18.–26.1. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[5][6]
KilpailuaSuomalaista

Voimaa osumaan – uusi kierros

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Voimaa osumaan – uusi kierros

Esillä 25 viestiä, 151 - 175 (kaikkiaan 201)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #1327348 Ilmoita asiaton viesti

    Swinger,
    Minusta isoin ongelma näissä pohdinnoissa on, että osumassa ajattelet vartta ikäänkuin jäykkänä kappaleena jossa osuman aiheuttamat taphtumat välittyvät grippiin ja gripistä takaisin lapaan ilman viivettä. Kaikki varren manipulointi ennen osumaa on mailanpään kiihtyvyyksiin vaikuttavia asioita jotka siis ovat mailanpään nopeudessa ”sisään leivottuna”.

    Kuvittele millainen lyönti olisi erityäin joustavalla vartella? Kun voimat ovat isot ja vaikuttava aika on niinkin lyhyt kuin drivessä, niin varsi muistuttaa enemmän puutarhaletkua kuin fantastiumista tehtyä jäykkää kappaletta.

    Mutta mukava säie tämä on lueskella ja pähkäillä.

    #1327350 Ilmoita asiaton viesti

    Shank
    Swinger,
    Minusta isoin ongelma näissä pohdinnoissa on, että osumassa ajattelet vartta ikäänkuin jäykkänä kappaleena jossa osuman aiheuttamat taphtumat välittyvät grippiin ja gripistä takaisin lapaan ilman viivettä. Kaikki varren manipulointi ennen osumaa on mailanpään kiihtyvyyksiin vaikuttavia asioita jotka siis ovat mailanpään nopeudessa ”sisään leivottuna”.

    Kuvittele millainen lyönti olisi erityäin joustavalla vartella? Kun voimat ovat isot ja vaikuttava aika on niinkin lyhyt kuin drivessä, niin varsi muistuttaa enemmän puutarhaletkua kuin fantastiumista tehtyä jäykkää kappaletta.

    Joo, mietin tuota kyllä itsekin. Osuman hetki on tosiaan lyhyt. Toisaalta, nyt talvikautena lyön enemmän rautamailoilla, ja ainakin metallia pitkin tärähdys tuntuu käsissä aika kovaa jos ei pidä mailasta kunnolla kiinni, joten kyllä se rautamaila ainakin on aika kiinteä kappale. Samaten, olen mielestäni omissa lyönneissä tuon rekyylin vastustamisen jo saanu kokeiltua, ja vaikka olen näitä ahaa elämyksiä ennenkin saanut ja varsin usein ollu väärässä, niin tuo tuntuu edelleen loogiselta ja ihan mahdolliselta asialta.

    Puutarhaletkulla on mielestäni tuota tärähdystä tuntisi, ainakaan yhtä kovaa. Rautamailan tai ylipäätään eri varsien ominaisuuksia tai värähtelytaajuuksia en taida alkaa pohtimaan, helpompi kokeilla käytännössä.

    #1327352 Ilmoita asiaton viesti

    Juu, kyllähän se tärähdys sieltä tulee, kyse onkin tässä yhteydessä siitä, että ehtiikö tärähdysaalto tulla lavasta varttapitkin grippiin, gripin kumin läpi kämmenläskiin ja luuhun (josta sitä ”vastustavaa tukivoimaa” siis voitaisiin saada aikaiseksi) ja siitä sitten takaisin samaa reittiä mailan lapaan niin, että pallo on vielä lavan kanssa kontaktissa.

    puolen tunnin googlettelulla en tuosta etenimsnopeudesta ihan jyrkkää mittausdataa löytänyt, tässä ollan asian äärellä, tosin rauta-ysin kanssa.

    https://www.mdpi.com/2076-3417/8/3/422/htm

    Tuon paperin perusteella näyttäisi että kiertoimpulssi voisi teoriassa tehdä tuon matkan riittävän nopeasti, mutta poikittainen ei. Kiertoahan ei tässä meidän teoreettisessa täydellisessä osumassa pääse syntymään.

    Robottia rakentamaan vaan ja rangelle 😉

    #1327353 Ilmoita asiaton viesti

    Olen varmaan käsittänyt jotain väärin ”opposite circlesistä”, kun ymmärrän sen käsien liikkeenä ”taaksepäin” swingin aikana ja vartalon käännöksenä ”eteenpäin”. Ajatuksena siis, ettei käsiä liikuteta itsenäisesti lyöntisuuntaan, vaan ne saa nopeutensa vartalon eteenpäin kääntyvästä liikkeestä, joka hidastuisi, mikäli käsiä yritettäisiin erikseen liikuttaa eteenpäin.

    Samassa yhteydessä puhuttiin myös siitä, että nyrkit liikkuu osumassa (releasen aikana) vasemmalle ja lapa oikealle (oikeakätinen swingi). Neutraali ote ja riittävä vartalon käännös eteenpäin sulkee lavan suoraksi osumaan. Hankalat nuo liikesuunnat, kun toisinaan puhutaan pallokeskeisesti, toisinaan vartalokeskeisesti ja joskus abstraktista planesta jossain siinä välimaastossa.

    Mitä tuohon varren suuntaiseen akseliin ja lavan kiertymiseen tulee, niin käsittääkseni sen suuntaiset voimat kumoutuvat osumassa lavan ja varren momenteista, jos osutaan sweet spottiin. Hyvässä lyönnissä varren kiertymispyrkimys otteessa jää joka tapauksessa niin pieneksi, ettei sitä tunne käsissään.

    #1327359 Ilmoita asiaton viesti
    KL1

    Olen varmaan käsittänyt jotain väärin ”opposite circlesistä”, kun ymmärrän sen käsien liikkeenä ”taaksepäin” swingin aikana ja vartalon käännöksenä ”eteenpäin”.

    Itse olen ymmärtänyt sen juuri tuolla tavalla. Etukättä kierretään vastakkaiseen suuntaan kuin mihin vartalo kiertyy.

    #1327365 Ilmoita asiaton viesti

    Swingerin on hyvä erottaa käsitteet:
    – jäykkä kappale = eri osien väliset etäisyydet eivät muutu siihen kohdistuvien voimien vaikutuksesta, toisin sanoen se säilyttää muotonsa
    – kiinteä aine (kappale) = aine, joka *vastustaa* voimien aiheuttamia muodon muutoksia

    Mailan varsi on kiinteää ainetta oleva elastinen kappale, ei jäykkä kappale.

    Voimien vastustamiseen liittyy aina dynamiikka (”massan hitaus”). Kuten Shank ja hänen siteeraamansa artikkeli osoittavat, mailan varren taivutusmoodien nopeus ei riitä siihen, että osuman aikana varren toisessa tunnettaisiin mitään voimaa. Taitaa vaatia noin 100-kertaisen varren jäykkyyden, jotta tilanne muuttuisi.

    Puutarhaletku varren paikalla on kiinteää ainetta oleva plastinen ja dissipatiivinen kappale, mutta kyllä sekin voiman välittänee, tietysti energialtaan vaimenneena.

    Fysiikka on ihmeellistä ja siksi sitä pitäisi opetella eikä kuvitella. Toki fiktiiviset tarinat ovat yleensä hupaisampia…

    #1327398 Ilmoita asiaton viesti

    Pappa Tykki
    Fysiikka on ihmeellistä ja siksi sitä pitäisi opetella eikä kuvitella.

    Joo niinhän se on. Golf on vielä ihmeellisempää, ja oma ajankäyttö kieltämättä kohdistuu jälkimmäisen opetteluun, ja joitakin asioita siitä luulen oppineeni. Niiden selittäminen fysiikan oppien kannalta ja/tai niistä spekulointi täällä on sitten enemmän vain akateemista mielenkiintoa. Vaikkakin näyttää olevan vain funtsailua vajavaisin opein. Mutta, mukava toki että virheelliset asiat tulee korjattua ettei jää elämään täysin väärinä – joten kiitokset kommenteista!

    Tuon viimeisimmän jutun ajatus oli se, että pallo potkaisee lapaa kovaa (tuhansia newtoneita), mikä mun kuvitteellisessa mielessä aiheuttaa sen että mailan varsi pyrkii kääntymään pitkittäisen vartensa ympäri (ja toki myös kiertämään vartta koska pallo osuu lapaan joka on vähän varresta sivussa josta aiheutuu oma vaikutuksensa). Ja, tuo varren pyörähdys (varren pitkittäissuunnassa) tapahtuisi mailan painopisteen ympäri. Rauta 9:llä tuo on n. neljäsosa varren mitasta lavan päässä.

    Täällä oli myös aikoinaan ajatus, että koko dsw:n ajan tehdään työtä samaan suuntaan, ei sitä yhtäkkiä aloiteta tai sen suuntaa muuteta kesken lyönnin – ei siihen ole aikaa, ja siihen ei erityisesti ole aikaa osuman aikana. Joten, jos joku ajatteli että tarkoitan työtä osuman aikana, lähtien siitä kun osuman tärähdys tuntuu käsissä ja jotain ehtisi tehdä ennen kuin pallo irtoaa lavasta, niin se ei todellakaan ollu tarkoitus. Jos ja kun jotain tehdään, niin se on aloitettu jo aiemmin, ja sen maksimi voi sitten kohdistua osuman hetkeen, mutta sen kesto on ja täytyy olla pitempi kuin itse törmäyshetki, ja kannattaa jatkaa osuman läpi, lähinnä ettei sitä lopeta liian aikaisin.

    Nuo kaksi asiaa jos yhdistää, niin mun mielestä pelaaja voi tehdä työtä (so käyttää/synnyttää voimaa) tuota varren tulevaa pyörähdystä vastaan, ja aloittaa sen jo ennen osumaa. Jolloin sen vaikutus on jo osumassa olemassa. Jotain tällaista…: jos mailan painopiste on/olisi kiinnitetty paikalleen, ja pelaaja tekee painetta ylhäältä gripissä joko eteenpäin (esim oikea käsi työntää vasemmalle), tai taaksepäin (vasen käsi työntää oikealla), niin miten se vaikuttaa palloon? Sitten sama liikkeessä ja osumassa, lisää tai vähentää osuman painetta?

    Analogiaa soutamisesta: airolla voi soutaa tai huovata, vipupiste on hankaimen kohdalla. Mihin suuntaan vene kääntyy jos huopaat tai soudat? Tai mitä tapahtuu jos et tee mitään (a la golfmailan varsin on letku -> ei vipua; ja kädet ja käsivarret korvataan yhdellä narulla -> ei voimaa) – ei vaikutusta.

    Tuosta Shankin linkkaamasta tutkimuksesta – validia kamaa. Haluaisin tosin että rauta-ysin viimeistä neljännestä voisi ajatella kiinteäksi kappaleeksi, jolloin sen sivuttaistaipuminen ja siitä palautuminen olisikin käytännössä nolla osuman keston aikana. Ja, se miten loput kolme neljännestä varresta voi aikaansaada vipua 20-50ms aikana ennen osumaa merkitsisi siten enemmän. Tän asian vipupiste ei siis mun mielestä ole käsissä ja gripissä vaan ihan muualla.

    KL1

    Olen varmaan käsittänyt jotain väärin ”opposite circlesistä”, kun ymmärrän sen käsien liikkeenä ”taaksepäin” swingin aikana ja vartalon käännöksenä ”eteenpäin”.

    Itse olen ymmärtänyt sen juuri tuolla tavalla. Etukättä kierretään vastakkaiseen suuntaan kuin mihin vartalo kiertyy.

    En muista että tuo olisi sisältyny ko videoon, mutta ajatuksenahan toi etukäden kiertäminen vartalon kiertosuuntaa vastaan kuulostaa samalta kuin mistä olen tässä esittäny. Eri sanoin toki, mutta kyllä tuo liikesuunta kuulostaa samalta.

    Itse videon esittämistä ajatuksista lienee parempi kysyä mestarilta itseltään, en ala niitä tulkitsemaan, se ei ole oikein mun paikka eikä osaaminenkaan riitä.

    Pekka Pelimies
    Mitä tuohon varren suuntaiseen akseliin ja lavan kiertymiseen tulee, niin käsittääkseni sen suuntaiset voimat kumoutuvat osumassa lavan ja varren momenteista, jos osutaan sweet spottiin. Hyvässä lyönnissä varren kiertymispyrkimys otteessa jää joka tapauksessa niin pieneksi, ettei sitä tunne käsissään.

    Se osuman voima on niin kova, että kyllä se jossain tuntuu. Kuulostaa mulle siltä kuin (i) osuisit palloon jo niin hyvin ettei huonon osuman lisätärähdystä usein enää tapahdu ja (ii) teet jo duunia osuman rekyyliä vastaan eli tiedät että se tulee ja teet sille riittävän määrän vastaliikettä/vastavoimaa joka sitten pienentää osuman tunnetta käsissä. Siihen pyrin itsekin ja aina välillä mukavasti onnistunkin.

    #1327399 Ilmoita asiaton viesti
    KL1

    En muista että tuo olisi sisältyny ko videoon,

    Eikös se ole koko termin takana? Opposite circles?

    #1327402 Ilmoita asiaton viesti

    Tarkoittaako siis Shankin ja PT:n kommentit sitä että se miten mailasta pitää kiinni, ei voi vaikuttaa siihen miten paljon lapa hidastuu osumassa? Eli kääntäen ja aiempaa koejärjestelyäni mukaillen, jos golfpallo ammutaisiin ilmatykillä(samanlaisella kuin Shankin artikkelissa) tiinpäällä irrallisena seisovaan lapaan niin se kimpoaisi samalla vauhdilla pois vs golffari pitää lapaa paikallaan mailallaan. Miten kävisi jos lapa olisi kiinni tukevassa ja raskaassa ruuvipenkissä? Ja vielä, oikeassa golf lyöntitilanteeseen kyse on siitä pystyykö golffari vaikuttamaan osumaan jollakin tavalla siten että käsinopeus ei hidastu. Robotillahan tuo nivelpiste ei liiku. Ja vielä, golf mailan varsi on kyllä elastinen, mutta onko se osumahetkellä, taipuneena ja jännittyneenä, jäykkä kappale? Minä en hahmota tätä värähdysaalto asiaa, todistaako se sen että grippipään tapahtumilla ei ole merkitystä? Perin ikävää jos niin on.

    #1327408 Ilmoita asiaton viesti

    KL1

    En muista että tuo olisi sisältyny ko videoon,

    Eikös se ole koko termin takana? Opposite circles?

    Menee vähän off-topic, mutta kun nää kiinnostavia juttuja miten saman voi ymmärtää eri tavalla, niin katsotaas tätä vielä vähän tarkemmin.

    Mää nään ton videon niin, että ensimmäinen ympyrä kiertää pelaajan ympäri, ja sen toisen ympyrän keskipiste on metri puoltoista pelaajan edessä ja kädet liikkuu tuon ympyrän kehää; ja kädet siis pelaajan kannalta ulkoa sisään keskelle ja siitä ulos. Mutta, liikesuunta alkaen ’kauempana kohteestä’ ja ’kohti kohdetta’.

    Toi ilmaisu käsien liikkeenä ”taaksepäin” swingin aikana ja vartalon käännöksenä ”eteenpäin” ja Etukättä kierretään vastakkaiseen suuntaan kuin mihin vartalo kiertyy sai mut puolestaan ymmärtämään että vasenta kättä painetaan eri suuntaan kuin mihin vartalo kiertyy (oikealta puolelta pelaavan pelaajan lähtöasennosta katsottuna oikealle) mikä olisi taas kohteesta poispäin oleva suunta/kehä. Siis muuten sama toinen kehä mutta vasemman käden liikesuunta olisi päinvastainen. Ei mulla mitään tätä tulkintaa vastaan ole, en vaan nähny että se olis tuossa videossa sanottu/näytetty.

    #1327410 Ilmoita asiaton viesti

    Badgrip, tämähän on koko juttu hyvin teoreettista jo, tuossa artikkelissa minkä linkitin, koko homman pointti oli tutkia onko mailojen testaaminen robotilla ollenkaan järkevää, koska ote (ruuvipenkki) on kovin erilainen kuin ihmisen kädet.

    Tuossa lopputulos

    ”As such, it is considered reasonable to accept the stated hypothesis and treat the influence of a robot’s gripping mechanism on clubhead dynamics at impact as negligible, and therefore comparisons between robot and human data in this regard are valid.”

    Eli sillä miten maila on gripattu ei ole osumadatan kannalta väliä (tuossa tutkimuksessa). Ehkä siitä voisi tosiaan extrapoloida että ilmatykillä palloa lapaan ammuttaessa, pelkkää pallon lentorataa tutkimalla ei voi päätellä oliko maila valettu betoniin vai roikkuiko se kumiletkusta. Osuman jälkeenhän maila saa aika toisenlaista kyytiä.

    Tuossa kuvassa vielä selventävää kiihtyvyysanturidataa. Eli ensimmäinen kuva on lavan vierestä ja toinen gripin. Kun gripissä tapahtuu yhtään mitään, niin pallo on jo irti lavasta.
    Kuva

    Joku pitkittäisaalto sieltä saattaa tulla, ne etenee äänen nopeutta.
    Hauska ajatusleikki että jos sinulla on 12 kilometriä pitkä terästanko, jonka toista päätä saa jollain maagisella lekalla kajautettua 10 senttiä eteenpäin, alkaa toinen pää liikkuva vasta 2 sekunnin päästä.

    #1327415 Ilmoita asiaton viesti
    KL1

    Mää nään ton videon niin, että ensimmäinen ympyrä kiertää pelaajan ympäri, ja sen toisen ympyrän keskipiste on metri puoltoista pelaajan edessä ja kädet liikkuu tuon ympyrän kehää; ja kädet siis pelaajan kannalta ulkoa sisään keskelle ja siitä ulos. Mutta, liikesuunta alkaen ’kauempana kohteestä’ ja ’kohti kohdetta’.

    Toi ilmaisu käsien liikkeenä ”taaksepäin” swingin aikana ja vartalon käännöksenä ”eteenpäin” ja Etukättä kierretään vastakkaiseen suuntaan kuin mihin vartalo kiertyy sai mut puolestaan ymmärtämään että vasenta kättä painetaan eri suuntaan kuin mihin vartalo kiertyy (oikealta puolelta pelaavan pelaajan lähtöasennosta katsottuna oikealle) mikä olisi taas kohteesta poispäin oleva suunta/kehä. Siis muuten sama toinen kehä mutta vasemman käden liikesuunta olisi päinvastainen. Ei mulla mitään tätä tulkintaa vastaan ole, en vaan nähny että se olis tuossa videossa sanottu/näytetty.

    Minä taas ajattelin, että tuo pienempi ympyrä syntyy juurikin siitä etukäden vastustavasta kierrosta, jolla pyritään välttämään lavan (liiallinen) sulkeutuminen osumassa. Tätä fukkekin aikanaan tällä forumilla mielestäni painotti. Kummatkin ovat siis krossaamista vastaan puhuvia henkilöitä.

    utta kun nää kiinnostavia juttuja miten saman voi ymmärtää eri tavalla,

    Voikos tuota tuon paremmin sanoa! Mutta ajatteles miten monella tavalla tuon voi tehdä (väärin) sen mailan kanssa… 😀

    #1327421 Ilmoita asiaton viesti

    Shank, teoreettiseksi tämä on mennyt eikä teoriat ja käytännöt tässäkään ketjussa tule ikänä ratkeamaan. Mutta kiva olisi tietää mitä kannattaa yrittää. Mutta löysin tämän artikkelin baseballista, joka vaikuttaisi puoltavan sitä että pallon lähtönopeus ei riipu siitä miten gripistä pidetään kiinni. Mutta mutta…

    https://www.acs.psu.edu/drussell/bats/grip.html

    #1327422 Ilmoita asiaton viesti
    PG

    Swingerin viestiin 4.1.2021 15:34:03 liittyen.

    Lienee jo kaikille selvinnyt, että osuma-aikainen voimankäyttö ei juurikaan lisää pallon lähtönopeutta (’ei nolla, mutta merkityksetön’, a’la Tutelman). Onko siis kyse siitä, että erilaisilla lyöntitekniikoilla – mailanpään nopeutta kasvattamatta ja osumageometriaa muuttamatta – pallon lähtönopeuden lisääminen onnistuu? Onko mahdollista, että pallo kokee törmäyksessä mailanpään massan joskus suurempana, joskus pienempänä lyöntitekniikasta riippuen. Itse mietin samaa jo ketjussa ’Mailanpään hidastuminen’, jossa vimmatusti yritin löytää kateissa olevan tukivoiman, jonka massasta, kiihtyvyydestä suunnasta ja suuruudesta ei kenelläkään tuntunut olevan hajuakaan. On aina muistettava, että voima on massa kertaa kiihtyvyys. Molempia tarvitaan, jos kyse on voimasta. Ei sekään silti vielä riitä. Suuntaa ja vaikutuspistettäkään ei saa unohtaa. Voiman täytyy vaikuttaa suoraan siihen kohteeseen, jota tutkitaan. Tässä tapauksessa palloon. Voimahommissa vapaakappalekuvio, johon merkitään kaikki tutkittavaan kappaleeseen (tässä osuman aikana palloon) vaikuttavat voimat, on lähes välttämätön, ettei eksy harhateille.

    Jos vclub = 45 m/s ja mclub = 220 g, niin Swingerin laskelmien mukaan vball = 67,4 m/s. Ok. Tällöin smash factor saa arvon 1,50 (*. Edelleen, samalla mailanpään vauhdilla, jos mclub = 250 g, niin vball = 68,8 m/s ja smash factor = 1,53. Ja jos mclub =300 g, niin vball = 70,6 m/s ja smash factor = 1,57.

    *) Smash factor = (1+COR)/(1+mball/mclub).

    Keskimääräinen smash factor PGA- ja LPGA tourilla on draiverille ollut 1,48.
    Jos sf = 1,48, niin vastaavuudet COR <–> ’tehollinen mailanpään massa’ (mclub) ovat:

    0,83 <–> 195 g
    0,82 <–> 200 g
    0,81 <–> 206 g
    0,80 <–> 213 g
    0,79 <–> 220 g
    0,78 <–> 227 g

    220 g <–> 0,79
    250 g <–> 0,75
    300 g <–> 0,71

    Ketjussa ’Mailanpään hidastuminen’ lähdin siitä, että tutkimusten (?) mukaan 0,78…0,79 on hyvä törmäyksen COR-arvo, jolloin mclub olisi 220 – 227 g. Näiden tietojen ja osittain arvelujenkin valossa päättelin, että ’peruskaavaan’ tulisi sijoittaa mclub = lavan massa + 20…25 g.

    ((?) En muista mistä tuon tiedon olin saanut. Päteekö se kenties vain hyville klubipelaajille, mutta PGA-tourilla 0,78…079 olisi keskiarvoakin huonompi?)

    Nyt tietoa on tullut lisää. Draiverin lavan massa on PGA tour -pelaajilla lähes poikkeuksetta n. 200 g. Tutkijat ovat todenneet sen optimiksi. Mitä se merkitsee, kun COR max = 0,83? Ainakin sitä, että smash factor PGA tourilla tulee todennäköisesti olemaan keskimäärin korkeintaan (1+0,83)/(1+46/200) = 1,49. Vaikka painavampi lapa lisääkin smash factor-arvoa, lapaa ei kannata vaihtaa painavampaan, koska se on optimia huonompi vaihtoehto. Nyt kun smash factor on 1,48, on kaavaan sijoitettava mclub = n. 200 g – sama kuin draiverin lavan massa.

    Näyttää siis siltä, ettei minkäänlaisella lyöntitekniikalla mailanpään tehollista massaa pystytä osumassa kasvattamaan. Käsite ’tehollinen massa’ (jonka itse aikoinaan otin käyttöön) voitaneen siis kokonaan unohtaa.

    #1327424 Ilmoita asiaton viesti

    PG, sisältääkö laskelmasi jo ajatuksen siitä että eri lyöntitekniikoilla COR ei olisikaan vakio vaan jollain lyöntekniiikalla se muuttuisi, jolloin energiahäviö ja hidastuvuus muuttuisi. Ei siis tehollinen massa vaan tehollinen cor tai näennäinen cor. Apparent cor ei tuota googlesta mitään.

    Palaa nyrkkeilyyn ja iskuun.

    How to Punch Harder – Increase Your Punching Power Using Physics


    Siinä oli mielenkiintoista ajatusta tehollisesti massasta, ja lihasten jäykistymisestä iskun aikana ilmiön takana. Siinä oli myös linkki laskuriin, muuten en osasi niitä laskea, ja riski on että käytän niitä väärin. Leikin luvuilla että jos oikealla kädella voisi kuitenkin menosuuntaan voimaa tuottaa. Oikean nyrkin paino n. 250gr. Oikea nyrkki liikkuu kaarella, jonka pituus 4mm, kun taas mailan pää liikkuisi kaarella joka 12mm(osuma-alueen pituus puoli tuumaa jossain artikkelissa, kaaret laskettu kun mailan pituus 44in eli 110cm, käsivarrenpituus 60cm). Käsinopeus 7m/s. Aika 0,5ms. Keskimääräinen voima oli n. 1.5kN ja maksimi n 3kN.
    Samalasku toimitus lavalle joka 200gr, nopeus 44m/s, matka 12mm. Aika 0.5ms. Vastaavat luvut ka. 16kN ja max. 32kN.
    Siis noin 10%:n voiman voisi kohdistaa grippiin verrattuna mailanpään iskun tuottamaan voimaan. Voiko se siirtyä palloon?

    #1327438 Ilmoita asiaton viesti

    PG
    Lienee jo kaikille selvinnyt, että osuma-aikainen voimankäyttö ei juurikaan lisää pallon lähtönopeutta (’ei nolla, mutta merkityksetön’, a’la Tutelman).

    Heps – not so fast. Mun puolesta ollaan samaa mieltä että lisävoima ei tuota mailanpäälle lisäkiihtyvyyttä osuman keston aikana (0.5ms), mutta se että voimankäyttö ylipäätään ei vaikuttaisi pallon lähtönopeuteen ei ole mulle vielä selvää. Pikemminkin arkijärjen vastaista. Varsinkin kun swingissä mukana olevat voimat ovat niin isoja, ja niiden käyttäminen osuman läpi kuulostaa varsin normaalilta. Tuota vasten se että lapa on osumassa vapaamatkustaja, ja millään mitä pelaaja tekee ei ole merkitystä, ei vaan kuulosta oikealta. Osuma on tosin hemmetin lyhytkestoinen juttu ja fysiikka on ihmeellistä, joten itsekin tuota ihmettelen edelleen. Olen varmaan vaan niin hidas tajuamaan.

    Tässä on vielä se nyanssi, että mun mielestä voiman mahdollinen vaikutus on isompi rautamailoilla, mutta laskenta kohdistuu enimmäkseen vain täysvauhtiseen driverilyöntiin, mistä olen jo sanonu että siinä munkin mielestä lavan vauhti dominoi.

    #1327439 Ilmoita asiaton viesti

    Shankin laittaman tutkimuksen pallon osumasta rautaysiin innoittamana jäin miettimään ’lavan tuennasta’ seuraavaa.

    Jos simuloidaan samaa testiä, eli ammutaan pallo kovalla vauhdilla mailan lapaan, ja testataan seuraavasti:
    1) lapa roikkuu narussa
    2) lapa on metrin mittaisessa metallivarressa kiinni, ja varren grippipää on ruustykissä/verstaspenkissä tiukasti ja joustamattomasti kiinni (lapa siis metrin päässä varren kiinnityskohdasta)
    3) lapa on samassa metallivarressa kiinni, mutta varsi on ruustykissä kiinni n. 5-10cm päässä lavasta

    Lapa on kaikissa testeissä samassa asennossa (esim kohtisuorassa osumaan nähden) ja pallo ammutaan samalla vauhdilla lapaan. Kimpoaako pallo samalla vauhdilla takaisinpäin kaikissa tapauksissa? Ilmeisesti ei? Lapa on kaikissa testeissä samanpainoinen, mutta millä algoritmilla ko lavan tuenta muuttaa törmäyksen liikemääräyhtälössä käytettävää ’vastakappaleen’ (=lapa) massaa?

    #1327440 Ilmoita asiaton viesti
    PG

    Swinger?
    Mun puolesta ollaan samaa mieltä että lisävoima ei tuota mailanpäälle lisäkiihtyvyyttä osuman keston aikana (0.5ms), mutta se että voimankäyttö ylipäätään ei vaikuttaisi pallon lähtönopeuteen ei ole mulle vielä selvää.

    Eikö se ole ollut selvää jo alusta pitäen. Mekaniikan lakien mukaan vain voima voi lisätä kappaleen nopeutta. Voiman käyttäminen ennen osumaa lisää mailanpään nopeutta. Mitä suuremmaksi mailanpään nopeus erilaisten voimien avulla saadaan vääntömomentteja hyödyntäen, sen suurempi on se voima, joka törmäyksessä syntyy. Ja sitä suurempi on pallon lähtönopeus.

    #1327441 Ilmoita asiaton viesti
    PG

    badgrip
    PG, sisältääkö laskelmasi jo ajatuksen siitä että eri lyöntitekniikoilla COR ei olisikaan vakio vaan jollain lyöntekniiikalla se muuttuisi, jolloin energiahäviö ja hidastuvuus muuttuisi.

    Tottakai. Jokaisessa törmäyksessä on oma COR-arvonsa. Siitäkin voi syyttää vain ja ainoastaan Newtonia, joka aikoinaan loihe lausumaan: ”COR = (vball – Vclub)/vclub”.

    Koska huippupelaajat käyttävät draiveria, jonka lavan massa on 200 g ja heidän lyöntiensä keskiarvo- smash factor on 1,48, niin siitä seuraa, että lyöntien COR on keskimäärin 0,82. Vielä hitusen voisi energiatehokkuutta parantaa, mutta ei paljon.

    Oikean nyrkin paino n. 250gr…..Käsinopeus 7m/s. Aika 0,5ms. Keskimääräinen voima oli n. 1.5kN ja maksimi n 3kN.

    Tarkoittanee sitä, että nyrkki osuu vastustajan kehoon tai turpaan vauhdilla 7m/s ja 0,5ms jälkeen nyrkin vauhti on nolla. Nyrkin hidastuvuus on siis 7m/s/0,0005s = 14000 m/s^2 ja voiman max. 14000* 0,225 N = 3,15 kN, keskimäärin n. 1,5 kN. Varma tyrmäys ja äkkikuolema… eli jotain yhteistä nyrkkeilyssä ja golfissa sentään on 😉.

    #1327442 Ilmoita asiaton viesti

    Huomasin erheeni sen jälkeen kun olin painanut enteriä…pahoittelut että tuhlasin aikaanne impakti laskurin osalta. Ymmärrän nyt myös energiatehokkuus laskelmat. Jos joku osaisi lyödä toistuvasti 10% paremmalla smashillä se varmaan tiedettäisiin. Vielä väännän siihen suuntaan että jos tuettu osuma vaikuttaisikin pallon kierteeseen, jolloin samoilla lavan asetuksilla ja pallonlähtönopeudella pallon kaari ja lentomatka on eri tuetulla osumalla(olettaen siis swetari osuman ja lavan asennon olevan saman lähtötilanteessa sama, mutta osuman aikana tilanne muuttuu).

    #1327443 Ilmoita asiaton viesti
    PG

    Vielä väännän siihen suuntaan että jos tuettu osuma vaikuttaisikin pallon kierteeseen, jolloin samoilla lavan asetuksilla ja pallonlähtönopeudella pallon kaari ja lentomatka on eri tuetulla osumalla(olettaen siis swetari osuman ja lavan asennon olevan saman lähtötilanteessa sama, mutta osuman aikana tilanne muuttuu).

    Mielestäni Shank ja Pappa Tykki perustelivat erittäin hyvin sen, ettei mitään tuettua osumaa synny. Vaikea on myös uskoa, että asia olisi jäänyt alan tiedemiehiltä huomaamatta.

    #1327448 Ilmoita asiaton viesti

    PG

    Swinger?
    Mun puolesta ollaan samaa mieltä että lisävoima ei tuota mailanpäälle lisäkiihtyvyyttä osuman keston aikana (0.5ms), mutta se että voimankäyttö ylipäätään ei vaikuttaisi pallon lähtönopeuteen ei ole mulle vielä selvää.

    Eikö se ole ollut selvää jo alusta pitäen. Mekaniikan lakien mukaan vain voima voi lisätä kappaleen nopeutta. Voiman käyttäminen ennen osumaa lisää mailanpään nopeutta. Mitä suuremmaksi mailanpään nopeus erilaisten voimien avulla saadaan vääntömomentteja hyödyntäen, sen suurempi on se voima, joka törmäyksessä syntyy. Ja sitä suurempi on pallon lähtönopeus.

    Joo ja ei. Suurempi mailanpään vauhti johtaa suurempaan pallon lähtönopeuteen. Kyllä. Mutta, koko keskustelun avaus ja koko keskustelu on liittynyt siihen että voiko osumassa olla lisävoimia jotka lisäävät pallon lähtönopeutta (mailanpään vauhdin aiheuttaman vaikutuksen lisäksi). Esim puristaen palloa kovempaa, jolloin mailanpää hidastuu enemmän ja pallo saa isomman lähtönopeuden. Kieltämättä keskustelu on ollut hieman kankeaa ja osuman fysiikka vaikeaa.

    PG
    Mielestäni Shank ja Pappa Tykki perustelivat erittäin hyvin sen, ettei mitään tuettua osumaa synny. Vaikea on myös uskoa, että asia olisi jäänyt alan tiedemiehiltä huomaamatta.

    Katsotaan ymmärränkö sanoivat.

    Pappa Tykki

    Mailan varsi on kiinteää ainetta oleva elastinen kappale, ei jäykkä kappale.

    Maila voi siis esim taipua kun sitä taivutetaan. Jes, lienee selvää. Ja, Shankin tutkimuksen tulos että osuman tuntuminen gripin seutuvilla kestää niin pitkään ettei sen jälkeen ehdi enää mitään tehdä joka vaikuttaisi osumaan, pallo on jo sitä ennen ilmassa. Jes.

    Shank
    Kaikki varren manipulointi ennen osumaa on mailanpään kiihtyvyyksiin vaikuttavia asioita jotka siis ovat mailanpään nopeudessa ”sisään leivottuna”.

    Tästä voisin kyllä kysyä että onko välttämättä niin että kaikki varren manipulointi on automaattisesti mailanpään nopeudessa mukana?

    Esim, kun se varsi on kerran taipuvaa sorttia, niin enkö muka pysty lyömään niin että palloa lähestyessä ja palloon tullessa varsi on vielä taipuneena ja siinä on siis jousivoimaa viritettynä? Ja, joka purkautuu osuman aikana (voi osittain alkaa jo vähän ennen sitä, tai sitten ei, mun mielestä ole oleellisesta merkitystä kunhan jousivoimaa on vielä osumaan tullessa jäljellä). Ja, tuloksena on (mun mielestä) se, että pallo puristuu vähän enemmän kasaan kuin ilman ko jousivoiman vaikutusta – ja pallo saa suuremman lähtönopeuden.

    Toinen esimerkki voisi olla se, että kun lyö suurempinumeroisella raudalla tai PW:llä, niin tuossahan loftin seurauksena on rekyyliä kahteen suuntaan (pallo puskee lapaa ’taaksepäin’ ja ’alaspäin’). Jos vedän mailaa osumassa sen varren suuntaan sisäänpäin, niin käytän voimaa tuota alaspäin suuntautuvaa rekyyliä vastaan, ja en välttämättä lisää sillä mailanpään nopeutta mutta vastustan rekyyliä kylläkin eli puristan palloa kasaan -> isompi lähtönopeus. Varren pituussuuntaan maila taitaa olla jäykempi kappale, ja tuskin venyy siihen suuntaan osumassa.

    Kummassakaan tapauksessa en saa samaa aikaiseksi puutarhaletkulla tai metrilakulla.

    Luultavasti olen taas ymmärtäny jotain väärin tai vajavaisesti.

    #1327451 Ilmoita asiaton viesti
    PG

    PG: Vaikea on myös uskoa, että asia olisi jäänyt alan tiedemiehiltä huomaamatta.

    Viisaat tiedemiehet ovat jo vuosikymmenten ajan tutkineet kaikkea mahdollista ja mahdotonta, mikä vaan jollakin tavalla liittyy golfsvingiin ja pallon lähtönopeuteen vaikuttaviin seikkoihin (mailanpään nopeuden tuottamiseen, pallon kokoonpuristumisiin, varren taipumisiin jne. jne. ). Tarkoitin siis sitä, että on vaikea uskoa badgripin kysymän asian jääneen näiltä golfalan tiedemiehiltä vallan tutkimatta tai huomaamatta.

    Swinger?
    Esim, kun se varsi on kerran taipuvaa sorttia, niin enkö muka pysty lyömään niin että palloa lähestyessä ja palloon tullessa varsi on vielä taipuneena ja siinä on siis jousivoimaa viritettynä?Ja, joka purkautuu osuman aikana (voi osittain alkaa jo vähän ennen sitä, tai sitten ei, mun mielestä ole oleellisesta merkitystä kunhan jousivoimaa on vielä osumaan tullessa jäljellä). Ja, tuloksena on (mun mielestä) se, että pallo puristuu vähän enemmän kasaan kuin ilman ko jousivoiman vaikutusta – ja pallo saa suuremman lähtönopeuden.

    Varmasti pystyt, mutta kannattaako niin lyödä? Jos osumaan tullessa varsi on taaksepäin taipuneena ts. jousivoimaa on vielä jäljellä, niin vastaava varastossa oleva jousienergia pallon lähtönopeuden lisäämiseksi jää kontaktiajan lyhyyden takia lähes kokonaan hyödyntämättä. Jousivoima kannattaa käyttää mailanpään nopeuden lisäämiseen. (Ei kontaktiaikainen impulssi ihan nollakaan ole, mutta kuitenkin monin verroin pienempi, kuin mailanpään vauhdin kasvamisen seurauksena ennen osumaa syntynyt liikemäärän lisäys).

    Jos toisessa esimerkissäsi mailanpään nopeuden lisäksi myös osumageometria pysyy muuttumattomana (sehän on vertailun edellytys), niin – samasta syystä kuin edellä (0,5 ms) – lähtönopeuden lisäys on mitätön.

    #1327513 Ilmoita asiaton viesti

    PG summasi 6.1. ”Mekaniikan lakien mukaan vain voima voi lisätä kappaleen nopeutta. Voiman käyttäminen ennen osumaa lisää mailanpään nopeutta. Mitä suuremmaksi mailanpään nopeus erilaisten voimien avulla saadaan vääntömomentteja hyödyntäen, sen suurempi on se voima, joka törmäyksessä syntyy. Ja sitä suurempi on pallon lähtönopeus.”

    Olen seurannut keskustelua sivusta ja miettinyt, miten eri kirjoittajien välillä monimutkaisiakin laskelmia ja päätelmiä voi itse kukin käytännössä hyödyntää? Tuo yllä PG:n esittämä on täysin järkeenkäypää asiaa (ilmeisesti se on yleisesti hyväksyttävissä), mutta olisiko keskustelun tässä vaiheessa mahdollista koota jonkinlaista ”välitilinpäätöstä” eli millaisiin muihin hyödynnettävissä oleviin päätelmiin ja havaintoihin on päästy?

    #1327515 Ilmoita asiaton viesti

    Bogitaipar(i)
    olisiko keskustelun tässä vaiheessa mahdollista koota jonkinlaista ”välitilinpäätöstä”

    Mietin vähän samaa, ja olinkin jo vähän lueskellu uudestaan ketjun tähänastista antia. Tässä muutama huomio omalta puoleltani.

    Lähtökohta varmaan se, että olin viimeisen vuoden aikana lueskellu noita vanhoja voimaa osumaan yms -juttuja, ja luullakseni tunnistin joitain asioita oman lyönnin kehittymisestä jotka tukisivat joitain Fukken ja muiden kirjoituksia, mutta joille ei tuntunut silloin (niin kuin ei nytkään, vielä) oikein löydy tukea fyysikasta. Sen verran olen sekä funtsaileva insinööri että jäärä, että ajattelin yrittää uudestaan, mistä siis tää ketju lähti liikkelle.

    Mua myös kiinnostaa enemmän pelaajan toimet kuin fysiikan kaavat. Mutta haluaisin silti nähdä että fysiikan laskennan kannalta, oli kyse sitten liikemääristä, voimista, energiasta jne, sille löytyisi tuki. Jo käyty keskustelu osoittaa että olen luultavasti menetetty tapaus akateemisessa mielessä, mutta muilta osin haluaisin ajatella että tajuan vielä virheeni ja saatan vielä oppiakin jotain – vaikka kovalevy alkaa olemaan jo aika täynnä. PG:lle, PT:lle ja muille kiitokset kärsivällisyydestä, opastuksista ja linkeistä.

    Joka tapauksessa se lienee selvää että mailanpään vauhdin kiihdyttäminen ei itsessään anna pallolle merkittävästi lisävauhtia, törmäyshetki on niin lyhyt ettei mahdollinen lisävoima ehdi vaikuttaa mailanpään kiihtymisen kautta.

    Ja, tässä tuli se korjattua että jos lisävoimaa olisi, osuman ’rekyyli’ vaan kasvaa siitä, mailanpää hidastuu enemmän, mutta pallo saisi siitä lähtönopeutta. Pelaaja kokee lyövänsä isommalla voimalla ja/tai kohdistavansa voimaa ja energiaa ko rekyyliä vastaan, sekä kiihdyttävänsä mailaa, mutta se törmäyshetken todellisuus on päinvastainen. No, se on fysiikan ilmiö, pelaajan kannalta lyönti tuntuu painavammalta ja pallo lähtee kovempaa. Huom – tästä on osa spekulatiivista ja subjektiivista ’tuntumaa’, ja kaikki eivät ole samaa mieltä, joten kannattaa suhtautua varauksella.

    Täällä on myös paljon perusteltu ’vain vauhti ratkaisee’ faktaa täysvauhtisten driverilyöntien testien perusteella. Ja, osin noiden testien ja niihin perustuvien tutkimusten perusteella, sekä osin liikemäärälaskelmien perusteella, että sama fakta pätee myös rautamailalla lyömiseen. Oma kokemus on tässä asiassa erilainen ja perustelutkin vielä puuttuu, mutta siitä huolimatta mulla on joku marmatusmoodi vielä päällä ja kysymys, että onko välttämättä näin? Rautalyöntien COR arvot ja smash factor on eri tasolla kuin drivereilla, joten niistä pelivaraa on periaatteessa enemmän. Samaten, spinni kasvaa joten energiaa siirtyy myös siihen enemmän, joten driveritutkimukset ei välttämättä kerro kaikkea rautalyönneistä. Varsinkin kun rautalyönneissä on ehkä isompi tavoite se pallon pysäyttäminen tietylle etäisyydelle, joten paitsi se lähtönopeus niin myös lentorata ja alastulo on kiinnostavia asioita.

    Sikäli tää keskustelu on mulle itselle selkeyttäny sen, että jos tuota hakemaani vaikutusta on olemassa, sen täytynee liittyä joko mailan teholliseen massan suuruuteen (joka muuttaisi vähän noita liikemäärälaskelmissa käytettyjä arvoja); tai sitten pallon puristumiseen ja sen jousivoiman käyttäytymiseen liittyvä asia. Mulla on noista vielä jokunen ajatus kehittymässä, niistä kohta erikseen.

    Muilta osin en ole löytänyt selkeitä johtolankoja mistä voisi olla kyse. En toisaalta elävässä elämässä ole nähny paljonkaan pelaajia pelaamassa narulla tai puutarhaletkulla, joten jos teorian mukaan noi on yhtä hyviä, niin miksiköhän niitä ei käytetä. Olisi ainakin halvempia valmistaa.

    Joka tapauksessa, jos noissa vielä jäljellä olevissa ajatuksissa olisi perää, niin kumpikin johtaa vähän erilaisen lyönnin toteutukseen. Siihen voidaan mun puolesta palata jos ja kun sille peruste löytyy. Jos taas ei, niin joka tapauksessa kannattaa jatkaa mailanpään vauhdin kasvattamista, se on se suurin avain pallon lähtönopeuden petraamiseen.

Esillä 25 viestiä, 151 - 175 (kaikkiaan 201)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Voimaa osumaan – uusi kierros