Kerttu Hiltunen on asettanut itselleen kovat tavoitteet, joita kohti hän eteen määrätietoisesti. Kaikki ratkaisut tehdään golfin ehdoilla.
(Juttu on julkaistu Golflehden numerossa 6/2019)
On kirpeä syyskuinen aamu. Skotlannissa, Gleneagles Golfklubilla, on käynnissä yksi golfmaailman arvostetuimmista turnauksista, Solheim Cup. Aurinko saa kentän kimaltamaan aamukasteessa, ja pelaajien mailat välkkymään valonsäteiden osuessa niihin.
”Next on the tee representing Team USA, Nelly Korda”, kuuluttaa startteri katsojien hurratessa.
Samaan aikaan Kerttu Hiltunen astelee tottuneesti Tawast Golfin klubitalolle. Aurinko ei saa Kertun kädessä olevaa mailaa välkkymään, vaan sadepisarat valuvat noroina pitkin mailan vartta. Juuri tänään Kertun piti kävellä pitkin Gleneaglesin väyliä, seurata huippuammattilaisten otteita ja imeä oppia esikuviltaan. Sellaisilta kuin USA:n Nelly Korda.
Kerttu Hiltusella oli kaudelle 2019 rohkea tavoite, jota hän ei pelännyt sanoa ääneen: edustuspaikka Junior Solheim Cupin Euroopan joukkueessa. Rohkea tavoite vaati myös rohkeita tekoja ja siksi Kerttu ja valmentajaisä Mikko päättivät rakentaa koko kilpailukalenterin ennalta ilmoitettujen Junior Solheim Cupin valintakilpailujen ympärille.
Junior Solheim Cup on alle 16-vuotiaille tyttögolfareille tarkoitettu kilpailu, joka pelataan naisten Solheim Cupin yhteydessä joka toinen vuosi. Kilpailuun valitaan joukkueet kauden aikana kerättävien rankingpisteiden perusteella sekä kapteenin jakamilla villeillä korteilla. Hiltunen oli pitkään kiinni kuudennessa eli viimeisessä suoraan rankingin kautta jaettavassa paikassa, kunnes Skotlannissa pelattu viimeinen valintakilpailu romutti haaveet. Kerttu hävisi ensimmäisen kierroksen reikäpeliottelunsa, ja paikka Solheim Cupin Euroopan joukkueessa lipui ulottumattomiin.
Harjoitteluun varattu aika käytetään tehokkaasti, eikä harjoitusten aikana keskitytä muuhun.
”Harmitti tosi paljon, mutta ymmärsin, miksi jäin ulkopuolelle: en ollut voittanut valintakisoissa yhtäkään reikäpeliottelua, ja Solheim Cup on pelkkää reikäpeliä”, hän toteaa kypsästi.
Hiltunen on vasta 16-vuotiaana osoittanut pystyvänsä voittamaan kovatasoisia golfkilpailuja. Aina kun hän asettuu starttiviivalle, tavoitteena on voitto. Gleneaglesin golfklubilla pelattavaa Junior Solheim Cupia Hiltunen on seurannut tiiviisti – pelaahan joukkueessa paljon tuttuja kilpakumppaneita. Monet heistä ovat myös hänen hyviä ystäviään. Golfkentällä jokainen pelaaja tavoittelee voittoa ja kaverukset joutuvat kilpailevat toisiaan vastaan, mutta kentän ulkopuolella tilanne on toinen. Kuulostamatta katkeralta Hiltunen vakuuttaa pystyvänsä iloitsemaan niiden kavereidensa puolesta, jotka selvittivät tiensä joukkueeseen.
Seuraavaan Junior Solheim Cup -joukkueeseen Hiltunen ei enää ikänsä puolesta mahdu. Tavoitteet eivät kuitenkaan tulevan kauden tai uran jatkon kannalta ole ainakaan madaltuneet. Ensi kauden tavoitteensa Kerttu linjaa silmääkään räpäyttämättä.
”Ensi kauden tavoitteenani on top 50 -sijoitus amatöörien maailmanlistalla.”
Hiltusen kilpailukalenteri rakennetaan huolellisesti siten, että se tukee valitun tavoitteen saavuttamista. Vaikka kilpailuja on vielä kuluvallakin kaudella jäljellä, on katse jo suunnattu tulevaan. Kalenteri rakentuu isojen kansainvälisten WAGR-turnausten ympärille, sillä niissä on jaossa paljon ranking-pisteitä.
”Jos golf ei lähde, käyn lukion Suomessa. Sitten yritän golfia uudestaan”, Kerttu Hiltunen sanoo.
Kerttu Hiltusen urapolku on nuoresta iästä huolimatta jo nyt monella tavalla totutusta poikkeava. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa Kerttu ilmoitti vanhemmilleen aikovansa pelata golfia ammatikseen. Perhe otti ilmoituksen tosissaan ja alkoi suunnitella elämäänsä niin, että esikoislapsen tavoite voisi jonain päivänä toteutua.
Kaikki panokset on nyt ladattu golfiin. Perhe viettää talvet Floridassa, jossa harjoitusmahdollisuudet ovat golfille optimaaliset. Mukaan Kertun matkaan Floridaan lähtee aina jompikumpi vanhemmista, ja perheen muut jäsenet seuraavat perässä loma-aikoina.
Kertun valmennuksesta on ensimmäisistä lyönnistä alkaen vastannut isä-Mikko. Valmentajaisiä on nähty urheilussa ennenkin, mutta Hiltusilla isä ei vastaa vain lajivalmennuksesta, vaan hän hallitsee kokonaisuutta. Hän suunnittelee lajiharjoitusohjelmat ja rytmittää harjoittelujaksot, tekee fysiikkaharjoitteluohjelmat, laatii kilpailukalenterit ja toimii managerina.
Kertulle isän ja valmentajan roolijako on selkeä – ainakin melkein.
”Kun olemme golfkentällä, isä on valmentaja. Kotona isä on isä, paitsi jos puhumme golfista. Silloin isä on enemmän valmentaja. Ja golfista puhumme koko ajan, kotonakin”, toteaa Hiltunen naurahdellen.
Jännitys hiipii usein mieleen, ja Kerttu Hiltunen kokee kamppailevansa sen kanssa jatkuvasti.
Kerttu ja valmentajaisä Mikko käyvät edellisenä iltana läpi seuraavan päivän harjoitukset. Kerttu tietää siis aina golfkentälle lähtiessään, mitä harjoituspäivä tulee sisältämään. Harjoitteluun varattu aika käytetään tehokkaasti, eikä harjoitusten aikana keskitytä muuhun.
”Sitä näkee Jenkeissäkin treenatessa, että pelaajat eivät tiedä, mitä tulevat kentälle tekemään. Välillä selaillaan vähän puhelinta ja sitten otetaan pari puttia. Siinä menee paljon enemmän aikaakin, kun ei keskity.”
Kertun harjoittelukokonaisuus on suunniteltu harkiten. Golfin lisäksi harjoitusohjelmaan kuuluu fysiikkaharjoittelua kuntosalilla ja kestävyysominaisuuksien kehittämistä lenkkeilemällä. Kehittymisen ja pitkän peliuran pohjat on myös rakennettu huolella. Kerttu harrasti vielä muutamia vuosia sitten useampaa kehonhallintaa monipuolisesti kehittävää lajia, kuten telinevoimistelua, uintia ja karatea.
”Golf tuntui omalta jutulta. Muissa lajeissa en edes kilpaillut”, hän kertoo.
Vinkkejä valmennukseen on haettu myös muualta. Kuluneen vuoden aikana Hiltuset ovat matkustaneet sekä Los Angelesiin että Englantiin hakemaan uusia virikkeitä ja näkemystä Kertun golfsvingin kehittämiseen. Eri puolilla maailmaa vaikuttavien huippuvalmentajien näkemykset olivat ideologisesti kaukana toisistaan, ja niinpä Hiltusten täytyi pohtia, mitä näkemystä he lähtisivät seuraamaan. Nyt kultainen keskitie on löytynyt, ja tekniikkaan on jo kisakauden aikana haettu muutoksia.
Golfsvingi ja sen kehittäminen ovat Kertulle tärkeimpiä kehityskohteita juuri nyt. Pelissä on kuitenkin myös toinen osa-alue, jota Hiltunen ei lue vahvuudekseen: mentaalipuoli.
Paljastus on yllättävä, sillä juuri mentaalipuoli vaikuttaisi olevan hänen ehdoton vahvuutensa. Niin alhaisten kierrostulosten kuin 64 tai 65 lyöntiä, joita Hiltuselta on nähty kovissakin kansainvälisissä kisoissa, voisi kuvitella osoittavan, että pelaaja hallitsee hermonsa. Yllättävää kyllä, Kerttu kokee asian toisin. Jännitys hiipii usein mieleen, ja hän kokee kamppailevansa sen kanssa jatkuvasti.
”Ei vielä avauslyönnissä, mutta kun pääsen kentälle ja aletaan lyödä lähestymisiä, niin sitten alkaa jännittää”, hän paljastaa.
Mentaalivalmennusta Hiltunen ei käytä, mutta kertoo etsivänsä jatkuvasti vinkkejä mentaalipuolen kehittämiseen kirjoista ja verkkojulkaisuista. Tavoitteena on oppia saamaan ajatukset kierroksen aikana pois golfista. Hiltunen on myös harjoitellut hengitystekniikkaa, jolla saa tyynnytettyä mieltään jännityksen iskiessä.
”Solheim Cup on niin hieno kisa, että olisihan se siistiä, jos sinne joskus pääsisi.”
Vaikka koko kauden ajan uutta svingitekniikkaa sisään ajanut pelaaja ei sitä myönnäkään, aistittavissa on, että tekniikkamuutokset ovat vaikuttaneet peliin myös henkisellä tasolla. Elokuun lopulla Etelä-Carolinassa pelattu American Junior Golf Associationin organisoima Girls’ Championship -kisa loi kuitenkin Hiltuseen uutta uskoa. Vaikka sijoittuminen kahdeksanneksi ei voitonnälkäistä Hiltusta tyydytäkään, oli kilpailussa muita asioita, jotka toivat takaisin rakoillutta itseluottamusta.
”Jäi sellainen tunne, että kyllä minä pystyn niitä birdiejä tekemään. Että kyllä se hyvä lyönti siellä jossain on.”
Etelä-Carolinassa pelatun kilpailun jälkeen pikavisiitin kotimaahan tehnyt Hiltunen ei tällä kertaa tullut Suomeen jäädäkseen. Perheen laukut on jo pakattu koko talven ajan kestävälle harjoitusjaksolle Floridan Palm Beachissä.
Yhdysvalloissa Hiltunen aikoo uraansa rakentaa myös pidemmällä tähtäimellä. Hän kertoo seuranneensa tarkasti niin ikään Floridassa opiskelleen ja nyt LPGA Tourilta pelioikeuden lunastaneen Matilda Castrenin urakehitystä. Tällä hetkellä ajatuksissa ei kuitenkaan ole seurata Castrenin ja monien muiden suomalaispelaajien viitoittamaa reittiä yliopistogolfin kautta ammattilaiseksi.
Peruskoulunsa päättäneen Hiltusen tavoitteena on edetä kohti unelmaansa LPGA Touria kiertueen karsintojen kautta ilman paineita opiskelustipendien saamisesta. Koulunkäynti on tällä hetkellä kokonaan tauolla. Varasuunnitelma on kuitenkin luotu ja siinä koulullakin on paikkansa.
”Jos golf ei lähde, käyn lukion Suomessa. Sitten yritän golfia uudestaan.”
Ensimmäiset golfmailansa kolmen vuoden ikäisenä saaneella Hiltusella on aina ollut esikuvia. Ensimmäinen idoli oli Anna Backman, eikä vähiten siksi, että Backman niitti menestystä Hiltusen tavoin jo hyvin nuorella iällä.
”Muistan, kun pääsin pelaamaan Annan kanssa ensimmäisen kerran. Minua jännitti hirveästi”, naurahtaa Hiltunen hieman ujosti.
Nykyisin määrätietoisen mutta kiltin pelaajan suurimpia esikuvia ovat Nelly Korda, Rory McIlroy ja Adam Scott. Adam Scottilta Kerttu hakee piirteitä omaan svinginsä kehittämiseen, kun taas McIlroy on saavuttanut paikkansa esikuvana menestymällä suurissa arvoturnauksissa kerta toisensa jälkeen. Nelly Korda puolestaan omaa Kertun tavoin monipuolisen urheilutaustan ja onnistui tänä vuonna saavuttamaan unelman, joka on kirjattu Kertunkin kalenteriin.
Vaikka sää Hämeenlinnassa on harmaa ja sateinen, loistavat Kerttu Hiltusen silmät kuin aurinko Gleneaglesissä. Saavuttamatta jäänyt paikka Junior Solheim Cupissa ei sammuttanut kiiltoa nuoren pelaajan silmissä, vaan sai valon loistamaan entistä kirkkaammin.
”Solheim Cup on niin hieno kisa, että olisihan se siistiä, jos sinne joskus pääsisi”, Kerttu Hiltunen sanoo.
Huippuhetkeni golfin parissa
Elokuussa 2018 pelasin English Girls’ Open Amateur Championship -kisassa Lyme Regis Golf Clubilla Englannissa. Pelasin ensimmäisenä päivänä kierroksen tulokseen -6 ja ajattelin, että huomenna pitää vetää samaan malliin. Seuraavan päivän tulos -2 toi minulle jo melko selvän johtoaseman ennen viimeistä kisapäivää, jolloin pelattiin kaksi kierrosta. Olen kova jännittämään, mutta kun pelasin finaalipäivän ensimmäisen kierroksen tulokseen -1 ja ero muihin kasvoi entisestään, alkoi jännitys pikkuhiljaa laskea. Lopulta voitin kilpailun 11 lyönnin erolla seuraaviin yhteistuloksella -11. Se oli ensimmäinen voittoni ulkomailla kansainvälisessä kisassa, ja se oli hienoa!