start to get Sunday going for Lindell. 🐦#HangzhouOpenpic.twitter.com/wztiVSF1Ze
— Challenge Tour (@Challenge_Tour) October 20, 2024
Kovasta sijoituksestaan huolimatta Lindell menetti hieman asemiaan kiertueen rankingissa, kun viikonvaihteessa täyden pistepotin saanut Conor Purcell kiilasi kahdeksannelta sijalta niukasti hänen edelleen. Lindell lähtee finaaliturnaukseen Road to Mallorca -listan viidenneltä sijalta.
Pulkkanen säilytti asemansa pistelistalla
Pikaista paluuta pääkiertueelle tavoitteleva Tapio Pulkkanen ei päässyt jatkokierroksille, mutta hän säilytti 17. sijansa pistelistalla. Pulkkaselle riittää kohtalainen onnistuminen – mahdollisesti vähempikin – päätöskilpailussa rankingin top 20 -sijoitukseen ja DP World Tourin korttiin.
Loka-marraskuun vaihteessa käytävään Challenge Tour Grand Finaliin pääsee rankingin 45 parasta pelaajaa. Kilpailussa on jaossa 4000 ranking-pistettä ja puolen miljoonan euron kokonaispotti. Viimeisen paikan finaaliin otti Australian Hayden Hopewell.
Lue seuraavaksi: Oliver Lindell esitti hurjan nousun Hangzhou Openin tuloslistalla
Vähän toistoa hyvään artikkeliin, mutta en malta olla kehumatta Oliveria, josta moni suomalainen golfari voisi nyt ottaa oppia. Oliverin omissa kommenteissa on loistava asenne ja realistiset analyysit.
Oliverin matka kohti DPWT:ia on ollut uskomaton. Hän on jo tehnyt merkittävää suomalaista golfhistoriaa tasaisuudella ja henkisellä vahvuudella. Oliver pelaa nyt kuten Rovanperä ajaa rallia. Luottamus omaan osaamiseen on niin kova, että suoritus voidaan viedään huippuunsa ylittämättä rajaa, joka johtaisi epäonnistumiseen. Jos jotain ihmettelemistä haluaa löytää 😀, on se tuo väylä 16 (kentän vaikein), johon Oliver ei löytänyt hyvää ratkaisua. Keskiarvo 3.75 ja koko porukan 3.34.
Oliverin pelin tason ymmärtää parhaiten, kun tutkii kokeneen Lemken kahden viimeisen kisan tuloskortteja. Hän taistelee paluusta DPWT:lle tai Lagergrenin ja Brownin tämän viikon peliä. He taistelevat Oliverin kanssa Top 5 sijoituksesta rankingissa.
Vielä pitäisi jaksaa yksi viikonloppu, vaikka energiat taitavat olla aika lopussa. Jetlag tuo omat haasteet siirryttäessä takaisin Eurooppaan.
Mallorcan kisa on vasta kahden viikon päästä. Lindell säilyttänee huonoimmillaankin paikkansa kahdeksan joukossa. Ensi kaudelle olisi siten tulossa noin 35 sijaa korkeampi kortti, kuin mikä Ruuskalla oli tänä vuonna. Se tarkoittanee pääsyä kaikkiin DP World Tourin kisoihin, Rolex-sarjan kisoja lukuunottamatta.
Noiden Oliverin komenttien ja tuon videon perusteella viimeisen kierroksen tulos tuli enemmänkin tuurilla. Voittoja haluavalla ja hyvin paineita kestävällä ammattilaisella ei pitäisi tulla useita kolmen putin griinejä ratkaisuhetkillä. Muistaakseni Lindel kertoi myös muina päivinä tulleista kolmen putin suorituksista.
Challenge tourilla ei taideta tilastoida lyöntejä, mutta varmaankin rautapeli on kulkenut, kun tulosta on tullut. Ensi vuonna nähdään mitkä pelin alueet tarvitsevat kehitystä, vai nouseeko Oliver suoraan euroopan kärkeen.
Seitsemän kertaa peräkkäin 10-joukkoon on huima saavutus. Sitten joku epäilee että tulos tuli tuurilla. Jos on vähänkään käryä siitä mikä golf on lajina ymmärtää että voi muutama väylä mennä kierroksesta ns. ”tuurilla” mutta ei koko kisaa eli neljää kierrosta seitsemän kertaa peräkkäin. Toivottavasti Oliverin vire jatkuu ensi kaudella samanlaisena ja saamme DWT:lle pelaajan jota seurata.
Tapsan tilanne on mielenkiintoinen. Syksyn vireellä ja tunnetusti paineessa ailahtelevilla suorituksilla voi käydä huonosti. Tapsan takana on alle sadan / reilun sadan pisteen päässä 9 pelaajaa. Nyt kaikki saavat pisteitä ja tuo sata pistettä tulee tuplapisteillä jokseenkin keskinkertaisella sijoituksella. Yksinkertaisesti ei ole varaa pelata huonosti.
Juuri noin. Itseä hymyilytti sama kommentti. Noita kolmen Putin griinejä sattuu myös Rorylle,Jonille, Brysonille… tuhoamatta heidän peliä. Miehet pelaavat ja me keskitymme täällä arvailemaan. Pulkkanen palaa DPWT:lle, jos pelaa omalla tasolla. Kysymys on lähinnä siitä kestääkö kantti.
Niin ja pitää muistaa, että Pulkkasen potentiaali on paljon nykytasoa korkeammalla. Hän on nyt 34 vuotias eli tulee siihen ikään, missä Mikko Korhonenkin alkoi vasta pärjäämään.
Komennttini oli vastapainoa sinun joka kierroksen jälkeen kirjoittamellesi hehkutukselle, joka ei perustu mihinkään faktoihin. Rovaneperä on lajinsa paras. Lindel on euroopan keskitason golffari jolla ei taida olla vielä yhtään voittoa pääkiertueilta.
Ruukku. Oliver pelaa oman tasonsa ylärajalla kuten Rovanperä omansa. Sinäkin voit joskus pelata oman tasosi ylärajalla kuitenkaan ylittämättä sitä – toivottavasti. Tässä en kuitenkaan vertaa teidän taitotasoja. Oliver on pelannut tänä vuonna uskomatonta golfia. Minulla ei riitä osaaminen kritiikin antamiseksi. Siksi nyt tulee vain kehuja👍 Hyvä kritiikki on aina paikallaan ja minäkin voin nyt miettiä liika positiivisuuttani.
Eiköhän se kestä, onhan se kestänyt jopa rankingvoiton saavuttamiseen (2017). Kuten Routagolf edellä totesi, Pulkkasen potentiaali on paljon nykytasoa korkeammalla. Mielestäni kyse onkin lähinnä siitä, joko Tapsan kuntokäyrä on muuttanut suuntaansa. Ainakin Tapsan viimeisen kisan viimeiset 9 reikää näytti jo varsin lupaavalta (yksi eagle ja kolme birdietä, 31 lyöntiä).
Pulkkasen kohtalon kannalta luin seuraavan mielenkiintoisen detaljin: nimittäin hänelle saattaa hyvinkin riittää 21. sijoituskin saadakseen DPWT-korttinsa. Sillä Challenge Tour rankingin kakkonen, Neergaard-Petersen, on tällä kaudella myös DPWT rankingissa sijalla 107. JOS hän pysyy top 115 joukossa ja hankkii kortin seuraavalle vuodelle tätä kautta, niin tämä nähdään vahvempana kategoriana kuin Challenge Tourin kautta tulleena, joka tavallaan korvaisi sen.
Tietenkin itse toivon että Tapsa ei tätä liiemmin mieti ja keskittyisi nyt vain vahvaan loppukisaan, jossa toivon mukaan jopa kohentaisi rankingiaan vahvemmaksi seuraavaa kautta ajatellen.
Näkyykö finaalikisa jostain palvelusta livenä?
”Pulkkaselle riittää kohtalainen sijoitus – mahdollisesti vähempikin – päätöskilpailussa rankingin top 20 sijoitukseen ja DPWtourin korttiin.”
Tuo artikkelin ennustus on kyllä aika rohkea ellei suorastaan teoreettinen, ainakin viime vuoden päätöskilpailun tulosten valossa. Vuosi sitten päätöskisassa neljä pelaajaa nousi top 20:n ulkopuolelta kortin saajien joukkoon ja vastaavasti neljä menetti melkein jo hyppysissä olleen kortin kalkkiviivoilla. Esim. Follet-Smith sijoittui kisassa kohtalaisesti ja ehkä vähän paremminkin 19.sijalle, mutta putosi rankingin 18. sijalta 23. Stuart Manley putosi rankingin 14. sijalta 21. jäätyään Ruuskan taakse jämäsijoille. Brandon Stone ylsi T11. sijalle ja sai kortin nipin napin pudoten 16. sijalta 19. Yksikin lyönti lisää olisi tiennyt kortin menettämistä.
Eli viimevuotisten kokemusten mukaan Pulkkasen kortti olisi varma noin top15 -sijoituksella. Heikompikin riittää, jos takana olevat kilpakumppanit eivät yllä viime vuoden kaltaisiin kärkisijoituksiin.
Nyt kun tutkin tuota ranking tilannetta tarkemmin, niin huomasin että kiertueen kärkinimet John Parry ja Rasmus Neergaard pelaavat tällähetkellä Db Wourld tourilla sen perusteella, että ovat molemmat saaneet kolme voittoa CT:llä tälle kaudelle. Tämä tarkoittanee sitä että heillä on tämän perusteella varmasti CT rankingia parempi kategoria myös ensi kaudelle ja kuten WilleP tuossa aiemmin sanoi on Rasmus ainakin tällähetkellä möys top 115 joukossa.
Näin ollen pulkkaselle riittäisi 22 sija nousun varmistamiseen, mikä parantaa hänen tilannetta huomattavasti. Viime vuoden finaali oli tosiaan erikoinen kun top 6 tuli 20 ulkopuolelta ja neläjä ensimmäistä nousi 20 parhaan joukkoon. Eli varmaksi nousua ei voi tietystikkään vielä sanoa, jos oma peli ei kulje ja käy todella huono tuuri.
Ellei sitten ole niin, että heidät pidetään mukana rankingissa, vaikka saavat myös paremman kategorian. Tietääkö joku miten tuo menee?
Yritin selvitellä tätä, vähän laihoin tuloksin mutta kuitenkin.
Tosiaan mitä WilleP ylempänä sanoikin niin jos joku pelaajista pääsee DPWT:n omassa rankingissä siihen alustavasti n. 115 pelaajan joukkoon jotka pitävät korttinsa, otetaan Challenge Tourilta ylimääräisiä pelaajia niin että yhteensä 20 pääsee CT kategoriassa. Näin kävi esim. viime vuonna kun Alex Fitzpatrick sai riittävästi DPWT:n pisteitä ja varmisti korttinsa sitä kautta, jonain aiempana kautena oli myös toimittu samoin.
Näiden kolmen kisan voittajien osalta he tosiaan saivat suoran sarjanoston loppukaudeksi 2024 sekä varmistivat kortin kaudelle 2025. Sitä jääkö heille oma erillinen kategoria ensi vuodeksi ei kuitenkaan ihan varmuudella selvinnyt. Se mitä löysin (Challenge Tour graduates löytyi Wikipediasta), oli että aiemmin kun CT:ltä on tullut näitä kolmen kisan voittajia (esim. 2017 Aaron Rai), he olisivat laskettu siihen silloin top 15:sta jotka saivat DPWT-kortin, eikä ylimääräisiä pelaajia silloin otettu mukaan. Tämän perusteella siis epäilisin, että menevät samassa CT kategoriassa ja he mukaan lukien pääsisi 20 parasta (ellei esim. RNP saa korttia DPWT:n kautta, keräsi tänäänkin taas jotain pisteitä Andaluciasta), mutta asia voi olla toisinkin.
Olisikohan Golfpisteen toimittajilla pääsyä CT/DPWT mediahubiin ja tarkempiin sääntöihin, voisi varmaan kurkata selviäisikö tämä sieltä? DPWT säännöt ja esim. kisoista saatavat pisteet on aina vähän kehnosti muutenkin maallikon saatavilla vs esim. PGAT, joka on huomattavasti parempi näiden suhteen.
Kim koivu pelasi vuonna 2019 kolmen vuonna 2018 ansiosta saavutetun voiton myötä omassa kategoriassa.
Tässä esimerkki yhdestä kisasata: Category 13 — Winner of the 2018 Fiji International followed by winners of 2018 Season ET/CT Dual ranking tournaments followed by winners of three 2018 Season Challenge Tour tournaments.
Mutta tosiaan näyttää, että hänet laskettiin silti mukaan kategoriaan 14, koska viimeinen pelaaja on 15 2018 tuloksissa sijoittunut pelaaja Pedro Figueiredo. Category 14 — 1-15 from the final 2018 Challenge Tour Rankings
Hyvä pointti, en tajunnut käydä tsekkaamassa noita seuraavan kauden kisoja ja miten siellä saaneet paikkoja. Samoin näytti olevan esim. Rain kohdalla, että oli yhtä paremmassa kategoriassa muihin verrattuna, mutta poistettu tuolta CT kategoriasta omalta paikaltaan ilman että sinne olisi tullut ylimääräisiä pelaajia.
Mutta tsempit molemmille kavereille, toivotaan ehjää kisaa ja että finaalin päätteeksi saataisiin kaksi miestä pääkiertueelle.
Onko suomalaisittain (päätoureilla) mikään muu varmaa kuin se, että Lindell on varmistanut sarjanousunsa?
Ja Välimäellä on voittajakategoria DPWT:lle…
Tapsan mukaan edellä olevista jätetään laskuista pois Neergaard-Petersen (jos varmistaa kortin ET:n rankingin kautta niin kuin näyttää) ja Robin Williams, joka saa kortin ET:n non members -rankingin kautta. John Parrya ei jätetä laskuista, koska kolmen CT-voiton kategoria (16) on huonompi kuin rankingin kautta tuleva (15). Eli rankingin 22 parasta saa kortin.
Hienoa jos näin on. Tapsa varmastikkin tietää asian noiden rankingissa edellä poistuvien osalta.
Tuon kolmen voiton kategorian osalta on kyllä pieni epäily. Kim Koivulla oli 2018 saavutetun kolmen voiton jälkeen loppukaudelle kategoria, joka oli vuoden 2017 CT rankingin takana, kuten Perryllä ja Neergaardilla nyt, mutta seuraavalle täydelle kaudelle hän sai kategorian, joka oli 2018 CT rankingin yläpuolella.