-
JulkaisijaArtikkelit
-
Lapsellinenvastarinta on toinen nimeni. Joskus se johtaa laatikon ulkopuolisiin ideoihin, jsokus ei.
Periaatteellisempi pointti on, että pidän koko tasoistusjärjestelmää huonona, myös kilpatasolla. Yleensä urheilussa on jokin sarjatasojärjestelmä, helposti manipuloitavan ja sattumanvaraisuutta sisältävän tasoitusjärjestelmän sijaan.
Joustavuus on näköjään Putti-Possun vahvuus 😀
Periaatteellisempi pointti on, että pidän koko tasoistusjärjestelmää huonona, myös kilpatasolla. Yleensä urheilussa on jokin sarjatasojärjestelmä, helposti manipuloitavan ja sattumanvaraisuutta sisältävän tasoitusjärjestelmän sijaan.
No tulihan se sieltä! Kyse ei olekaan niistä ajoittain Espanjassa pelaavista muntapapelataikäihmisistä, vaan Papan omasta vastarinnasta tasoitusjärjestelmiä vastaan!
Golf on monella tavalla hyvin poikkeuksellinen laji kaikkiin muihin maailman urheilulajeihin verrattuna eikä eri tasoisten pelaajien tasavertaisen kilpailemisen mahdollistaminen ole helppoa, jos se on ylipäätään mahdollista. Tälläkin forumilla on useastikin ehdotettu erilaisia sarjatasoja, mutta niissä kiteytyvät tasan samat ongelmat kuin nykysysteemeissäkin, ts. mihin raja vedetään? Miten sarjatasoilla noustaan ja pudotaan? Kuka verifioi nousuun / putoamiseen vaikuttavat tulokset ja millä standardilla?
Ainoa ja todellakin ainoa objektiivinen tapa on scratch, siis tasoitukseton pelaaminen. Toki siltä pohjalta voisi lähteä laatimaan järjestelmää, joka pohjautuu todellisiin bruttotuloksiin. Jokainen kuitenkin ymmärtää jo tässä vaiheessa, että samoihin tulosten rekisteröintiongelmiin siinäkin tultaisiin törmäämään, jos järjestelmän piiriin oikeasti halutaan kaikki ne golffarit, jotka haluavat kilpailla edes klubitasolla.
Ehkä Pappa Tykki kuitenkin hieman pidemmän pohdinnan jälkeen kykenee keksimään järjestelmän, joka kohtelee kaikkia tasapuolisesti eikä estä kenenkään riittävän kyvykkään golffarin pääsyä Aurinkorannikon, Teneriffan tai vaikkapa Hua Hinin kentille. Sitä ja talvea odotellessa.
Olen aikaisemmin kritisoinut nykyistä tasoitusjärjestelmää monimutkaisuudesta, kun ei voi varmuudella itse laskea omaa tasoitustaan, vaan pitää odottaa CBA:n valmistumista.
WHS-järjestelmässä tämä ”tasoituksen omalaskenta” muuttuu entistä vaikeammaksi. Paitsi että pitää odottaa PCC:n vahvistumista, myös seurata sitä, mikä 20 viimeisestä kierroksesta seuraavana poistuu (eli, vaikka pelaat 40 bp, niin tasoituksesi nousee siinä tapauksessa, että yli 40 pisteen kierros ei enää mahdu 20 viimeisimmän joukkoon). No, viitseliään on toki mahdollista tehdä excel-taulukko tai jopa appi, mutta laskematta ei asia selviä.
Useampi kysymys on edelleen epäselvää (eli ei tiedä, miten tämänpäivän kierrokset vaikuttavat tulevaan tasoitukseen):
– miten vajaat kierrokset vuodelta 2019 vaikuttavat tulevaan tasoitukseen
– pitääkö vajaiden kierrosten reikämäärä kirjata etukäteen (eli aikooko pelata 14 reikää, vai voiko asian päättää pimeän koittaessa)
– Toimiiko PCC:n laskenta vuoden alussa ja tarvitaanko siihen monta pelaajaa (eli jos olet päivän ainoa tasoituspelaaja syyskelissä)
– Toimiiko tasoituslaskenta myös ulkomailla, jos kerran WHS on maailmanlaajuinen ja toimiiko eBirdie/Gamebook siellö, entä PCC?
– Ovatko tasoituskelpoisen kierroksen kriteerit samat kuin ennenkin (ei joukkue- tai paripeli, ei reikäpeli, reiät pelattava loppuun, kesken jääneet kierrokset, kentän tasoituskelpoisuus mitan tai talvigriinien suhteen, jne)
– miten vanhat tulokset huomioidaan, jos vanha historia ei ole järjestelmässä (jos seura vaihtanut Golfbox/Nexgolfin välillä tai pelaaja vaihtanut seurasta toiseen)
– miten pitkään vuoden alussa vahvistettava tasoitus on voimassa, jos ei jätä yhtään korttia.
– jos tasoitus vanhenee, mikä on silloin pelaajan tasoitus, kun hän osallistuu vaikka firmakisaan
– onko uudessa järjestelmässä käytössä ”aktiivinen/passiivinen” tasoitus ja jos ei, voiko osallistua kisoihin 2v vanhalla tasoituksellaWHS-järjestelmässä tämä ”tasoituksen omalaskenta” muuttuu entistä vaikeammaksi. Paitsi että pitää odottaa PCC:n vahvistumista, myös seurata sitä, mikä 20 viimeisestä kierroksesta seuraavana poistuu (eli, vaikka pelaat 40 bp, niin tasoituksesi nousee siinä tapauksessa, että yli 40 pisteen kierros ei enää mahdu 20 viimeisimmän joukkoon). No, viitseliään on toki mahdollista tehdä excel-taulukko tai jopa appi, mutta laskematta ei asia selviä.
On paljon avoimia kysymyksiä, joita PP:kin tuossa luetteli, mutta niihin kyllä löytyy vastaukset ajan myötä.
Uuden järjestelmän suurin ”valuvika” on se, että tasoituksen hahmottaminen muuttuu huomattavan epäselväksi. Nykyjärjestelmässä uusi tasoitus tiedetään heti pelatun kierroksen (tai kilpailun) jälkeen. Jos / kun uusi WHS järjestelmä otetaan käyttöön ilman, että tietotekniikka toimiii sujuvasti, niin ISO soppa on valmis.
Useampi kysymys on edelleen epäselvää (eli ei tiedä, miten tämänpäivän kierrokset vaikuttavat tulevaan tasoitukseen):
– miten vajaat kierrokset vuodelta 2019 vaikuttavat tulevaan tasoitukseenTodennäköisesti eivät vaikuta, koska laskentaan vaikuttaa myös pelattavien reikien määrä ja sitähän ei pysty nykyjärjestelmissä kirjaamaan mihinkään.
– pitääkö vajaiden kierrosten reikämäärä kirjata etukäteen (eli aikooko pelata 14 reikää, vai voiko asian päättää pimeän koittaessa)
Pitää, koska pelkkien reikätulosten perusteella ei voida päätellä pelattujen reikien määrää (pallo taskuun ja ei reikätulosta)
– Toimiiko PCC:n laskenta vuoden alussa ja tarvitaanko siihen monta pelaajaa (eli jos olet päivän ainoa tasoituspelaaja syyskelissä)
Pitäisi toimia heti, kun atk on kunnossa. Laskentaan tarvitaan minimissään kahdeksan pelaajaa, joiden tasoitus on alle 36 (vai riittääköhän 36?) ja ”täysin kehittynyt” eli vähintään 20 tulosta kirjattu.
– Toimiiko tasoituslaskenta myös ulkomailla, jos kerran WHS on maailmanlaajuinen ja toimiiko eBirdie/Gamebook siellö, entä PCC?
Tuskinpa ainakaan PCC toimii harkkakierrosten osalta. Tulokset löytyvät kuitenkin kaikenkarvaisista järjestelmistä eikä ole mitään yhtenäistä globaalia palvelua, jonne ne kootaan yhteen. Tosin jos 8+ hengen suomalaisryhmä lähtee reissuun ulkomaille ja kirjaavat tulokset Gamebookiin tms., niin PCC-laskennan pitäisi toimia.
– Ovatko tasoituskelpoisen kierroksen kriteerit samat kuin ennenkin (ei joukkue- tai paripeli, ei reikäpeli, reiät pelattava loppuun, kesken jääneet kierrokset, kentän tasoituskelpoisuus mitan tai talvigriinien suhteen, jne)
Sallitut pelimuodot ovat samat kuin ennenkin lisäyksenä on ”maksimitulos” -pelimuoto. Reikiä ei tarvitse nykyisinkään pelata loppuun eikä tarvitse uuden järjestelmän aikanakaan.
– miten vanhat tulokset huomioidaan, jos vanha historia ei ole järjestelmässä (jos seura vaihtanut Golfbox/Nexgolfin välillä tai pelaaja vaihtanut seurasta toiseen)
Tämä onkin hyvä kysymys, sillä vanhan historian puuttuessa ollaankin tilanteessa, jossa tasoitus ei voi olla varmasti oikea.
– miten pitkään vuoden alussa vahvistettava tasoitus on voimassa, jos ei jätä yhtään korttia.
– jos tasoitus vanhenee, mikä on silloin pelaajan tasoitus, kun hän osallistuu vaikka firmakisaan
– onko uudessa järjestelmässä käytössä ”aktiivinen/passiivinen” tasoitus ja jos ei, voiko osallistua kisoihin 2v vanhalla tasoituksellaWHS laskee tasoitukseen tuloksia viimeisen neljän vuoden ajalta. Mahtaisikohan tasoitus muuttua passiiviseksi, jos tuolta ajalta ei ole yhtään tulosta?
Paitsi että pitää odottaa PCC:n vahvistumista, myös seurata sitä, mikä 20 viimeisestä kierroksesta seuraavana poistuu (eli, vaikka pelaat 40 bp, niin tasoituksesi nousee siinä tapauksessa, että yli 40 pisteen kierros ei enää mahdu 20 viimeisimmän joukkoon).
Tarkoitit varmaankin 8 parhaan joukkoon. Viimeisin kierros mahtuu aivan varmasti 20 viimeisimmän joukkoon…
Mutta tätähän on USGA:n järjestelmä ollut vuosikausia ja jotenkin ovat siellä pärjänneet. Uutta on toki tuo päiväkohtainen korjaustekijä, joka omasta mielestäni oli susi jo syntyessään vuosia sitten ja olisi pitänyt ehdottomasti jättää pois koko tasoitusjärjestelmästä. Kyllä säiden ja olosuhteiden vaikutus tasoittuu kauden kestäessä, joten yksittäisiin olosuhteisiin reagoiminen on kärpäsen ampumista tykillä. Turhaa laskennan hankaloittamista, sanon minä.
Uuden järjestelmän suurin ”valuvika” on se, että tasoituksen hahmottaminen muuttuu huomattavan epäselväksi. Nykyjärjestelmässä uusi tasoitus tiedetään heti pelatun kierroksen (tai kilpailun) jälkeen. Jos / kun uusi WHS järjestelmä otetaan käyttöön ilman, että tietotekniikka toimiii sujuvasti, niin ISO soppa on valmis.
Tiedä häntä kuinka iso soppa sittenkään syntyy. Eipä tuon CBA:nkaan odotteluun ole mikään kaatunut, joten siltä osin tietotekniikka on toiminut varsin mallikkaasti. Mutta katsotaanpa hieman, mitä PCC:n viipyminen käytännössä merkitsee.
Ensinnäkin, perin harva kilpailee useamman kerran viikossa eri kilpailuissa, joten PCC:n viipyminen päivän tai pari koskettaa varsin harvaa pelaajaa. Toiseksi, PCC vaikuttaa vain tuohon yksittäiseen tulokseen, jonka vaikutus taas varsinaiseen tasoitukseen on aika vähäinen, yksi kahdeksasta tai ei vaikutusta lainkaan. Kolmanneksi, puuttuva PCC vaikuttanee vain 1-2 desimaalia, jolloin todennäköisyys sille, että pelitasoitus on pielessä, on varsin pieni.
Katsotaan mitä tästä tulee ja tuomitaan vasta vuoden päästä, jos tuomittavaa on. Keskustelua toki on syytä käydä, kuten on tehtykin.
KL: Tarkoitit varmaankin 8 parhaan joukkoon. Viimeisin kierros mahtuu aivan varmasti 20 viimeisimmän joukkoon…
… siis pitää seurata mikä on vanhin 20 joukossa ollut, joka siis putoaa pois. Mutta ei tämä liian dramaattinen ole, eli jos 44 pisteen kierros ”vanhenee” ja tilalle tulee 36 pisteen kierros, vaikutus tulokseen on noin nostava 1,0 – jos ymmärsin asian oikein (siis hieman oikaisten, kun tämä pitäisi taas laskea tuloksen kautta)
Katsotaan mitä tästä tulee ja tuomitaan vasta vuoden päästä, jos tuomittavaa on. Keskustelua toki on syytä käydä, kuten on tehtykin.
Jos tiedot eivät liiku luotettavasti eri järjestelmien välillä, niin pelaajalla ei käytännössä ole mitään mahdollisuutta olla selvillä omasta oikeasta tasoituksestaan. Tämä lienee ollut syy miksi monessa maassa on otettu aikalisä WHS:n käyttöönotossa.
Voidaanhan toki sitten sopia, että jos jostain kisasta ei (esim. laskeva) tulos ole päivitttynyt kotiseuran rekisteriin, niin on ihan ok pelata vanhalla tasoituksella. Mutta pelaajalle ei enää voida vierittää oman tasoituksen ylläpitovastuuta.
Jos tiedot eivät liiku luotettavasti eri järjestelmien välillä, niin pelaajalla ei käytännössä ole mitään mahdollisuutta olla selvillä omasta oikeasta tasoituksestaan.
Eri järjestelmillä tarkoitat GolfBoxia ja NexGolfia? Nämä kaksi järjestelmää ovat olleet käytössä Suomessa jo vuosia, mikä siis mielestäsi muuttuu?
Ulkomaiset järjestelmät ovat sitten asia erikseen, mutta niin ovat olleet ennenkin. Mikä niiden osalta muuttuu?
Kuten joku aiemmin jo kirjoitti, on täysin sallittua ylläpitää vaikkapa Excel-taulukkoa, jonka avulla tasoituksen ylläpitäminen on varsin yksinkertaista. Tuo ’mitään mahdollisuutta’ kuulostaa ylidramatisoinnilta.
… siis pitää seurata mikä on vanhin 20 joukossa ollut, joka siis putoaa pois.
Niin pitää, mutta onneksi päivämäärät auttavat tuossa merkittävästi…
Eri järjestelmillä tarkoitat GolfBoxia ja NexGolfia? Nämä kaksi järjestelmää ovat olleet käytössä Suomessa jo vuosia, mikä siis mielestäsi muuttuu?
Toivottavasti se muuttuu, että tieto alkaa liikkua näiden kahden järjestelmän ja keskusrekisterin välillä luotettavasti. Ei nimittäin ole yksi tai kaksi kertaa, kun tulos on jäänyt päivittymättä Nexgolfiin sellaiselta kentältä, jossa käytössä on Golfbox. Ja juuri kun on saatu integraatiot Gamebookista toimimaan (ainakin satunnaisesti) niin ne saadaan repiä uudelleen auki kiireisellä aikataululla.
Siitähän se riemu repeää, jos kukin rupeaa pitämään yllä tasoitustaan Excelissä… Mutta ei tuomita etukäteen vaan mennään tuotantoon konfliktin kautta… Näinhän on tullut tavaksi ICT busineksessa.
Kun nyt jäin kiinni sissitoiminnastani tasoitusjärjestelmää vastaan, niin pari nopeaa kommenttia:
– ajatukseni sarjajärjestelmästä oli se, että sitä sovelletaan vain ja ainoastaan kilpailutoiminnassa; tähän on aika helppo keksiä sitten pisteytyssysteemi sarjatason nousuista ja putoamisista, kutne aika monessa muussakin urheilulajissa
– jos joku haluaa tämän lisäksi handärisysteemin kaveripelejä varten, minulla ei ole mitään sitä vastaan, kunhan a) sitä ei sovelleta kilpailutoiminnassa ja b) sitä ei sovelleta kentälle pääsyn kynnysehtona.Kun olen ollut jonkin verran data-analyysin kanssa tekemisissä, niin minua pännii tasoituskilpailuissa tasoituskohinan vaikutus lopputulokseen. Tämän pohdintaa edistääkseni annan pari laskutehtävää.
Taustaa: Määritelmä. Stabiili pelaaja on pelaaja, jonka suorituskyky on ajasta riippumaton ja joka huolehtii tasoituksensa suorituskykyään vastaavalle tasolle. Stabiilin pelaajan suorituskykyä luonnehtii tulosjakauma f(x) [Ymmärtääkseni tällaisia stabiilin pelaajan malleja on käytetty hyväksi kun uuden ja vanhan tasoitusjärjestelmän antamia tasoituksia on vertailut ja uutta suunniteltu]
Kysymys 1: Kuinka paljon stabiilin pelaajan tasoitus vaihtelee? Tarkastele tätä suhteessa kilpailujen tyypilliseen voittomarginaaliin (1-2 lyöntiä)?
Kysymys 2: a) Jos stabiili pelaaja jonka keskimääräinen tasoitus on (esim) 4 pelaa tasoituksellisen pb pelin stabiilia pelaaja vastaan, jolla tasoitus on (esim) 24, mikä on todennäköisyys, että ensiksi mainittu voittaa? b) Jos kisassa on 100 stabiilia pelaajaa, joiden keskimääräinen tasoitus on 4 ja 100 stabiilia pelaajaa, joiden keskimääräinen tasoitus on 24, mikä on todennäköisyys, että kilpailun voittaja löytyy ensiksi mainitusta ryhmästä? (Vihje: order statistics).
Tenniksessäkin ymmärrettiin luopua typeristä tasoituskilpailuista jo 70-luvulla – vai vieläkö niitä jossain pelataan?
Kun nyt jäin kiinni sissitoiminnastani tasoitusjärjestelmää vastaan, niin pari nopeaa kommenttia:
– ajatukseni sarjajärjestelmästä oli se, että sitä sovelletaan vain ja ainoastaan kilpailutoiminnassa; tähän on aika helppo keksiä sitten pisteytyssysteemi sarjatason nousuista ja putoamisista, kutne aika monessa muussakin urheilulajissa
– jos joku haluaa tämän lisäksi handärisysteemin kaveripelejä varten, minulla ei ole mitään sitä vastaan, kunhan a) sitä ei sovelleta kilpailutoiminnassa ja b) sitä ei sovelleta kentälle pääsyn kynnysehtona.Tästä on vedettävissä se johtopäätös, että jatkossa ns. virallinen kilpaileminen tapahtuisi vain ja ainostaan scratchinä. Tasoituksellisia klubikisoja ei siis enää järestettäisi, puhumattakaan tasoituksellisista Euroopanmestaruuskilpailuista.
tähän on aika helppo keksiä sitten pisteytyssysteemi sarjatason nousuista ja putoamisista, kutne aika monessa muussakin urheilulajissa
Golfin ongelma pelaamisen, kilpailemisen ja tason mittauksen suhteen on se, ettei se ole lainkaan samanlainen kuin mikään muu urheilulaji. Kaikissa näin äkkipäätään mieleeni tulevissa lajeissa kenenkään kilpailijan ei tarvitse odottaa, että edellä menevä kilpailija saa suorituksensa loppuun lyömällä sen seitsemännentoista lyöntinsä parkolmosella. No, frisbee- ja jalkapallogolf tiulevat toki mieleen, mutta ne ovat perin keinotekoisia lajeina ylipäätään ja formaatti on sama kuin oikeassa golfissa.
Jäämme odottamaan Pappa Tykin kehittelemää pisteytyssysteemia sarjanousuineen ynnä muineen. Sitä on tässä itse kukin odottanut pari vuosikymmentä, siis niin kauan kuin muistan tästä tasoituksellisten kisojen reiluudesta puhutun.
PT: – jos joku haluaa tämän lisäksi handärisysteemin kaveripelejä varten, minulla ei ole mitään sitä vastaan, kunhan a) sitä ei sovelleta kilpailutoiminnassa ja b) sitä ei sovelleta kentälle pääsyn kynnysehtona.
KL: Tästä on vedettävissä se johtopäätös, että jatkossa ns. virallinen kilpaileminen tapahtuisi vain ja ainostaan scratchinä. Tasoituksellisia klubikisoja ei siis enää järestettäisi, puhumattakaan tasoituksellisista Euroopanmestaruuskilpailuista.
Näinhän se on nykyiselläänkin
– händärisysteemiä sovelletaan kaiketi yleensä ”kaveripeleihin” ja klubikisat ovat juuri näitä ”kaveripelejä”
– myös yritystapahtumat ja kaikenkarvaiset sponsoroidut parikilpailut ovat kai vastaavia hupitapahtumia
– myös klubien mestaruuskisat ovat scratch-kilpailuja
– kaikki alueelliset ja valtakunnalliset golfkisat ovat scratch-kisoja, lukuunottamatta kummallisuutta ”aluetourit”Händärijärjestelmä on hyvä kun ymmärtää sen tarkoittavan sitä, kuka on omaan pelitasoonsa nähden päivän onnistuja ja hän saa tästä huomionosoituksen ja pienen tunnustuspalkinnon (kunhan arvokkaat palkinnot eivät houkuta huijaukseen)
KL!: johtopäätöksesi kilpailujen luonteesta minun tavoitetulevaisuudessani on OIKEIN. Vain scr. Tasuri-EM tunuu – anteeks nyvvaan ihan tamperelaisten jutulta
Pisteytyssysteeminkin voin kehittää, jos sinä lupaat sitä edistää 😉 Pistetyssysteemin esittelyn ehtona on kuitenkin vastaukset esittämiini pieniin todennäköisyysmatikankysymyksiin.
Heitänpä vielä yhden matemaattisen näkökulman tähän. Miksi laskennassa käytetään liukuvaa keskiarvoikkunaa, josta voi johtua mm se, että pelaat alle tasoituksen, mutta silti tasoitus nousee? Tämä esim signaalinkäsittelyssä hyvin tunnettu ongelmahan yleensä ratkaistaan aikapainotetulla keskiarvolla eli viimeisimmillä tuloksilla suurempi painoarvo (esim exponentially weighted moving average). Tämän laskennan toteuttuminen on yhtä helppoa ja olisi tasoituksen käyttäytymisen suhteen helpommin ymmärrettävä.
Hieman vakavammin puhuen, onko uudistuksessa ollut käytössä noita stabiilin pelaajan malleja (tulosjakauma f(x) eri taitotasoilla) ja jos on, onkohan ne jostain julkisesti saatavilla – pääsis taas vähän enemmän sisseilemään…
PP: Päivän onnistujan A:n ja B:n voi ratkaista se, että A:lla oli eilen hieman huono päivä (bogipisteet puskuri – 1, tarkka tasoitus +0.1, pelitasoitus kilpailun kentällä menee juuri rajan yli: +1) ja B:llä normaali (bogipisteet puskurissa, tarkka tasoitus ja pelitasoitus ennallaan).
Kun kirjoitat ”pelitasoonsa nähden”, kysymys on: mikä on pelitaso. Minusta se on se stabiilin pelaajan f(x). Jos yksinkertaisuuden vuoksi puhutaan bogipisteistä, lienee niin että hcp 4:n pelaajan bp-tulos 36 on todennäköisempi kuin hcp 24 pelaajan, mutta bp-tulos 43 on todennäköisempi hcpllä 24.
Pelitasoonsa nähden onnistuja pitäisi sii määrittää seuraavasti. Olkoon F(x) jakauman f(x) kertymäfunktio. Jos pelaajan bp-tulos on x0, F(x0) kertoo siis kuinka suuri osa pelaajan kierroksista on huonompia kuin x0. Päivän onnistunein on siis se, jonka F(x0) on suurin. Koska kuitenkin f(x):n estimointi on hankalampi juttu, on päädytty tähän hcp-hömpötykseen. Sanoisin kuitenkin, että hcp 4 joka saa esim 40 bp on ennemmin päivän osnnistuja ”pelitasoonsa nähden” kuin hcp 24:n 43 bp.
Conclusion: jokainen pelatkoon omalla sarjatasollaan scr-kisoja.
PappaTykki: Conclusion: jokainen pelatkoon omalla sarjatasollaan scr-kisoja
Ei kai niihin pistebogey-kisoihin ole kenenkään pakko osallistua?
Vai onko jokin muu intressi kieltää hcp-kisat niiltä, jotka niitä haluavat pelata. ”Kieltolaki” ei taida tässäkään tapauksessa toimia.Tasuri-EM tunuu – anteeks nyvvaan ihan tamperelaisten jutulta
Tamperelaisten jutut ovat ihan /c:tä, vai? ☺
Me suomalaisethan olemme pärjänneet tasoituksellisissa Euroopan mestaruuskilpailuissa oikein hyvin. Tasoituksellisuus taitaa olla vahvuutemme. Uskon, että WHS:n ansiosta myös tasoitukselliset maailmanmestaruuskilpailut tulevat lähivuosina mukaan kansaiväliseen kilpailuohjelmaan. MM-titteleistä taisteleminen tulee olemaan kovaa. Valmentautuminen pitää aloittaa jo nyt. WHS-järjestelmään kannattaa paneutua kunnolla…
P.S. Monen mielestä tasoitukselliset kilpailut ovat vain leikkiä – paitsi tasoitukselliset mestaruuskilpailut. Suorastaan golfin irvikuva! Ei kai nyt sentään?
Sanoisin kuitenkin, että hcp 4 joka saa esim 40 bp on ennemmin päivän onnistuja ”pelitasoonsa nähden” kuin hcp 24:n 43 bp.
Todennäköisesti näin on.
Holarin tekeminen onnistuu taas helpommin hcp nelkulta, kuin hcp kaksnelkulta. Itse olen onnistunut tekemään holarin vain kerran. Vain kerran on tullut myös 43 bp – ainoa 40 pisteen ylitys, pelivuosia kuitenkin jo 27. (Onneksi kyseessä oli puhdas scr-kisa – kukaan ei epäillyt tasoitushuijariksi). Kesällä kilpailin eräällä vieraskentällä pelikaverinani yhdeksän holaria tehnyt singeglipelaaja. En tullut kysyneeksi montako kertaa hän on kilpailuissa saanut vähintään 43 bp. En pidä mahdottomana, että holareita on tullut enemmän.
P.S. Monen mielestä tasoitukselliset kilpailut ovat vain leikkiä – paitsi tasoitukselliset mestaruuskilpailut. Suorastaan golfin irvikuva! Ei kai nyt sentään?
No ainakin minusta erityisesti tasoitukselliset mestaruuskisat ovat aikamoista leikkiä. Todennäköisimmin voittava strategiahan olisi lähettää sellaiseen kilpailuun mahdollisimman korkealla tasoituksella pelaavat, koska heille saattaa sattua se 50 pisteen pöljä päivä, mutta ns ”hyvän” pelaajan vastaava päivä voi olla vaikkapa 38 pistettä. Ja tämä vielä sillä oletuksella, että tasoitukset ovat kohdallaan, jos eivät ole, niin sitten puntit ovat vielä enemmän epätasapainossa. Vähän sama asia kuin järjestettäisiin loton euroopanmestaruuskilpailut.
Klubikisoina tasoitukselliset ovat minusta kuitenkin ihan ok, koska jos nekin pelattaisiin scratchina, niin silloin siellä olisi vuodesta toiseen ne samat singelit hakemassa pelipallonsa ja lippiksensä, eikä muita kilpaileminen paljoa kiinnostaisi. Sarjajärjestelmä – no joo. Poistaisiko se nyt jotenkin merkittävästi tasoituksellisuuden ongelmia? Onhan monessa klubikisassakin scr-sarja erikseen, joten jokainen voi kyllä mitellä omaa suoriutumistaan siinä, ja vaikkei olisikaan, niin nexgolfin tulossivulta voi valita scr-näkymän tietääkseen oman paikkansa siinä hierarkiassa.
Ja tämä vielä sillä oletuksella, että tasoitukset ovat kohdallaan, jos eivät ole, niin sitten puntit ovat vielä enemmän epätasapainossa. Vähän sama asia kuin järjestettäisiin loton euroopanmestaruuskilpailut.
Just 😃.
Klubikisoina tasoitukselliset ovat minusta kuitenkin ihan ok, koska jos nekin pelattaisiin scratchina, niin silloin siellä olisi vuodesta toiseen ne samat singelit hakemassa pelipallonsa ja lippiksensä, eikä muita kilpaileminen paljoa kiinnostaisi.
Periaatteessa tasoituksellisessa kilpailussa jokainen pelaa vain itseään vastaan. Jos voittaa itsensä, voittaa kovan kundin: paras palkinto. Mitään muuta palkintoa ei tarvita. Veroilmoitustakaan ei tarvitse tehdä – toinen palkinto.
Mielestäni tasoitukselliset kilpailut tulisi muuttaaa arpajaispeleiksi. Arpajaispalkintoja paljon, esim. palloja ja lippiksiä tai muuta pientä mukavaa. Runsas osanotto olisi taattu.
Täytyisi katsoa kilpailutulokset läpi, mutta mutuna heittäisin, että jos kilpailu on max 36 hcp pb/scr, ja pelaajia on paljon (yli 40), kummankin sarjan voittajina pelaajat, joilla hcp on haarukassa 7-15 ovat vahvasti aliedustettuja (ts voittajien joukossa näitä vähemmän kuin osanottajien joukossa). pb:n voitto menee korkea-händärilliselle ja scr matalahändäriselle. Tsekkaan datan joskus kun ennätän.
Tilanne tasoittuu tasoituksellisen osalta hieman jos pb vaidetaan lp/hcp:ksi
Ratkaisu tähän on lisätä sarjajakoa, esim alle 18 ja 18-36, muttei tämäkään poista ongelmaa, että sarjan keskitasolla olevat pelaajat ovat huonommassa asemassa. Sarjoja oikeasti tarvittaisiin 4-5. Silloin sarja menee sen verran kapeaksi että sen sisällä voidan pelata ilman tasoitusta.
PP:lle sanoisin, että ei ole pakko mennä pb/hcp -kisoihin, ei edes ylipäänsä pelata golfia. Olisi kuitenkin kiva kun olisi kisoja jotka tuntuvat mielekkäiltä.
PG:lle kommentti, että tosiana nykyään pelaan itseäni ja vain itseäni vastaan. En kuitenkaan händärimielessä vaan scr -mielessä. Tähän ei tietysi tarvita kilpailuja, joten tärkein tasoparametrini on kaikkien kotiaan kauden kierrosten scr* -keskiarvo, joka tänä vuonna on ilahduttavasti yhden lyönnin alempi kuin viime vuonna, tosin kaksi lyöntiä korkeampi kuin vuonna 2003.
Tilastoimani scr*-tulos tarkoittaa lyöntipelitulosta, jossa leikkuri par+4:ssä (ettei tarvitse mennä takasin tiille, jos pallo on yllättäen kadonnut).
PT: Täytyisi katsoa kilpailutulokset läpi, mutta mutuna heittäisin, että jos kilpailu on max 36 hcp pb/scr, ja pelaajia on paljon (yli 40), kummankin sarjan voittajina pelaajat, joilla hcp on haarukassa 7-15 ovat vahvasti aliedustettuja (ts voittajien joukossa näitä vähemmän kuin osanottajien joukossa). pb:n voitto menee korkea-händärilliselle ja scr matalahändäriselle. Tsekkaan datan joskus kun ennätän.
Aika hyvän otoksen saan, kun otan oman seurani viikkokilpailun ”order of merit” tuloksia, jossa on siis kaikkien 20 kisan yhteenlasketut tulokset. Vaikka itsekin oletin samaa kuin sinä, niin kokonaiskilpailussa pärjäsivät ne, joiden händäri oli suht alhainen. Sama tilanne (jopa korostetusti) oli naisten viikkokisoissa. En näe edellisvuosien tilannetta, mutta muistini mukaan tilanne oli samanlainen. Toisin sanoen näissä klubin pb-viikkokisoissa eniten kärkisijoja kertyy niille, joiden tasoitus on n. 40 vakiopelaajasta keskiarvon alapuolella
Tilanne voi olla erilainen avoimissa kisoissa tai firmakisoissa, joissa kaikkien tasoitukset eivät ole ajan tasalla. Viikkokisoissa kuitenkin porukka koostuu vakiopelaajista, joilla viikkokisoista johtuen tasoitukset ovat hyvin ajantasaisia.
Omassa seurassa viikkokisoissa pelataan vain händärisarjaa, mutta mikään ei estä itse pelaamasta scr-peliä. Minä ainakin tarkistan joka kisan jälkeen, miten hyvin pärjäsin scr-tuloksissa. En saa näistä voitoista muuta palkintoa, kuin mielihyvää – mutta se riittää mainiosti.
-
JulkaisijaArtikkelit