Golfkentät eivät ole keskenään samanlaisia. Sen tulisi näkyä myös kentänhoidon käytännöissä. Aina se ei näy.
Voimakkaasti muotoillulla kentällä vaaditaan hoitokoneilta eri ominaisuuksia kuin tasaisella peltokentällä. Kilpakentäksi profiloituneella kentällä kalustolta vaaditaan enemmän kuin syrjäisellä klubikentällä. Ruuhkaisella kentällä pelaajapaineeseen on kyettävä vastaamaan kalustolla, jonka avulla käytössä oleva hoitohenkilökunta selviytyy päivittäisestä urakastaan nopeammin kuin mikä on tarpeen hiljaisella kentällä.
Paikallisten olosuhteiden ja tavoitellun hoitotason heijastuvaikutuksia tarkoituksenmukaiseen kentänhoitokalustoon ei aina ymmärretä, hämmästelee Toron tuotteita Hako Ground & Gardenilla edustava Petri Aaltonen.
”Kaikilla kentillä asiaa ei aina ole riittävällä tavalla tiedostettu.”
Tarvitaan selkeitä päätöksiä
Aaltonen pitää kaiken lähtökohtana selkeitä tavoiteltuun hoitotasoon kytkeytyviä päätöksiä. Millaisia viheriönopeuksia tavoitellaan? Kuinka monta erilaista leikkuukorkeutta muilla kenttäalueilla käytetään? Kuinka usein viheriöt ja väylät leikataan? Millaisia hoitotoimia tehdään myös viikonloppuisin?
”Tuollaiset päätökset on jokaisessa kenttäyhtiössä tehtävä, jotta kenttämestari voi hoitaa työnsä kunnolla”, Aaltonen sanoo. ”Yhteisesti tehty päätös tavoitellusta hoitotasosta on myös ainoa järkevä mittari, jota vasten kenttämestarin ja hänen tiiminsä onnistumista voidaan arvioida.”
Hoitotason on Aaltosen mukaan oltava linjassa myös kentän profiloitumispyrkimysten kanssa. Kentänhoidon on vastattava pelaajien odotuksiin, joita markkinoinnin kannattelemat mielikuvat puolestaan ruokkivat.
”Jos esimerkiksi viheriöiltä ei vaadita suurimpia nopeuksia, on turha investoida kaikkein matalimpiin leikkuukorkeuksiin kykeneviin leikkureihin ja muihin viheriönopeutta lisääviin työlaitteisiin. Tilanne on ihan toinen kentillä, jotka nimenomaan haluavat erottautua joukosta huippunopeilla viheriöillään.”
Aaltosen mukaan kentänhoito onkin nykyisin suuressa määrin valintoja.
”Tietoa ja osaamista on tällä hetkellä niin paljon tarjolla, että valintoja voidaan ja täytyykin tehdä. Konevalikoimakin on kehittynyt niin paljon, että samaan tehtävään on tarjolla useita eri vaihtoehtoja.”
Väyläleikkurit ovat hyvä esimerkki. Vuosaari Golfissa päädyttiin hankkimaan väylien hoitoon uudet entistä kapeammat ja ketterämmät leikkuukoneet, koska niiden leikkuuyksiköt seuraavat voimakkaita pinnanmuotoja huomattavasti aikaisempia leveitä leikkuukoneita paremmin.
Kenttämestari Aleksi Kahri on tyytyväinen, vaikka ajassa hieman hävitään.
”Jälki on huippuluokkaa – niin hyvää, että pelaaja voi niin halutessaan putata hieman kauempaakin griinin ulkopuolelta. Näitä koneita voisimme tarpeen tullen käyttää jopa griineillä.”
Suurten pelaajamäärien Tapiola Golfissa puolestaan pohdittiin keinoja, joilla viheriöiden ilmastuksesta selvittäisiin mahdollisimman lyhyessä ajassa ja silti laadusta tinkimättä. Ratkaisuksi tuli normaalia leveämpi ilmastuskone.
Ei kannata maksaa turhasta
Kyse on luonnollisesti myös resursseista ja kustannustehokkuudesta.
”Ei ole mitään syytä varmuuden vuoksi ylimitoittaa kalustoa”, Aaltonen neuvoo. ”Korkeampi hoitotaso on perusteltu vain siinä tapauksessa, että investointi maksaa itsensä takaisin.”
Aaltonen ottaa esimerkin valitun hoitotason vaikutuksesta konekalustoon ja kentänhoidon kustannuksiin.
”Moni kenttä panostaa väylien ulkopuolella kahteen leikkuukorkeuteen. Varsinaisen karheikon ja väylän väliin halutaan jättää vähemmän rankaiseva esikarheikko. Korkeimmalla hoitotasolla se tietää tarvetta viiteen koneeseen. Kahteen leikkuukorkeuteen ja hieman matalampaan hoitotasoon tyydyttäessä tullaan toimeen kolmellakin koneella.”
Uushankintahinnoissa laskettuna eroa tulee melkoisesti. Viiden koneen malli on investointina noin 1,7-kertainen kolmen koneen malliin verrattuna. Puhutaan valinnasta, jonka hintalappu on viisinumeroinen.
Myyntipäällikkö Jesse Kaan kertoo, että kun esimerkiksi Master Golfissa haluttiin panostaa parhaaseen mahdolliseen leikkuujälkeen myös karheikoissa, valinta osui Torolta löytyvään useammalla leikkuuyksiköllä varustettuun malliin. Samassa ajassa ylletään jatkossa parempaan tulokseen.
Ympäristötietoisuus heräämässä
Suunta on Kaanin mukaan myös kohti entistä ”vihreämpiä” valintoja.
”Moni kenttä on siirtynyt tai siirtymässä griineillä ja väylillä ympäristöystävällisempiin hybridileikkureihin. Jälki on griineillä usein parempi kuin vanhemmissa päältä ajettavissa malleissa. Väylillä käytettävissä uusissa Toron täyshybrideissä polttoainekulut putoavat 15–20 % polttomoottorikoneisiin verrattuna.”
Vielä parempaa on tulossa. Toro esitteli alkuvuodesta täyssähköisen viheriöleikkurin, jollaisia uskotaan olevan Suomessakin tarjolla kaudesta 2020 lähtien.
Kun hankinnoissa turvaudutaan ajoissa laitetoimittajan tarjoamaan asiantuntemukseen, eri vaihtoehtoja voidaan käydä yhdessä läpi ja virheinvestoinneilta välttyä.
”Jokainen kenttä on erilainen, siksi kalustojenkin tulee olla keskenään erilaisia”, painottaa Toron myyntitiimissä viime kesänä aloittanut Teemu Vaalio.
Mitä paremmin kentät tunnistavat oman identiteettinsä, omasta toimintaympäristöstä ja omista ainutkertaisista olosuhteista kumpuavat tarpeensa, sitä helpompi laitetoimittajan on tehdä perusteltu esitys investointisuunnitelmaksi ja pitkäjänteisen yhteistyön pohjaksi.
”Toron tarjoama kumppanuus sopii mainiosti myös pienemmille kentille”, Vaalio muistuttaa. ”Nimenomaan rajallisilla resursseilla operoivilla kentillä pystymme usein auttamaan asiakasta löytämään tarjolla olevista vaihtoehdoista omaan arkeen parhaiten istuvat vaihtoehdot.”
