-
JulkaisijaArtikkelit
-
Varapalloa lukuunottamatta ei mitään yleistä ilmoitusvelvollisuutta taida olla olemassa. Palloa tunnistettaessa oli ennen, vaan ei enää. Pelaajan aikomuksilla sen sijaan on monessa tilanteessa merkitystä ja usein selkiyttäisi aikomuksia, jos ne ääneen ilmaisisi.
Ihan mielenkiinnosta, olisiko hyvä lista siitä, milloin ilmoituksella on merkitystä siinä mielessä, että ilmoittamatta jättäminen johtaisi lopullisesti eri tulokseen. Minulle alkajaisiksi tulee mieleen vain ”varapallo” eli jos sitä ei selkeästi ilmoita, ymmärtääkseni aina on uusi pelipallo. Siihen liittyen mikä on varapallo-ilmoittamisen merkitys tilanteessa, jossa pelaaja ei olisi saanut lyödä varapalloa (esim. etsintäaika on mennyt umpeen tai pallo päätynyt varmuudella estealueelle), eli onko pallo automaattisesti uusi pelipallo, vai onko tällä väärällä varapallo-ilmoituksella myös jokin muu seuraus.
Jos tarkastelen asiaa tuomarin näkökulmasta, niin tärkeintä on tietää mitä pelaaja on aikonut tehdä (’it is all about intent’) elleivät säännöt erikseen edellytä aikeiden ilmoittamista merkkaajalle. Varapallo ja toinen pallo ainakin ovat sellaisia tilanteita, joissa pelaajan on ilmoitettava aikeensa ennen pallon laittamista peliin.
Mitä tulee varapallon pelaamiseen tilanteessa, jossa sen pelaaminen ei ole sallittua, niin säännöissä kerrotaan, että sellaisesta pallosta tulee pelipallo (18.3a).
Edelleen mieleen tulee ilmoitus, joka on joskus aika epämääräinen – eli ilmoittaa pelipallon kadonneeksi ja ilmoittaa pelaavansa uuden pallon. Onko tälläkään ilmoituksella mitään merkitystä, jos tämä kadonnut pallo löytyykin ennen uuden pallon droppaamisesta/asettamisesta peliin (ja tiiboxissa pallon asettaminen ei kaiketi ole ratkaisevaa, eli pallo pelissä vasta sen jälkeen, kun sitä on lyöty).
Kuten tälläkin forumilla on moneen kertaan todettu pelaaja ei voi julistaa palloaan kadonneeksi missään tilanteessa. Pelissä oleva pallo on kadonnut vain siinä tapauksessa, että jokin sääntöjen ehdoista täyttyy. Esimerkiksi pelaaja on laittanut uuden pallon peliin soveltuvan säännön perusteella tai lyönyt palloaan jonkun muun kuin soveltuvan säännön käyttämisen jälkeen. Tiiboksissa palloa pitää lyödä, jotta siitä tulee pelissä oleva pallo.
Ennen Suurta Sääntöuudistusta reikäpelissä ei pelaajalle voinut koskaan tulla kahden lyönnin rangaistusta. Nyt säännöissä on kaksi eri kohtaa, jotka mahdollistavat tuon. Mitkä ne ovat?
Toinen niistä lienee tämä:
19.3b Ylimääräinen vapautumisvaihtoehto (Kahden lyönnin rangaistus)
Jos pelaajan pallo on bunkkerissa, ylimääräisenä vapautumisvaihtoehtona pelaaja voi kahden lyönnin rangaistuksella käyttää linjassa taaksepäin -vapautumista bunkkerin ulkopuolelle Säännön 19.2b mukaisesti.Kyllä vain. Toinen puuttuu.
Vihje: En ole itse vielä ko. sääntöön täällä Suomessa millään kentällä törmännyt, mutten väitä, ettei ko. säännön rangaistuksia olisi täälläkin käytetty.
Olisiko kyse paikallissäännöstä, jolla saa 2 rankulla jatkaa outiin lyödyn pallon kohdalta?
Kyllä!! Se kuuluisa E-5.
KL1
PG: mutta sääntöön 17.2b – siis siinä viimeisessä tapauksessa – liittyy vain yksi teko, josta koituu yksi kahden lyönnin rangaistus
Tästä voimme sopia olevamme eri mieltä, koska:
If the player does so, he or she gets one more penalty stroke, for a total of two
penalty strokes: one stroke for taking stroke-and-distance relief, and one stroke
for taking relief outside the penalty area.The player may directly take such relief outside the penalty area without first
dropping a ball in the penalty area, but still gets a total of two penalty strokes.Sopii oikein hyvin. Yksi asia jäi kuitenkin vielä askarruttamaan: mitkä ovat ne kaksi erillistä yhden lyönnin rangaistusta jälkimmäisessä tapauksessa? Edellisessä tapauksessahan ne on sanottu ja asia täysin selvä. Väitteeni koski kuitenkin vain jälkimmäistä tapausta (alla vahvennettu). Lordeilla on a total of two penalty strokes molemmille, mutta itse en keksi jälkimmäisestä yhteenlaskettavia. Ainakin vielä saan edelliselle 1+1 =2 ja jälkimmäiselle 0+2 = 2.
(Huom. Sääntö 17.2b oli käytössä jo ennen Suurta Uudistusta, joten sen tulkinnalla ei ole vaikutusta edellä ratkaistuun asiaan… eikä juuri muuhunkaan…)
17.2b Estealueelta pelattu pallo katoaa, on ulkona tai on pelaamattomassa paikassa estealueen ulkopuolella
Pelaajan pelattua palloa estealueelta, voi hän joskus joutua käyttämään tai päättää käyttää lyönti ja lyöntimatka -vapautumista, koska alkuperäinen pallo on joko:
• Ulkona tai kadonnut estealueen ulkopuolelle (ks. Sääntö 18.2), tai
• Pelaamattomassa paikassa estealueen ulkopuolella (ks. Sääntö 19.2a).
Jos pelaaja käyttää lyönti ja lyöntimatka -vapautumista pudottamalla pallon estealueelle (ks. Sääntö 14.6) ja sen jälkeen päättää olla pelaamatta pudotettua palloa sijaintipaikaltaan:
• Pelaaja voi vapautua uudestaan estealueen ulkopuolelle Säännön 17.2a(2) mukaisesti, Säännön 17.1d(2) mukaisesti tai (jos kyseessä on punainen estealue) Säännön 17.1d(3) mukaisesti.
• Jos pelaaja tekee näin, saa hän yhden lyönnin lisärangaistuksen eli yhteensä kahden lyönnin rangaistuksen: yksi lyönti lyönti ja lyöntimatka -vapautumisesta ja yksi lyönti vapautumisesta estealueen ulkopuolelle.
Pelaaja voi vapautua suoraan estealueen ulkopuolelle ilman, että hän ensin pudottaa pallon estealueelle, mutta saa silti yhteensä kahden lyönnin rangaistuksen.
Siinä on ne samat kaksi 1 lyönnin rangaistusta ketjutettuina kuin edellisessäkin säännössä. Ei tästä sen enempää.
Jatketaan tähän vielä jatkoksi, kun kerran reikäpelissä ollaan.
Ennen Suurta Sääntöuudistusta reikäpelissä ei pelaajalle voinut koskaan tulla kahden lyönnin rangaistusta. Nyt säännöissä on kaksi eri kohtaa, jotka mahdollistavat tuon. Mitkä ne ovat?
19.3b eli droppaaminen hiekkaesteestä ulkopuolelle on varmaan toinen niistä. Toista ei nyt tule heti mieleen.
Juu, ne tulivat jo edellisissä viesteissä. 19.3b ja E-5.
Heh, en huomannutkaan kakkossivua olemassaoloa ennen vastaamista. 🙂
-
JulkaisijaArtikkelit