Talven tuloon varautuminen on kentänhoidossa tärkeää aikaa. Joillakin kentillä se merkitsee jopa kentän sulkemista kalenterin mukaan, jotta heinäkasvusto pääsee palautumaan pelikauden stressistä ja jotta tarvittavat hoitotoimenpiteet päästään rauhassa tekemään ennen pysyvän lumipeitteen tuloa. Mitä paremmassa kunnossa griini- ja väyläheinien juuristo on ennen talvehtimisen alkua, sitä otollisemmat edellytykset kasvun käynnistymiselle kevään koittaessa on luotu.
Kimmo Keihäskoski ja Kai Kurikka vastaavat kenttämestareina yhteisvoimin Kytäjän kahden kentän hyvinvoinnista. Pelaajien odotukset ovat korkealla, sillä Kytäjä on alusta lähtien profiloitunut korkean laatu- ja hoitotason kentäksi.
”Välillä unohdetaan, että Kytäjälläkin joudutaan toimimaan ihan samojen luonnonvoimien ehdoilla kuin muuallakin”, sanoo Keihäskoski. ”Yritystapahtumiakin on paljon, mikä johtaa kentänhoidossa välillä väkisinkin kompromisseihin. Ihannetapauksessa hoitotoimenpiteitä pitäisi päästä tekemään huomattavasti enemmän.”
Syksyn edetessä 18 Kytäjän 36 reiästä poistetaan pelistä.
”Meillä on jo 2–3 vuotta ollut loppukaudesta käytössä SE- ja NW-kenttien yhdistelmä, jolla voidaan helposti liikkua ilman autoa. Jalkaisin edetessä kenttä ei kuormitu liikaa ja se voidaan pitää auki niin pitkään kuin hyväksi katsotaan.”
Pitkä valmistautuminen
Talven tuloon aletaan varautua jo syyskuussa.
”Meillä se tarkoittaa griinien ja väylien viiltoilmastusta lähes talven tuloon asti. Viheriöiden luhtarölliä ei näin pohjoisissa olosuhteissa saisi enää tappi- tai holkki-ilmastaa elokuun jälkeen. Juuristoa ei pidä rikkoa siinä vaiheessa, kun sen on jo kerättävä voimaa talven varalle.”
Ilmastuksessa Kytäjällä käytetäänkin nykyisin apuna Suomessa harvinaista paineilmastinta.
”Suomessa laitteita on tietääkseni vain kaksi, mutta maailmalla siitä on tullut huippusuosittu. Tavanomaisen viheriön läpikäyminen vie puolisen tuntia, mutta laite pehmittää kasvualustaa jopa 25 sentin syvyyteen.”
Heinäkasvuston hyvinvointi edellyttää nykytiedon mukaan myös lannoittamisen jatkamista talven tuloon asti.
”Typen antamistakaan ei enää pelätä. Ravinteita on annettava loppuun asti, mutta toki niiden määrää talvea kohti vähennetään. Pitää muistaa, että juuristo jatkaa yhä kasvuaan siinä vaiheessa, kun maan pinnalla ei enää tapahdu mitään.”
Luhtarölli tuo kentänhoitoon omat haasteensa, mutta talvisin siitä on iloakin.
”Muihin heinälajeihin verrattuna luhtarölli kestää hyvin jään alla.”
Kuinka päästä jäästä eroon?
Jäästä ei Kytäjälläkään ollut viime talvena pulaa.
”Tilanne oli pahin niillä griineillä, joilta tuuli pääsi puhaltaan lumet pois. Umpijää ulottui melkoisen syvälle, ja kaiken lisäksi tihkusateet toivat kevättalvella jääkuoren viheriöiden peitoksi.”
Joillakin kotimaan kentillä lunta tykitettiin takaisin griinien suojaksi, monilla jäätä lähdettiin kevättalvella mekaanisesti poistamaan.
”Jäätä vastaan voidaan taistella esimerkiksi polannejyrsimeksi kutsutulla laitteella”, Keihäskoski tietää. ”Meillä ei kuitenkaan ollut resursseja lähteä poistamaan jäätä griinien pintaa vahingoittamatta. Luotimme siihen, että luonto hoitaa asiat aikanaan niin kuin yleensäkin.”
Auringon keväistä vaikutusta halutaan Kytäjälläkin silti tehostaa.
”Meillä on käytössä raemaista puuhiiltä, jota syntyy grillihiilien tuotannon ohessa. Se imee itseensä hyvin lämpöä ja auttaa jään sulattamisessa griineiltä.”
Monilla kotimaisilla kentillä väylille ajetaan keväisin hiekkaa kasvun käynnistymisen vauhdittamiseksi. Kytäjällä toimitaan toisin.
”Olemme sitäkin kokeilleet, mutta kenttiemme muotoilluille väylille se ei lainkaan sopinut. Hiekka ja sen levittämisestä syntyneet painaumat häiritsivät sulamisvesien liikkeitä. Pintavesien ohjaus kaivoihin toimii paljon paremmin, kun väylillä ei liian varhain liikuta. Tyydymme kuuntelemaan golfautojen ajoteiltä sitä, kuinka vesi lorisee lumen alla.”
Huolellisuus rakentamisessa maksaa itsensä takaisin
Rakentamisen aikaisen pinnanmuokkauksen Keihäskoski haluaa erikseen nostaa esiin.
”Viheriöiden hyvinvoinnin kannalta griinien ja niiden ympäristön muotoilu on ihan ykkösasia. Ei riitä, että vedet saadaan ohjattua griineiltä pois. On huolehdittava myös siitä, että viheriöille ei tule valumavesiä niiden ulkopuolelta.”
Loppusyksyn sateissa muotoilun ja kasvualustojen kunnon merkitys tulee väistämättä esiin.
”Mitä läpäisevämpiä kasvualustat ovat ja mitä kuivempina ne saadaan pysymään lumen tuloon asti, sitä paremmat edellytykset talvehtimiselle on luotu.”
Oikea ajoitus tärkeää ruiskutuksissa
Torjunta-aineiden ruiskutuksesta on myös pidettävä huolta. Niiden ansiosta esimerkiksi lumihomeesta on onnistuttu pääsemään eroon.
”Ajoituksen onnistuminen on tärkeää. Syksyllä se ei aina ole helppoa, koska sateita ja tuulisia päiviä on paljon. Jotta aineet saadaan menemään sinne mihin on tarkoitus, on maltettava odottaa sopivan tyyntä keliä ja tartuttava heti tilaisuuteen, kun sellainen koittaa.”
Ruiskutuksia tehdään pitkin syksyä, mutta viimeinen ruiskutus on erityisasemassa.
”Mitä lähempänä pysyvän lumen tuloa se onnistutaan tekemään, sen parempi. Jos lumet sitten vielä välillä sulavat, ruiskutuksia jatketaan, ellei maa ole jäässä.”
Suuria paikallisia eroja
Golfkenttien hoitoon kytkeytyvä tietotaito on muutaman viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana lisääntynyt kentillämme huomattavasti. Kentänhoitajat ovat oppineet entistä paremmin tekemään ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja puuttumaan ongelmiin ajoissa. Monet klubit ovat lisäksi oivaltaneet talven aikaisten töiden tärkeyden ja alkaneet osoittaa kentänhoidolle resursseja myös pelikausien välille. Menetelmät ovat kehittyneet, ja useimmat uudet kentätkin on perustettu huolellisemmin kuin ennen.
Talvet eivät kuitenkaan ole veljiä keskenään, eivätkä olosuhteet eri kentillä. Suomen Golfliiton kenttäkonsulttinakin aikoinaan toiminut Tapiola Golfin Ilkka Kaivosoja korostaa suuria paikallisia eroja.
”Topografialla on niin suuri merkitys paikallisilmastossa, että olosuhteet kahdella toisistaan joidenkin kilometrien päässä sijaitsevalla kentällä voivat olla radikaalisti erilaiset. Lisäksi kentän sisäinen mikroilmasto voi heijastua esimerkiksi siihen, kuinka kasvu eri puolilla kenttäaluetta lähtee talven jäljiltä käyntiin.”
Kentän herääminen hyvään pelattavaan kuntoon riippuu myös hoitotoimien oikeaan osuvasta ajoituksesta keväällä.
”Yksi päivä keväällä vastaa viikkoa syksyllä”, tiivistää Kaivosoja. Käsijarru on osattava irrottaa oikealla hetkellä.
Talvihuolto valmistaa koneet kevääseen
Kentänhoitokoneiden ja -laitteiden vuosihuollolle tarjoutuu kausien välillä tervetullutta aikaa. Esimerkiksi leikkuuyksiköiden teroitus saadaan silloin tehtyä kiireettömästi.
Jouni Ahlholm Toron tuotteita maahantuovalta Hakolta muistuttaa myös öljyhuollosta.
”Esimerkiksi hydrauliöljyjen vaihto kannattaa tehdä jo syksyllä kauden jälkeen ennen talvea. Samalla voidaan vaihtaa isojen leikkureiden planeettavaihteiston öljyt ja tarkastaa akseliston öljymäärät.”
Talvihuoltoon kuuluu myös kaikkien polttoainesuodattimien vaihto. Yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on polttoainesäiliöihin kertyneen veden poisto.
”Paras on ajaa säiliö lähes tyhjäksi ja laskea se huoltohallissa lopulta täysin tyhjäksi.”
Huolta on pidettävä myös kenttäalueen farmarisäiliöistä.
”Kenttävierailut ovat opettaneet, että farmarisäiliöihin unohtuu helposti kauden aikana kondensoitunutta vettä. Vesi on syytä poistaa ja säiliö täyttää ennen talven tuloa. Jos täyttöä ei tehdä, vesi on paras tyhjentää vasta keväällä.”
Talvisäilytystä varten koneet tarvitsevat perusteellisen pesun. Irtain aines poistetaan paineilmalla ja työ saatetaan loppuun huolellisella vesipesulla. Lopuksi korroosioherkät pinnat suojellaan rasvaamalla tai uudelleen maalaamalla. Kaikki laakeripinnat rasvataan ja rasvatilat täytetään uudella rasvalla.
”Rengaspainetta on lisäksi hyvä nostaa 0,3 baarilla, jotta renkaissa on riittävästi ilmaa kevään koittaessa.”
Akutkin vaativat huomiota, jos käyttökatkos on puolen vuoden luokkaa. Vähintäänkin yksi lataus pelikausien välillä on paikallaan. Älykkäät nykyaikaiset ylläpitolaturit lataavat akut sopivan hitaasti eikä ylilatauksen vaaraa ole. Akkujen napojen liitoksetkin on hyvä puhdistaa ja rasvata hapettumisen estämiseksi.
”Hyvä vaihtoehto on käyttää konetta reilu puoli tuntia niin että akun latautuessa myös nesteet saadaan kiertoon. Turhaa kylmäkäynnistystä pakkasella on kuitenkin hyvä välttää.”
Jäähdytysnesteitäkään ei pidä unohtaa.
”Vaihto tehdään tarvittaessa. Osalla nesteistä vaihtoväli on kaksi vuotta, osalla viisi.”
Käyttöohjekirjat on hyvä pitää tallessa.
”Sieltä löytyvät niin varastointiohjeet kuin tarvittavat tiedot huoltoväleistäkin.”
Ruiskuta helposti ja hallitusti
Toron Multi Pro 1750 on vastaus nykyaikaisen kentänhoidon toiveisiin ja tarpeisiin. Edistyneen ruiskutusajoneuvon kehitystyön taustalla on mittava määrä käyttäjäpalautetta ja käytännön testausta.
Erityistä huomiota on kiinnitetty kestävyyteen, suorituskykyyn ja tarkkuuteen. Myös ajoneuvon ja ruiskutuslaitteen hallinta on tehty mahdollisimman helpoksi ja intuitiiviseksi. Näin varmistetaan se, että lannoitteet ja torjunta-aineet saadaan levitettyä kentän ja ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.
Ajoneuvo voidaan viimeistellä lukuisin hyödyllisin lisävarustein.
”Puomien tuulisuojat minimoivat tuulikulkeuman ja varmistavat ruiskutettavan aineen päätymisen suunnitellusti kasvustoon”, kertoo Jesse Kaan Hakolta.
”Koneen sivulle laskettavan erillisen säiliön (Clean Load Educator kit) kautta voidaan vaivattomasti lisätä niin nestemäiset kuin rakeiset lannoitteet. Nestemäiset lannoitteet voidaan imeä suoraan kanisterista.”
Säiliöiden huuhteluunkin löytyy vaivattomuutta lisäävä ratkaisu.
”Erillinen omalla sähköpumpulla varustettu huuhteluvesisäiliö (Tank Rinse kit) mahdollistaa esihuuhtelun ruiskutuksen päätyttyä jo kentällä.”
Multi Pro 1750:stä voit lukea lisää täältä.
Muista myös mallit Multi Pro 5800 ja monitoimiajoneuvon päälle asennettava Multi Pro WM. Myös niihin on saatavissa edellä esitellyt lisävarusteet.
