26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista
Henkilöt

Matteo Manassero kävi puntarilla

Matteo Manassero sai Mastersiin valmistautuessaan vinkkejä Tom Watsonilta, jonka kanssa hän pelasi Openissa 2009 © Getty Images

Matteo

Lahtelaisinsinööri Raimo Kainulainen on vuosia kehittänyt omia apulaitteitaan golfsvingin analysoimiseen ja opettamiseen. Näistä muodostuu Swingia Golf Clinic, jossa oleellisena osana on pelaajan tasapainon ja painonsiirron mittaaminen suorituksen eri vaiheissa. Kainulainen toimii tätänykyä enimmäksseen Thaimaassa, jossa hän on tehnyt yhteistyötä mm. Thongchai Jaideen kanssa.

Swingian italialainen edustaja sai Matteo Manasseron tasapainopuntarin päälle analyysiin. Seuraavassa Raimo Kainulaisen näkemys teinitähden suorituksesta numeroiden ja käyrien valossa. Analyysi on asiaa tuntemattomalle hieman vaikealukuinen, mutta sieltä saattaa aueta kaikentasoisille golfareille ajatuksia, jotka voivat herättää lampun oman suorituksen kehittämiseksi.

Teemu Tyry

Matteo Manassero – tasapainoanalyysi

Matteo

Manasseron painonsiirto on osin hyvä, osin poikkeaa optimaalisena pidetystä. Optimaalisena pidetään painonsiirtoa, jossa painepiste siirtyy kuviossa (1) suoraviivaisesti edestakaisin vaaleansinisten viivojen välissä.

Painepiste on maahan kohdistuvien voimien resultantti. Manasseron swingissä lähtöasennossa painepiste (sininen pallo) on hieman vasemman jalan puolella. Taakseviennin aikana painepiste siirtyy oikeaoppisesti oikeaa jalkaa kohti. Käyrästä (3) voidaan päätellä, että käännepisteessä oikealla jalalla on noin 75% painosta. Käännepisteestä painepiste siirtyy myös oikeaoppisesti vasenta jalkaa kohti. Käyrä kulkee sinisen aloituspisteen kautta ja jatkaa vielä hieman eteenpäin, kunnes kääntyy voimakkaasti kantapäitä kohti.

src=Pallo-osumassa painepiste (punainen pallo) on jo lähellä vasenta kantapäätä. Tässä kohdassa vasempaan jalkaan kohdistuu 112% kehon painosta, kun lähtöasennossa kummallekin jalalle kohdistuu 50% kehoon painosta. Tämä tarkoittaa, että vasempaan jalkaan kohdistuva voima on 224% lepoasennosta. Tällainen voima on melko tyypillinen perinteisessä swingissä vahvalla pelaajalla.

Pallo-osuman jälkeen painepiste siirtyy hieman varpaita kohti (vihreä käyrä). Käyrä (2) kertoo miten kokonaisvoima maata vasten vaihtelee swingin aikana. Käyrä alkaa lähtöasennosta (100%), harmaa alue tarkoittaa nopeaa alaslyöntiä ja punainen pystyviiva pallo-osumaa. Käyrä jatkuu vielä puoli sekuntia pallo-osuman jälkeen.

Manasseron swingissä kokonaisvoima maata vasten on melko tyypillinen hyvälle ammattilaiselle. Hieman poikkeavaa on voiman nopea nousu maksimiarvoon 155% alaslyönnin puolivälissä. Kuten käyrästä voi päätellä, ennen voimakasta nousua paine maata vasten on noin 75%, eli tapahtuu tyypillinen ”kevennys”

Käyrä (3) kertoo oikean jalan voimaa maata vasten (kehon painosta). Maksimissaan swingin käännepisteessä noin 75%. Tyypillinen käyrä, voisi olla taakseviennin aikana suorempi. Vastaavasti voima vasemmalla jalalla. Käännepisteessä voima on noin 2×30 = 60 prosenttia lepoasennon voimasta.

Maksimissaan pallo-osumassa 2×112 = 224% lepoasennon voimasta. Joissakin swingityyleissä tämä voima voi nousta yli 300%:n lepovoimasta. Melko tyypillinen käyrä ammattilaiselle. Käyrä (5) kertoo miten oikeaan jalkaan kohdistuva voima vaihtelee kantapään ja jalkaterän välillä. Manasseron käyrässä erikoista on voiman siirtyminen voimakkaasti kantapäätä kohti vähän ennen pallo-osumaa. Pallo-osumassa paine on lähes täysin kantapäällä.

Aivan samanaikaisesti, kun paine siirtyy oikella jalalla kantapäälle, sama tapahtuu myös vasemmalla jalalla. Kokonaisvoima on siirtynyt näinollen kokonaan kantapäille, kuten painepisteen resultanttikäyrä (1) myös näyttää. Manasseron erikoinen painonsiirto juuri ennen pallo-osumaa näkyy selvästi myös yllä olevasta kuvasta. Päinvastoin kuin perinteissä swingissä, oikea kantapää on tiukasti maassa pallo-osumassa.

src=Tällaisessa swingissä oikea jalka toimii ikäänkuin ”swingin peräsimenä” auttaen suuntakontrollissa. Swingi on myös virhesietoisempi, kun pienet virheet painonsiirron ajoituksissa eivät vaikuta tuhoisasti lopputulokseen. Oikea jalka toimi saman tyylisesti myös Moe Normanin swingissä, jossa oikean jalan sisäsyrjä pysyi kiinni maassa pitkään pallo-osuman jälkeenkin. Moe Norman oli kaikkien aikojen tarkin lyöjä.

Yhteenvetona voi sanoa, että ainakin teoriassa Manasseron tarkkuus voisi entisestäänkin parantua, jos hänen painonsiirtonsa voimakkaasti kantapäille juuri ennen pallo-osumaan olisi rauhallisempaa tai peräti jäisi pois. Liian rajut liikkeet aina tekevät swingin virheherkemmäksi, koska lopputulos on liikaa riippuvainen ajoitusten onnistumisesta juuri samalla tavalla kerrasta toiseen.

Raimo Kainulainen

Swinga, kotisivut

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje