Seth-Veli Järvinen, 81, voitti heinäkuun jälkipuolella Master Golfissa M75-ikäisten suomenmestaruuden, ja olisi tuloksellaan 160 (82-78) ollut vahvoilla myös viisi vuotta nuorempien turnauksessa. Jälkimmäiset pelasivat tosin 300 metriä pidempää kenttää.
Lahden Golfia edustava Järvinen on mainio esimerkki siitä, että taitavaksi golfin pelaajaksi voi kehittyä varttuneemmallakin iällä. Hän suoritti green cardin vuonna 1992, mietittyään sopivaa harrastusta lähestyville eläkevuosille.
Nyt tällä single-tasoituksella pelaavalla taiturilla on koossa 15 seniorisarjojen SM-mitalia, joista kolmannes on kultaisia. Joukossa on mitaleja sekä henkilökohtaisista turnauksista että joukkuekilpailuista.
Liikunta on ollut aina lähellä Järvisen sydäntä, vaikka varsinaista kilpaurheilutaustaa ei hänellä olekaan.
”Koulutin hiihdonopettajana 41 vuotta laskettelijoita, murtomaahiihtäjiä ja lumilautailijoita. Oma hiihtourani päättyi siihen, kun kyllästyin neljännestä sijasta saatuihin lusikoihin”, hän sanoo. ”Jalkapalloa tuli kokeiltua myös, ja paikallisen pöytätennisseuran puheenjohtajana toimin muutaman vuoden 60-luvulla.”
Lahtelaiset pojat olivat Järvisen nuoruudessa hyvin innostuneita mäkihypystä, mutta hän ei itse tullut kiivenneeksi hyppytorniin. Suurta huvia tuotti kuitenkin leiskautukset hiekkakasalle ilman suksia 4,5 metriä korkealta uimalan katolta. ”Siinä porukassa olivat muun muassa Kirjosen Eikka ja Kärkisen veljekset. Kyllähän sellainen loikka vatsan pohjassa tuntui.”
Edellä mainituista Järvisen ystävistä tuli sittemmin Salpausselän kisojen ja Sveitsin mäkiviikon voittajia. Juhani Kärkinen ylsi parhaimmillaan maailmanmestariksi.
Vaikka Järvinen kuuluu golfin harrastajana ”myöhäisheränneisiin”, oli hänellä ennen aloittamistaan jonkun verran käsitystä lajista. ”Kulmakunnan poikien kanssa tuli käytyä silloisella Hollolan kentällä viitisenkymmentä vuotta sitten. Välineet olivat kuitenkin liian kalliilta ja golf tuntui muutenkin aikaa vievältä peliltä.”
Kiinnostus lajiin heräsi uudelleen kun lahtelainen valmentajaguru Tapio Lehto otti Järviseen yhteyttä ja houkutteli hänet junioreiden kouluttajaksi. Sittemmin Järvinen hankki lisää lajitietoa, käymällä valmennuskurssin Vierumäellä, jossa opeteltiin jopa takavuosina käytössä olleiden puumailojen lapojen ja varsien välisen liitoskohdan langoittamista.
Kohtalo oli puuttua Järvisen elämään pahimmalla tavalla, kun hän joutui auton yliajamaksi suojatiellä loppuvuodesta 2012.
”Olin jo ehtinyt suojatiellä toiselle kaistalle, kun tylppänokkainen pakettiauto ajoi päälleni. Lensin ilmassa seitsemän metriä, mutta pysyin tajuissani. Muistan vielä, kun jossain lähellä ollut nainen sanoi, ’tuo ei enää elä’. Ambulanssissa ihmettelin, kun hoitaja otti sakset esille. Hän leikkasi niillä vaatteet päältäni pois.”
Vaikka taju ei mennyt, olivat vammat sitäkin vakavammat.
”Molemmat lantiot menivät sököksi ja rintalasta halkesi. Lisäksi olin halvaantunut nivusista alaspäin.”
Tunto alkoi palata takaisin jalkoihin seuraavan vuoden helmikuussa. Hän oli petipotilaana sairaalassa ja kotona yhteensä viitisen kuukautta, lähes kokonaan ilman liikkumista.
”Sitten alkoi kova kuntoutus. Siinä se oma motivaatio ja tahto punnittiin, eihän tästä muuten olisi mitään tullut. Onneksi sain myös erinomaisen fysioterapeutin, jonka avulla pääsin kohtalaisen nopeasti jaloilleni.”
Seth-Veli Järvinen (puttaamassa) panostaa runsaasti lähipeliharjoitteluun, ja tulosta tulee. Kuva: Heikki Hallaranta
Järvinen pelasi ensimmäisen onnettomuutta seuranneen golfkierroksen heinäkuussa 2013, mutta golfautosta huolimatta paluu kentälle tuntui liian varhaiselta. ”Jatkoin sitkeästi kuntoutusta, ja heiluttelin syksyllä golfmailaa kotona autotallissa. Pelaaminen käynnistyi kunnolla uudelleen keväällä 2014.”
Vakava onnettomuus jättää usein niin fyysisiä kuin psyykkisiä jälkiä ihmisiin, mutta Järvinen on toipunut hämmästyttävällä tavalla kutakuinkin ennalleen.
”Särkyjä ei enää onneksi ole, mutta kyllähän kroppa tuntuu nykyään jäykemmältä. Joka ilta on jumpattava ja tehtävä kunnolliset venyttelyt, että pääsee seuraavana päivänä liikkeelle.”
Järvinen sanoo, että hänen lyöntitekniikkansa on muuttunut onnettomuuden jälkeen. ”Nykyinen svingi on pystympi ja lyhempi. Kun pääsin uudelleen kentälle, löin tämän tästä draiverilla liian kauas pallon taakse. Näistä ongelmista olen jo päässyt eroon.”
Ikä tuo vääjäämättä omat realiteettinsa peliin, ja Järvinen tiedostaa, ettei lyönti enää pitene. Hyvät tulokset syntyvätkin perinteisellä konstilla. ”Olen koettanut panostaa enemmän lähipeliin, kun lyönneissä ei ole sillä tavalla pituutta. Ja hyvinhän tuo peli on kieltämättä tänäkin vuonna sujunut.”
Tuon tuosta alle oman ikänsä pelaava Seth-Veli Järvinen on Aulangolla torstaina pelattavan M80-ikäluokan SM-lyöntipeliturnauksen suurin ennakkosuosikki. Hän kävi maanantaina testaamassa kisa-areenana toimivaa Hugo-kenttää pitkän tauon jälkeen.
”Pelasin Aulangolla viimeksi kymmenen vuotta sitten AGK:n ja LG:n välisen kaupunkiottelun. Silloin en oikein tullut sinuiksi niiden tammien ja lehmusten kanssa, mutta nyt Hugo tuntui ihan mukavalta kentältä. Väylillä on vaihtelevasti ruohoisempaa ja multaisempaa alustaa; joka niiden kanssa tulee parhaiten toimeen, pärjää varmasti kisassakin.”
Aulangon SM-kisan aattona Järvisen oli vielä tarkoitus mennä hiomaan erästä tärkeätä lyöntiä. ”Aulangolla oli sateen kovettamat bunkkerit. Täytyy käydä Takkulassa vähän miettimässä, kuinka niistä saataisiin pallo mahdollisimman tarkasti ylös.”
”Kuninkuusluokan” eli M80-sarjan SM-turnaukseen (scr ja hcp) on ilmoittautunut 34 kilpailijaa, mukaan lukien Lahden 1958 MM-kisojen mäkihypyn kultamitalisti Juhani Kärkinen. Turnauksessa pelataan keltaisilta tiiltä kaksi yhdeksän reiän kierrosta. Aulangon Hugo-kentällä pelattava kilpailu alkaa torstaina 6.8. klo 9.00.
Marko Kuivasaari
Aulangon M80 SM kisassa Seth-Veli nappasi selvän voiton 5 lyönnin erolla seuraavaan.