Golf pelasti Veikko Sallin, mutta ympäristöasioista tuli hänen elämänsä punainen lanka - Golfpiste.com

13.1.–20.1. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[5][2]
KilpailuaSuomalaista
Henkilöt

Golf pelasti Veikko Sallin, mutta ympäristöasioista tuli hänen elämänsä punainen lanka

Veikko Salli (1936–2025) teki elämäntyön, joka näkyy suomalaisessa ympäristöajattelussa vielä pitkään. Kuva: Nokia River Golf

Edesmennyt Veiko Salli uskoi, että luonnon hyvinvointi ja golf kulkevat käsi kädessä.

Yrittäjä ja innovaattori Veikko Salli kuoli 11. marraskuuta 2025 pitkäaikaisen sairauden murtamana. Hän oli 89-vuotias. Salli tuki golfin kehitystä Suomessa merkittävällä tavalla ja piti yllä aktiivista keskustelua ympäristöasioista. Julkaisemme uudelleen huhtikuussa 2025 tekemämme jutun Veikko Sallista.

Suomen Golfliitto on huomioinut kenttiä, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä vuodesta 2010 jaetulla ympäristöpalkinnolla. Vuonna 2014 ympäristöpalkinto myönnettiin pitkän linjan yrittäjä Veikko Sallille ja hänen perustamalleen Molok Oy:lle.

Molokin tarina syntyi 1990-luvun alussa, kun Salli pohti, miten saisi yrityksensä pihan jätehuoltoa puhtaammaksi ja hygieenisemmäksi. Hän tarttui tuumasta toimeen ja alkoi valmistaa osittain maahan upotettavia muovisia jätesäiliöitä. Siitä tuli menestystarina.

Hän luopui kymmenkunta vuotta sitten Golfliiton yhteistyökumppanina toimineen Molokin enemmistöosakkuudesta ja pari vuotta sitten kansainvälinen jätehuollon suuryhtiö SULO osti yhtiön koko osakekannan.

”Molok muodosti merkittävän vaiheen yrittäjäurastani, ja sen aikana koin tiiviimmän kosketuksen kestävään kehitykseen sekä luontoon. Ympäristöasioista tuli elämäni punainen lanka”, teollisuusmieheksi itseään kutsunut Salli kertoi.

Golfin Salli aloitti noin 30 vuotta sitten käytyään lajin peruskurssin Espanjassa. Hän sanoi, että homma meni kerrasta perille. Seuraavana kesänä Salli pelasi 150 kierrosta. Paino putosi ja pillereiden koko pieneni.

”Golf on ollut pelastukseni, ja pitänyt minut hengissä 30 vuotta pidempään.”

Nokialainen kertoi päässeensä harrastuksen alkuvuosina lajiin hyvin sisälle ja saaneensa golfin parista lukuisia ystäviä. Vuosikymmenten aikana golfista kehkeytyi tärkeä osa hänen elämäänsä. Peli ohjasi ajatusten kulkua myös luontovinkkelistä.

”Tein yhden hirsikämpän, jonka rannassa tulee paljon istuttua. Siellä usein mietin, miten me suomalaiset olemme osuneet oikeaan paikkaan ja sopivalla elämäntyylillä saamme nauttia tästä kauniista maasta. Meillä on puhdas ja hyvinvoiva luonto, mutta on pakko kysyä, miten kauan.”

Golfkenttien asenteet ympäristökysymyksiin ovat parantuneet

Hän kiitteli, että golfkentät tekevät arvokasta työtä ympäristön eteen ja suhtautuvat siihen oikealla vakavuudella.

”Joroisten Kartanogolfin porukka tajusi, että kun kentällä asuu pörriäisiä, myös niiden elinolosuhteisiin on alettava kiinnittää huomiota. Sinne on perustettu hyönteishotelleja. He ovat rakentaneet kentän alueelle valtavat määrät linnunpönttöjä ja Joroisissa harrastetaan myös lintujen rengastusta. Tämän vuoksi Kartanogolfille annettiin ympäristöpalkinto muutama vuosi sitten.”

Paljon on tietoa ja osaamista, mutta sitä pitäisi jakaa laajemmin golfyhteisön sisäpuolelle.

Salli oli sitä mieltä, että monilla kenttämestareilla on nykyään toisenlainen asenne ympäristökysymyksiin kuin joskus menneinä vuosina.

”Kotikenttäni Nokia River Golfin kenttämestari Teemu Lehtimäki asennoituu esimerkillisesti omaan työhönsä ja luontoon sekä ihmisen ja luonnon muodostamaan symbioosiin. Hän on käsittänyt, miten ne palvelevat toisiaan. Ja samalla me harrastajatkin saamme pelaamisen ohessa ympäristökoulutusta.”

Sami Välimäki otti ensimmäisen ammattilaisvoittonsa Veikko Sallin isännöimässä NRG Openissa vuonna 2019. Kuva: Nokia River Golf

Mieleen oli jäänyt myös Karelia Golfin kenttämestari Aki Martikaisen ja seuran kenttätoimikuntaan kuuluneen Mervi Holopaisen ponnistelut kymmenisen vuotta sitten, kun kenttä lunasti GEO-sertifikaatin sekä sittemmin SGL:n ympäristöpalkinnon.

”Siellä tehtiin niin osuvia ympäristön hyvinvointia edistäviä asioita, että niistä voisi vaikka kirjan kirjoittaa. Kotimaan kentillä on paljon älykkyyttä tällä sektorilla”, kertoi Salli, jonka nimeä Golfliiton ympäristöpalkinto on kantanut.

Hänen mielestään ympäristöasioista tiedottaminen oli kuitenkin retuperällä.

”Se on tässä maassa vähän samalla tasolla kuin valtionhallinnossa ja kunnallisessa päätöksenteossa, mutta aina ei viitsisi olla möykkäämässä. Ja ikävä kyllä golfissa tuppaa olemaan sama vika. Paljon on tietoa ja osaamista, mutta sitä pitäisi jakaa laajemmin golfyhteisön sisäpuolelle. Minusta ei ole ollut riittävän tehokkaaksi viestinviejäksi.”

Golfmasuunin toiminta ei päässyt kunnolla vauhtiin

Viime vuosikymmenen alussa Salli perusti Golfmasuuni-säätiön, jonka tarkoitus oli tukea suomalaista kilpagolfia. Hän huomasi, että monet kansainvälisille kentille pyrkivät nuoret lupaukset jäävät ammattilaisuran alussa turhan usein yksin ja oman onnensa nojaan. Säätiön toiminta käynnistyi lupaavasti, mutta jäi yhteistyökumppanien puutteessa lyhytikäiseksi.

Salli pelasi golfia lähes näihin vuosiin saakka kolmenumeroisia kierrosmääriä. Ikä ja sairaudet vaativat veronsa, ja pelaaminen väheni.

”Edelliskaudella pelasin yhdeksän reikää kävellen, ja meinasin kuolla.”

Peli oli tärkeä, ja Salli mielellään mietti, miten saisi pallon lentämään vähän paremmin. Hän teki pari vuotta sitten golfissa hyvän oivalluksen hankittuaan painavan mailan svingin harjoitteluun.

”Ymmärsin uudella tavalla, että maila tekee svingissä työn. Aloin simuloida painomailan kanssa tehtyä svingiä kentällä, ja olen sen jälkeen lyönyt useammin golfpalloon kuin maapalloon”, Salli kertoi.

Lue seuraavaksi: Mistä tulevaisuuden kentänhoitajat, kun alan ammatillinen koulutus uhkaa loppua kokonaan?

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje