-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nyt tulee tekstia joka varmaankin nostaa monen golffarin karvat pystyyn, mutta ei anneta sen hairita… Olen asunut viimeiset parikymmenta vuotta ulkomailla ja pelannut golfia jo ennen sita hyvan aikaa Suomessakin. Talla kertaa asun Aasiassa. Tasuri on kymmenen, ollut jo pidempaan kuin kehtaan tunnustaakaan. Minusta on aina kivaa pelailla maanmiesteni kanssa, puhuu samaa kielta ja muutenkin yhteisia puheenaiheita loytyy. Eras seikka on ns pistanyt silmaan ja joskus vahan ihmetyttanytkin. Puhun nyt tasoisistani pelureista ja singelitasureista. Just viime viikonloppuna pelasin parin suomalaisen kanssa ja koska aina pienta panosta mukana, selvitettiin tasurit ennen kierrosta. Toisella oli 5 ja toisella 8. Pelimiehia siis. Totuus oli kylla vahan toinen. Kumpikin pelasi yli 90 ja ei ollut kivaa kellaan kun naama mutrulla alkoi kavereille tulla tuplia ja triploja helpoillakin vaylilla. Tama ei suinkaan ollut ensimmainen kerta kun koin samansuuntaista golfia. Kierroksen aikana selvisi etta golfia oli pelattu alle 5 v, tosin innokkaasti joka kesa ja entisia mestistason urheilijoita. Kaikkea ei voi laittaa pelaamattomuuden ja uusien kenttien piikkiin. Itse pelaan normaalisti 80 ja 90 valiin, harvoin alle 80 ja harvoin yli 90. Samoin monet muutkin pelikaverit, esim engelsmannit ja amerikkalaiset kaverini pelailevat aika hyvin tasurinsa ilmoittamalla tasolla. Mistahan tama johtuu ? Ovatko Suomen kentat helppoja saavuttaa alhainen tasoitus vai onko tasoitusjarjestelma liian laskevapainotteinen ? Ei ole hyva systeemi sellainenkaan jossa golffari asettaa taitoihinsa nahden liian suuria vaatimuksia itselleen. Miksi uhrata aikaa harrastukseensa ja tulla pettyneena ja vihaisena itselleen, kun ei peli ole lahellekaan tasurinsa edellyttamaa.
Kyllä tuo sama ilmiö on ollut itsellä mielessä.
Suomessa pelataan yleisesti aika lyhyitä kenttiä, väyläruoho on pitkähköä ja griinit hitaita.
Nuo kaikki yhdessä saavat aikaan sen, että tuloksiin yleensä muutama ylimääräinen lyönti per kierros tahtoo tulla. Tilanne tietty vielä korostuu, kun takana oleva peliura on lyhyt, eikä sitä kautta hankittua kokemuspohjaista sopeutumiskykyä löydy.Sama ilmiö on huomattu täälläkin; ulkomaalaiset kaverit ovat selvästi parempia kuin suomalaiset vastaavilla händäreillä. Ongelma voidaan huomata myös tarkastelemalla esim. amatöörien EM-kilpailuiden tai vaikkapa Copa del Jerezin tulosluetteloa – ulkomaanelävä plusykkösen händärillä scooraa pääsääntöisesti suomalaista paremmin!
Asiastahan voidaan vääntää (ja on väännettykin) loputtomiin, mutta kyllähän totuus on se, että meikäläinen tasoitusjärjestelmä on lapsenkengissä ja perustuu pelkästään pelaajien omaan (hyvään tai pahaan)tahtoon. Tarkoittaa siis että Suomessa ihminen voi pelata juuri sellaisella tasoituksella kuin haluaa – tasoitus siis kuvastaa haltijansa haluja ja toiveita, ei taitoa. Tasoituksen manipulointi tapahtunee yleensä joko jättämällä ilmoittamatta nostavat/laskevat kierrokset kotiseuraan tai ’tehtailemalla’ tarkoituksiin sopivia kortteja kotiseuralle jätettäviksi.J-P
PS. Ja ennen kuin kukaan isommin alkaa tästä kommentista keuhkoamaan, todettakoon kaksi asiaa: 1. Järjestelmän lapsenkengistä – mulla on sekä suomalainen että espanjalainen lisenssi(lue:händäri) ja se espanjalainen tällä hetkellä 11% suomalista korkeampi, ilman kummankaan manipulointia ja 2. tasoitusten manipuloinnista – molempia edellämainittuja tapoja olen itse nähnyt käytettävän.
PPS. Suomalisilla kentillä ei ole paskankaan tekemistä tämän ongelman kanssa.J-PS kirjoitti: (12.12.2006 18:37:23)
PPS. Suomalisilla kentillä ei ole paskankaan tekemistä tämän ongelman kanssa.On sillä sen verran, että kun 12 händärillä pelaava ei tahdo päästä keskimittasia nelkkuja kahdella päälle, nin vaikee on tulosta painaa alle 90. Täällä pohjosessa taas tuota mittaongelmaa ei monellakaan esiinny. Täältä kun ei tahdo montaa yli 6km kenttää edes (vahvaa pelkoa herättävältä) backtiiltä löytyä. Tuohon kun lisätään noin 42 puttia / kierros verrattuna kotimaan 34-36 putin rundeihin nin valmista tuli.
Siis tämä kirjoitukseni koskee tuota ’turistiluokkaa’ jonka kanssa tulee useampi viikko vuodessa pelailtua.
Muuten oot J-P kyllä oikeassa ja varsinkin tuon kilpaosastomme suhteen. Mutta kyllä sielläkin alustaan tottumisella tuntuu olevan varsin suuri merkitys, eikä näytä tapahtuvan hetkessä tuo.
Nii.. unohtu tosta edellisestä, että kun tuossa verrataan noita pituuksia, niin täytyy ottaa tietty slopet huomioon.
Suomalainen noin 5400m pitkä kenttä antaa 10 hcp.llä 12 lyöntiä ja espanjalainen 6032m pitkä 10.
Cr luvut vastaavasti 72,1 ja 71. Kyllä noista eroja syntyy händärien ja pelin suhteeseen.
Ooon kuullu että tuollal hispaniassa o suomipoikalomakohteissa monasti tasuutusraja 27. Onko näillä asioilla mitään tekemistä toistensa kanssa? En tosin tiijä kuin hanakasti korttia vaaditaan.
ts puhuu 100% asiaa! Nimenomaan tuostahan se ero tulee: suomalainen alhaista tasoitusta ’tukeva’ järjestelmä (sekä pelaajien tasoituksen määräytymisessä että kenttien ’ratingissa’) ja ’helpot’ peliolosuhteet kentillä (pitkähkö väyläruoho, lyhyet raffit ja hitaat greenit). Siihen kun lisätään talven vähäiset pelit, niin nämä kaikki yhdessä kyllä tuhoavat lomaturistin tuloksen teon aika lahjakkaasti.
Lisäksi tuntuu, että suomalaisilla tasoitusluku on jotenkin statuskysymys erityisen paljon. Aina kysellään kaverilta tasoitusta ja kehuskellaan omalla pienemmällä tasurilla (jos näin sattuu olemaan, isommasta ollaan luonnollisesti hiljaa). Helppo systeemi mahdollistaa kyllä pelurille tasoituksen ’laskemisen’ aina vaikka nelosen pintaan asti, mikäli näin itse haluaa. Pelataan vain vähän ’harkkakierroksia’ kavereiden kanssa.
Olenkin aina itse todennut, että kunnioitan 3 tasoituksella pelaava tuplasti enemmän kuin 4 tasurilla pelaavaa kaveria (vaikka välissä ’vain’ yksi lyönti), nimittäin tuossa kohtaa tasoitusryhmä muuttuu ja tasurin laskeminen vaikeutuu huomattavasti (0.1 muutos per lyönti ja vain kilpailutulokset huomioidaan).Anyway, siinähän se.
T: Ikuinen hcp 4 jo viime vuosituhannelta…
Ei nosta karvoja pystyyn, on nimittäin tuttua itsellekin. Varsin monella, urheilullisen oloisella, 30-40 vuotiaalla kaverilla tuntuu olevan liian kiirettä, niin työn, perheen kuin harrastustenkin kanssa. Kova urheilutausta on auttanut saamaan pelitasoituksen singeliin. Siihen tavoite sekä harjoittelu on loppunut ja harrastus jatkunut pelkästään pelaamisena. Usein samat kaverit jaksavat vielä rementää että harjoitteleminen on turhaa. Vai, onko kukaan sattunut kuulemaan, kuinka viime tingassa tiiauspaikalle saapuva kavereri kehuskelee: ’vain lahjattomat harjoittelee’ jne? Sitten kun saadaan muutama väylä korttiin, niin tuleekin hiljaisempaa.
Väittäisin että eniten tulosta heikentää (ja tietysti vastaavasti parantaa) lähipeli ja erityisesti putit. Olen itse sen verran keskinkertainen pallonlyöjä että runsas lähipelin harjoittelu on ainoa keino pitää tasoitus edes kympin pinnassa. Kaikeksi onneksi minusta juuri puttaaminen ja muukin lähipelaaminen on kaikkein hauskin osa golfia. Niitä on mieluisaa myös harjoitella. Kun käyn kymmenen kertaa kentällä, niin varmasti 5-6 kertaa niistä tyydyn ainoastaan puttailemaan ja chippailemaan. Mutta, on siinä sekin hyvä puoli että päivän golf-annoksen saa mainiosti jo tunnin tahkoamisella. Näin riittää paremmin aikaa muuhun tekemiseen. Voin suositella samaa taktiikkaa muillekin ajan puutteesta kärsiville golfareille.
Sekin saattaa joillakin pelaajilla vaikuttaa pelitasoon, että pelataan lähes ainoastaan omalla kotikentällä. Siellä osataan ja saadaan tasoitus alas, mutta vieraskentilllä tulee totuus pelitaidoista vastaan. Puhumattakaan jos kohdalle osuu hieman normaalia livakammat greenit. Näitä kolmen, jopa neljän putin selityksiä kuulee hieman turhankin usein.
Eihän tällaisesta ’alisuorittamisesta’ ole juurikaan haittaa fiksujen pelimiesten kesken. Sellaista aina joskus sattuu ja turha siitä on kenenkään murjottaa. Hän joka putsaa skinit tarjoaa pelin jälkeen kierroksen porukalle ja kortit heitetään roskikseen.
Näistä tasoituksista ja niiden oikean(oikeuden?)mukaisuudesta täällä on jo väännetty niin monta eri juttua ,notta on hämmästyttävää kuinka monta juttua niistä vielä tullaan vääntämään. Tässä keskustelunavauksessa ei ole siitä kyse, mutta siis ihan yleisesti puhun siis. Heetkinen… Voiko sanoa, että puhun jos kirjoittan… Hmm…
Mutta siis, oli järjestelmä sitten mikä tahansa, tasoitus oikeudenmukainen, todellisuutta vastaava, tai ei. Tai mitä sitten kukakin haluaa asian tulkinnalla haluta, niin yksi kuukauden-, ellei jopa vuoden parhainta pointteja:
expat kirjoitti: (12.12.2006 17:46:01)
Ei ole hyva systeemi sellainenkaan jossa golffari asettaa taitoihinsa nahden liian suuria vaatimuksia itselleen. Miksi uhrata aikaa harrastukseensa ja tulla pettyneena ja vihaisena itselleen, kun ei peli ole lahellekaan tasurinsa edellyttamaa.Duffalo Bill, HCP 4 kirjoitti: (12.12.2006 20:34:29)
Olenkin aina itse todennut, että kunnioitan 3 tasoituksella pelaava tuplasti enemmän kuin 4 tasurilla pelaavaa kaveria (vaikka välissä ’vain’ yksi lyönti), nimittäin tuossa kohtaa tasoitusryhmä muuttuu ja tasurin laskeminen vaikeutuu huomattavasti (0.1 muutos per lyönti ja vain kilpailutulokset huomioidaan).T: Ikuinen hcp 4 jo viime vuosituhannelta…
Sori, Duffalo, mutta tasoitusryhmä muuttuu 4 ja 5 välillä eikä 3 ja 4. Tasoitusryhmä 1 on 4,4 ja alle.
Miten kummassa et ole sitä huomannut, vaikka itsekin pelaat 1-ryhmässä….?
Noiden kenttien vaikutuksesta suomalaisten tasuriin sanoisin sen verran, että jostain kumman syystä meillä ei slopea määritettäessä huomioida väyliä ympäröiviä metsiä käytännössä lainkaan. Jossain Vihdissä ja Rinkussa saa roiskia draivinsa lähes minne vain ja aina on pallo pelissä. Sitten kun menee Taliin, Nordcenteriin tai Paltamoon, niin vähintään joka toisella väylällä pallo on näillä roiskijoilla metsikössä ja joka kerta vähintään yksi lyönti lisää plakkariin. Slopessa tämä ei kuitenkaan näy kuin lyönnin tai kahden verran.
Pelityyli vaikuttaa myös. Oman näkemykseni mukaan meillä on tapana ihannoida sitä kerran kierroksella onnistuvaa pitkää draivia, kun taas kehittyneemmissä golfmaissa pyritään pysymään väylällä ja pitämään pallo pelissä. Tuloksen jokainen näkee omista tilastoistaan….
Ja siitä J-P:n mainitsemasta plusykkösen tasurilla pelaavasta uskallan väittää, että sillä tasurilla pelaavat niin suomalaiset kuin ulkomaalaisetkin amatöörit ovat taidoiltaan täysin vertailukelpoisia, ei se tasuri muuten siellä plussassa huitelisi. Alaspäin tulevat menneen talven lupaukset ovat sitten eri asia.
NimetönHere we are..
Hienoa että on helppotulkita duffalon viestiä tahallaan väärin.
Toisaalta en nähnyt duffalon puhuvan kuin kokonaisluvuista…
Samaa katselin… ei tainnut Duffalo puhua tuossa takoituksessa / yhteydessä tuon 3 ja 4 erosta. Kolmoseen täytyy pelata aika monta onnistunutta kisakierrosta pienellä kertapudotuksella verrattuna neloseen.
iikka kirjoitti: (12.12.2006 22:07:23)
Here we are..Hienoa että on helppotulkita duffalon viestiä tahallaan väärin.
Toisaalta en nähnyt duffalon puhuvan kuin kokonaisluvuista…
On se hyvä, että näkö on sentään tallella, kun ymmärrys puuttuu.
Oletko siis sitä mieltä, että tasoitusryhmä muuttuu kolmosen ja nelosen välissä? Siihen ja vain siihen otin kantaa, en siihen miten vaikeaa on tasurin pudottaminen kolmoseen tai neloseen enkä mihinkään muuhunkaan. Voisitko suuressa viisaudessasi kertoa minulle, missä kohtaa tulkitsin Duffalon viestiä väärin?
Ja sieltä pyöristyksen maailmasta pikku vihje: 4,4 pyöristyy neloseen ja 4,5 vitoseen. Jos joku sitten haluaa kehuskella tasurinsa olevan 4 vaikkapa 4,9 tarkalla händärillä, niin se tietenkin voi johtaa väärinymmärryksiin puolin ja toisin.
KL kirjoitti: (12.12.2006 22:02:18)
Noiden kenttien vaikutuksesta suomalaisten tasuriin sanoisin sen verran, että jostain kumman syystä meillä ei slopea määritettäessä huomioida väyliä ympäröiviä metsiä käytännössä lainkaan. Jossain Vihdissä ja Rinkussa saa roiskia draivinsa lähes minne vain ja aina on pallo pelissä. Sitten kun menee Taliin, Nordcenteriin tai Paltamoon, niin vähintään joka toisella väylällä pallo on näillä roiskijoilla metsikössä ja joka kerta vähintään yksi lyönti lisää plakkariin. Slopessa tämä ei kuitenkaan näy kuin lyönnin tai kahden verran.No juu ja niin no. Noniin. Tuo Kotojervi taitaapi olla saman mittainen kuin kotikenttäni vanha ysi. Slouppia Kotojervi antaa 5 lyöntii vähempi. Oliskohan tuolla Hugolla enämpi puita pelissä? Vai johtuuko tää sittenkin siitä että parlukemaa kotikenttäni vanhalla ysillä on neljä vähemmän? 😉 Niin no.
Been there, done that…
Kun pelaa paljon yhtä kenttää niin sen oppii läpikotaisin. Ja kun sattuu vielä kilpailemaan kotikentällään, muttei muualla, niin händäri painuu väkisinkin alemmas kuin eri kentillä pelattu keskiarvo edellyttäisi. Ei voi itse valita sitä.Pitäisi kyllä pelailla enempi erityyppisiä kenttiä jottei pelitaidot yksipuolistu liikaa. Varsinkin nuppipuolen treenaus jää aika vähälle tutulla kentällä.
Green feet alas ja vaihtopäivät kunniaan!!!
Minä ymmärsin kyllä ton Duffalon pointin seuraavasti: jos pelurin händäri on esim. 4.6, niin 4.4 tasuriin (pyöristyy neloseen) riittää kun pelaa lyönnin alle tasoituksensa, mutta jos haluaa päästä kolmosen händäriin (esim 3.4) niin se on tehtävä about kymmenen kertaa… tai sitten vaihtoehtoisesti kerran kymmenen alle, mutta taatusti ero on suurempi kuin 4 ja 5 tasoitusten välillä.
Parti kirjoitti: (12.12.2006 23:07:02)
Been there, done that…
Kun pelaa paljon yhtä kenttää niin sen oppii läpikotaisin….…Pitäisi kyllä pelailla enempi erityyppisiä kenttiä jottei pelitaidot yksipuolistu liikaa. Varsinkin nuppipuolen treenaus jää aika vähälle tutulla kentällä.
Green feet alas ja vaihtopäivät kunniaan!!!
Parti puhuu asiaa! Minusta juuri mielenkiintoisinta on lähteä tutustumaan uuteen kenttään ja lisäsäväyksen antaa kisasuoritus ihan uppo-oudolla kentällä. Siinä on pakko käyttää aivojaan ja miettiä pelitaktiikkaa oikein huolella, koska tietää vain sen, minkä silmät paljastaa – joskus jopa sekin pettää… 😉
Itse olen tämän viiden kauden ’golfurani’ aikana, joista kaksi vajaata, varmuudeksi pelannut kolmessa eri kotiseurassa, joissa kaikissa on ollut kaksi 18-reikäistä kenttää. Siinä on voinut pitää mielenkiintoa yllä – vuokrapelioikeuden iloja! Golfpisteen korttia on myös tullut hyödynnettyä ja kaikki kutsut on yleensä otettu vastaan. Tasuri ei ole ’uran’ aikana roimasti pudonnut – yhtenä kesänä itse asiassa vain nousi – mutta olen kestänyt tämän takaiskun kuin nainen vain voi! :o)
expat kirjoitti: (12.12.2006 17:46:01)
Kaikkea ei voi laittaa pelaamattomuuden ja uusien kenttien piikkiin. Itse pelaan normaalisti 80 ja 90 valiin, harvoin alle 80 ja harvoin yli 90. Samoin monet muutkin pelikaverit, esim engelsmannit ja amerikkalaiset kaverini pelailevat aika hyvin tasurinsa ilmoittamalla tasolla. Mistahan tama johtuu ?En ymmärrä, kuinka yhden kierroksen pelituloksen perusteella voi päätellä yhtään mitään kenenkään tasoituksesta. Ei juolahtanut mieleen, että engelsmanni- ja amerikkalaiskaverisi voivat ylläpitää pelituntumaansa läpi vuoden. Täällä härmässä pelaamiseen tulee helposti puolen vuodenkin mittainen tauko. Lyöntituntumaa voi toki ylläpitää hallisssa hakkaamalla, mutta aika pieni vähemmistö viitsii. Jos on lopettanut pelaamisen syyskuussa, eikä ole koskenutkaan mailoihinsa, voi joulukuun alun kierrokselta odottaa ihan mitän vain, etenkin jos pelivuosia on takana vasta viisi.
Sen sijaan mielestäni lyöntitaito kavaltaa kyllä usein aika nopeasti onko tasoitus oikeansuuntainen. Et puhunut siitä mitään. Tästäkin on tietysti poikkeuksia. Hyvänkään lyöntitekniikan taitajaa ei välttämättä huvita panostaa lähipeliin tai vastaavasti kauhea kuokkija on hankkinut erinomaisen chippi- ja puttitaidon.
Jos ottaa tosimielellä osaa tasoituskilpailuihin ja häviää jollekin händärihuijarille, ymmärrän katkeruuden, mutta mitä helkkarin haittaa siitä on, että joku pelaa liian pienellä tasoituksella? No joo, myönnän joskus itsekin sadatelleeni jonkin hitaasti etenevän ryhmän perässä, jolle ei pelkästään ole sattunut vain huono päivä. Minulle golfissa suurin haaste on kuitenkin oma päänuppi. Kilpailen 90-prosenttisesti vain itseäni vastaan. Masokistisena luonteena olen antanut tasoitukseni pudota aivan liian alas. Ehkä meitä on suomalaisissa liian paljon.
Tasurin ’oikeellisuus’ riippuu erittäin paljon myös pelitavasta.
Tosin mitä pienempi tasoitus on niin todennäköisemmmin sitä pelaa tasoituksen mukaan.
Itsellä on se tyyli pelata sellainen että en turhia varmistele.
Kierrokselta voi ysi mennä helposti 18 yli ja toinen vain 2 yli.Ajatellaampa paria kierrosta:
Jos keväällä saisi koko kierroksen pulkkaan niin siinä kyllä händäri putoasi kerralla roimasti.
Sitten seuraavalla jos tulisi mukaan normaalit hasardit niin eihän sitä oltaisi taaskaan
lähellä tasoitusta.Ekalla kierroksella kommentit pelaajilta olisi: Händäri huijari tuokin on. Vai mitä KL;)?
Toisella kierroksella kommentit kuuluisivat jotenkin näin: Bingostako tuo on händärinsä saanut?Toki voisihan sitä pelata seiftiä ja nakutella kierrokset toistuvasti hieman alle 90 mutta
ei sitten tarvitsisi kuusseiskasta haaveilla.Prboy kirjoitti: (13.12.2006 8:20:49)
…, mutta mitä helkkarin haittaa siitä on, että joku pelaa liian pienellä tasoituksella?Sutijoiden keskuudessa ei yhtään mitään. Vasta kun tasoituksella alkaa olla merkitystä eli sillä haetaan vaikka paikkaa johonkin karsintaan, on tuollainen huijaus haitallista.
Olisi kiinnostavaa tietää, mihin tämän expatin oma tasoitus perustuu ja kuka sen oikeellisuudesta vastaa. Jos tulokset vaihtelevat välillä 80-90, Suomessa käytössä olevan järjestelmän puitteissa hän näyttäisi pelaavan suunnilleen joka toisen kierroksen bufferiin tai paremmin.
Jotenkin kuulostaa lomareissuilta tutulta tällainen tyyppi, jonka tasoitus on jo vuosia ollut jossain kympin tietämillä. Hän ujuttaa itsensä mukaan turistikentillä juuri turistien peliryhmiin ja ennen kaikkea rahapeleihin, ja jos sellaista ei muuten synny, itse ehdottaa sellaista parin ’huonosti’ menneen reiän jälkeen, ja pelaa sitten suureksi hämmästyksekseen loput reiät suunnilleen parissa. Kilpailuihin hän ei osallistu koskaan.
Jos vetoja ei synny, kaveri häipyy kiireisiinsä vedoten viimeistään ysireiällä, mutta yllättäen onkin taas hetken päästä jonkun toisen turistiryhmän mukana ykkösellä ehdottelemassa pientä silveriä. Koko kahden viikon loman aikana häntä ei vahingossakaan näe pelaamassa paikallisten kanssa, vaikka hän on asunut seudulla jo vuosia. Miksiköhän?Prboy kirjoitti: (13.12.2006 8:20:49)
mutta mitä helkkarin haittaa siitä on, että joku pelaa liian pienellä tasoituksella?
Isommalla händärillä pelaavaa harmittaa kun jollain on häntä parempi tasoitus ’epäoikeutetusti’. (hänen mielestään)
Kiitos vaan kommenteista, keskustelua oli tarkoituskin herattaa. Aihe on varmaan kaluttu, mutta ainahan virtuaalimaailmaan lisaa mahtuu…
En olisi asiaa ihmetellyt yhden tai kahden tapauksen osalta mutta naita on sattunut luvattoman useasti. Ymmarran pelaamattomuuden ja uudet kentat/olosuhteet, kysyn kuitenkin onko nykyisenlainen tasoitussysteemi esim Suomessa jarkeva. Jos tasuri on vaikka 5 ja ei ymmarrettavasti paase lainkaan pelaamaan yli 6 kuukauteen, niin kuinkas kauan tarvii pelata etta on taas ns omalla tasollaan ? Onko se toukokuu vai kesakuu tai vaikkapa heinakuu ? Miten verrataan vaikkapa meikalaiseen joka pelaa ympari vuoden saannollisen epasaannollisesti ?
Lyontitekniikan arvioiminen on itselleni aivan turhaa puuhaa. Otetaan aivan teoreettinen tapaus: naen videolta Arnold Palmerin svingin, enka tieda kenesta on kyse ja minulta kysytaan hanen handariaan. Suosittelisin ko herralle pron puheille menoa etta paasee green card testista lapi. Ja taallakin pain maailmaa siihen tuloskorttiin mahtuu vain numero, ei kommentteja.
Golfilla ei onneksi tarvitse leipaansa tienata (olis aika hoikka poika), mutta aina kun ns laitetaan numerolappu rintaan, v*****aa havita. Kyseessa on normaalisti vain pieni panos, mutta kun maaliin tullaan mustikkasoppaa rinnuksissa, ei ole kivaa olla viides kilpailussa jossa oli vain nelja osanottajaa. Ja tassahan ne golfissa astuvat handarit peliin.
Mutta vahan asiaakin. Meilla on kaytanto etta alle 12 tasurit pelaavat kisat takatiilta. Ei mitaan slopeja, jos olet pelimies, pitaa tulos olla sieltakin sen mukainen. Pituutta kentalle tulee reilusti yli 6 km ja kylla aina poikkeuksetta scratchin voittaja on takatiijengia. Tasurit lasketaan vain kisojen perusteella, joten singelit saavat sen aina takatiilta.
Koko taman tarinani drivena oli se valitettava toteamus etta useimpien meidan paa ei kesta pelata yli 90 kierroksia 5 tasurilla. Jos kestaa, minulla ei ole kerta kaikkiaan mitaan semmoista peliseuraa vastaan, painvastoin. Ehka suurin oppi minulle on ollut oppia huomaamaan etten ole taydellinen… mutta alkaa kertoko tata vaimolle…KL kirjoitti: (12.12.2006 21:53:39)
Sori, Duffalo, mutta tasoitusryhmä muuttuu 4 ja 5 välillä eikä 3 ja 4. Tasoitusryhmä 1 on 4,4 ja alle.Miten kummassa et ole sitä huomannut, vaikka itsekin pelaat 1-ryhmässä….?
Kaikki muut täällä tarkoitukseni ymmärsivät, vaikka myönnän ko. lauseen olleen hieman epäselkeä ja mainitsemassasi kohdassa tulkinnanvarainen. Tarkoitin sitä, että tasoituksen voi tiputtaa neloseen (eli alle 4,4) pelaamalla harjoituskierroksia vaikka kavereiden kanssa: esim. 4,7 tasoituksella 39 pistettä pelaavahan laskee tarkan tasoituksensa lukuun 4,2 (0,2×2 + 0,1×1 = 0,5 pudotus) eli nelosen tasuriin.
Kolmosen (tai alle) tasurin saavuttaminen vaatii lisäksi useita onnistuneita kilpailukierroksia, joissa tasoitus laskee vain 0,1 lyöntiä per lyönti yli 36p. Samaten tasoitus nousee aina 0,1 yli buffer zonen menneistä tuloksista (BZ 35-36p).
Toisin sanoen: mielestäni kuka tahansa voi saavuttaa tuon nelosen tasoituksen, pelaa vain tasoituskierroksia kavereiden kanssa. En väitä suoranaisesti kenenkään huijaavan, mutta onhan se peli paljon rennompaa tuttujen pelikavereiden kanssa lätkiessä kuin ventovieraiden kanssa ’kilpailutilanteessa’ (vaikkakin klubin sunnuntaikisassa).
Ja lopuksi, esim. omalla klubillani on useita kavereita, joilla tasoitus pyörii juuri noissa 3,9-4,6 lukemissa. Välillä tasoitus tippuu tuonne nelosen pintaan harkkarundilla, sitten pelataan klubikisoissa ihan törkeitä lukuja (ei lähellekään tasoitusta, tyyliin n. 90). Lukuisten kisojen myötä tasoitus nousee taas sinne yli 4,4 ja yhtäkkiä se onkin taas tippunut ’huippuharkkarundilla’ lukemaan 3,9! Ja sama uudestaan…
-
JulkaisijaArtikkelit