Golfkentän viimeistely on luonteeltaan viestintää.
Pelaajan mielikuva golfkentästä riippuu monesta seikasta, mutta kentän viimeistelemisen merkitys on suuri. Golfkentän ilme viimeistellään muun muassa huolitelluilla bunkkereilla, lyöntipaikoilla ja griinien ympäristöillä sekä siisteillä reuna-alueilla. Ilmeeseen vaikuttavat suuresti myös golfkenttätarvikkeet, golfkentän ”kalustus”, jonka näkyvimpiä elementtejä ovat tiimerkit, liput, haravat, pallopesurit sekä väylä- ja opastaulut.
Suomessa golfkenttätarvikkeiden markkinaa on hallinnut pitkälti yksi toimija, Golden Pro. Vuoden alussa markkinoille tuli kuitenkin uusi yritys, AMGO, tuomaan vaihtoehtoja kentille.
AMGO:n kumppanit ovat toimittaneet tarvikkeita maailman huippukentille asti, mutta tuotevalikoimasta löytyy kalusteita kaikenlaisten kenttien tarpeisiin.
“Uskon, että kenttäyhtiöitä kiinnostaa uusi ja mielenkiintoinen. Pienellä vaivalla voi muuttaa ilmettä ja sen myötä asiakaskokemusta parempaan suuntaan. Kallein ei aina ole välttämättä parasta”, kertoo AMGO:n toimitusjohtaja Arif Hairedin.
Kentät panostavat ilmeeseen
Maamme perinteikkäisiimpiin golfkenttiin lukeutuvassa Aura Golfissa kiinnitetään runsaasti huomiota koko kentän yleisilmeeseen. Ruissalo tunnetaan vehreästä luonnostaan, jota hallitsevat satoja vuosia vanhat tammet. Mitä kentän ilmeelle tehdäänkään, perinteitä halutaan kunnioittaa.
“Olemme valinneet brändimme mukaisen linjan. Materiaalit ja kalusteet mietitään sen mukaan, että ne sopivat alueen ympäristöön. Aura Golfissa toivottavasti näkyy tietynlainen perinteikkyys ja arvokkuus”, sanoo Aura Golfin toimitusjohtaja Sami Pere.
”Haluamme kaiken näyttävän siltä, että viimeistelystä pidetään huolta.”
Aura Golfissa on aina tuoreita kukkia niin piha-alueilla kuin sisätiloissakin. Kentän kalustukseen panostetaan muutenkin.
“Viheriöliput, lipputangot ja kupit ovat parhaista materiaaleista, ja ne vaihdetaan riittävän usein. Haluamme kaiken näyttävän siltä, että viimeistelystä pidetään huolta.”
“Siisteyteen ja viimeistelyyn liittyvät asiat huomataan usein silloin, jos ne eivät ole kunnossa”, Pere huomauttaa.
Kentän ilmeen viimeistelyä on vaikea mitata rahassa. Kyse on ennen kaikkea asiakaskokemuksesta ja mielikuvasta, joka pelaajalle kentästä jää.
Viheriölippuja voi hyödyntää vaikkapa mainostamisessa. Kuva: Getty Images
Espoon Master Golfissa huolitellaan kahta 18-reikäistä kenttää samoista lähtökohdista kuin Aura Golfissa. Muun muassa liput ovat vuodesta toiseen ehjiä ja siistejä. Väylätauluista Masterissa ollaan kokonaan luopumassa.
“Annamme kaikille pelaajille väyläoppaat käteen. Siten väylätauluilla ei enää ole minkäänlaista merkitystä. Hyvin todennäköisesti poistamme Master-kentältä kaikki väylätaulut, ja tiillä kerrotaan vain reiän pituus”, sanoo Master Golfin toimitusjohtaja Jaakko Tuominen.
“Forestilla meillä on pelkät tolpat. Mitään väyläkuvia siellä ei ole. Väyläoppaan jakamalla haluamme erottua joukosta. Oppaassa sama informaatio on kerrottu vielä paremmin mitä väylätauluissa.”
Tuominenkin peräänkuuluttaa sitä, että kentällä on hyvä olla valittuna jokin linja, jonka mukaan ilmeen viimeistelyn toimenpiteet tehdään.
“Jos halutaan, että kaikki asiat ovat viimeisen päälle, sitten niiden pitää olla niin, eikä vain sinne päin.”
Huumoria, leikkimielisyyttä ja glamouria
Mitkä golfkenttien kalustukseen liittyvistä asioista ovat jääneet parhaiten mieleen, ja millainen merkitys kalustuksella pelaajalle ylipäänsä on? Entä millaista kalustusta Suomen golfkentillä haluttaisiin nähdä? Golfpisteen toimituksen kolmihenkinen raati vastaa.
Mikä merkitys kalustuksella on pelikokemukseen?
Jere Jaakkola: Golfkentän kalustus paljastaa ennen kaikkea sen, kuinka paljon golfkentällä mietitään yksityiskohtia – vai mietitäänkö. Jos kalustukseen on panostettu ja sille on selvästi uhrattu ajatuksia, tulee nopeasti sellainen olo, että kenttä haluaa panostaa pelikokemukseen. Repaleiset liput ja likaiset kyltit eivät oikein jätä selittelyille tilaa. Niistä tulee nuhjuinen vaikutelma, vaikka kenttä itsessään olisi kuinka hyvä tahansa. Hyvä golfkenttäkalustus on siistiä, toimivaa ja tarkoituksenmukaista, mutta kallista tai huomiota herättävää sen ei tarvitse olla. Olennaista on se, mitä kalustuksella halutaan viestiä. Tyyleistä itseeni vetoaa yleisesti links-kenttien minimalismi, mutta se ei taas aina ole toiminnallisesti paras valinta.
Krister Jalonen: Kalustuksella on mahdollista vaikuttaa viimeisiin prosentteihin pelikokemuksen lopullisessa muodostumisessa. Yritän aina suhteuttaa yksityiskohdat kentän kokonaisilmeeseen ja kentän profiiliin. Monesti erinomaiseksi muodostuvaan pelikokemukseen liittyy kalustuksen toiminnallisuus. Jos isossa bunkkerissa on vain yksi harava, niin väistämättä mietin, että tällä kentällä ei juurikaan piitata pelaajasta.
Veli-Pekka Hakala: Siisti ja visuaalisesti näyttävä kalustus on eittämättä osa kentän yleisilmettä ja sitä kautta vaikuttaa kokonaiskokemukseen kentästä. Varsinaisen pelikokemuksen kannalta vaikuttavimmat kalusteet ovat informatiiviset väylätaulut, siistiä jälkeä tekevät bunkkeriharavat ja nykyaikaiset lipputangot, jotka ovat tyvestä kapeampia. Näin puttaaminen lipputanko reiässä helpottuu.
Mikä kalustukseen liittyvä on jäänyt parhaiten mieleen? Missä?
JJ: Paikallisuutta ilmentävät tai kentän tarinaa kertovat liput, kuten Open-kenttä Royal St George’sin Englannin-liput, toimivat aina. Samoin huumori ja leikkimielisyys. Rauma Golfin ykköstiin vieressä oleva sääkivi sekä rakkaalle naapurille, Porille, vitsaileva etäisyyskyltti kertovat raumalaisten vekkulista mielenmaisemasta. Täytyy tässä kohtaa nostaa esiin myös Kytäjä Golfin kalustouudistus, joka on todella onnistunut. Tyylikästä ja toimivaa skandinaavista tyyliä, jolla ei kuitenkaan pröystäillä.
KJ: Skotlannin links-kentiltä tulee mieleen pelilinjaa osoittavat tikut väylillä. On miellyttävä lähteä draivaamaan tietäen suunnan johon lyödä. Ilman tikkuja avauspeli olisi meininkiä “vissiin tuonne päin”, mistä en pidä lainkaan. Sokkoväylillä jotain samansuuntaista (tai vielä mielikuvituksellisempaa) voisi miettiä Suomessakin.
VPH: Törmäsin viime kesänä Viipurin Golfin harjoitusviheriöillä työkaluun, jonka avulla pystyi korjaamaan viheriölle tulleet alastulojäljet ilman kumartumista. Tämä vaikutti mukavalta lisältä kentän peruskalustukseen, ja se helpottaa varmasti harjoitusviheriön kunnossa pysymiseen alastulojälkien osalta.
Minkälaista kalustusta haluaisit nähdä Suomen golfkentillä?
JJ: Kekseliästä ja omaperäistä. Sellaista, joka tukee kentän ja ympäristön tarinaa. Olen aina vähän ihmetellyt sitä, kuinka vähän lippuja hyödynnetään sekä meillä että maailmalla. Ne ovat kuitenkin näkyviä pintoja ja kalustusta, jota jokainen pelaaja tuijottaa kymmeniä kertoja kierroksen aikana.
KJ: Suomalaiseen mentaliteettiin sopii pelkistetyn maanläheinen kalustus. Siitä huolimatta haluaisin saada palasen glamouria golfkokemukseen. Isoilta kiertueilta tuttuja tiiboksirakennelmia voisi jollain tavalla hyödyntää Suomen kentillä ottaen huomioon kentänhoidon ja turvallisuuden.
VPH: Koska mielestäni Suomen golfkenttien kalustus on yleisesti riittävää ja hyväkuntoista, niin vastaankin kysymykseen, että mitä en haluaisi kentillä nähdä? En haluaisi nähdä no chipping, no carts ja muita vastaavanlaisia kieltokylttejä. Ne luovat läsnäolollaan negatiivisen vivahteen golfkentän ilmapiiriin ja ovat monesti melko turhia. No chipping -kyltin kentät voivat jatkossa korvata näillä Viipurin Golfista löytyvillä alastulojäljen korjaustyökaluilla.
Brittein Saarten parhailta links-kentiltä on turha hakea aloistuspaikoilta penkkejä. Enpä juuri haluaisi nähdä niitä Suomenkaan kentillä. Ja palatakseni takavuosina keskustelua herättäneeseen, vain Suomessa käytössä olevaan kylttiin CADDIEMASTER peräänkuulutan jälleen kerran sen vaihtamista VASTAANOTTOon tai RECEPTIONiin. Paitsi jos kentällä on mailapoikia ja heillä toimistoa pitävä pomo.
Tässä mainio aihe podcastiinkin? Kentän viimeistely ja artikkelissakin mainitut erilaiset yksityiskohdat luovat sen viimeisen silauksen hyvässä asiakaskokemuksessa.
Kotimaassa ja miksei ulkomaillakin yllättävän usein tulee vastaan golfkenttiä joissa yo. asiat on jätetty hoitamatta, vaikka kenttä olisikin pinnoiltaan hyväkuntoinen ja laatukentän maineessa.
Toivottavasti Masterilla riittää niitä väyläoppaita. Kun Kytäjä avattiin, niin elokuussa väyläoppaat olivat loppu. Siinä oli kiva ensikertalaisen vieraspelaajan kyntää kenttää.
Mikä siinä väylätaulujen poistamisessa on ylipäätään ideana? Ketä ne häiritsevät ja millä tavalla? En ymmärrä, voisiko joku selittää?