-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nips
ts: Nips
Sitä paitsi pakkovastikkeettomuus uskoakseni toisi uusia maksajia Miten se voisi tuoda uusia maksajia kun kaikki osakkeet on jo myyty aikaa sitten?
Uusia maksajia tulee kun lepuutusmahdollisuuden ansiosta uskaltavat ostaa osakkeita (siksi kun ei ole pakkovastiketta).Mitä ihmeen osakkeita??
Onko jossain vallalla käsitys että kentällä olisi aina myytävänä osakkeita? Se selittäisi monet virheelliset ajatukset, myös tämän.
Kun kentän YJ:n mukainen määrä osakkeita on myyty, ne on myyty ja lisää ei tule. Siksi ei voi tulla lisää maksajiakaan vaikka kuinka voisi lepuuttaa. Tämän vuoksi jokainen lepuutus koituu muiden osakkaiden maksettavaksi. Siksi myöskään yhtiölle ei ole mitään suoranaista hyötyä osakekaupan vilkastumisesta, koska osakekauppaa käydään sen osakkaiden toimesta ja maksaja vain vaihtuu toiseksi ja raha liikkuu noiden kahden välillä, ei yhtiön.
Nips
ts: Nips
Sitä paitsi pakkovastikkeettomuus uskoakseni toisi uusia maksajia Miten se voisi tuoda uusia maksajia kun kaikki osakkeet on jo myyty aikaa sitten?
Uusia maksajia tulee kun lepuutusmahdollisuuden ansiosta uskaltavat ostaa osakkeita (siksi kun ei ole pakkovastiketta).Mitä ihmeen osakkeita??
Onko jossain vallalla käsitys että kentällä olisi aina myytävänä osakkeita? Se selittäisi monet virheelliset ajatukset, myös tämän.
Kun kentän YJ:n mukainen määrä osakkeita on myyty, ne on myyty ja lisää ei tule. Siksi ei voi tulla lisää maksajiakaan vaikka kuinka voisi lepuuttaa. Tämän vuoksi jokainen lepuutus koituu muiden osakkaiden maksettavaksi. Siksi myöskään yhtiölle ei ole mitään suoranaista hyötyä osakekaupan vilkastumisesta, koska osakekauppaa käydään sen osakkaiden toimesta ja maksaja vain vaihtuu toiseksi ja raha liikkuu noiden kahden välillä, ei yhtiön
Edelleen tuota asiaa pitää tarkastella vain kirjanpidollisen tuloksen ja todellisen välisenä erona. Seuraava kysymys on sitten miten tuo talteen jäänyt raha on käytetty, mutta se taas yleensä näkyy tuloslaskelmassa ja taseessa. Olennaista on ymmärtää että se tappio ei yleensä ole kuitenkaan todellista tappiota vaikka luvut sitä näyttävät
Kirjanpidollinen tappio kai kutistaa tasetta, ja sen mukaan kuinka hyvin poistot vastaavat todellisen korjausvelan kertymistä, kentän ja osakkeen arvo tässä mielessä laskee.
Kun kentän YJ:n mukainen määrä osakkeita on myyty, ne on myyty ja lisää ei tule. Siksi ei voi tulla lisää maksajiakaan vaikka kuinka voisi lepuuttaa. Tämän vuoksi jokainen lepuutus koituu muiden osakkaiden maksettavaksi. Siksi myöskään yhtiölle ei ole mitään suoranaista hyötyä osakekaupan vilkastumisesta, koska osakekauppaa käydään sen osakkaiden toimesta ja maksaja vain vaihtuu toiseksi ja raha liikkuu noiden kahden välillä, ei yhtiön
Näyttää siis katsantoerolta ja omani oli: Uusia maksajia voi tulla. Lisää ei voi – tai voi jos otetaan huomioon osakkeiden mahdollinen siirtyminen vastikeperinnän tavoittamattomiin. Jopa lisää tuloja voi tulla jos yhtiö voi jalostaa lepuutettuja oikeuksia ja onnistuu tässä. Lähden siis edelleen siitä että kenttäyhtiö on olemassa osakkaitaan varten ja uskoakseni silloin seuraukset ovat ainakin pitkässä juoksussa paremmat.
Uusi osakeantikin on tarvittaessa järjestettävissä jne.
Nips
Kirjanpidollinen tappio kai kutistaa tasetta, ja sen mukaan kuinka hyvin poistot vastaavat todellisen korjausvelan kertymistä, kentän ja osakkeen arvo tässä mielessä laskee.
Ei laske, koska se on vain laskennallista. Tase-arvot saattavat olla hyvinkin alhaalla ja todellinen omaisuus vallan mittava. Siksi ei pidä tuijottaa kirjanpidon lukuja vaan ymmärtää todellisuus niiden takana.
Eräs hyvin läheinen henkilö osti teollisuushallin vuonna -94 maksaen siitä nykyrahassa n. 80.000 euroa. Vuotuisten poistojen jäljiltä taseessa on jäljellä nyt noin 17.000 ja hallin arvo reilut 400.000. Oletko sitä mieltä että tuon kiinteistöyhtiön osakkeen arvo on laskenut tuon kirjanpidollisen arvon mukaan vai onko se ehkä noussut todellisen arvon mukana?
Jälkimmäisestä postauksestasi katosi aika pahasti logiikka, kuten usein käy kun faktat lyövät silmille. On siinä totta se, että jos osakkeita katoaa bulvaaneille, maksajia häviää. Tosin ihan samalla tavalla kuin lepuuttaessa. Ainoa tilanne jossa ei katoa maksajia on se, että kaikki maksavat edelleen vastikkeen. Mieluiten vapaaehtoisesti ja siksi että se on kaikille edullisinta.
Ja ei, uutta osakeantia ei käytännössä voida, tai ainakaan tulla järjestämään, kun kentän kaikki pelioikeudet ovat käytössä. Poikkeuksena esim kentän laajennus, mutta silloin ollaankin jo kokonaan toisessa tapauksessa ja uudisrakentamisen puolella.
Vielä muutama kommentti golf-yhtiön tuloslaskelmaan ja taseeseen:
– jos poistoja ei kateta vastikkeilla ja muilla tuloilla, tappio on kyllä ihan oikea tappio, joka alentaa yhtiön substanssia
– veroja pitää maksaa vasta kun tekee voittoa, eli siis 0-tulos = poistot katettu on tässä mielessä ihan turvallinen taso
– jos poistoja ei kateta tuloilla, syntyy oikeaa velkaa, vaikkei sitä taseeseen kirjatakaan
– poistot on aivan oikein esitetty olevan käyttöomaisuuden hankintamenon jaksottamista käyttöajalle. Kun poistot katetaan tuloilla, voidaan joko maksaa investointien rahoittamiseen otettuja lainoja pois tai kerätä rahaa korvausinvestointeihin. Jos ei, pitää nuo rahat kerätä muuten, tyypillisesti osakkailta lisävastikkeina. Voi toki olla, että lainoja lyhennetään nopeammin kuin mitä poistot kerryttävät rahaa, jolloin joudutaan joka tapauksessa keräämään lisävastikkeita
– poistot ei ole mitään verotuksellista kikkailua vaan ihan oikea kulu yhtiön kannalta
– käyttömenoihin voi rahat riittää aivan hyvin. vaikka yhtiö tekisin poistojen verran tappiotaValitettavasti käydystä keskustelusta käy ilmi, että perusteet eivät aina ole oikein hallinnassa ja ajatellaan, että golf-yhtiöiden osalta olisi olemassa joku maaginen laskukaava, joka kumoaa taloudelliset realiteetit.
Lopuksi voi pohtia, miksi golf-yhtiöt (ja niiden osakkaat) ovat valinneet sellaisen taloudenpitomallin kuin ovat valinneet. Eli siis tavan, joka jatkuvasti alentaa osakkeen arvoa.
Voi olla, että halutaan pelata mahdollisimman halvalla, eli harrastetaan ryöstöviljelyä.
Syynä lienee myös yksinkertaisesti se, että osakkaat eivät luota golf-yhtiöiden kykyyn hallita korvausinvestointeihin poistojen kautta kerättyjä varoja. Tämä voi olla aivan validi pelko, onhan mm. asunto-osakeyhtiöiden osalta raportoitu paljonkin väärinkäytöksiä eri tavoin kerättyjen varojen hallinnassa.
Jos golf-yhtiöiden kykyyn hallita varoja voisi luottaa, osakkaan kannalta asia olisi nollasumma peliä. Olisi ihan sama pitääkö varallisuutensa arvonsa säilyttävässä golf-osakkeessa vai omalla pankkitilillään (tai sijoituksissa). Kun näin ei ole, on turvallisempaa pitää rahat itsellään. Samalla tietenkin pitää hyväksyä golf-osakkeen arvon aleneminen.
Väärään aikaan ostettu golf-osake voi osoittautua todelliseksi taloudelliseksi pommiksi. Halvalla voi saada, mutta mukana voi seurata hankintamenoon nähden suuret vastuut tulevista korjauksista.
Ylipäätään kannattaa miettiä, onko järkevää omistaa golf-osaketta. Aktiivisesti pelaavalla näin saattaa olla, erityisesti jos ymmäärtää osakkeen hankinnan ”kynnysrahana” eikä sijoituksena. Osakaseduistakaan ei yleensä ole mitää hyötyä ellei itse pelaa.
Koko toimialan kannalta olisi järkevintä löytää ratkaisut, joilla osakkeet siirtyisivät luontevasti aktiivisesti pelaavien haltuun. Jotkut ovat jo ottaneet askeleita tähän suuntaan.
On epä-älyllistä väittää, että on aivan sama kuka osakkeet omistaa. Yhtiöille on parasta, jos osakkeet ovat myönteisesti suhtautuvien hallussa. Vihamielinen omistaja on golf-yhtiölle aivan yhtä huono omistaja kuin mille muulle yhtiölle tahansa.
Vielä kommentti TS:lle. Laskennallisella realisointiarvolla ei ole mitään merkitystä ellei realisoi. Golf-yhtiöiden osalta realisointiarvoa ei välttämättä edes ole.
Ja korvausinvestointeihin joudutaan rahat aina jostain keräämään.
Vieläkö tätä nyt ihan oikeasti pitää ratakiskosta vääntää?
Golfkentän perustamiskustannus on niin suuri, että siitä tehtävät poistot kirjanpidossa ylittävät selvästi korjausrakentamisen tarpeen. Jos kirjanpidon poistot ovat 100k/ vuosi ja sen seurauksena tappio 50k/v, kertyy rahaa korjausinvestointeihin tai ihan mihin vaan käytettäväksi 50k/v. Sen vuoksi kirjanpidon tulos ei ole millään tapaa todellinen tappio, koska kentän arvo ei laske ja raha kassassa lisääntyy siitä huolimatta että kirjanpidon tulos on pakkasella.
Tämä on aivan liiketalouden perusteita, jonka luulisi jokaisen vähänkin tuota opiskelleen ymmärtävän.
Siispä väite että tässä tapauksessa poistot olisivat todellinen kulu on täysin väärä, toisin kuin jo aiemmin esittämissäni koneissa ja laitteissa, joissa niissäkin poistojen määrä yleensä ylittää todellisen kulun. Siksi runsaasti poistettavaa hankintamenoa sisältävissä yhtiöissä voi yleisestikin olla erittäin hyvä taloudellinen tilanne, vaikka kirjanpitoarvot ovat mitä. Vai oletko sitä mieltä ihan oikeasti, että tuon teollisuushallin arvo on pudonnut ja osakkeen arvo sen myötä. Jos olet, olen valmis ostamaan sinulta jokaisen tuossa tilanteessa olevan yhtiön osakkeen.
Pistetäänpä vielä yksi esimerkki jos asia aukenisi: Ostat firmalle auton ja maksat siitä 50.000. Se on kokonaan poistettu kolmessa vuodessa, eli kirjanpitoarvo on nolla, mutta edelleen sinulla on 25k auto allasi, eli sen verran rahaa säästössä vaikka kirjanpito näyttää jo kaiken menneen.
Vielä sen verran, että kyllä golfosakkeen arvon määrittäminen tasearvon perusteella on aika järjetöntä touhua, kuten kaikkien muidenkin osakkeiden.
Meitä vanhoja setiä (50+) kun täällä on niin kaikki varmaan muistavat ajat Keiteleen, Tuunasen ja Wegeliuksen. Ikuiseksi ajaksi jäänyt mieleen Tuunasen tarina kun ensin totesivat että kun parin nakkikioskin hinnalla saa ison osan Tampellaa, niin kannattaahan se ostaa. Tasearvoa kun oli valtavasti. Muutaman vuoden päästä oli sitten todennut, että ei sitä substanssia ole oikeasti olemassakaan, on vain tuotto. Paperit olivat hetken päästä arvottomia, koska tappio olivat todellisia.
Golfosakkeen tuotto on pelimahdollisuus ja nimenomaan paremmin ehdoin kuin ilman sitä. Jos tuota tuottoa ei ole, ei ole mitään. Ja tuotto voi edelleen olla, vaikka tasearvot sanoisivat mitä. Tai sitten ei ole tuottoa, vaikka tase olisi kuinka hienossa kunnossa.
Ihan turha on energiaa tuhlata ratakiskoihin. Laskennalliset arvot realisoituvat vasta myydessä. Siihen asti ne ovat laskennallisia. Auto esimerkkisi toki pitää paikkansa, mutta on aivan eri asia puhua autosta kuin golf-kentästä.
Otetaan pieni ajatusleikki. Yhteisellä kentällämme on monta asiaa tehty oikein. Arviosi mukaan yhden pelioikeuden osakkeen käypä arvo olisi noin 1500 – 2000 €, pelioikeuksia on kai 850, joten kenttäyhtiön osakkeiden arvo olisi noin 1 2750 000 – 1 700 000 euroa. Velkaa on noin 200 000 euroa, joten kentän arvo olisi noin 1,5 – 2,0 m€.
Tuolla rahalla ei kuitenkaan varmaankaan rakenneta uutta kenttää, eikä rakennettu myöskään aikoinaan kun netistä löytyvän 2014 tasekirjan mukaan tasearvo on noin 2,8 m€. Eli osakkeen arvoon on diskontattu vastuita, jotka jossain vaiheessa realisoituvat. Tappiotakin on tehty vuosien saatossa noin 500 k€, joten mitään puskureita ei ole kerätty.
Toiminnallisesti on siis tehty paljon oikeita asioita mutta taloudellisesti lopputulos on katastrofi. Syyt ja motiivit löytyvät noista aiemmista viesteistäni. Asioista päättäneillä / päättävillä voi toki olla eri käsitys.
Että semmoista.
Klubipelaaja
Ihan turha on energiaa tuhlata ratakiskoihin. Laskennalliset arvot realisoituvat vasta myydessä. Siihen asti ne ovat laskennallisia. Auto esimerkkisi toki pitää paikkansa, mutta on aivan eri asia puhua autosta kuin golf-kentästä.Nimenomaan, koska auton arvo on ihan oikeasti alentunut, golfkentän ei. Samoin auto ei ole tuonut kassaan rahaa, golfkenttä on.
Mutta kuten sanoin, on aivan järjetöntä pyöritellä tasearvoja tällaisessa tapauksessa ja miettiä osakkeen arvoa sen kannalta. Taloudellinen katastroofi tuntuu härskiltä vitsiltä kun kassa on kunnossa ja todellista tulosta tehdään sopiva määrä, jonka suureen tasearvoon perustuvat poistot vievät pakkaselle.
Vai haluatko selventää missä mielessä todellinen talous on kuralla? Maksuvalmius? Rahojen riittävyys korjauksiin ja hoitoon, vaikka niitä tehdään täysillä joka vuosi?
Ehkä sinun olisi kuitenkin nyt hetki syytä miettiä uudestaan noita kirjoittamiani ja esim Brockwellin tukemia laskelmia todellisen ja kirjanpidollisen tuloksen erosta. Kaiva vaikka Nurmijärven tasekirja netistä googlettamalla esiin, jossa liiketoiminnan tulos on noin +200.000 ja kirjanpidon tappio noin 20k. Auttaa ymmärtämään asiaa kun siihen hieman perehtyy.
Sitten voit vastata kysymykseeni tuosta teollisuushallin arvosta, joka taisi mennä hieman ohi hälinässä
Klubipelaajalle ei siis vieläkään ole selvinnyt mitä tarkoittaa laskennallinen tappio. Voi harmi.
Täytyy kyllä tunnustaa, ettei ole avautunut mitä tämä mystinen ”laskennallinen tappio” tässä yhteydessä tarkoittaa ja mikä sen merkitys on. Jään jännittyneenä odottamaan valaistusta.
Muita osin kyllä puhumme hieman eri asiasta. Osakkeen arvo ei vastaa substanssia vaan on oleellisesti sen alapuolella, joten osakkaan kannalta toteutunut kehitys on ollut taloudellinen katastrofi.
Kuten monessa yhteydessä on todettu, yhtiön päivittäisen toiminnan kannalta ei mitään ongelmaa ole, jos käyttömenot saadaan katettua.
Aika ajoin tullaan osakkaiden kukkarolle ja hoidetaan investointitarpeiden rahoitus.
Siitä olen samaa mieltä, että osakkeen tuotto syntyy mahdollisuudesta pelata muita paremmin ehdoin. Sen vuoksi osakkeet pitää saada pelaavjien haltuun.
Koita nyt ymmärtää että ei ole substanssia ja sillä ei ole mitään tekemistä osakkeen arvon kanssa. Ei myöskään tulla erikseen osakkaiden kukkarolle, vaan kassavirta kattaa myös investoinnit, vaikka laskennallinen tappio muuta osoittaakin. Siksi sinun pitää ymmärtää vihdoin se laskennallisen tappion ydin.
Mutta vastaatko siihen teollisuushallia koskevaan kysymykseen vielä. Onko sen arvo
a) taseen mukainen
b) todellisen oletetun myyntihinnan mukainen
c) sen antaman vuotuisen 42.000 euron vuokratuoton mukainenvai jotain muuta. Vihjeenä voin kertoa että voisin harkita sen myymistä kohtien b ja c mukaiseen laskelmaan perustuen, mutta en tuon ensimmäisen.
Muilta osin tuo kommenttisi on ihan puhdasta puuta heinää, mutta pohditaan hieman tuota halliasiaa vaikkei nyt oikeasti tähän liitykään.
Oikea vastaus riippuu monesta tekijästä.
Vaihtoehto b on spekulatiivinen arvo, joten siihen voi joko uskoa tai ei. Jos ei tiedetä mitään muuta kuin tuo esitetty arvo, se ei ole oikea vastaus.
Vaihtoehto c voi antaa hyvin erilaisia arvoja riippuen siitä kuinka pitkäksi aikaa vuokrasopimus on solmittu.
Vaihtoehto a tai jopa sen alle voi myöskin olla oikea vastaus. Jos esimerkiksi halli sijaitseen vuokratontilla, vukrasopimusta on vain vähän jäljellä ja vuokralaisen pitää vupkrakauden päättyessä raivata rakennus pois, ei sillä juurikaan ole arvoa.
Heh… olipa loistavaa väistelyä 🙂 Riittänee tältä erää.
Onneksi on omalla tontilla ja kaupungin teollisuusalueella….
Niin ja liittyy aivan täsmälleen tähän käsiteltävään asiaan. Todellinen arvo on moninkertaistunut, mutta kirjanpitoarvo poistojen kautta olematon. Tuottokin aika hyvällä tasolla. Golfkentän tilanne on vaan paljon parempi tuon kirjanpidollisen tuloksen ja todellisen välillä, koska poistoa päästään laskemaan niin paljon suuremmasta arvosta. Kaikkihan tämän varmasti jo ymmärtävätkin, jonkun vaan pitää vängätä vastaan ihan turhaan
Monta viestiä teoriaa erilaisista tavoista laskea akuankkarahaa. Näin oravannahka-ihmisen ja kultakantaisen dollarin näkökulmasta katsoen.
Mielenkiintoisempaa on avata HyGin mallia enemmän jälkipolven pelaamisen osalta. Miten homma oikeasti toimii? +800 pelioikeutta on haaste jo sinänsä, puhumattakaan siitä että yhdellä osakeella pääsisi pelaamaan useampi henkilö.Hiukan vielä tuosta talouspuolesta..
Poisto ei ole sama asia kuin lainan lyhennys.
Tavallisessa liikeyrityksessä alkupääoma on toki usein (esim pankki)lainaa. Tai sijoittajan tuomaa alkupääomaa. Sekä pankki että sijoittaja haluaa jollain aikavälillä omansa pois. Tämä ulos maksettava raha pienentää sinne sukanvarteen jäävää pääomaa. Poistot voivat olla lainanlyhennyksen suuruiset. Yleensä kuitenkaan eivät.Golfyhtiössä alkupääoma on merkintäannissa kerätty osakkailta. Tätä rahaa ei koskaan makseta, eikä ole tarkoituskaan maksaa takaisin. Näin ollen ei ole mitään perustamisvelkaa eikä sellaiseen liittyvää lyhennystä. Golfyhtiön poistot eivät siis ole mitään yhtiöstä ulos maksettavaa rahaa.
Oletan että tähän liittyy Klubipelaajan käsitys poistojen ja velan ja yhtiön kassan välisestä suhteesta? Voin toki olla väärässäkin. Ei olisi ensimmäinen kerta…
Hyvä selostus Brockwellilta.
Hyvinkäälläkin näköjään golflehden artikkelin mukaan ollaan miettimässä mallia jossa pelaaminen jatkossa perustuu suurelta osin vuokrapelioikeuksiin: ”kun nykyiset osakkaamme lähtevät pilven päälle, meillä ei ole tarjota juuri kuin vuokrapelioikeuksia…. Mitä jos 20 kierrosta maksaisikin 350 tai 450 euroa. Se luultavasti riittäisi 70 prosentille pelaajista”.
Eli pay and play tulee muodossa tai toisessa. Kymppikortteja muutamalta suosikkikentältä on malli johon itse uskon valtavirran menevän. Himopelaajat on asia erikseen ja heillä motivaattorina lienee minimoida kierroksen hinta 😉
ArnoldPalmer
Hyvinkäälläkin näköjään golflehden artikkelin mukaan ollaan miettimässä mallia jossa pelaaminen jatkossa perustuu suurelta osin vuokrapelioikeuksiin: ”kun nykyiset osakkaamme lähtevät pilven päälle, meillä ei ole tarjota juuri kuin vuokrapelioikeuksia…. Mitä jos 20 kierrosta maksaisikin 350 tai 450 euroa. Se luultavasti riittäisi 70 prosentille pelaajista”.Tunnen toki tuonkin ajatuksen ja siinä on hyvät ja huonot puolensa.
Ongelmana tuossa lähinnä se, että se vaatii pelaajamäärän nostamisen tuhannesta tuonne 1200-1400 tasolle ja sen kautta prime time aikojen osalta varsinkin tilanne muuttuu varsin tuskalliseksi, kun nykyiselläkin määrällä kenttä varsin täynnä.
Mutta kyllähän Hyvinkäälläkin pelaaminen jo nyt perustuu vuokraamiseen eikä omistamiseen. Muistaakseni noin 350 pelioikeutta on osakkaan itsensä käytössä, lopuilla pelaa joku muu. Eli ei tuossa osuudessa sikäli mitään uutta ole.
Enemmän tuossa tulee pohdittavaksi se, kuka omistaa ja kuka hyötyy siitä mitenkin, eli mihin nykyiset osakkeet ajautuvat ja millä ehdoilla
Mä luin tänään tuon Golflehden jutun Hyvinkään mallista ja kun joku täällä aiemmin totesi ettei juttu avannut kokonaan hyvinkään toimenpiteitä, niin ainakin mun mielestäni ne selitettiin siinä ihan hyvin.
Tuosta Niemisen Mikan tulevaisuuden visiosta en ainakaan heti lämpene ja ts saattaa hyvinkin olla oikeassa noiden primetime aikojen kanssa. Itse ainakin jatkossa maksaisin mieluummin hieman enemmän jos sillä saisi kentälle lisää tilaa. Toki jos asiat hyvin perustellaan ja tehdään, niin ainahan sitä voi takkinsa kääntää. Ja tullaan nyt sen verran kaapista ulos ,notta olen Hyvigolf Oy:n pitkäaikainen osakas.Yhtiöjärjestyksistä ja niiden tulkinnasta ja muuttamisista on paljonkin kirjoiteltu kuluneina vuosina. Monelta tuntuu kuitenkin unohtuvan se perustavaa laatua oleva seikka, että golfyhtiöiden yj:n perimmäinen tarkoitus on suojella osakkaita kentän liialliselta ruuhkautumiselta. Se siis toimii rajoittimena. Samaan ajatukseen on aikanaan perustunut vastavuoroisuusperiaate.
Siltä osin tavoitteet myynnin lisäämisestä ja markkinatalouden laeista lyövät oikeastaan tuota perimmäistä tarkoitusta korville ja mun mielestä yhtiön johdon tärkein osaaminen on tasapainoitella tuon perusasian ja kassavirran välillä. Ei siis jatkuva kasvu ja pelaajamäärän kasvattaminen, vaan riittävän tulon kerääminen sopivalla pelaajamäärällä.
ts: Siltä osin tavoitteet myynnin lisäämisestä ja markkinatalouden laeista lyövät oikeastaan tuota perimmäistä tarkoitusta korville ja mun mielestä yhtiön johdon tärkein osaaminen on tasapainoitella tuon perusasian ja kassavirran välillä. Ei siis jatkuva kasvu ja pelaajamäärän kasvattaminen, vaan riittävän tulon kerääminen sopivalla pelaajamäärällä.
Tuo on varmaan hyvä näkemys sellaisen yhden kentän golfyhtiön kohdalla, jonka kausipelioikeudet ovat ahkerassa käytössä. Sitten on lukuisa määrä kahden ja yksi jopa kolmen kentän golfyhtiö, joiden kohdalla ajatusmalli on arvattavasti toisenlainen. Samoin toisella tavalla ajattelevat varmasti mm. yhden kentän Vihti Golfin ja Kultaranta Golfin pyörittäjät.
Golfkenttiä ja tarpeita on siis monenlaisia, toiset ovat lähempänä suljettuja yhteisöjä, toiset pyrkivät täyttämään laajemman pelaajakunnan tarpeita.
VIlpitön kiitos talousneroille purkimyksestä kouluttaa. Yritys hyvä kymmenen mutta kun käsitteiden sisltö ja merkitys on hieman hakusssa on lopputulos myös vähän sinne päin.
Eksperteille kuitenkin vielä kysymys. Jos hypoteesinne siitä, että poistot ovat liian suuret pitäisi paikkansa, miksi asia on näin ?
-
JulkaisijaArtikkelit