-
JulkaisijaArtikkelit
-
Hyvät golfarit ja erityisesti golfosakkeen omistajat! Suomalaisessa golfyhteisössä keskustellaan erilaisista golfmaksuihin liittyvistä aiheista. Heitänpä tähän seuraavan ehdotuksen: Voisiko golfyhtiöt pärjätä vastikemallilla, jossa vain ns rahoitusvastike vuosittain (niille osakkaille, joilla on yhtiövelkaa rasittamassa osaketta) tulee maksuun osakkeenomistajalle? Muut toimintaan liittyvät muut kulut maksavat ne jotka haluavat pelata kentällä (myös siis osakkeenomistajat). Siis erilaisilla pelimaksu. -paketti tai erilaisilla yhdistelmillä, kauden/ peliajan mukaan asettuvilla greenfee maksuilla? Tämä tarkoittaisi että rahoitusta vaativien investoinnit maksavat osakkeenomistajat. Näin kentät pysyvät houkuttelevina muillekin kuin osakkeen omistajille ja loisivat uutta ”pöhinää” golfmarkkinoille.
Tämä tarkoittaisi että rahoitusta vaativien investoinnit maksavat osakkeenomistajat. Näin kentät pysyvät houkuttelevina muillekin kuin osakkeen omistajille ja loisivat uutta ”pöhinää” golfmarkkinoille.
Mikä tässä mallissa ”houkuttelee” osakkaita. Osakkaathan maksaa (ja on maksaneet alussakin) jo nyt ainakin pakkovastikekentillä investoinnit. Miksi keksiä vanhan huonon systeemin tilalle uusia vielä huonompia.
Miksi osakkaat haluasi lisää pöhinää kentille, sehän tarkoittaa että saat maksaa muttet pelata niinkuin haluat.
Mikä muuttuu, paitsi niillä jotka haluaa pelata mahdollisimman halvalla, muiden rahoittamilla kentillä. Osakkaana ainut kiinnostuksenkohde on saada maksut mahd pieniksi paljon peliaikoja ja kentätä kuntoon, ja jossain kohtaa osakkeen haluttavuus sellaiseksi että siitä pääsee eroon (viimeistään perikunta)
Kiitos MarX kommenteista. Golfosakas voi mielestäni nauttia alemmista GF- tai pelipakettimaksuista myös vieraskentillä ja niiden ravintola ja muista palveluista. Pöhinällä tarkoitin Golfmarkkinaa yleisemmin kuin pelaamista golfkentillä. Golfmarkkinoilla sellaista voi olla osakekaupan piristyminen, pelipakettien ja/tai pelikierrosten kaupan (=tarjonnan) lisääntyminen ja/tai pelaajien etuuksien paraneminen. Nämä esimerkiksi. Osakekauppa voi piristyä esim saamalla osaketarjontaan oikeasti velattomia osakkeita ilman jäljelle jäävää hoitovastiketta. Pelipakettien myynti (= tarjonta) lisää kaikkien golfaajien mahdollisuuksia pelata niillä kentillä joilla he kokevat saavansa vastinetta maksuilleen. Etuuksien paraneminen voi näkyä esim pelaajille (myös osakkeen omistaville pelaajille) uutena tarjontana (vaikka kotimaisten matkanjärjestäjien toimesta).
Ajatus hoitovastikkeettomasta omistamisesta tarjoaa mahdollisuuden siltikin pelata ”omalla” kentällään ja miksei myös vieraspelaajana muillakin kentillä. Ja kyllä osakkaita (tai perikuntia) kiinnostaa hoitaa investointeihin liittyvä kulut (nehän varsinaisesti nostavat ja ylläpitävät kentän jatkuvuutta) investoinnit ja maksut mahdollisimman pieniksi ja antaa kentillä pelaavien maksaa muuttuvat kulut pelimaksuilla. On tietysti niitäkin jotka mukisematta maksavat kun vielä jaksavat. En moiti heitäkään!Minulle jäi kovin epäselväksi se, mitkä ne konkreettiset hyödyt tästä olisivat.
Minusta on erittäin halpaa pelata 650€ hinnalla koko vuosi ja tällä hetkellä vain kenttien ruuhkautuminen ja kova käyttöaste ovat ongelmia.
Mitäs jos lakattaisiin vaan haaveilemasta isoista kasvuluvuista ja keskityttäisiin hallittuun kehitykseen?
Mitäs jos lakattaisiin vaan haaveilemasta isoista kasvuluvuista ja keskityttäisiin hallittuun kehitykseen?
Ei luoja kiellä suuria ajattelemasta.
Eikös joku tutkimus todennut lähes miljoonan Suomalaisen olevan kiinnostunut golffista.
”Näkis vaan ja kuulis kolinaa”. Varmaan sillä perusteella liittokin kouluttaa lisää golfopettajia seisomaan rautaseiskaan nojaamaan rangenreunoille.Kiitokset kommenteista. MarX esitti ”näkis vaan ja kuulis kolinaa” sanonnan, se sopii hyvin suomalaiseen golfkeskusteluun. Helppo on katsella sisäänpäin ja olla kuuro kolinalle. Mielestäni ajattelen pieniä tai ainakin pienimpiä meistä. Suomessa asuu 5-19 v lapsia ja nuoria 450,000 henkeä ja golf tavoittaa 16,000 heistä, eli 3,5% nuorista. Golf nuoria on noin 12 % pelaajista edustaen Suomen 5-19 v ihmisistä siis 3,5 %. Kuinka tuo 16,000 hengen määrä saadaan nousemaan 10 prosenttiin kaikista tuon ikäisistä? Pelkästään kuin se sammakko kellumalla lämpöisessä vedessä huomaamatta että vesi kuumenee kokoajan, vai tuottamalla näille ihmisille golfista hyvän, edullisen ja monipuolisen tarjonnan golfliikkumiselle. Toivottavasti samalla tuottaen uusia osakkeen omistajia (osakkeen, jonka maksut ja edut ovat kilpailukykyisiä muihin liikuntamuotoihin nähden) , sillä potentiaalia heissäkin on.
Näin kentät pysyvät houkuttelevina muillekin kuin osakkeen omistajille ja loisivat uutta ”pöhinää” golfmarkkinoille.
Tässä törmätään varmaan ihan keskeiseen ongelmaan, että päämäärät ovat erilaisia – miten silloin voitaisiin päästä yhteisymmärrykseen keinoista.
Varsinkin aktiiviset golfarit eivät halua ”uutta pöhinää” golfkentille – ei varsinkaan isommin omalle kentälle. Aktivisteille on paras, jos mahdollisimman moni vastikkeen maksaja on passiivinen, jolloin kentällä on hyvin tilaa eikä pelit ruuhkaannu.
Valtaosilla kentistä talous on kohtuullisessa kunnossa – ”pakkovastikkeesta” johtuen, eikä osakkeen markkinahinnalla tai kysynnällä ole mitään merkitystä, kun ei ole myymässä. Tilanne voi toki muuttua, kun nämä passiivi-golfarit tai ei-golfarit pääsevät enemmistöön yhtiökokouksissa – mutta useimmilla kentillä se vie ainakin sukupolven.
Varsinkin aktiiviset golfarit eivät halua ”uutta pöhinää” golfkentille – ei varsinkaan isommin omalle kentälle. Aktivisteille on paras, jos mahdollisimman moni vastikkeen maksaja on passiivinen, jolloin kentällä on hyvin tilaa eikä pelit ruuhkaannu.
Juuri näin…nyt kun vastikkeet on taas maksettu ja pelit aloitettu ei tarvita minkäänlaista lisäpölinää parhaisiin peliaikoihin. Golf on eräs valtakunnan halvimmista ulkoilu-/urheiluharrastuksista osakaspelaajille. Toivotaan että näin jatkuu vielä jokuset kymmenet vuodet..
Mielestäni ajattelen pieniä tai ainakin pienimpiä meistä. Suomessa asuu 5-19 v lapsia ja nuoria 450,000 henkeä ja golf tavoittaa 16,000 heistä, eli 3,5% nuorista. Golf nuoria on noin 12 % pelaajista edustaen Suomen 5-19 v ihmisistä siis 3,5 %. Kuinka tuo 16,000 hengen määrä saadaan nousemaan 10 prosenttiin kaikista tuon ikäisistä?
Tämä on mielestäni aivan tyypillistä rajattoman kasvun ajattelua ja siten täyttä utopiaa.
Montako urheilulajia tässä maassa harrastetaan? Entä kuinka monta urheiluun ja liikuntaan liittymätöntä hyvää harrastusta on?
Miksi kummassa juuri golfin pitäisi saada 10% nuorista pariinsa?
Gloffare kirjoitti:
Golf on eräs valtakunnan halvimmista ulkoilu-/urheiluharrastuksista osakaspelaajille.
Ai on vai? Väitteen taustaksi varmaankin löytyy jotakin konkreettista tilastoa..?
Eiköhän noita vähän, paljon tai hirveän paljon KESKIMÄÄRÄISTÄ osakasgolfia halvempia ulkoilu-, liikunta- ja urheiluharrastuksia löydy ihan pilvin pimein.
Vai oliko gloffaren lausahdus huonosti muotoiltua sarkasmia?
Ensinnäkin KL hyvä, golf todellakin on eräs halvimmista kuten Gloffare kirjoittaa, siinä ei lue halvin.
Toisekseen en taaskaan ymmärrä puurojen ja vellien sotkeentumista tässä(kin) ketjussa. Junnugolfin osalta kun maa on täynnä joko vallan ilmaisia tai 100-200€ vuotuisiin kustannuksiin perustuvia harrastusmahdollisuuksia, jopa sisältäen ohjatut treenit. Eli varmasti ohjatuista liikuntamuodoista myös halvimpia, ellei jopa halvin. Joku muu syy siis varmaan löytyy siihen että junnuja ei lajin pariin liikaa ole tullut.
Olisiko yksi selitys tässä? http://www.wsj.com/articles/americans-want-to-play-golfuntil-they-try-it-1457379085
Kiitokset kommenteista. Myönnän otsikon aiheesta ollaan jo melko kaukana. Ennen kuin kommentoin ylläolevaa keskustelua, haluan tuoda yhden seikan lisää keskusteluun: Suomessa on n. 40,000 osakastaloutta tai yritystä jotka omistavat kenttäyhtiöiden osakkeita. Kuuluun itsekin tähän ryhmään ja vanhenen kovaa vauhtia. Luulisi että yllämainittu yhteisö olisi huolissaan golfyhteisön tulevaisuudesta.
KL:n kommenttiin: ”Miksi kummassa juuri golfin pitäisi saada 10% nuorista pariinsa?” vastaisin seuraavasti: Mikäli saamme kolminkertaistettua ikäryhmän 5-19 vuotiaiden tulokkaiden määrän, antaisi se jatkuvuutta pelaajiin. Golf alkaa ukkoutua ja akkautua ja siksi menettää puolestaan vanhemmasta päästä aktiivigolffareita. Korvaavia golfiin jääviä pelaajia menetysten kattamiseksi tarvitaan.
TS:n kommentti ja viittaus Wsj:n artikkeliin oli hyvä! Artikkelissa todettiin kaksi syytä siihen miksi pysyviä golfaajia ei saada mukaan. Mukavuus ja osaaminen olivat syyt (ja ”tekosyitä, kuten kalleus, aikaa vievät kierrokset”). Uudet tulokkaat eivät tunne oloaan mukavaksi ollessaan klubilla ja/tai kentällä. Mukavuutta artikkelin mukaan lisäävät helpot, lyhyet ja ”mutkattomat” kentät. Vähänesteisellä kentällä peliä ilman epäonnistumisen tunnetta. Valoja ja musiikkia kentille, ei pelkoa epäonnistumisesta aloituslyönnissä, ilman pelkoa ettei osaakaan yms. Tämä artikkeli johti pohtimaan miksi supisuomalainen pesäpallo vetää 60,000 nuorta kentälle? Halpaahan se on, mutta mikä sen lisäksi nuoria sinne vetää? Ehkä se että säännöt ”pelietiketti” suosii nuoria (ja vanhojakin), kentällä voi liikkua ripeästi, mekastaa, iloita avoimesti, tehdä joukkueena pelisuorituksia ilman suurta pelkoa epäonnistumisesta tai osaamisesta, pelata vaikka iltamyöhään valaistulla kentällä ja ehkä antaa rokin soida. Kentillä on pääasiassa letkeää menoa, mutta siirräpä jokin em asioista golfkentille tai klubille, johan siinä otsat kurtistuu. Tämä aiheen vierestä.Seuraavaksi haluan palata otsikon aiheeseen. ”Uutta ajattelua golfyhtiöiden vastikekäytäntöihin” Golfkenttäyhtiötä siis hallitsee n 40,000 taloutta tai yhtiötä. Kenttiä (pois lukien ry- muotoiset kentät) lienee 130 kpl Suomessa, parilla kymmenellä menee taloudellisesti hyvin ja samalla määrällä huonosti, loput siltä väliltä. Kentät jotka kuuluvat noihin viimeksi mainittuihin kenttäyhtiöihin, tekevät tappiota joka vuosi. Tappio merkitsee jompaa kumpaa tai molempia: joko muut tulot ja/tai vastiketulot eivät ole kattaneet toiminnankustannuksia ja poistoja. Yksi uusi vaihtoehto on osakkaiden vapauttaminen hoitovastikkeista (mutta ei rahoitusvastikkeesta). Hoitokuluista vastaavat kentän RY-jäsenet ja vieraspelaajat jotka maksavat GF hinnaston mukaan 9-18 reikäisen kentän pelikierroksista (mutta par 3 kentät + letkeää menoa ilman maksua). Tämä ainakin nostaisi osakkeen ostohaluja sekä panisi yhtiöt markkinoimaan palvelujaan. Tämä myös tarkoittaa että osakkaiden ei tarvitse kuulua RY:n (voivat kuuluakin esim kesämökkikentttänsä RY: n ,jos sitä vaaditaan). Tai sitten antaa menon jatkua, eli uskoa ettei GF tulot kasva mutta ””pakkovastike” kyllä. Osaako joku heittää paljonko ”pakkovastikkeen” tulee nousta että me sammakot, kelluessamme miellyttävän lämpöisessä vedessä, alamme tuntea olomme tukalaksi?
Ts kirjoitti:
Ensinnäkin KL hyvä, golf todellakin on eräs halvimmista kuten Gloffare kirjoittaa, siinä ei lue halvin.
Gloffare puhui osakasgolfista eikä junnujen puoli-ilmaisista treeneistä (joita yleensä vielä joku muu subventoi…). Osakkaaksi pääseminen edellyttää paitsi osakkeen ostamista myös vuotuisen vastikkeen maksamista. Siihen se halpuus sitten keskimääräisellä osakaspelaajalla loppuukin. Siihen nähden niitä halvempia liikuntalajeja löytyy pilvin pimein.
KL:n kommenttiin: ”Miksi kummassa juuri golfin pitäisi saada 10% nuorista pariinsa?” vastaisin seuraavasti: Mikäli saamme kolminkertaistettua ikäryhmän 5-19 vuotiaiden tulokkaiden määrän, antaisi se jatkuvuutta pelaajiin. Golf alkaa ukkoutua ja akkautua ja siksi menettää puolestaan vanhemmasta päästä aktiivigolffareita. Korvaavia golfiin jääviä pelaajia menetysten kattamiseksi tarvitaan.
Et ymmärtänyt pointtiani. Kysin miksi juuri golfin pitäisi saada 10% nuorista ihmisistä harrastajikseen, kun nuorista kuitenkin vain pienehkö osa harrastaa säännöllistä liikuntaa ja niitä liikuntalajejakin on kymmeniä erilaisia, jotka kaikki haluavat omat kymmenen prosenttiansa. Jokainen lajiliitto haluaa jatkuvuutta ja lisää nuoria, siinä ei ole mitään uutta ja ihmeellistä. Nuo odotukset vain perustuvat jatkuvan kasvun utopiaan ja siksi jäävät täyttymättä. Jos kaikista Suomen nuorista 3,5% harrastaa golfia, on se minusta jo varsin suuri määrä, liikuntaa harrastavistahan tuo taitaa olla jo liki 10%.
Gloffare puhui osakasgolfista eikä junnujen puoli-ilmaisista treeneistä (joita yleensä vielä joku muu subventoi…). Osakkaaksi pääseminen edellyttää paitsi osakkeen ostamista myös vuotuisen vastikkeen maksamista. Siihen se halpuus sitten keskimääräisellä osakaspelaajalla loppuukin. Siihen nähden niitä halvempia liikuntalajeja löytyy pilvin pimein.
Osaan lukea ja luinkin. Edelleen se on yksi halvimmista vastikkeen maksamisen jälkeenkin. Edelleenkään se ei ole halvin. Ja minäkin puhun osakasgolfista, junnuillehan laji on liki pelkkää tuloa.
Noin 100€/kk rajattomalla käyttöoikeudella mistä tahansa harrastamisesta vie sen halvimpien joukkoon
Yksi uusi vaihtoehto on osakkaiden vapauttaminen hoitovastikkeista (mutta ei rahoitusvastikkeesta). Hoitokuluista vastaavat kentän RY-jäsenet ja vieraspelaajat jotka maksavat GF hinnaston mukaan 9-18 reikäisen kentän pelikierroksista (mutta par 3 kentät + letkeää menoa ilman maksua). Tämä ainakin nostaisi osakkeen ostohaluja sekä panisi yhtiöt markkinoimaan palvelujaan
Yhtiöt markkinoivat nyt jo palvelujaan, mutta käyttäjiä ei vaan mitenkään voi riitää tuohon järjestelmään. Meillä pitäisi olla nykyisten pelaajien lisäksi noin 300.000 ”koditonta” pelaajaa maksamassa kertamaksuja kentille että yhtälö toteutuisi, tai sitten GF 120€, jolloin kukaan noista ei enää pelaisi sitä kierrostakaan.
Suomalainen järjestelmä pakkovastikkeineen on yksi parhaista maailmassa. Valitettavasti se on saatu rikottua median ja muun julkisen loanheiton myötä ja siksi nähdään vaikeuksia tulevaisuudessa. Muutamat äänekkäät tasaisin välein nostavat niin pakkovastikkeen kuin liiton jäsenmaksunkin (vallan 30€) suureksi möröksi lajin parissa, vaikka todellisuudessa ne eivät sitä 95%:lle pelaajista ole vähimmässäkään määrin.
Osakkeiden haluttavuutta pitää pystyä lisäämään, oli niiden hintataso mikä tahansa. Se tapahtuu tekemällä hyviä asioita ja saamalla kentät täyttymään, jolloin tila hiljalleen loppuu ja osakkuus palaa alkuperäisen ajatuksensa muotoon vastuun ja oikeuksien tasapainossa. Tuohon tarvitaaan ehkä sellainen 20.000 pelaajan kasvu, joka on aika paljon vähemmän kuin 300.000. Loppu hoituu sukupolvenvaihdoksella kun junioreita kasvaa enenevässä määrin kulkemaan vanhempiensa jalanjälkiä lajin parissa
ts kirjoitti: Osakkeiden haluttavuutta pitää pystyä lisäämään, oli niiden hintataso mikä tahansa. Se tapahtuu tekemällä hyviä asioita….
Kyllä vaan, mutta mitähän ne hyvät asiat voisivat olla? Eivät taida riittää jo kokeillut kultakortit, perhealennukset, etuoikeudet aikavarauksiin ja vieraiden tuontiin yms.
Riittävä houkutin voisi olla mm. se, että golfyhtiö sitoutuu lunastamaan osakkeen (vastikkeetta) esim. 3-5 vuoden omistamisen jälkeen. Näiden yhtiölle lunastettujen osakkeiden pelioikeuksia yhtiö voi sitten itse vuokrata eteenpäin (tai panna osake myyntiin jos kysyntää on).
Todettakoon KL:lle että parin tyttärenpoikani jääkiekkoharrastus junioritasolla (toki junnujen sm-seurassa/liigassa) maksaa heille itselleen n. 2.500 €/kausi/nuppi. Toiselta pojalta kului omaa rahaa (=vanhempien ym.) pelkästään mailoihin noin 1.000 €/viime talvi..ne tuntuvat olevan herkkiä katkeilemaan ja maksavat kuulemma n. 200 €/kpl. Näistä minulle kerrotuista kustannuksista olen päätellyt että kiekon pelaaminen tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin golfaaminen.
Enkä ryhtyisi saivartelemaan junnupelaajan osakkuudesta. Useimmilla kentillä kaikki koululaiset pääsevät pelaamaan edullisesti koko kauden, käytännössä yhden katkenneen jääkiekkomailan hinnalla. Ja, kannatan ehdottomasti nuorten edullista pelimahdollisuutta.
Calex
ts kirjoitti: Osakkeiden haluttavuutta pitää pystyä lisäämään, oli niiden hintataso mikä tahansa. Se tapahtuu tekemällä hyviä asioita….
Kyllä vaan, mutta mitähän ne hyvät asiat voisivat olla? Eivät taida riittää jo kokeillut kultakortit, perhealennukset, etuoikeudet aikavarauksiin ja vieraiden tuontiin yms
Ei hyvät asiat ole taloudellisia etuja vaan viihtyvyyttä ja halua olla kentällä ja yhteisön osa. Täytyy todella ihmetellä että osa tuntuu laittavan kaikelle hintalapun ja tutkii etuja vain rahan kautta.
Kun haluttavuus syntyy toiminnasta ja viihtyvyydestä, seura ja kenttä täyttyvät ja pelaamisen varmistaminen onnistuu vain ostamalla osake, koska vuokramarkkinat ehtyvät. Meillä taisi olla eilen enää muutama pelioikeus vapaana ja ensi viikolla varmaan menevät viimeisetkin. Niiden osalta siis kysyntä jo ylittää tarjonnan ja pelaajamäärän kasvaessa tilanne kiristyy entisestään
Kyllähän yhteisöllisetkin asiat – sisältäen myös avoimuuden, salailemattomuuden, avoimen keskustelun esim. osakasforumissa jne. – voivat olla hyviä etuja jos ne ovat olemassa käytännössäkin, mutta nekään eivät poista vastikevelvollisuuteen liittyvää riskiä niin kuin lepäämään jättämisen mahdollisuus.
Osakkeiden nykyinen matala hintataso kertoo osakkuuden houkuttelevuuden tasosta, syynä paljolti tuo riski.
Monien, minunkin, vuosien varrella monesti ehdottama lepäämään jättäminen eli vastikevelvollisuuden poistaminen/lieventäminen poistaisi osakkuuteen liittyvää riskiä ja siten lisäisi osakkuuden houkuttelevuutta.
Vastikepakko myös mahdollistaa väärinkäytöksiä (esim. Kotojärvi) ja median kohujuttuja. Sekä kannustaa osakkeiden siirtymistä hämäriin, jopa rikollisiin käsiin.
Jos kenttäyhtiön sallitaan myydä lepäämään jätettyjä pelioikeuksia osakkaiden hyväksymään hintaan jne, tämä vähentäisi kenttäyhtiön riskiä osakkaiden kannalta hyvällä tavalla. Pitäisi siis aina muistaa että kenttäyhtiö on olemassa osakkaitaan varten eikä toisin päin.
Kyllähän yhteisöllisetkin asiat – sisältäen myös avoimuuden, salailemattomuuden, avoimen keskustelun esim. osakasforumissa jne. – voivat olla hyviä etuja jos ne ovat olemassa käytännössäkin, mutta nekään eivät poista vastikevelvollisuuteen liittyvää riskiä niin kuin lepäämään jättämisen mahdollisuus.
Mutta kun juuri tuo kysyntä luo lepäämään jättämisen mahdollisuuden, vaikka sitä ei missään luekaan. Se luo sen sitä kautta, että osakas saa pelioikeuden aina menemään vuokralle, koska halukkaita ottajia on yli tarjonnan. Näin rakentuu terve kuvio tuolle eikä mitään erillisiä säätöjä tarvita. Parhaimillaan tuosta lepäämään jättämisestä saa vielä yli 10% tuotonkin sijoitukselleen.
Mutta kun juuri tuo kysyntä luo lepäämään jättämisen mahdollisuuden, vaikka sitä ei missään luekaan. Se luo sen sitä kautta, että osakas saa pelioikeuden aina menemään vuokralle, koska halukkaita ottajia on yli tarjonnan. Näin rakentuu terve kuvio tuolle eikä mitään erillisiä säätöjä tarvita. Parhaimillaan tuosta lepäämään jättämisestä saa vielä yli 10% tuotonkin sijoitukselleen.
Jos lepäämään jättämisen mahdollisuus on mustalla valkoisella, se poistaa riskiä varmemmin. ”Lepäävä” osakas voi valitakin lepuuttamisen ja vuokraamisen välillä.
Jos lepäämään jättämisen mahdollisuus on mustalla valkoisella, se poistaa riskiä varmemmin. ”Lepäävä” osakas voi valitakin lepuuttamisen ja vuokraamisen välillä.
Käytännössä vain sellaisilla kentillä missä kysyntää ei riitä. Silloin kun asiat ovat kunnossa ja jonoa riittää, ei toteutustavalla ole merkitystä. Sen sijaan iso kysyntä nostaa osakkeen hintaa jollain aikavälillä, jota lepuutusmahdollisuus ei tee.
Kysynnän luominen on aktiivista ja myös aktivoivaa, haastavaakin varmasti. Lepuuttamisen mahdollisuus taas passiivista ja passivoivaa… helppoa toki
Kysynnän luominen on aktiivista ja myös aktivoivaa, haastavaakin varmasti. Lepuuttamisen mahdollisuus taas passiivista ja passivoivaa… helppoa toki
Miksei voisi tehdä molempia? Millä tavalla lepuuttamisen mahdollisuus vähentää yhtiön muita mahdollisuuksia tehdä osakkeen omistamisesta houkuttelevaa?
Käytännössä vain sellaisilla kentillä missä kysyntää ei riitä. Silloin kun asiat ovat kunnossa ja jonoa riittää, ei toteutustavalla ole merkitystä. Sen sijaan iso kysyntä nostaa osakkeen hintaa jollain aikavälillä, jota lepuutusmahdollisuus ei tee.
Lepuutusmahdollisuudella on osakkuusriskin vähentämisen kautta kysyntää (ja hintaa) nostavaa vaikutusta.
Jos lepuutusta ei ole, voisi kysyäkin ovatko kaikki asiat kunnossa. Lepuutusmahdollisuus tavallaan on osakkaalle vakuutuskin; hyvä osakasetu tämäkin.
-
JulkaisijaArtikkelit