Käytössä olevat resurssit eivät mahdollista kaikkien par 3 - ja lyhytkenttien arvioimista vuoden 2024 puolella.
Maailmanlaajuiseen WHS-tasoitusjärjestelmään vuodenvaihteessa tehtyjen päivitysten ansiosta Suomessa tuli tasoituskelpoisiksi kymmeniä sellaisia golfkenttiä, jotka aikaisemmin eivät ole olleet tasoituskelpoisia.
Kentät tulivat tasoituskelpoisiksi, kun golfkentän minimimittaa lyhennettiin. Kun kentän minimimitta on tähän asti ollut 3000 jaardia eli 2743 metriä 18-reikäisellä kentällä ja 1500 jaardia eli 1371 metriä yhdeksänreikäisellä kentällä, ovat minimitat jatkossa puolet tästä, eli 1372 metriä 18-reikäisellä golfkentällä ja 686 metriä yhdeksänreikäisellä golfkentällä.
Muutoksen myötä kymmenet par 3 -kentät sekä pitkän golfkentän sisälle niin sanotusti istutetut lyhyet kentät tulevat tasoituskelpoisiksi. Par 3 -kenttiä on viitisenkymmentä, lyhytkenttiä noin kuutisenkymmentä. Lyhytkenttien määrä on kasvanut tasaisesti, ja tulee todennäköisesti kasvamaan edelleen.
Kädenkäänteessä näiden kenttien slouppaaminen, eli niiden vaikeuden arvioiminen ei kuitenkaan luonnistu. Golfliiton slouppauksen koordinoinnista vastaa asiantuntija Mika Wikström. Kokonaisuudessaan slope-ryhmiä on Suomessa kolme ja virallisia slouppaajia lähes kaksikymmentä.
Wikströmin mukaan par 3 -kentän slouppaaminen eroa pitkän kentän slouppaamisesta oikeastaan millään tavoin.
”Ainoa ero on se, että kun pituus menee tietyn rajan alle, arvoihin tulee pituuskerroin. Se käytäntö on ollut olemassa jo ennen uudistuksia. Muistaakseni se vähän nostaa course ratingia, koska kun täyspitkiä lyöntejä ei voi lyödä, kärsivät ne pelaajat, joille pitkä peli on vahvuus”, Wikström kertoo.
Kenttiä sloupataan 3–5 henkisellä porukalla. Jokaisesta väylästä otetaan laser-mittarilla useita kymmeniä mittoja ja niiden perusteella annetaan väylälle noin viitisenkymmentä arvoa. Nämä arvot perustuvat esim. viheriön kokoon ja lähestymislyönnin pituuteen, esteiden sijainteihin, väylän leveyteen, bunkkereiden sijaintiin ja syvyyksiin sekä viheriön muotoihin. Myös vaikeutta lisäävät elementit, kuten pinnanmuodot mitataan ja arvioidaan. Koko kentän slouppaaminen vie vähintään neljä tuntia, tyypillisesti ainakin tunnin–pari enemmän.
”Seurat voivat pyytää meiltä Golfliitosta kenttänsä slouppaamista. Teemme näitä sitä mukaa, miten ehdimme, kymmeniä kenttiä tänä vuonna. Jos toiveita tulee paljon, pyritään ensin tekemään ne kentät, joilla pelataan eniten”, Wikström sanoo.
”Osalla kentistä par 3 -kentän slouppaaminen tullaan tekemään siinä yhteydessä, kun pitkä kenttä sloupataan uudestaan. Sama koskee lyhyitä kenttiä, jotka ovat pitkän kentän sisällä”, hän jatkaa.
Wikström sanoo realistisesti, että kaikkia par 3 -kenttiä ei ehditä tekemään tänä vuonna, vaan todennäköisemmin koko urakka ottaa muutaman vuoden. Uusien kenttien lisäksi slouppaamista odottaa joukko vanhoja golfkenttiä, joille on tehty muutoksia tai jotka on muusta syystä arvioitava uudelleen. Osa lyhyistä kentistä ei täyty uusia minimivaatimuksia, vaan ne joutuvat pidentämään kentän kokonaismittaa jonkin verran, yksi enemmän, toinen vähemmän, sikäli kun ne haluavat virallisen Course Ratingin.
Kun vaatimukset täyttyvät, kenttä arvioidaan mahdollisimman ripeästi. Muutaman vuoden sisällä Suomessa tulee siis olemaan tasoituskelpoisia golfkenttiä lähes viisikymmentä enemmän kuin tällä hetkellä.
Lue seuraavaksi: Tasoitusjärjestelmään kolme merkittävää muutosta