Salli peräänkuuluttaa golfyhteisöiltä parempaa tiedottamista ympäristöasioista.
Suomen Golfliitto on huomioinut kenttiä, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä vuodesta 2010 jaetulla ympäristöpalkinnolla. Vuonna 2014 ympäristöpalkinto myönnettiin pitkän linjan yrittäjä Veikko Sallille ja hänen perustamalleen Molok Oy:lle.
Molokin tarina syntyi 90-luvun alussa kun Salli pohti, miten saisi yrityksensä pihan jätehuoltoa puhtaammaksi ja hygieenisemmäksi. Hän tarttui tuumasta toimeen ja alkoi valmistaa osittain maahan upotettavia muovisia jätesäiliöitä. Siitä tuli menestystarina.
Hän luopui kymmenkunta vuotta sitten Golfliiton yhteistyökumppaninakin toimineen Molokin enemmistöosakkuudesta ja pari vuotta sitten kansainvälinen jätehuollon suuryhtiö SULO osti yhtiön koko osakekannan.
”Molok muodosti merkittävän vaiheen yrittäjäurastani, ja sen aikana koin tiiviimmän kosketuksen kestävään kehitykseen sekä luontoon. Ympäristöasioista tuli elämäni punainen lanka.”, teollisuusmieheksi itseään kutsuva Salli kertoo.
Golfin Salli aloitti noin 30 vuotta sitten käytyään lajin peruskurssin Espanjassa. Hän sanoo, että ”homma meni kerrasta perille”.
”Seuraavana kesänä pelasin 150 kierrosta. Golf on ollut pelastukseni, ja pitänyt minut hengissä 30 vuotta pidempään. Paino putosi ja pillereiden koko pieneni.”
Nokialainen kertoo päässeensä harrastuksen alkuvuosina lajiin hyvin sisälle ja saaneensa golfin parista lukuisia ystäviä. Vuosikymmenten aikana golfista on kehkeytynyt tärkeä osa hänen elämäänsä, ja peli on ohjannut ajatusten kulkua myös luonnon näkökulmasta.
”Tein yhden hirsikämpän, jonka rannassa tulee paljon istuttua. Siellä usein mietin, miten me suomalaiset olemme osuneet oikeaan paikkaan ja sopivalla elämäntyylillä pystymme nauttimaan tästä kauniista maasta. Meillä on puhdas ja hyvinvoiva luonto, mutta on pakko kysyä, miten kauan.”
Golfkentillä riittää ympäristöosaamista
Hän kiittelee, että golfkentät tekevät arvokasta työtä ympäristön eteen ja suhtautuvat siihen oikealla vakavuudella.
”Joroisten Kartanogolfin porukkakin tajusi, että kun kentällä asuu pörriäisiä, myös niiden elinolosuhteisiin on alettava kiinnittää huomiota. Sinne on perustettu hyönteishotelleja. He ovat rakentaneet kentän alueelle myös valtavat määrät linnunpönttöjä ja Joroisissa harrastetaan rengastustoimintaakin. Näistä aikaansaannoksista heille annettiin ympäristöpalkinto muutama vuosi sitten.”
Paljon on tietoa ja osaamista, mutta sitä pitäisi saada vietyä myös golfringin ulkopuolelle.
Salli on sitä mieltä, että monilla kenttämestareilla on nykyään toisenlainen asenne ympäristökysymyksiin kuin joskus menneinä vuosina.
”Muun muassa oman kotikenttäni Nokia River Golfin kenttämestari Teemu Lehtimäki asennoituu esimerkillisesti paitsi omaan työhönsä, myös luontoon ja ihmisen sekä luonnon muodostamaan symbioosiin. Hän on käsittänyt, miten ne palvelevat toisiaan. Ja samalla me harrastajatkin saamme pelaamisen ohessa ympäristökoulutusta.”
Sami Välimäki otti ensimmäisen ammattilaisvoittonsa Veikko Sallin isännöimässä NRG Openissa vuonna 2019. Kuva: Nokia River Golf
Mieleen on jäänyt myös Karelia Golfin kenttämestari Aki Martikaisen ja seuran kenttätoimikuntaan kuuluneen Mervi Holopaisen ponnistelut kymmenisen vuotta sitten, kun kenttä lunasti GEO-sertifikaatin sekä sittemmin myös SGL:n ympäristöpalkinnon.
”Siellä tehtiin niin osuvia ympäristön hyvinvointia edistäviä asioita, että niistä voisi vaikka kirjan kirjoittaa. Kotimaan kentillä on paljon älykkyyttä tällä sektorilla”, Salli kertoo.
Hänen mielestään ympäristöasioista tiedottaminen on jäänyt Suomessa kuitenkin retuperälle.
”Se on vähän samalla tasolla kuin valtionhallinnossa ja kunnallisessa päätöksenteossa, mutta aina ei viitsisi olla möykkäämässä. Ja ikävä kyllä golfissa tuppaa olemaan sama vika. Paljon on tietoa ja osaamista, mutta sitä pitäisi saada vietyä myös golfringin ulkopuolelle. Minusta ei ole ollut riittävän tehokkaaksi viestinviejäksi.”
Golfmasuunin toiminta jäi lyhytikäiseksi
Viime vuosikymmenen alussa Salli perusti Golfmasuuni-säätiön, jonka tarkoitus oli tukea suomalaista kilpagolfia. Hän oli huomannut, että monet kansainvälisille kentille pyrkivät nuoret lupaukset jäävät ammattilaisuran alussa turhan usein yksin ja oman onnensa nojaan. Säätiön toiminta käynnistyi lupaavasti, mutta jäi yhteistyökumppanien puutteessa lyhytikäiseksi.
Salli on pelannut golfia lähes näihin vuosiin saakka kausittain kolmenumeroisia kierrosmääriä, mutta enää hän ei ehkä tuollaisiin lukemiin yllä. Ikää on kertynyt 89 vuotta, ja sairaudet vaativat veronsa.
”Edelliskaudella pelasin yhdeksän reikää kävellen, ja meinasin kuolla.”
Peli on yhä tärkeä, ja Salli mielellään miettii, miten saisi pallon lentämään vähän paremmin. Hän teki pari vuotta sitten golfissa hyvän oivalluksen hankittuaan painavan mailan svingin harjoitteluun.
”Ymmärsin uudella tavalla, että maila tekee svingissä työn. Aloin simuloida painomailan kanssa tehtyä svingiä kentällä, ja olen sen jälkeen lyönyt useammin golfpalloon kuin maapalloon”, Salli naurahtaa.
Lue seuraavaksi: Mistä tulevaisuuden kentänhoitajat, kun alan ammatillinen koulutus uhkaa loppua kokonaan?