Vasurin ennätystä tulee kukaan tuskin enää koskaan uhmaamaan.
Phil Mickelson päihitti viikonvaihteessa Tiger Woodsin suurta huomioita ja kohuakin herättäneessä The Match -haasteottelussa. Kamppailun voitto tuotti hänelle yhdeksän miljoonaa dollaria, mutta epävirallisesta kilpailusta ei irronnut maailmanlistan pisteitä.
Se tuskin hetkauttaa Mickelsonia, joka tuli saavuttaneeksi tällä viikolla ilmiömäisen rajapyykin golfin maailmanlistalla. Parhaillaan 27:nneksi rankattu 48-vuotias vasuri on nyt viettänyt yhtäjaksoisesti uskomattomat 25 vuotta maailmanlistan top 50:ssä.
Viisinkertainen major-voittaja on yksi huippugolfin modernin ajan menestyneimpiä pelaajia 43 PGA Tourin kilpailun ykköstilallaan. Majoreista kolme on tullut Masters Tournamentissa ja yksi PGA Championshipissä.
Viimeisin major-titteli on peräisin viiden vuoden takaisesta Open Championshipistä, joka oli Mickelsonin tuorein turnausvoitto aina maaliskuuhun pelattuun WGC-Mexico Championshipiin saakka.
Mickelson oli luiskahtaa alkuvuodesta 50:n ulkopuolelle oltuaan tammikuun lopussa listasijalla 49. Hän kuitenkin korjasi nopeasti kurssin ja paistatteli puoli vuotta myöhemmin rankingissa 18:ntena.
”Leftyn” 1305 peräkkäisen viikon pysyttely maailmanlistan top 50:ssä kertoo omaa kieltään hänen ainutlaatuisesta suoritusvarmuudestaan. Pelaamissaan 647 kansainvälisissä maailmanlistan pisteitä kartuttavissa kilpailuissa hän on yltänyt 166 kertaa kymmenen joukkoon.
Mickelsonin nimi ilmaantui ensimmäisen kerran maailmanlistalle 30 vuotta sitten. Hän debytoi 50:n joukossa 28. marraskuuta vuonna 1993 sijoituttuaan Japanin kiertueeseen kuuluvassa Casio World Openissa kakkoseksi Tom Lehmanin jälkeen.
Tuolloin Mickelson rankattiin sijalle 47, eikä hänen nimensä ole sittemmin poistunut kertaakaan listan 50 ensimmäisen joukosta.
Phil Mickelson marssi maailmanlistan top 50:een kuin kotiinsa vuonna 1993. Tässä hän juhlii Torrey Pinesin turnauksen voittoa vanhempiensa seurassa. Kuva: Getty Images
On selvää, että yksi tavoittamaton saavutus − ennen hyvänä kakkosena olevaa U.S. Openia − kaihertaa näin loistavan uran tehneen pelaajan mieltä enemmän kun minkään toisen meriitin puuttuminen: hän ei ole viettänyt hetkeäkään maailmanlistan kärjessä.
Mickelson oli maailmanlistan top 10:ssä 774 viikkoa vuosien 1996 ja 2014 välisenä aikana. Samassa jaksossa – vuosina 2001–2013 hänet rankattiin 269 viikon ajan listakakkoseksi. Koko edellä mainitun ajan maailmanlistan valtikka oli Tiger Woodsin hallussa. ”Ikuisten kakkosten” tilastossa Jim Furyk on kaukana Mickelsonista rankattuaan urallaan 39 viikon ajan OWGR-listalla toiseksi.
Mickelsonin saavutus hakee vertaistaan. Hän on välttynyt urallaan suurimmilta vaivoilta ja säilyttänyt uskomattomalla tavalla kilpailukykynsä. Pelailulta, saati ”pappagolfilta” hänen esityksensä eivät näytä vieläkään, vaikka Champions Tourin portit avautuvat tähdelle jo reilun vuoden kuluttua.
Toinen asia on, nähdäänkö Mickelsonia USA:n seniorikiertueella. Nuorempien ”kiusaaminen” kun ei näytä PGA Tourilla laantumisen merkkejä, toisaalta golfiin liittyviä kiinnostuksen kohteita häneltä löytynee myös kentän ulkopuolella.
On vaikea uskoa, että Mickelsonin 25 vuoden top 50 -ennätystä rikotaan enää koskaan. Kilpailu huipulla on entistä raadollisempaa ja kovempaa, kuluttavampaakin. Jo nyt monella parikymppisenä huipulle nousseella alkaa olla nelikymppisenä vaikeuksia pysyä nuorempien perässä, saati taistella kovista sijoituksista.
Maailmanlistan ykkösenä ovat viime viikkoina vuorotelleet Brooks Koepka ja Justin Rose, vaikka eivät ole aina olleet edes kilpakentällä. Nyt kärjessä on Koepka, joskin Rose voi ottaa ykköspaikan takaisin haltuunsa tällä viikolla pelattavassa Tiger Woodsin kutsukilpailussa, Hero World Challengessa. Kilpailun isäntä Woods on listalla sijalla 13. Voitolla hänellä on mahdollisuudet nousta rankingin kuutoseksi.