Monen mielestä pohjoisirlantilaisten rakastama Graeme McDowell ansaitsisi erikoiskutsun Royal Portrushiin.
Graeme McDowell kuuluu Rory McIlroyn ja Darren Clarken ohella Pohjois-Irlannin palvotuimpien urheilusankarien joukkoon. Onhan kyseinen kolmikko tuonut maalle isoilla golfkiertueilla paljon mainetta ja kunniaa vuosien varrella.
Heinäkuussa pelattava kauden viimeinen major-turnaus Open Championship palaa trion kotikulmille ensimmäisen kerran sitten vuoden 1951. Liput ovat käyneet kuin kuumille kiville, sillä pohjoisirlantilaiset haluavat nähdä muiden tähtipelaajien ohella omat suosikkinsa lähietäisyydeltä.
Paitsi että yhtä eivät välttämättä näe.
U.S. Openin ohella tusinan verran muita pääkiertueen turnauksia voittanut McDowell,39, ei tällä hetkellä täytä niitä kriteereitä, joilla paikka turnaukseen hänelle avautuisi. Tosin hiekkaa tiimalasissa on vielä jonkin verran jäljellä.
Arvionsa mukaan 300–500 kertaa Royal Portrushissa pelannut natiivi portrushlainen ei sanojensa mukaan kanna murhetta – tai ei ainakaan sitä myönnä –, mikäli ei saa paikkaa tulevaan Openiin.
”Hauskaahan siellä olisi pelata, mutta ei se maailman loppua merkitse, jos näin ei käy”, McDowell kertoi meneillään olevan Canadian Openin yhteydessä.
Asiat voivat toisaalta muuttua jo tänä viikonloppuna, jos hän raivaa tiensä top 10:een niiden kolmen pelaajan joukkoon, joilla ei vielä osallistumisoikeutta Openiin ole. Tilanne näyttää jopa kohtuulliselta, sillä hän jakaa Kanadan avointen puolivälissä seitsemättä sijaa.
Openiin vievässä ”matkalipussa” ovat ennen viikonlopun kierroksia kiinni Scott Brown, Nick Taylor ja Adam Hadwin.
Monet ovat sitä mieltä, että McDowell joka tapauksessa ansaitsisi erikoiskutsun Royal Portrushiin. Hän ei tähän ottanut kantaa, vaan antaa kohtalon päättää, miten paikan kanssa lopulta käy.
”On tehnyt mieli laittaa Twitteriin postaus, että olen ihan ok tämän asian kanssa. Tiedän toisten ajattelevan, että minun pitäisi saada kutsu kilpailuun, mutta on niitäkin, jotka näkevät tämän toisin. Mutta kyllähän asia on mielessä pyörinyt viimeiset kolme-neljä kuukautta. Hyvillä peliesityksillä paikkani ansaitsen. Jos en pelaa hyvin, niin sitten en ansaitse”, McDowell sanoi.
Jos tällä viikolla ei tärppää, on McDowellilla vielä muutama oljenkorsi jäljellä. Näistä kaksi (Rocket Mortgage Classic ja John Deere Classic) kilpailua pelataan PGA Tourilla ja kolme (Andalucia Valderrama Masters, Irish Open ja Scottish Open) European Tourilla.
”Tietysti yritän seuraavaksi voittaa Canadian Openin tällä viikolla. Suoraan sanoen valitsisin mieluummin voiton täällä kuin ottaisin paikan Portrushiin. Voihan olla, että pääsen sinne ja putoan cutista ajatellen, että ’mitähän tämäkin hössötys oikein oli?’. Annetaan asioiden kallistua siihen suuntaan kuin ovat kallistuakseen.”
Luonnollisesti McDowellin sanomissa haiskahtaa eräänlainen toive työrauhasta. On selvää, että hän pelaisi tuhannen mielellään major-turnauksen kotikaupungissaan ja -maassaan, jossa sitä ei ole hänen elinaikanaan koskaan edes pelattu.
Malttamattomimmat pohjoisirlantilaiset ovat jo lähes puuhamaassa adressia R&A:lle, mutta kohtuus kaikessa. Sallittakoon, kuten McDowell sanoi, hänen omien esitystensä ja kohtalon päättää, nähdäänkö sympaattinen pelaaja reilun kuukauden kuluttua Royal Portrushin näyttävillä väylillä.
Viimeisen väylän pitkä par-putti reikään, ja paikka The Openiin. Hyvä G-Mac.