2.–9.3. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[3][6]
KilpailuaSuomalaista

Voimaa osumaan – uusi kierros

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Voimaa osumaan – uusi kierros

Esillä 25 viestiä, 51 - 75 (kaikkiaan 227)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #1325873 Ilmoita asiaton viesti
    PG

    Pallon lähtönopeus riippuu sekä mailanpään nopeudesta (vclub), että mailanpään kiihtyvyydestä (aclub) juuri ennen osumaa. Kaavassa (draiverilyöntiä koskien)

    vball = (1 + COR)*vclub/(1 + mball/mclub) + F*t/(mclub + mball)

    F tarkoittaa mailanpäähän vaikuttavaa liikesuunnan mukaista voimaa osumassa: F = mclub*aclub.

    Siis: vball = (1 + COR)*vclub/(1 + mball/mclub) + mclub*aclub*t/(mclub + mball)

    jossa (1 + COR)*vclub/(1 + mball/mclub) on mailanpään nopeuden tuottama ja mclub*aclub*t/(mclub + mball) voiman F tuottama osuus pallon lähtönopeudesta.

    Kaava voidaan pelkistää myös muotoon

    vball = [(1 + COR)*vclub + aclub*t ]/(1 + mball/mclub)

    jolloin voiman F osuus lähtönopeudesta saadaan lausekkeesta aclub*t/(1 + mball/mclub).

    Kysymys1: mikä on mailanpään nopeuden (vclub) tuottama lähtönopeus,
    jos vclub=100mph, mclub=220g, mball=46g, COR=0,81?

    Vastaus: 150 mph

    Kysymys2: mikä em. arvoilla on voiman F tuottama lähtönopeus tapauksissa
    a)aclub=0, b) aclub=300 m/s^2, c) aclub=600 m/s^2, d) aclub=1000 m/s^2
    kun kontaktiaika t=0,50ms?

    Vastaukset a) 0, b) 0,28 mph, c) 0,56 mph, d) 0,93 mph

    Prosentteina lähtönopeudesta:

    a) 0%, b) 0,19%, c) 0,37%, d) 0,62%

    Kysymys3: Onko mahdollista, että pelaajan tuottama mailanpään kiihtyvyys nousee ennen osumaa sataan g:hen (eli arvoon 1000 m/s^2, jota käytettiin d-tapauksessa)? Tai edes arvoon 600m/s^2 (c-tapaus)?

    Vastaus: En tiedä, mutta hurjalta tuntuvat tuollaiset arvot.

    Johtopäätökseni: Vaikka nousisi sataan g:hen, niin ei edes sillä ole lähtönopeuden kannalta suurta merkitystä.

    #1325874 Ilmoita asiaton viesti
    PG

    PG: Maksiminopeus tulisi saavuttaa juuri ennen osumaa.

    Tuo tuli mieleeni huomatessani, että esim. mailanpään kiihtyvyydellä 300 m/s^2 pallon lähtönopeus kasvaa vain 0,28 mph (ks. ed. viestini), mikäli mailanpään kiihdytys (lue mailanpään hidastuvuuden vähentäminen) tapahtuu osumassa. Jos sen sijaan malttaisi/olisi mahdollista odotella osumaa (saman kiihtyvyyden säilyttäen) vielä 0,01sekuntia, niin tuon sadasosasekunnin aikana mailanpään nopeus ehtisi kasvaa peräti 6,76 mph ennen kuin mailan lapa osuu palloon. Se lisäisi pallon lähtönopeutta jopa 10 mph!

    Tietenkään ei pidä tehdä mitään väkisin, se voisi kostautua tavalla tai toisella. Ja jaksaisiko kukaan edes noin kauan odotella – odottavan aika on pitkä…

    #1325883 Ilmoita asiaton viesti

    Hienoa PG, vakuuttavaa laskelmaa!

    #1325904 Ilmoita asiaton viesti

    Olet PG munkin mielestä oikeassa että nimenomaan driverilyönnissä tuo kaava antaa todnäk oikean tuloksen – mailanpään vauhti on dominoiva asia pallon saamassa nopeudessa. Muilla mailoilla ja erityisesti rautamailojen kanssa tilanteessa on enemmän vaihtoehtoja.

    Sen takia mulle on helpompi yksinkertaistaa asiaa tuohon dp/dt=F kaavaan, ja siitä yksinkertaistettuun versioon jossa pallon lähtönopeus on verrannollinen F*dt:hen (dp=F*dt). Pallohan lähtee paikaltaan (lähtötilanteessa p=0), joten pallon liikemäärän muutos dp on sama kuin pallon saama vauhti kertaa sen massa (p=mv); ja massan ollessa vakio, pallon lähtönopeus tulee laskemalla voima x osuman aika. Ja, mahdollinen lisävoima paitsi antaa pallolle lisävauhtia, niin pallo myös puristuu kasaan enemmän, jolloin dt:kin on pitempi, mikä puolestaan vielä lisää pallon saamaa liikemäärää (ja siten vauhtia). Joten, mahdollisella lisävoimalla on tuplaefekti.

    Sitten, muutama epävarmuustekijä tosin tuohon kaavaan liittyen.

    Käytät COR arvoa kuin vakiota, mutta onko se sellainen, ja onko se sama kaikilla mailoilla; ja onko se sama kaikkien pelaajien tapauksissa? Ymmärsin ArnoldPalmerin linkkaamasta jutusta, että tuossa käytetään laskennassa COR arvon maksimia, joten todellisuudessa se saattaa olla myös pienempi. PG:n kaavassa osa (plus merkin vasemmalla puolella olevan osuuden dominointi driverilyönnissä) tulee tuosta COR arvosta. Mitä jos se on pienempi?

    Voimasta – ja ’liikesuuntaan vaikuttavasta voimasta’ – tää on voi olla vaikeampi mieltää, mutta itse ottaisin huomioon kaikki voimat jotka saattaa osallistua mailanpään kiihtyvyyteen ja/tai pallon (lisä)puristumiseen. Esim, mailan vetäminen varren suuntaan sisäänpäin (ympyräliikkeessä) kiihdyttää lapaa sekä puristaa esim rautamailoilla palloa osumassa kasaan, ja tuon ’voiman’ ottaminen huomioon ei varmaan ole ihan helppo ’mitoittaa’. Eli, ei kannata ajatella vain voiman käyttämistä kohteen suuntaan (esim a la flippaaminen käsillä), muitakin voimia voi olla ja ne kaikki pitäisi ottaa mukaan. Yhden noista voimakategorioista ehdin jo kirjoittaa, mutta laitan niitä siis vielä lisää.

    Osuman kesto t ko kaavassa voi myös olla muuttuva suure. Erot on varmaan pienehköt, mutta pallon lisäpuristuminen lisää kestoa, ja prosentteina tuo muutos voi olla isokin.

    Viimeiseksi – jos oikein muistan aiemman keskustelun näillä palstoilla, mailan nopeuteen tuossa osuman ympärillä liittyi aika paljon epävarmuuksia. Tutkallahan sitä mitataan, mutta ainakin silloin ’oli tiedossa’ että tutka itse asiassa hukkaa mailanpään vähän ennen osumaa eikä pysty enää erottamaan lapaa pallosta. Tutka kuitenkin havaitsee pallon lähtönopeuden ilmeisesti suht koht oikein, ja sitten ’takaisinlaskee’ mailanpään nopeuden osumahetkellä tuosta. Käyttäen vastaavia kaavoja kuin PG eli käyttäen COR-arvoa (kai sen maksimia mikä taas on mitattu tasaisin vauhdin testeissä) ja massan suhteita. Tuosta kyllä tulee mieleen pienen kehäpäätelmän mahdollisuus – raportoitu mailan nopeus perustuu tiettyihin oletukseen, joiden seurauksena sitten (ja ei niin yllättäen) mailan vauhti osumaan tullessa saadaankin tasaiseksi nopeudeksi. Mun mielestä tuossa voi siis tapahtua niin että mailanpään viimehetken kiihtymiset ja hidastuminen osumassa jää havaitsematta, ja sen takia arvioidaan että noin ei tapahdu. Kyse on joistain millisekunneista (ei pelkästään se osuman n. 0.5ms) minkä aikana voi tapahtua paljonkin.

    No, noi on jossain määrin spekulointeja, en tiedä tietääkö kukaan noihin mitattuja vastauksia. Toisaalta, kysymys on siis tiedetäänkö noi COR, t, vclub arvot oikeasti mitä kaavaan pitäisi sijoittaa? Pallon massa ja pallon saama vauhti tiedetään/voidaan mitata kylläkin, mutta voiko saman pallon vauhdin aikaansaada vähän erilaisilla lyönneillä? Täällä on jo esitetty arvioita että kyllä, joten jättäisin jonkun verran liikkumavaraa tällekin. Ainakin mun mielestä toi kaava ja siinä käytettävät arvot mahdollistavat sen.

    #1325933 Ilmoita asiaton viesti
    PG

    Käytät COR arvoa kuin vakiota, mutta onko se sellainen, ja onko se sama kaikilla mailoilla

    Törmäyksessä COR = (pallon lähtönopeus – lavan nopeus osuman lopussa)/(lavan nopeus osuman alussa) mailasta riippumatta.

    Esimerkissäni käytin COR-arvoa 0,81 (ei ole sallittu max). Jos olisin valinnut COR arvoksi 0,50 (erittäin alhainen draiverilyönnissä), niin mailanpään vauhdilla tuotettu pallon lähtönopeus olisi ollut 124 mph (ja smash factor vain 1,24). Varren kautta välittyvällä (ulkoisella) voimalla ja suurella kiihtyvyydellä 300 m/s^2 tuotettu lähtönopeus olisi ollut edelleen se 0,28 mph eli ainoastaan 0,23% lopullisesta lähtönopeudesta. => Tietoinen osuma-aikainen kiihdyttäminen pallon lähtönopeuden lisäämiseksi on yhtä tyhjän kanssa. Eri asia on, jos siitä on jotain muuta hyötyä.

    Voimasta – ja ’liikesuuntaan vaikuttavasta voimasta’ – tää on voi olla vaikeampi mieltää, mutta itse ottaisin huomioon kaikki voimat jotka saattaa osallistua mailanpään kiihtyvyyteen ja/tai pallon (lisä)puristumiseen.

    Laskelmissani oleva voima F aiheuttaa mailanpään kiihtyvyyden, joka perustuu niihin voimiin,jotka pelaaja on svinginsä aikana ennen osumaa lihaksistollaan, toiminnallaan ja tekniikallaan mailanpään kiihtyvyden aikaansaamiseksi tuottanut. Siihen siis sisältyy nekin voimat, joista olet jo kirjoittanut sekä myös ne, joista et ole vielä kirjoittanut.

    Sen takia mulle on helpompi yksinkertaistaa asiaa tuohon dp/dt=F kaavaan, ja siitä yksinkertaistettuun versioon jossa pallon lähtönopeus on verrannollinen F*dt:hen (dp=F*dt). Pallohan lähtee paikaltaan (lähtötilanteessa p=0), joten pallon liikemäärän muutos dp on sama kuin pallon saama vauhti kertaa sen massa (p=mv); ja massan ollessa vakio, pallon lähtönopeus tulee laskemalla voima x osuman aika. Ja, mahdollinen lisävoima paitsi antaa pallolle lisävauhtia, niin pallo myös puristuu kasaan enemmän, jolloin dt:kin on pitempi, mikä puolestaan vielä lisää pallon saamaa liikemäärää (ja siten vauhtia). Joten, mahdollisella lisävoimalla on tuplaefekti.

    Laskepas Swinger?

    a) kuinka paljon mailanpään liikemäärä kasvaa sadasosasekunnin aikana, jos mailanpään kiihtyvyys on 200 m/s^2 ja mailanpään massa 220g.

    b) kuinka paljon pallon lähtönopeus kasvaa, jos 70% a-kohdan liikemäärästä voidaan hyödyntää pallon vauhdin nostamiseen.

    c) kuinka paljon pallon liikemäärä kasvaa 0,4..1,0 millisekunnin aikana, jos sen kiihtyvyys saadaan aikaan mailanpäällä (m=220g), jonka kiihtyvyys ennen kontaktia on 200 m/s^2. Pallon massa 46 g.

    d) kuinka paljon pallon lähtönopeus kasvaa c-kodassa (kontaktiaika 0,4…1,0 ms)?

    #1325965 Ilmoita asiaton viesti

    PG
    Laskepas Swinger?

    Kiitos PG vastauksista ja ehdotuksesta… Jätän sen myöhempään hetkeen, koska kuten jo sanoin, uskon itsekin että draiverilyönnissä lavan vauhti on selkeästi dominoiva asia, joten tuo lisälaskeminen ei tule muuttamamaan mitään oleellista, sen verran arvaan jo laskemattakin.

    Oma kiinnostus on tosin enemmän noissa rautalyönneissä, jossa loft johtaa erilaiseen osuman rekyyliin, ja noissa mun mielestä ko voimien osuus on isompi. Ja, noissa tuo ’yksinkertaistus’ F*dt ja pallon ’superpallomaisuus’ toimii helpompana metaforana harjoittelussa ja mm. ’heavy hitin’ hakemisessa. Ja sitä kautta taas pallon lentoradan, spinnin jne hallinnassa. Jos sitten opin jotain joka auttaa myös draiverilla, niin otan sen bonuksena vastaan.

    Laskinko muuten oikein keskipakovoimasta: (F=mv2/r) (v potenssiin 2), ja driveriarvoilla lapa 100mph = n. 45m/s ja lavan m on 220g, ja lapa liikkuu jossain 1.5-2m päässä (kutsuttakoon svingiä tässä kohtaa ympyräliikkeeksi) etäisyydellä keskipisteestä, niin ko voima on luokkaa 220-300N, pyöreästi esim 250N. Tuo on siis se voima jonka pelaaja tuntee käsissään mailan painona (osuman hetken aikoihin), eli vastaa n. 25kg massaa? Aika iso leka ja ilmankos pallo saa kyytiä. Mutta, sinänsä tuo kertoisi mulle sen, että ei siinä viimeisten millisekuntien aikana mitään isompaa tempaista, kyllä se lyönnin voima pikemminkin rakennetaan koko lyönnin aikana ottamaan tuo (keskipako)voiman ja osuman rekyylin kasvu vastaan kuin sitä merkittävästi yritettäisiin vielä muuttaa vasta aivan viime hetkillä. Siihen palloon kun pitäisi vielä osuakin.

    #1325967 Ilmoita asiaton viesti
    PG

    Olet PG munkin mielestä oikeassa että nimenomaan driverilyönnissä tuo kaava antaa todnäk oikean tuloksen – mailanpään vauhti on dominoiva asia pallon saamassa nopeudessa. Muilla mailoilla ja erityisesti rautamailojen kanssa tilanteessa on enemmän vaihtoehtoja.

    Pitää paikkansa, vaihtoehdot lisääntyvät mailan numeron kasvaessa. Laskin lyhyille raudoille pari arvoa tarkemmalla, kulmasuureet huomioon ottavalla kaavalla. Järkevän tuntuisilla lähtöarvoilla osuma-aikaisen kiihdytyksen vaikutus pallon lähtönopeuteen näytti olevan nytkin vain 0,2% hujakoilla.

    …tutka itse asiassa hukkaa mailanpään vähän ennen osumaa eikä pysty enää erottamaan lapaa pallosta. Tutka kuitenkin havaitsee pallon lähtönopeuden ilmeisesti suht koht oikein, ja sitten ’takaisinlaskee’ mailanpään nopeuden osumahetkellä tuosta.

    Lyönnin COR- arvon laskemiseksi tarvitaan 1) mailanpään nopeus osuman alussa, 2) mailanpään nopeus osuman lopussa sekä 3) pallon lähtönopeus. Luulen (en tiedä), että näistä 1 ja 3 kyetään mittaamaan hyvinkin tarkasti. Miksei myös 2, jolloin tarvittaneen kaksi kameraa, joista toinen seuraa lapaa ja toinen palloa.

    Mailanpään nopeuden putoaminen voidaan arvioida varsin tarkasti liikemäärätarkastelulla mailanpään nopeuden ja pallon lähtönopeuden perusteella.

    Esimerkki: Mailanpään nopeus osuman alussa on 100 mph eli 44,4 m/s ja pallon lähtönopeus 150 mph eli 66,6 m/s. Mailanpään massa 0,220 kg ja pallon massa 0,046 kg.

    Mailanpään liikemäärä osuman alussa (hetkellä t=0) on 0,220 kg*44,4 m/s = 9,77 kgm/s

    Pallon liikemäärä osuman lopussa (hetkellä t = 0,0005 s) on 0,046 kg*66,6 m/s = 3,06 kgm/s. Tämä siis lohkaistu kokonaan mailanpään liikemäärästä.

    Mailanpään nopeus osuman lopussa = em. liikemäärien erotus÷mailanpään massa = 6,71kgm/s÷0,22kg = 30,5 m/s eli 68,7 mph. Nopeuden pudotus on siis 31,3 %. (Energiatarkastelulla voidaan todeta, että energiahäviö törmäyksessä on 5,8 %).

    Suuri mailanpään nopeuden putoaminen osumassa tarkoittaa hyvää osumaa ja suurta mailanpää nopeutta. Mitä enemmän mailanpään nopeus putoaa omassa lyönnissäni (pl. duffit), sitä tyytyväisempi olen.

    Laskinko muuten oikein keskipakovoimasta: (F=mv2/r) (v potenssiin 2), ja driveriarvoilla lapa 100mph = n. 45m/s ja lavan m on 220g, ja lapa liikkuu jossain 1.5-2m päässä (kutsuttakoon svingiä tässä kohtaa ympyräliikkeeksi) etäisyydellä keskipisteestä, niin ko voima on luokkaa 220-300N, pyöreästi esim 250N. Tuo on siis se voima jonka pelaaja tuntee käsissään mailan painona (osuman hetken aikoihin), eli vastaa n. 25kg massaa? Aika iso leka ja ilmankos pallo saa kyytiä.

    Keskipakovoiman laskit oikein, mutta se ei kohdistu palloon ollenkaan, sehän on osumassa kohtisuorassa liikesuuntaa vastaan. Lekan pitäisi kiihtyä myös tangentiaalisesti, jotta lisävoimaa syntyisi. Jos kulmakiihtyvyyttä ei ole, pallo saa tuossa vauhtinsa ainoastaan mailanpään nopeudesta.

    #1325998 Ilmoita asiaton viesti

    PG
    Laskin lyhyille raudoille pari arvoa tarkemmalla, kulmasuureet huomioon ottavalla kaavalla. Järkevän tuntuisilla lähtöarvoilla osuma-aikaisen kiihdytyksen vaikutus pallon lähtönopeuteen näytti olevan nytkin vain 0,2% hujakoilla.

    Palataan tähän vielä, mutta myöhemmin.

    PG
    Lyönnin COR- arvon laskemiseksi tarvitaan 1) mailanpään nopeus osuman alussa, 2) mailanpään nopeus osuman lopussa sekä 3) pallon lähtönopeus. Luulen (en tiedä), että näistä 1 ja 3 kyetään mittaamaan hyvinkin tarkasti.

    Tuosta juuri yritin kommentoida että myös 1) on tutkamittauksessa mahdollisesti epävarma, ja luultavasti pikemminkin laskettu eikä mitattu. Ja, pelkällä pallon nopeudella kyseisen lyönnin COR-lukua tai pallon kimmoisuuden vaikutusta (puhumattakaan rekyyliä vastustavan voiman vaikutuksesta) ei osata sanoa eikä laskea. Jätän siis ainakin itse tuolta osin asialle liikkumavaraa.

    PG
    Keskipakovoiman laskit oikein, mutta se ei kohdistu palloon ollenkaan,

    En sanonutkaan niin. Mielestäni sanoin vain että pelaajan käsissä se (mailan paino) ’tuntuu’ tuolta.

    PG
    Lekan pitäisi kiihtyä myös tangentiaalisesti, jotta lisävoimaa syntyisi.

    Niinhän sen kiihtyykin (tangentiaalisesti) jos vedät ko vauhdissa varresta ’sisäänpäin’. Osaat varmaan helposti päätellä miksi. Eli, kulmakiihtyvyyttä voi aikaansaada pienellä(?) voiman lisäyksellä.

    #1326005 Ilmoita asiaton viesti
    PG

    PG
    Keskipakovoiman laskit oikein, mutta se ei kohdistu palloon ollenkaan

    En sanonutkaan niin. Mielestäni sanoin vain että pelaajan käsissä se (mailan paino) ’tuntuu’ tuolta.

    Tarkoitin sitä, että koska se ei kohdistu palloon, sillä ei ole mitään vaikutusta palloon. Ei siis lisää pallon nopeutta.

    PG
    Lekan pitäisi kiihtyä myös tangentiaalisesti, jotta lisävoimaa syntyisi.

    Niinhän sen kiihtyykin (tangentiaalisesti) jos vedät ko vauhdissa varresta ’sisäänpäin’. Osaat varmaan helposti päätellä miksi. Eli, kulmakiihtyvyyttä voi aikaansaada pienellä(?) voiman lisäyksellä.

    Sitten sovelsit väärää kaavaa. Käyttämäsi kaava pätee vain tasaiselle ympyräliikkeelle ja kertoo sen, millä voimalla varresta pitää vetää ympyrän keskipistettä kohti, jotta tasainen liike jatkuu. Tangentiaalisen voiman kaava on eri. Yritäpä löytää se. Mikäli liikkeessä on tangentiaalista voimaa, se on osa laskelmissani olevaa voimaa F, eikä mikään lisävoima.

    #1326006 Ilmoita asiaton viesti

    PG
    Sitten sovelsit väärää kaavaa.

    En itse asiassa käyttäny mitään kaavaa vaan ihan yleistietoa. Mailanpäällä on kun pyörimisliike jo käynnissä, niin siirtämällä mailanpään massaa ’keskemmälle’ pyörimisen vauhti lisääntyy. Koskee niin lavan kulmanopeutta kuin nopeutta tangentin suuntaankin.

    Se lavan massa ei tietysti itsestään tule sisäänpäin, keskipakovoima vetää sitä jo muutenkin ulospäin, joten jotain hommaa pelaajan on tehtävä että näin tapahtuisi. Mutta, vauhtia tuossa siis tulee lisää (jos sen tekee tilanteessa jossa pyörimisen vauhti on jo saatu aikaiseksi).

    #1326007 Ilmoita asiaton viesti

    On niin paljon tullut kaavoja etten jaksa edes käydä läpi! … Mutta se veto läpi osuman yhdistettynä jäykkään varteen, ettekö usko sen kasvattavan tuota lavan tehollista massaa osumassa?
    Eli Swingerin mainitsema lapa narun päässä versus maila xxs varrella ja hemmetinmoinen veto vielä osuman läpi! Uskon että törmäyksessä palloon ”lapa-varsi-lyöjä”-komplexin tuottama massa on jotain aivan muuta kuin pelkän lavan? … Tätä samaa Swinger taisit aikaisemmin tarkoittaa ns. tukivoimalla?

    Kyseenalaistaisin myös releasin osumassa! Mielestäni mitä paremmin voimaa pystyy tuottamaan vetoon, sitä myöhemmin release tapahtuu … ja tulos on että nyrkit ovat pallon etupuolella osumassa …. olisko tuo se kuuluisa ”late hitting”???

    ps. ja aikaisemmin mainitut esim ”mailan vauhti maksimissa vasta osuman jälkeen” olivat vain mielikuvia johon voi pyrkiä ja joita kirjallisuudessa hoetaan itseopiskeleville … sinänsä aiheesta! 😉

    #1326008 Ilmoita asiaton viesti

    Se mailan vetäminen sisäänpäin käy hemmetin hyvin ilmi esim. Nienaberin 2.-lyönnistä tämän saitin sunnuntain artikkelin videolla (noin 30 sek kohdalla)!

    #1326015 Ilmoita asiaton viesti

    PeWin
    veto vielä osuman läpi

    Tuo taisi olla mun ’topic #1’, ainakin ajatuksella ’veto sisäänpäin’ eli varren suuntaan. Ei siitä paljoa kommentteja tullu, mutta tuo massan veto sisäänpäin on mun mielestä aika merkittävä juttu. Eka pitää vaan saada vauhti päälle että se toimii.

    PeWin
    maila xxs varrella

    Osa tulevaa ’topic #3:sta’…

    Pewin
    nyrkit ovat pallon etupuolella osumassa

    Liippaa läheltä ’topic #2:sta’ – aka forward lean.

    Eli, samoilla linjoilla ollaan. Tukivoima, tehollinen massa ja jopa release on tosin mulle jossain määrin mysteeritermejä vaikka niistä on vuosia resoneerattu. Itse en esim yritä releasata mitään, yritän lyödä palloa.

    Yritän ehtiä noita jatkotopicceja tänne kohta kirjoitella, vähän ollu muita kiireitä hetken aikaa.

    #1326023 Ilmoita asiaton viesti
    PG

    En itse asiassa käyttäny mitään kaavaa vaan ihan yleistietoa.

    (F=mv2/r) (v potenssiin 2) on siis yleistietoa. Sopii minulle hyvin.

    Kysyit, laskinko oikein keskipakovoiman. Vahvistan edelleen: oikein laskit.

    Toteamukseesi/kysymykseesi

    Tuo on siis se voima jonka pelaaja tuntee käsissään mailan painona (osuman hetken aikoihin), eli vastaa n. 25kg massaa?

    vastaan: oikein sekin. Sen sijaan johtopäätöksesi

    Aika iso leka ja ilmankos pallo saa kyytiä.

    on virheellinen. Vaikka pelaaja tuntee käsissään 25 kg painon, ei se osumassa pallolle tuota 250 N voimaa tuota. Itse asiassa siitä ei kohdistu palloon minkäänlaista voimaa, koska sen suunta on niin pielessä kuin olla ja voi.

    Mailanpäällä on kun pyörimisliike jo käynnissä, niin siirtämällä mailanpään massaa ’keskemmälle’ pyörimisen vauhti lisääntyy. Koskee niin lavan kulmanopeutta kuin nopeutta tangentin suuntaankin.

    Totta. Ja vielä jos tuo pyörimisen vauhdin lisääntyminen säilytetään osumaan asti, mailanpäällä on osumassa pallon nopeutta lisäävää tangentiaalista voimaa. Sekin voidaan selvittää ja tietenkin kaavalla… , muttei yleistiedon (F=mv2/r) (v potenssiin 2) pohjalta…

    #1326025 Ilmoita asiaton viesti
    PG

    PeWin
    On niin paljon tullut kaavoja etten jaksa edes käydä läpi! …

    Multakin jo kaksi kaavaa (joista toinen useassa muodossa) ja Swingeriltä kaksi myös (joista toinen yleistiedoksi naamioituneena). Varsinaisia kaavafriikkejä! 😉 Sori, PeWin ja monet muut.

    Mutta se veto läpi osuman yhdistettynä jäykkään varteen, ettekö usko sen kasvattavan tuota lavan tehollista massaa osumassa?

    Minä ainakin uskon vetoon. Sillä tekniikalla saa mailanpäälle kovan vauhdin. Ja kova vauhtihan edellyttää jäykkää vartta.

    Mailanpään tehollinen massa ei vedossa kasva, mutta kaikissa lyönneissä se on kuitenkin lavan massaa suurempi. Kuinka paljon? Sitä yritin kymmenen vuotta sitten selvittää. Lavan massa + 20-25 g draiverille?

    nyrkit ovat pallon etupuolella osumassa

    eli itseisarvoltaan mahdollisimman iso negatiivinen ”hyökkäyskulma” AoA?

    #1326029 Ilmoita asiaton viesti

    Tietenkään tämä ei ole tieteellinen foorumi.

    Silti minua harmittaa Swinger?:n pseudofysiikka, jossa sotketaan fysiikan sanoja ja käsitteitä aika vapaamuotoisesti mutuun. Olisi toivottavaa tehdä ensin kotiläksyt ja sitten vasta lähteä kehittämään teorioita edelleen.

    Hyvänä läksyn lähteenä on jo niissä aiemmissa ketjuissa useasti mainitsemani Penner ”The physics of golf”, Reports of Progree in Physics, 66, 141-171 (2003), joka ei tietenkään ole koko totuus kaikesta, mutta jossa kerrotaan, mitä näistä asioista sekä kokeellisesti että teoreettisesti tiedettiin jo 17 vuotta sitten. Jos tämä tuntuu liian vanhalta tavaralta, voin kyllä vinkata muutaman kymmentä tuoreempaakin juttua.

    Kun esimerkiksi mietitään, onko varren taipuma eteenpäin osumassa todellista vai kameran sensoririvien lukemisesta johtuva artefakti, Penneristä löytyy tietoa, millä muilla tavoilla kuin kuvantamalla tuo on todettu (mitattu venymäliuskoilla, laskettu simulointimalleilla). Kuvantamisenkin aitouden voi helposti tutkia kääntämällä kameran sivuttain (varsi pikelirivein lukusuuntaan, jolloin lukuviive merkittävästi pienempi) tai ylösalaisin (varren yläosa luetaan myöhemmin kuin alaosa, jolloin taipuman pitäisi olla päinvastainen kuin normaalissa kuvausasennossa, jos olisi kyse artekfaktista).

    Kun teoreettisen fysiikan väitöksestäni on kulumassa 35. vuosi, en jaksa osallistua näiden virheiden korjaamiseen kohta kohdalta – PG:lle onnittelut siitä, että jaksaa. Ehkä kohta elököidyttäni professuuristani panostan tähän golfin fysiikkaan hieman enemmän – tai sitten vain tyydyn tökkimään palloa ja annan vaihtoehtoisen fysiikan kukkia. Eihän siitä muuta harmia ole kuin henkilökohtainen mielipahani.

    #1326030 Ilmoita asiaton viesti

    Hyökkäyskulmasta sen verran että eihän se että nyrkit ovat osumassa pallon etupuolella vielä määritä missä asteessa palloon tullaan. Raudoilla kyllä alaspäin mutta draiverilla voi kyllä lyödä hieman positiivisellakin kulmalla kunhan nyrkit liikkuvat sisään ja samalla ylös.

    #1326031 Ilmoita asiaton viesti

    Silti minua harmittaa Swinger?:n pseudofysiikka, jossa sotketaan fysiikan sanoja ja käsitteitä aika vapaamuotoisesti mutuun. Olisi toivottavaa tehdä ensin kotiläksyt ja sitten vasta lähteä kehittämään teorioita edelleen.

    👍👍👍 täsmälleen samoja tuntoja…

    Kun teoreettisen fysiikan väitöksestäni on kulumassa 35. vuosi, en jaksa osallistua näiden virheiden korjaamiseen kohta kohdalta – PG:lle onnittelut siitä, että jaksaa.

    🙏🙏🙏 vähän kuin Twitterissä, hienoa että PG jaksaa…

    #1326056 Ilmoita asiaton viesti

    Pappa Tykki
    Tietenkään tämä ei ole tieteellinen foorumi.

    Silti minua harmittaa Swinger?:n pseudofysiikka, jossa sotketaan fysiikan sanoja ja käsitteitä aika vapaamuotoisesti mutuun.

    Joo pahoittelut tuosta – se on tosin ainakin osittain tarkoituksellista. Normaalikielellä on vähän epätäsmällistä jäsentää näitä ajatuksia. Toisaalta, ei täällä ole ennenkään tunnuttu pääsevän tilanteeseen jossa kaikki puhuisivat samaa kieltä tai päätyisivät ymmärtämään mitä toinen tarkoittaa, joko ei haluta tai muuten vaan ei päästä samalle aaltopituudelle siitä mistä puhutaan. En tiedä auttaako pseudofysiikka tuossa keskustelussa, mutta en toisaalta myöskään ole kiinnostunu kaikkia asioita miettimään kaavojen kautta. Tietääkseni en ole kuitenkaan vielä sanonu mitään mikä olisi ristiriidassa perus-Newtonin kanssa. Mutta, en myöskään osta argumenttia että osumassa ei voi olla voimia koska siinä ei niitä voi olla, minkä puolestaan todistaa mittaus joka ei välttämättä mittaa sitä mitä se sanoo mittaavansa.

    #1326060 Ilmoita asiaton viesti

    PG
    Sen sijaan johtopäätöksesi

    Aika iso leka ja ilmankos pallo saa kyytiä.

    on virheellinen. Vaikka pelaaja tuntee käsissään 25 kg painon, ei se osumassa pallolle tuota 250 N voimaa tuota. Itse asiassa siitä ei kohdistu palloon minkäänlaista voimaa, koska sen suunta on niin pielessä kuin olla ja voi.

    On ja ei ole virheellinen, minkä varmaan tiesitkin jo. Pallo saa kyytiä sen takia että siihen osuu lapa kovalla vauhdilla ja lavan painohan ei tuossa muutu. Sanoin lekaa painavaksi siksi, että se antaa vihjeen siitä että jos sen liikerataa haluaa muuttaa, niin ainakin tuona lyhyenä hetkenä jolloin sen ’paino’ on tuota luokkaa, niin aika paljon saa pelaaja voimaa käyttää jos siihen aikoo vaikuttaa. Tämä siis vain niille jotka tuota ajattelivat kokeilla. Pelkkä ympyräliikkeen vaikutus on jo 250N ja sillä maila vasta liikkuu pysyy ympyräliikkeen radalla. Sen vetäminen hetkellisesti ’sisäänpäin’ tarvii sitten isomman voiman. Sorry jos lyhensin asiaa / oikaisin liikaa. Ei se asia mun mielestä siitä kuitenkaan miksikään muutu.

    #1326061 Ilmoita asiaton viesti

    PG

    Mailanpäällä on kun pyörimisliike jo käynnissä, niin siirtämällä mailanpään massaa ’keskemmälle’ pyörimisen vauhti lisääntyy. Koskee niin lavan kulmanopeutta kuin nopeutta tangentin suuntaankin.

    Totta. Ja vielä jos tuo pyörimisen vauhdin lisääntyminen säilytetään osumaan asti, mailanpäällä on osumassa pallon nopeutta lisäävää tangentiaalista voimaa. Sekin voidaan selvittää ja tietenkin kaavalla… , muttei yleistiedon (F=mv2/r) (v potenssiin 2) pohjalta…

    Toki voin tuolle kaavankin hakea ja laskea asiaa. Mulle ei vaan ole tärkeää asian laskeminen. Mukava kuitenkin että ollaan itse asiasta samaa mieltä. Sorry, jos viittaus yleistietoon häiritsi, se ei ollut tarkoitus. Itse asia on tuttu jo kansakouluajoilta, esim leikkipuiston hyrrän käytöstä (potkin reunalla vaihtia, hyppäsin kyytiin reunalle, ja sitten siirryin keskelle -> vauhti kasvaa); tai taitoluistelupiruetti telkkarissa, luistelija laittaa piruetin pyörimään laajalla liikkellä, ja kun painaa kädet vartaloon tiiviisti (ja suoristaa vartalon akselin lähelle) niin pyörimisvauhti lisääntyy isosti ja kun taas avaa kädet niin vauhti hidastuu. Tarvitaanko tämän periaatteen ymmärtämiseksi kaavoja? Jos kyllä niin pyörimisliikkeen kaavat toki löytyy helposti.

    Vielä tuosta ’jos tuo pyörimisen vauhdin lisääntyminen säilytetään osumaan asti’ – itse ajattelisin tuosta että se / sen maksimi nimenomaan tähdätään tapahtumaan osuman läpi – ei sitä pelkästään ’säilytetä osumaan asti’.

    #1326070 Ilmoita asiaton viesti

    Jatketaanpa välillä eteenpäin – kategoria 2 voimien osalta mitä olin ajatellu liittyy tuohon ’forward lean’ tai nyrkit pallon edessä osumahetkellä -ajatteluun.

    Ja, taustaksi vielä – hakusessa on niitä voimia, jotka voisi vaikuttaa osumahetkellä ja toimia osuman rekyyliä vastaan (osuman mailanpään vauhtia hidastavaa voimiaa vastaan).

    Tuossa edellä keskusteltiin varren suuntaisesta vedosta. Jos varsi on vähänkin etukenossa niin varren veto suuntautuu myös ’eteenpäin’ eli siis siihen suuntaan johon pallo lähtee (mikä on siis tilanne jos kädet on pallon etupuolella osumassa ja samanaikaisesti on ’veto päällä’) – ja siten toimii tuolta osin osuman rekyyliä vastaan. Tokihan kulma on pieni, joten sen (sin arvon) vaikutus on laskemalla pienehkö. Samaan aikaan tosin myös loft myöskin pienenee vastaavasti, mikä sitten taas puolestaan lisää tuon forward leanin vaikutusta.

    Eli, jotain rekyyliä vastustavaa voimaa tuostakin tulee. Sen vaikutus driverilyönnissä on luultavasti varsin pieni koska kulma on pieni. Rautalyönneissä voi tehdä enemmän kulmaa jolloin sen vaikutus on taas isompi.

    Toisaalta, miettisin myös sitä, että mikä kulma tuossa itse asiassa pitäisi laskea. Onko se esim ’pallonmitan’ verran pallon edessä (ylhäältä katsottuna), vai enemmän mailan vedon suuntaan nähden jolloin kulma voi olla myös aika paljon isompi (riippuen mihin suuntaan pelaaja on mailaa vetämässä/liikuttamassa) – jolloin vaikutuskin olisi isompi. Myönnän suoraan että en tiedä, mutta olen nähnyt tätä asiaa mietittävän muuallakin, joten pikemminkin toistan kysymyksen tässä kuin sanoisin että tietäisin vastauksen.

    #1326080 Ilmoita asiaton viesti

    Laitetaan saman tien alustus myös ’kategoria 3:n’ osalta.

    Tässä kantava ajatus on se, että samalla kun osuman rekyyli hidastaa lapaa, niin se myös ’vääntää’ mailaa/mailan vartta taaksepäin. Mikä tuntuu sitten käsissä esim tärähdyksenä. Kysymys on se, voiko pelaaja aikaansaada ’vääntömomenttia’ tuota vastaan, eli painaa samanaikaisesti mailan vartta päinvastaiseen suuntaan? Vastaus lienee ilman muuta se on mahdollista koska gripin kohdalla on ’sarana’ josta voi mailaa kääntää haluamaansa suuntaan, muun muassa tuota rekyyliä vastaan. Ja, tässä kohtaa lasken tämän asian yhdeksi niistä voimista joista lähdin tämän keskustelun alussa liikkelle – eli voimaksi jota pelaaja voi aikaansaada osuman ajaksi.

    Onko tätä mahdollista tehdä kaikissa lyönneissä (esim täysivauhtisessa driverilyönnissä) tai kannattaako tehdä ja jos niin miten, on sitten oma lukunsa. Erityisesti tästä viimeisestä voi olla montaa mieltä, sekä svingityylejä että ko preferenssejä on monenlaisia.

    Joitakin esimerkkejä. Jos pidät mailasta kiinni vain oikealla kädellä, saatko heilutettua mailaa eteen ja taakse. No toki. Voisiko tuota eteenpäin heilahdusta tehdä osumaan tullessa ja isollakin voimalle. No voihan sitä.

    Voiko samaa tehdä vasemmalla kädellä. Voi toki, vaikka ainakin oikeakätisellä vasemman käden voima lienee pienempi.

    Lyönnissä molemmat kädet ovat peräkkäin gripissä. Oikea käsi ja vasen käsi voi vääntää mailaa otteen ylä-ja alapuolelta ’eri suuntiin’ jolloin vääntöpiste on käsien välissä ja vääntävä momentti on suurempi kuin yhdellä kädellä yksinään.

    Voiko käsivarret, ylävartalo, lantio ja jalat osallistua tuohon vääntämiseen. Toki voi ja luultavasti isommalla voimalla kuin pelkästään ranteilla/käsillä tehtynä. Varsinkin jos oikea käsi on koukussa, ottaa vartalosta tukea ja jalat saa tuohon vääntöön mukaan.

    Jos tuohon viimeiseen asentoon saa vielä lantion kierron mukaan niin, että lantion oikea puoli ’lyö läpi’ (takajalan tukemana) ja oikea käsivarsi on vaan tukeutuu kääntyvään lantioon (ei lyö omatoimisesti eteenpäin), niin voiko myös se lisätä painetta palloon? Kyllä voi mutta ei ole enää ihan helppo rasti toteuttavaksi.

    Vaihtoehtoja on siis useita. Flippaaminenkin tuosta näyttäisi löytyvän, ja miksei ehkä krossaaminenkin, mutta ei mennä siihen tässä.

    Pointti on siis kuitenkin se, että eri lyönneissä pelaajan on suht helppo aikaansaada voimia jolla voi lapaa painaa osuman rekyyliä vastaan, saada pallo puristumaan enemmän kasaan ja kimpoamaan lavasta pitemmälle (isommalla lähtönopeudella). Haaste on fokusoida/ajoittaa ko voima osuman hetkeen ja annostella oikea määrä sitä (voiman suunnasta puhumattakaan) jotta ’lyönti pallon läpi’ alkaa näyttämään pro-suoritukselta.

    Sorry jos tää oli triviaalia, mutta jos väite on että osumassa ei voi olla voimia osumaa vastaan, niin se väite ei ainakaan tässä kuulosta ihan oikealta. Hidastuuhan se lapa edelleen, mutta kyllä pelaaja sitä vastaan voi myös työtä tehdä samanaikaisesti.

    #1326082 Ilmoita asiaton viesti

    Pallohan lähtee pelkällä rotaatiollakin melko noileesti eli kun ensin tuo oikean kyynärpään (pitäen vielä koukussa) lonkan eteen ja ponnistaa vasta sen jälkeen oikealla jalalla eteenpäin samalla vasemmalla jalalla ”potkaisten” vastaan ja tietysti hartiakierrolla vielä lisä vauhtia tuottaen.

    Nyrkithän tällä systeemillä liikkuvat sisään ja jonkin verran ylös eli juurikin kuten sanoit niin tuotettu voima on varren suuntaista vetoa!

    Taitaa olla Elkingtonilta Youtubessa vidoe jossa selittää työntävänsä oikealla lonkalla kyynärpäätä eteenpäin eli tästä lisää eteenpäin suuntautuvaa voimaa pelkän rotaation avuksi. Joitain vuosia sitten muistaakseni oli tällä foorumilla lonkan liikkeestä esillä saluunanovi-termikin eli ei pelkkää paikallaan pyörimistä!

    Tässä vaiheessa kun vielä lisää oikean käsivarren lyönnin suoraksi siten että osumassa käsi ei ole vielä täysin oiennut (ja ranteen sisäpuoli osoittaa ylöspäin) niin siinä jo pari lisävoimaa onkin vedon lisäksi! Kun oikea ei vielä ole täysin oiennut pysyy krossauskin kurissa ja lapa näyttää pidempään kohti tikettiä;)

    #1326083 Ilmoita asiaton viesti

    Hyvää tekstiä Swinger olit tuottanut! … näin vasta oman postaukseni jälkeen ja täällä samoja ajatuksia eli siksi paljon saman toistoa!

Esillä 25 viestiä, 51 - 75 (kaikkiaan 227)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Voimaa osumaan – uusi kierros