Kajaanin Golfissa on kohtalonhetket käsillä. Seura toivoo, että konkurssipesän velkojainkokous toisi valoa tunnelin päähän.
Pelien jatkuminen viime syksynä konkurssin tehneellä Kajaanin Golfin kentällä on epävarmaa. Seura on jättänyt kentästä, kenttäyhtiön irtaimistosta ja kiinteästä omaisuudesta konkurssipesälle talven aikana kaksi noin 30 000 euron suuruista tarjousta, jotka pesänhoitaja on hylännyt.
Konkurssipesä on ilmoittanut vuokramaalla olevan yhdeksänreikäisen kentän hinnaksi 200 000 euroa, jonka arvoiseksi se määrittelee kenttäyhtiön irtaimiston ja kiinteän omaisuuden. Kajaanin Golf ry:n puheenjohtaja Akseli Leppäsen mielestä hintapyyntö on tuntuvasti ylihintainen.
”Kentällä tehtiin toissa vuonna reilut 150 000 euroa liikevaihtoa, joten se ei voi millään olla 200 000 euron arvoinen. Hintaan kuuluisi kentän vuokrasopimuksen ohella pieni klubitalo, huoltohalli, muutamia koneita sekä muuta golfkentän irtaimistoa. Pesänhoitaja uskoo konkurssipesän saavan tarjoustamme paremman hinnan myymällä irtaimiston erikseen”, hän sanoo.
Kajaanin Golf oy:n konkurssipesän velkojainkokous pidetään 17. maaliskuuta. Silloin Leppäsen mukaan toivottavasti selviää, mihin hintaan velkojat suostuisivat kentän myymään. Puheenjohtaja on kokouksessa paikalla, sillä seura on yksi pesän velkojista.
”Aion muistuttaa velkojainkokouksessa, että jos kenttää ei myydä tänä vuonna, sen arvo laskee entisestään.”
Suurin huoli seuralla on, että kenttä kokee mittavat vahingot, jos se jää pysähtyneessä tilanteessa pidemmäksi aikaa hoitamatta.
”Meille kävisi sekin, että konkurssipesä maksaisi seuralle korvausta kentän hoitoleikkaamisesta tämän vuoden. Näin saisimme pelivaraa seuraavaan kauteen, mikäli kentän myyntikuviot edistyisivät siihen mennessä suotuisammin”, Leppänen kertoo.
Kauden 2025 osalta Kajaanissa ollaan jo myöhässä. Kenttä avataan normaalisti äitienpäivän aikoihin, mutta tähän ei Leppäsen mielestä ehditä, vaikka nimet kirjoitettaisiin papereihin saman tien.
”Henkilökunnan rekrytoinnin lisäksi olisi hankittava ainakin raffileikkuri, ja koneissakin on pitkät toimitusajat. Kentän avaaminen menisi kesäkuulle, ja siihenkään ei ole enää yhtään ylimääräistä aikaa.”
Bisnestähän tästä ei saa.
Leppänen ei usko, että kentälle löytyisi ostajaehdokkaita seuran ulkopuolelta.
”Bisnestähän tästä ei saa. Ja vaikka joku muu kentän ostaisikin, niin seuran tarjoama talkootuki olisi toiminnan kannalta välttämättömyys.”
Pekka Sivulan suunnitteleman kentän maapohjan omistaa Kajaanin kaupunki, joka on vuokrannut maa-alueen konkurssiin menneelle kenttäyhtiölle. Leppänen on ollut kaupunkiin yhteydessä ja tiedustellut, minkälaisia vaihtoehtoja maanomistaja näkee kentän vuokraoikeuden siirtymiseksi seuran omistukseen.
”He kertoivat, että jos konkurssipesä raukeaisi varojen puutteeseen ja ajautuisi ulosottoon, seura voisi tällöin mahdollisesti saada kentän vuokrasopimuksen. Kaupungilta ei ole toistaiseksi tullut muita näkemyksiä asiasta.”
Kenttä talven oman onnensa nojassa
Kentällä ei ole tehty talvisia hoitotoimenpiteitä vuoden 2023 jälkeen. Kuluva talvi on ollut Kajaanissa vaikea sahaavien lämpötilojen ja lumen toistuvan sulamisen ja jäätymisen takia. Leppästä huolestuttaa, miltä kentällä näyttää talven väistyttyä.
”Tämänkaltainen talvi vaikuttaa jääpoltteen kannalta otolliselta. Siitä muodostuu turhan iso riski, kun kenttä jää koko talveksi oman onnensa nojaan”, hän sanoo.
Kevät väläytti Kainuussa varhaista tuloaan, mutta lunta on sittemmin tullut lisää ja kevääntulo näyttäisi siirtyneen. Yleensä kentät halutaan auki mahdollisimman nopeasti, mutta mitä pidempään talvi Kajaanissa kestää, sitä enemmän se tarjoaa seuralle armonaikaa piinaavassa tilanteessa.
Kajaanissa pelattiin täyttä päätä toukokuun alkupuolella vuonna 2020. Kuva: Kajaanin Golf
Kentän vuonna 2019 ostanut Reijo Riihimäki perusteli Kajaanin Golfin nettisivuilla helmikuussa julkaistussa tiedotteessa konkurssiin johtaneita syitä. Hän kertoi, että kentällä tulisi olla vähintään 250 pelioikeutta, jotta se pysyisi pelikuntoisena ja toimintaa voitaisiin kehittää.
Viime vuonna pelioikeutettuja oli Kajaanissa 204, minkä vuoksi Riihimäki ei katsonut järkeväksi enää rahoittaa kentän toimintaa. Osakekausina eli vuoteen 2018 saakka vastikemaksuja kentälle kertyi noin 460 osakkeesta.
Miksi pelioikeutettujen määrä on sitten jäänyt Kajaanin Golfissa niin vähäiseksi? Puheenjohtaja Leppänen sanoo, että merkittävimmät syyt liittyvät kentän nykykuntoon ja hintojen nousuun.
”Pari vuotta meni Reijo Riihimäen aikana hyvin, ja kenttä oli hyvässä kunnossa. Siitä alkoi alamäki, kun pitkäaikainen kenttämestari Jörgen Boström lähti Kajaanin Golfista.”
Viime vuonna Kajaanin Golfin pelioikeusmaksu nousi jäsenillä 590 eurosta 690 euroon. Muiden seurojen jäsenille hinta oli 790 euroa. Leppäsen mielestä kentän hinta-laatusuhde ei ollut enää kohdallaan, ja tämä karkotti pelaajia Kajaanista. Jäseniä seurassa oli elokuun lopussa 405 eli noin viidenneksen vähemmän kuin parhaina vuosina.
Ilmoittelu herätti närää
Riihimäki siirsi syksyllä konkurssi-ilmoituksen jälkeen Kajaanin Golfin pelikausimaksun maksaneiden loppukauden pelioikeudet omistamalleen Paltamon Golfin kentälle. Hän julkaisi helmikuussa Kajaanin Golfin netti- ja Facebook-sivuilla tiedotteen, jossa esiteltiin Paltamo Golfiin liittyville KaG:n jäsenille tarjoushintaisia pelioikeuksia Paltamoon.
Tämä on herättänyt joissakin seuran jäsenissä närää, sillä monet eivät pidä Riihimäen ilmoittelua näissä kanavissa korrektina.
”He näkevät, että laiminlyöty kentänhoito ja liian korkeaksi nostettu pelikausimaksu ovat konkurssiin johtaneiden ongelmien taustalla. Siksi kosiskelua omistajan toiselle kentälle pidetään sopimattomana.”
Leppäsen mielestä noin 450 euron suuruinen kausimaksu olisi Kajaanissa sopiva.
”Sellaisella hinnalla saisimme enemmän väkeä kentälle.”
Hän kertoo Kajaanin Golf ry:n ja Katinkulta Golfin tehneen täksi kaudeksi sopimuksen, jonka mukaan kajaanilaiset voivat hankkia Katinkullan pelioikeuden Katinkulta Golf ry:n jäsenten hintaan.
”Kajaanin Golf ry on yhä olemassa, ja toivomme hallituksessa suuresti, että pelaajat pysyisivät jäsenenämme ainakin tämän kauden. Tavoitteenamme on saada kenttä haltuumme tavalla tai toisella”, Leppänen sanoo.
Reijo Riihimäki: ”Jos halutaan pelata, täytyy olla myös valmis maksamaan”
Kajaanin Golf oy:n konkurssipesän esittämä 200 000 euron hintapyyntö kentästä on entisen omistajan Reijo Riihimäen mielestä kohdallaan.
”Kukaan ei voi hyväksyä 35 000 euron tarjousta Kajaanin golfkentästä. Pelkästään huoltohalli on 100 000 euron arvoinen, ja siitä saa 1000 euroa vuokraa kuukaudessa.”
Hän ihmettelee Kajaanin Golf ry:n päivittelyä korkeista hinnoista.
”Tarjosin seuralle kenttää ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten. Ehdotin, että yhdistys olisi ottanut toiminnan haltuun 60 000 euron vuosivuokralla. Jos golfia halutaan pelata, siitä täytyy olla myös valmis maksamaan.”
”Omistamallani Hattula Golfin yhdeksänreikäisellä kentällä on saman suuruinen kausimaksu kuin Kajaanissa, ja siellä riittää sillä hinnalla pelaajia.”
Riihimäki näkee, että pelaamisen hinnoittelu ehti vääristyä Kajaanissa ennen kuin hän osti kentän kuusi vuotta sitten. Isoista osakkeenomistajista juuri kukaan ei pelannut, ja hänen mukaansa näitä pelioikeuksia siirrettiin golfareille nimellisellä hinnalla tai ilmaiseksi.
”On ymmärrettävää, että tuollaisten ’etujen’ jälkeen normaalit hinnat tuntuvat kalliilta.”
Puheenjohtaja Akseli Leppäsen näkemyksiä epäonnistuneesta kentänhoidosta ja kentän huonosta kunnosta ei Riihimäki suostu jakamaan.
”Se on pötypuhetta. Viime vuonna alkukaudesta kenttä oli huonossa kunnossa, mutta loppukaudesta pelaajat kehuivat kenttää. Pitää myös muistaa, että Kajaanilla on kohtalaisen pohjoinen sijainti.”
Reijo Riihimäen mielestä Kajaanin pelaajakadon syy on vääristyneessä hinnoittelussa.
Riihimäki pitää mahdollisena, että golftoiminta loppuu kokonaan Kajaanissa.
”Siellä ei ole tarpeeksi pelaajia. Meillä on Paltamossa 135 pelioikeuden haltijaa, eikä sellaisella pelaajamäärällä kenttää pyöritetä. Paltamo elääkin puhtaasti turismista. Jos pelit sattuisivat loppumaan Kajaanissa, niin Katinkullan ja Paltamon kentät ovat vain puolen tunnin ajomatkan päässä”, hän toteaa.
Riihimäki remontoi golfkentän vieressä olevan hotelli- ja ravintolakiinteistön vuonna 2020, mutta sen toiminta loppui vuodenvaihteessa 2023. Hotellin kiinteistön omistaja Pekka Huuskonen avasi Kainuun Portin uudelleen muutama viikko sitten parin vuoden hiljaiselon jälkeen.
Riihimäki laskeskelee sijoittaneensa liiketoimintaansa Kajaanissa 400 000 euroa. Summa käsittää lähinnä hotellin remonttiin ja golfkenttään liittyvät investoinnit. Miten paljon summasta on satsattu kenttään?
”En sitä muista. Kyse on kokonaisuudesta”, hän sanoo.