Taloudelliset realiteetit ovat pakottaneet etsimään toisenlaista tapaa kentänhoidon järjestämiseen.
Suomalaisten golfkenttien hoito perustuu lähes poikkeuksetta malliin, jossa avainroolia näyttelee kenttämestari. Hän on tietopankki, jonka osaamisen varassa kentänhoidon ratkaisut tehdään. Oikeana kätenä häärii vielä mahdollisesti apulaiskenttämestari.
Poikkeukset kaavasta ovat harvassa, mutta niitäkin on. Viimeisen 10–15 vuoden aikajänteellä muutamalla kentällä on kokeiltu kentänhoidon ulkoistamista, mutta lähes poikkeuksetta kokeilut ovat päättyneet nopeasti, kun kentän hoitotaso ole säilynyt toivotulla tasolla.
Yyteri Golfissa Porissa kentänhoitoa ei ole ulkoistettu, mutta kenttämestarin sijaan kentänhoitoa johtaa niin sanottu advisory board. Sen voisi kääntää suomeksi vaikkapa asiantuntijapaneeliksi. Yyterissä sitä kutsutaan ohjausryhmäksi.
Mutta miksi moiseen on lähdetty?
Ohjausryhmässä on laaja-alaista asiantuntemusta, eivätkä päätökset ole yhden henkilön tekemiä, vaan perustuvat tutkittuun tietoon ja useamman henkilön asiantuntemukseen, Yyteristä vastataan. Toki kyse on myös taloudellisista realiteeteista.
Golfkenttäyhtiöt ovat usein yllättävän pieniä yrityksiä. Säästökohteita ei niissä useita ole ja suurin on henkilöstökulut. Yyterissä talous on ollut tiukilla, joten säästöjä oli tehtävä.
Vuoden 2025 alussa Yyterissä päädyttiin irtisanomaan kenttämestari, palvelupäällikkö ja head caddiemaster. Ratkaisu herätti ymmärrettävästi paljon tunteita ja osittain toipumisprosessi taitaa olla yhä kesken.
Vuoden 2025 alkua voi pitää uuden ajanjakson alkuna Yyterissä. Silloin kentän kentän general managerina aloitti Juha Harttunen. Hänen toimeksiantonsa oli selvä: talous ja griinit kuntoon.
”Kaikki sopimukset käytiin läpi, että saatiin säästöjä. Kaikki käytiin läpi”, Harttunen muistelee.
Toimintoja alettiin järjestää uudelleen. Caddiemasterin aukioloaikaa supistettiin, varaavathan golfarit yhä useammin lähtöaikansa netissä, ja palveluita järjestettiin niin, että ravintolan kassalla työskentelevä henkilö hoitaa myös ne. Muutokset jatkuvat alkavalla kaudella.
”Kaikki palvelu menee yhteispalveluksi ravintolan kanssa kaudella 2026. Ravintola otettiin myös itsellemme”, Harttunen kertoo.
Juha Harttunen kertoo, että kokemukset kentänhoidon mallista ovat olleet toistaiseksi lähes yksinomaan positiivisia.
Muutoksista suurin oli kuitenkin kentänhoito. Sen johtamisesta päättää kenttämestarin sijaan ohjausryhmä, jossa istuvat Janne Lehto, (Hirsala Golfin kenttämestari), Vihtori Koskinen (Alastaron kenttämestari) ja Tero Heiska. Lehto on Suomen kenttämestareista koulutetuin ja todennäköisesti arvostetuin, Koskinen tuo osaamista Yyteri Golfin kaltaisen hiekkapohjaisen kentän hoitamisesta, kastelujärjestelmistä ja kentänhoitokoneista ja Heiska erityisesti maaperä- ja vesianalyyseista.
Kentällä työskentelee ympärivuotisesti yksi henkilö, eräänlainen ”kymppi”, kuten savotoilla aikoinaan sanottiin, ja kentänhoitajia on kauden aikana töissä kahdeksan.
”En sano, että kenttämestarimalli olisi jotenkin huono. Vuodet 2026–27 meillä mennään nyt tällä mallilla ja sitten katsotaan tilanne. Näen, että tällä hetkellä tämä on meille todella toimiva malli. Myös kaikki ohjausryhmän jäsenet haluavat olla mukana tässä jatkossakin, koska tämä on niin mielenkiintoinen projekti. Ryhmän jäsenet ja yhtiön hallitus haluavat nähdä työn tulokset pidemmällä aikavälillä”, Harttunen sanoo.
General managerin mukaan ohjausryhmä pystyy tarjoamaan niin vahvaa asiantuntemusta ja osaamista, että kentänhoito on sen varassa hyvällä tolalla. Isoja investointitarpeita Yyterissä ei tällä hetkellä ole ja tavoitteena on pitää huolta kentän hoitotasosta sekä parantaa heinän hyvinvointia muun muassa sen juuristoa vahvistamalla.
Tilannetta tarkastellaan uudelleen parin vuoden päästä. Jos kokemukset ovat hyviä, kuka tietää vaikka mallia kokeiltaisiin jollain muullakin Suomen kentällä. Tiettävästi sitä sovelletaan esimerkiksi Tanskassa usealla kentällä.
On selvää, että kenttämestarimalli on yleisin ja vakiintunein toimintamalli hyvästä syystä. Tiivistetysti kyse on siitä, että jokainen kenttä on omanlaisensa – tai oikeammin jokainen väylä ja viheriö on omanlaisensa, ja siksi paikallistuntemuksen arvo on kentänhoidossa korvaamattoman tärkeää.
Yyteri on päättänyt tehdä toisin, ja siksi sen kentän kunto tulee olemaan tarkan tutkan alla. Jos kentänhoito ei toimi, palaute tulee olemaan suoraa ja armotonta. Alku olikin hankala.
”Kevät oli kylmä ja viileä pitkään, ja lisäksi meri tekee sen, että ilma on 4–6 astetta kylmempi kuin kaupungissa esimerkiksi. Helle tuli Poriin 12. heinäkuuta, mutta juhannukseen asti oli kylmää. Kentässä se näkyi. Loppukausi oli sitten todella hyvä. Griinit olivat hyvät ja meillä ne ovat kriittisiä”, Harttunen muistelee.
En sano, että kenttämestarimalli olisi jotenkin huono. Vuodet 2026–27 meillä mennään nyt tällä mallilla ja sitten katsotaan tilanne.
Kentän ja kasvuston kuntoa valvotaan säännöllisillä maaperä- ja vesianalyyseillä. Niiden merkitys korostuu, kun kenttämestaria ei ole. Teknologinen kehitys voikin auttaa kentänhoitajia tulevaisuudessa. Yyterissä pohditaan esimerkiksi sitä, miten robotiikkaa voidaan hyödyntää jatkossa nykyistä paremmin. Konekanta on kuitenkin tällä hetkellä hyvässä kunnossa, eikä automatiikkaan ja robotiikkaan kannata panostaa kuin vasta siinä vaiheessa, kun kalustoa olisi muutenkin tarpeellista uusia.
Vuodet 2022–2024 olivat Yyterissä tappiollisia. Tuulisimpina vuosina ja kentän osakkeita oli myynnissä myös Golfpisteen pörssissä parhaimmillaan parisen kymmentä. Jutun kirjoittamishetkellä osakkeita ei ole myynnissä. Vaikka tiukkaa on ollut, taloudellista turvaa tuo suuresti se seikka, että kenttäyhtiö on velaton.
Seuran jäsenmäärä on ollut hienoisessa laskussa. Osaltaan on kyse jäsenistön ikärakenteesta ja luonnollisesta poistumasta, mutta kaikkea se ei selitä. Kaupungin toinen seura, Porin Golfkerho, on samaan aikaa pystynyt hienoisesti kasvattamaan jäsenmääräänsä.
Suunta halutaan Yyterissä kääntää ja sopiva hetki on käsillä, kun golfin harrastajamäärät ovat lähteneet kasvuun ja etenkin nuoria harrastajia on tullut lajin pariin. Yyterissäkin heitä pyritään houkuttelemaan mm. edullisilla hinnoilla.
”Kaikki alle 16-vuotiaat saavat suorittaa Greencardin ilmaiseksi meillä tänä kesänä. Saimme siihen yhden kumppanin mukaan mahdollistamaan tämän. Harrastaminen on täällä myös hyvin edullista”, Harttunen kertoo.
Ja edullista golf Yyterissä todella on. Osakkaan pelimaksu kaudella 2026 on 495 euroa, vuokrapelioikeuden saa kaudeksi 795 eurolla. Greenfeehinnoittelussa käytössä on dynaaminen malli, eli hinta riippuu paitsi vuorokaudenajasta myös kuukaudesta.
Vuonna 2024 Yyteri Golfin liikevaihto oli hieman yli 600 000 euroa. Vuoden 2025 tilinpäätöstietoja ei vielä ole. Tavoitteena on lisätä myyntiä ja saada käyttökate 5 prosenttia plussalle.
”En pidä tavoitetta mahdottomana”, Harttunen sanoo.
Kenttäranking 2025 tulokset julkaistaan 12.3.
