-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (29.9.2014 17:14:00)
Mitäs jos molemmat painaisitte ’Asiaton viesti’-nappulaa? Sitä samaa, mitä voi painaa tämänkin kohdalla.
Älä nyt, täyttä asiaahan tuo sinun viestisi oli.
Mitä tulee kysymykseen ja vertailuun Kim Ilin tasoon niin aika kaukana ollaan kaikki siitä, ihan perustuloshan Kimillä oli tuossa 38 alle parin, mikä lie tasoitus olisi, +30?
@KL, aivan totta. Tasoitus ei nousisi, jos kukaan ei koskaan pelaisi bufferiaan huonommin. Jos muutokset tapahtuisivat molempiin suuntiin hieman suuremmissa pykälissä, niin tasoitus kuvaisi tarkemmin pelipäivän kuntoa ja luultavasti vähentäisi CBA-korjaustarvetta kilpailuissa. Jos ja kun on päätetty, että EGA-tasoitus kuvaa sellaista tulosta, jonka pelaaja hyvällä pelillään voi saavuttaa, ollaan onnistuttu laatimaan järjestelmä, joka toimii oikein. Ts joskus mainitsi, että nykyinen järjestelmä tuottaa tilanteita, joissa ao. pelaaja ei ole välttämättä koskaan pelannut tulospotentiaaliinsa, jos alenevat kortit ovat tulleet kisoissa, joissa CBA on ollut miinuksella. Siinä on mielestäni pieni ristiriita, vaikkakin laskennallisesti pelaajan tulospotentiaali voi toki olla parempi, kuin, mihin hän on koskaan pystynyt pelaamaan.
Ja @Poodri Hoo tulospotentiaalilla tarkoitan sitä, millaisen kierrostuloksen pelaaja pystyy hyvin pelatessaan saavuttamaan. Laskennallisesti se tarkoittaa siis par+pelitasoitus, miniminä bufferin alin pistemäärä.
Hetkittäiset huippusuoritukset kierroksen aikana eivät kuvaa tulospotentiaalia, vaan ovat osoituksena siitä, että sattumanvaraisilla peräkkäisillä toistokokeilla itse kunkin golfvartalolla pystyy lyömään esimerkiksi kolme lpputulokseltaan onnistunutta golflyöntiä peräkkäin; avauksen, lähestymisen ja putin.
Kahdeksankymmenen toistokokeen sarjassa onnekkaita peräkkäisiä sattumia tapahtuu epämääräinen määrä, mikä asettaa raamit golfkierroksen kokonaistulokselle. Hyvä tuuri loppuu useammin, kuin kerran toistokokeen jatkuessa, jolloin mitataan riittääkö taidot ’pelastamaan’ tulospotentiaalin, elikä päättyykö kierros bufferiin vai meneekö sen ali.
MiMimmmm
haamu kirjoitti: (29.9.2014 17:42:38)
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (29.9.2014 17:14:00)
Mitäs jos molemmat painaisitte ’Asiaton viesti’-nappulaa? Sitä samaa, mitä voi painaa tämänkin kohdalla.
Älä nyt, täyttä asiaahan tuo sinun viestisi oli.
Mitä tulee kysymykseen ja vertailuun Kim Ilin tasoon niin aika kaukana ollaan kaikki siitä, ihan perustuloshan Kimillä oli tuossa 38 alle parin, mikä lie tasoitus olisi, +30?
En muista lukeneeni tällaisista suorituksista Kim Il,n kohdalta. Mutta suuri ystävämme Mao kunnostautui lajissamme huomattavan hyvin.
toveri kirjoitti: (29.9.2014 18:22:03)
MiMimmmmhaamu kirjoitti: (29.9.2014 17:42:38)
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (29.9.2014 17:14:00)
Mitäs jos molemmat painaisitte ’Asiaton viesti’-nappulaa? Sitä samaa, mitä voi painaa tämänkin kohdalla.
Älä nyt, täyttä asiaahan tuo sinun viestisi oli.
Mitä tulee kysymykseen ja vertailuun Kim Ilin tasoon niin aika kaukana ollaan kaikki siitä, ihan perustuloshan Kimillä oli tuossa 38 alle parin, mikä lie tasoitus olisi, +30?
En muista lukeneeni tällaisista suorituksista Kim Il,n kohdalta. Mutta suuri ystävämme Mao kunnostautui lajissamme huomattavan hyvin.
Mielenkiintoista, koska Maon suorituksista ei varmaan ole uutisoitu lajin parissa juuri missään, Kimin sen sijaan varsin kattavasti. Ehkä teillä punaisen jäsenkirjan porukoilla on vaan parempaa sisäpiirin tietoa ja osa länsimaisesta uutisoinnista suodatettu pois
toveri kirjoitti: (29.9.2014 18:22:03)
En muista lukeneeni tällaisista suorituksista Kim Il,n kohdalta. Mutta suuri ystävämme Mao kunnostautui lajissamme huomattavan hyvin.
Tais toi Mao kunnostautua enempi tuolla uinnin puolella.
EFC kirjoitti: (29.9.2014 18:43:38)
toveri kirjoitti: (29.9.2014 18:22:03)
En muista lukeneeni tällaisista suorituksista Kim Il,n kohdalta. Mutta suuri ystävämme Mao kunnostautui lajissamme huomattavan hyvin.
Tais toi Mao kunnostautua enempi tuolla uinnin puolella.
Joo, ykkössija vuonna 1893 miljoonien osallistujien joukossa.
Tuntuu siltä, että monella on väärä käsitys tasoituksellisen lyöntipelin tai pistebogi golfkilpailujen luonteesta. Näissä tapahtumissa on kilpailullisuus minimissään olettaen, että kilpailijoiden tasoituksen ovat EGA:n oletuksen mukaisia. Hieman mutkia oikoen EGA:n mukaan jokaisen kilpailuun osallistuvan todennäköisyys saavuttaa eri nettotulokset ovat samat. Tästä seuraa, että tällaiset kilpailut muistuttavat enemmän arvontaa kuin taitoon perustuvaa kilpailua.
Jos hieman avataan EGAn ajatusta pelaajan oikeasta tasoituksesta.
Egan manuaalista löytyvät eri händäriryhmille keskimääräiset mediaanitulokset. Lisäksi manuaalista löytyvät CBA laskennan perusteena käytettäät todennäköisyydet pelata bufferiin tai paremmin. USGA:n sivuilta löytyvästä taulukosta ’Odds of Shooting an Exceptional Tournament Score’ saadaan arviot todennäköisyyksitä pelata tasoitukseensa tai alle. USGA:n taulukkoa käytän, koska EGA:n taulukkoa ei ainakaan netistä löydy.
Otetaan esimerkiksi pelaaja jonka händäri on 22 ja oletetaan, että hän pelaa kentällä jolla hän saa slopea myös 22. Etsitään pelaajalle todennäköisyydet pelata eri pistebogitulokset ja konvertoidaan ne bruttotuloksiksi olettaen, että yhdenkään reijän tulos ei ole mennyt ns. pitkäksi.
Egan mukaan kyseisen pelaajan mediaani tulos on 30,5 bogipistettä. Lisäksi EGA:n mukaan pelaajan todennäköisyys pelata bufferiin tai paremmin on 38% (pohjoismainen versio, muualla euroopassa 41%). Eli pelaaja pelaa 32 pistettä tai paremmin 38% pelikerroista. USGA:n taulukosta selviää, että tämän tasoinen pelaaja pelaa händäriinsä tai paremmin kerran kuudesta eli 16,7%.
Nyt voimme muodostaa taulukon pelaajan todennäköisyyksistä pelata eri pistebogi/bruttotulos.
100 tai yli tai 30pbp tai huonommin
50%99 tai 31pbp
12 %98-95 tai 32-35pbp
21,33 %94 tai 36
5,56 %93 tai paremmin 37 tai paremmin
11,11 %USGAN taulukosta laskien voidaan laskea todennäköisyys pelaajalle pelata neljä kertaa peräkkäin -6 tai paremmin. 0,763% potenssin neljä. Kerran 294 miljoonasta.
Näin toimii tilastomatikka. Käytäntö onkin sitten eria asia.
Kommentteja ja virheenkorjauksia otetaan vastaan.
Statisti kirjoitti: (30.9.2014 12:06:16)
Tuntuu siltä, että monella on väärä käsitys tasoituksellisen lyöntipelin tai pistebogi golfkilpailujen luonteesta. Näissä tapahtumissa on kilpailullisuus minimissään olettaen, että kilpailijoiden tasoituksen ovat EGA:n oletuksen mukaisia. Hieman mutkia oikoen EGA:n mukaan jokaisen kilpailuun osallistuvan todennäköisyys saavuttaa eri nettotulokset ovat samat. Tästä seuraa, että tällaiset kilpailut muistuttavat enemmän arvontaa kuin taitoon perustuvaa kilpailua.[/URL]Minusta tuo vertaus ’arvontaan’ ei ole ihan relevantti. Tasoitukselliset kilpailut ovat erinomaisia ’leikinomaisia’ kisoja klubin sisäisissä kilpailuissa tai oman kaveriporukan kisoissa, jossa palkitaan se pelaaja, joka on pelannut sinä päivänä parhaiten suhteessa omaan pelitasoonsa (eli ylittänyt itsensä eniten) ja hän on sen vuoksi palkinnon ja kunnian ansainnut.
Kun nämä tasoitukselliset suffelikisat laajennetaan ’oman piirin ulkopuolelle’ ja niihin liitetään rahanarvoisia palkintoja, ei kyse ole enää ’leikeistä’ ja silloin on luonnollista, että jonkinasteinen vilppi ja händärihuijaus astuvat kuvaan mukaan – tai lievemmin sanottuna ’tasoitussuunnittelu’.
Putti-Possu kirjoitti: (30.9.2014 12:23:27)
Statisti kirjoitti: (30.9.2014 12:06:16)
Tuntuu siltä, että monella on väärä käsitys tasoituksellisen lyöntipelin tai pistebogi golfkilpailujen luonteesta. Näissä tapahtumissa on kilpailullisuus minimissään olettaen, että kilpailijoiden tasoituksen ovat EGA:n oletuksen mukaisia. Hieman mutkia oikoen EGA:n mukaan jokaisen kilpailuun osallistuvan todennäköisyys saavuttaa eri nettotulokset ovat samat. Tästä seuraa, että tällaiset kilpailut muistuttavat enemmän arvontaa kuin taitoon perustuvaa kilpailua.[/URL]Minusta tuo vertaus ’arvontaan’ ei ole ihan relevantti.
Ei se olekaan, ei sinne päinkään.
Otetaanpas mikä tahansa PGA Tourin, ET:n tai LET:n kisa, niin lähtökohtaisesti minkään kilpailun voittaja ei ole tiedossa ennen kuin kisa on pelattu. Mukana on merkittävä määrä pelaajia, joiden taidot riittävät voittoon. Niinpä kisassa mitataankin sitä, kuinka hyvin yksittäinen pelaaja kykenee saaavuttamaan oman taitotasonsa huipun juuri siinä kilpailussa.
Tasoituksellinen kilpailu ei eroa tuosta missään suhteessa, tietenkin Statistin mainitsemalla edellytyksellä, että kaikkien tasoitukset ovat kohdallaan.
Kyllä Statisti on oikeassa. Putti-Possu ja KL eivät nyt ymmärtäneet Statistin pointtia. Jos tasoitukset ovat täysin kohdallaan, niin jokaisella kilpailuun osallistuvalla on täysin sama todennäköisyys voittaa ko. kilpailu. Sitten sen kisan voittaa se, jolla sattui olemaan vaikka biorytmit parhaiten kohdallaan juuri sinä päivänä. Jos näitä kisoja pelattaisiin riittävän monta (tuhatta tai miljoonaa) kertaa, niin jokainen voittaisi keskimäärin täsmälleen yhtä usein. Siitä siis tulee Statistin käyttämä ’arvonta’ -vertaus.
MItä tulee KL:n mainitsemiin ammattilaiskisoihin, niin siellä pelaajien voittotodennäköisyydet ovat todella kaukana toisistaan (ei ole siis verrannollinen Statistin väitteeseen) eli kutsuttakoon sitä sitten vaikka painotetuksi arvonnaksi. Homma toimisi vaikka siten, että ET:n kisassa valittaisiin voittaja arvonnassa, jossa 100 arpalipussa lukee Rory ja vain yhdessä Roope, muiden pelaajien nimissä lippuja voittotodennäköisyyden mukainen määrä.
mitäpäitearvelet kirjoitti: (30.9.2014 17:09:17)
Kyllä Statisti on oikeassa. Putti-Possu ja KL eivät nyt ymmärtäneet Statistin pointtia. Jos tasoitukset ovat täysin kohdallaan, niin jokaisella kilpailuun osallistuvalla on täysin sama todennäköisyys voittaa ko. kilpailu. Sitten sen kisan voittaa se, jolla sattui olemaan vaikka biorytmit parhaiten kohdallaan juuri sinä päivänä. Jos näitä kisoja pelattaisiin riittävän monta (tuhatta tai miljoonaa) kertaa, niin jokainen voittaisi keskimäärin täsmälleen yhtä usein. Siitä siis tulee Statistin käyttämä ’arvonta’ -vertaus.
Niin. jos arvonnan muuttujaksi otetaan kunkin pelaajan päivän kunto, niin toki sitä voidaan pitää arvontana. Lottoamista useimpien kohdalla pallon lyöminen joka tapauksessa on, se kun pomppii miten pomppii. Ei tasoituksellinen kisa kuitenkaan siitä arvonnaksi muutu, että jokaisen voittotodennäköisyys teoriassa on sama. Kisaaminen on paljon muutakin kuin numero tasoituskortissa.
Ja tuntien Statistin henkilökohtaisesti, luulen aika tarkkaan ymmärtäväni mitä hän tarkoittaa ja matemaattisesti hän onkin täysin oikeassa. Mutta golf kun ei ole matematiikkaa, niin tilanne hieman muuttuu…
mitäpäitearvelet kirjoitti: (30.9.2014 17:09:17)
MItä tulee KL:n mainitsemiin ammattilaiskisoihin, niin siellä pelaajien voittotodennäköisyydet ovat todella kaukana toisistaan (ei ole siis verrannollinen Statistin väitteeseen) eli kutsuttakoon sitä sitten vaikka painotetuksi arvonnaksi. Homma toimisi vaikka siten, että ET:n kisassa valittaisiin voittaja arvonnassa, jossa 100 arpalipussa lukee Rory ja vain yhdessä Roope, muiden pelaajien nimissä lippuja voittotodennäköisyyden mukainen määrä.Tästähän ei ole kyse, vaan siitä, että niiden todennäköisimpienkin voittajien päivän kunto (ja pallon pomppiminen…) ratkaisee voittajan. Muutenhan maailmanlistan ykkönen voittaisi aina kaikki kilpailut, koska matemaattisesti hän on paras.
On myös hyvä muistaa, että todennäköisyyksillä on merkitystä ainoastaan ENNEN kutakin tapahtumaa, ei sen jälkeen.
Mä mielestäni ymmärrän statistin pointin täysin. Koska tasoitus tasoittaa tasoerot (eikös ollu hienosti muotoiltu), niin voittajan ratkaisee tavallaan arpa ja miten pallot sinä päivänä pomppivat. Näin siis keinotekoisesti tehdään kaikista yhtä hyviä pelaajia.
Tasoituksettomassa kisassa taas tasoerot jäävät voimaan ja paremmat pelaajat ovat vahvemmassa asemassa.
Kun tasoitusluvulla korjataan pelaajien taitoerot (teoriassa) samaksi, niin mielestäni statistin ajatus on mielestäni oikein. Tässä näen kaksi ongelmaa:
1. Jos kilpailun tavoite on nähdä kuka on paras pelaaja, on tasoitus ongelma. Eli tasoituksella haetaan kellä on paras päivän kunto (ja osittain tuuri).
2. Tasoitusluku on sinällään niin epävarma luku ainakin isommilla tasoituksilla. Silloin tasoitusluvun virhe voi olla isompi kuin (ainakin pienempien tasoituspelaajien) lyöntimäärien hajonta.Vantti kirjoitti: (30.9.2014 17:39:28)
Kun tasoitusluvulla korjataan pelaajien taitoerot (teoriassa) samaksi, niin mielestäni statistin ajatus on mielestäni oikein. Tässä näen kaksi ongelmaa:
1. Jos kilpailun tavoite on nähdä kuka on paras pelaaja, on tasoitus ongelma. Eli tasoituksella haetaan kellä on paras päivän kunto (ja osittain tuuri).
2. Tasoitusluku on sinällään niin epävarma luku ainakin isommilla tasoituksilla. Silloin tasoitusluvun virhe voi olla isompi kuin (ainakin pienempien tasoituspelaajien) lyöntimäärien hajonta.Ja mitä alemmas tasoituksessa mennään, sen paremmin voidaan pitää niitä kohdallaan olevina ja kisaa reilumpana. Jostain 90-luvun puolivälistä muistan kun vielä saattoi olla kisan rajana HCP 18, mutta sittemmin kisaajat vähenivät ja rajat lähtivät nousuun, että saatiin kelvollinen määrä väkeä mukaan.
Siinäpä olisikin oiva aihe pohdittavaksi, että miksi avoimiiin kisoihin osallistuminen on kokenut niin kovan hiipumisen. Tuohon aikaan tuli niitä väki pelanneeksi paljonkin, koska yleensä kisamaksu oli jopa halvempi kuin GF ja hyvällä tuurilla sisälsi vielä vähän jotain evästäkin.
Tarkennettakoon, että edesmennyt Kim Il Sung teki aikanaan yli kymmenen holaria ensimmäisellä golfkierroksellaan.Maon laji oli uinti. Putinin lienee jääkiekko ja Stubbin juoksu ja golf. Mielenkiintoista olisi tietää mikä KIS:n hcp oli hänen kuollessaan.
ts kirjoitti: (30.9.2014 18:06:45)
Siinäpä olisikin oiva aihe pohdittavaksi, että miksi avoimiiin kisoihin osallistuminen on kokenut niin kovan hiipumisen. Tuohon aikaan tuli niitä väki pelanneeksi paljonkin, koska yleensä kisamaksu oli jopa halvempi kuin GF ja hyvällä tuurilla sisälsi vielä vähän jotain evästäkin.Tässä ei ole juurikaan pohdittavaa. Sponsoroitujen kilpailujen palkinnot seuraavat tiukasti taouselämän käänteitä. Nykyisin ei tahdo löytyä firmoja, jotka lahjoittavat rahaa tai hienoja tavaroita ihan lahjoittamisen ilosta, vaan nykyisin lasketaan tarkasti lahjoitusten ja sponsoroinnin hyötysuhde (joka klubikisoissa nähtävästi koetaan varsin huonoksi).
Minäkin muistan yhden kisan Master Golfissa 90-luvulla, jossa kisamaksu oli 120 markkaa sisältäen lounaan ja normaali gf oli 200 markkaa. Lisäksi palkinnot olivat arvokkaita tavarapalkintoja. Sponsorina oli muuan urheiluvarusteita valmistava jättimäinen yritys. Eipä ole vastaavia kisoja tullut vastaan enää vuosikausiin.
Viittaan nimimerkki Jaguarin viestiin, jossa hän aika hauskasti vertaa eri maiden politiikkojen urheilusuorituksia toisiinsa. Stubbin osalta väittäisin, ettei hän kuulu ihan samaan kaartiin. Vuosi pari sitten hän ainakin nettitietojen mukaan veti täysimittaisen triathlonin todistettavasti pikkaisen alle 10 tuntiin.
En äänestä Stubbia enkä hänen puoluettaan, mutta kunnioitan tuollaista tulosta. Itsestäni arvioisin, että joku 30 vuotta sitten hyvässä urheilukunnossa ollessani täysimittainen triathlon olisi kyllä onnistunut, mutta aika olisi painunut tonne 20-24 tunnin tienoille.
Nykyäänkin onnistuisi, yhdellä yöpymisellä. Aika jotain 48 tuntia.
Nimimerkki statisti on asian ytimessä.
Tasoitussuunnittelulla kylmäverisimmästä suunnittelijasta tulee arvonnan kuumin pelaaja eikä kainalohiki pääse kumminkaan yllättämään.Kiitos qwertille . Onhan AS juossut maratonin viime viikolla tosi kovaan aikaan. Kaikki kunnia hänelle tästä. Tasoitukseen liittyen olisi kiinnostavaa tietää kuinka paljon Tuomiojan pitäisi saada maratonilla etumatkaa, jotta olisi maalissa samaan aikaan kuin Eki. Kekkonen muuten oli mestariluokan korkeushyppääjä. Suomessa pärjäämme näköjään ilman keksittyjä tuloksia ja händärihuijareillakin on tukalat oltavat…
jaguar kirjoitti: (30.9.2014 23:13:38)
Kiitos qwertille . Onhan AS juossut maratonin viime viikolla tosi kovaan aikaan. Kaikki kunnia hänelle tästä. Tasoitukseen liittyen olisi kiinnostavaa tietää kuinka paljon Tuomiojan pitäisi saada maratonilla etumatkaa, jotta olisi maalissa samaan aikaan kuin Eki. Kekkonen muuten oli mestariluokan korkeushyppääjä. Suomessa pärjäämme näköjään ilman keksittyjä tuloksia ja händärihuijareillakin on tukalat oltavat…Ja kun ET 6 tunnin etumatkan ansiosta tulisi maaliin ennen Stubbia, me juhlisimme häntä päivän parhaana juoksijana.
Tervehdys kaikille!
Uusi tällä foorumilla,mut kun on niin mielenkiintoinen ketju menossa,
niin on pakko osallistua.
Itse asiassa tässähän ei pitäisi olla mitään erikoista,mut pari kaveria
saanut valtakunnallista mainosta,hienoa.
En ensinnäkään ymmärrä,miten ylipäätään voi noin isoilla händäreillä
voittaa tuollaisia palkintoja,syyttävä sormi siis kilpailujen järjestäjille.
Ja toisekseen,eikös kilpailujännitys yleensä huononna tuloksia verrattuna
omiin tasoitus/harjoitus kierroksiin,kun kentätkin on yleensä viritetty
vaikeammaksi.
Itse tavallinen tuuppari,joka innostui golfista 2005ensimmäisenä vuotena 22.5
toisena 17 ja kolmantena alle 10,enkä ole edes lahjakas,
enkä treenannut kahta kertaa päivässä,kuin nuo n.20vuotta pelanneet
händärill 24 jotain.IHAN OIKEESTI.
Hieno herrasmiesten peli.Kiitos kommenteista.
Kirjoitukseni perustui siihen, mitä ajattelin EGA:n mukaisen tasoituksen tarkoittavan. Eli jokaisella pelaajalla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet voittaa kisa (tai jopa pelata tietty nettotulos). Yksinkertaisessa tilanteessa asia on helppo. Ajatellaan, että on kaksi pelaajaa, jotka pelaavat bruttotulokset (voi käyttää myös pistebogituloksia) seuraavilla todennäköisyyksillä.
Pelaaja A
72 25%
73 50%
74 25%Pelaaja B
73 25%
74 50%
75 25%On helppo nähdä, kun pelaaja B saa tasoitusta yhden lyönnin, on pelaajien händärit suhteessa toisiinsa kohdallaan. Tilanne mutkistuu, kun erilaisilla pelaajilla on erilaiset tuloshajonnat.
EGA:n AHR tarkistuksessahan jo käytetään arvoja, jotka ’rikkovat’ tätä ajatusmallia.
Pelaajan mediaanitulos (eli se tulos jota suurempia tai pienempiä on 50% tuloksista) ovat händäreittäin seuraavat.
<4,4 33
4,5-8 32,5
8,1-11,4 32
11,5-15 31,5
15,1-18,4 31
18,5-26,4 30,5
26,5-36 30Alle 4,4 händärin omaava pelaaja pelaa keskimäärin kolme pistettä paremman tuloksen kuin 26,5-36 händärin omaava pelaaja.
Entäs tulokset alle tasoituksen? Katsotaan USGA:n taulukosta todennäköisyydet pelata händärin alle meneviä tuloksia.
Otetaan esimerkiksi pelaaja A (tasoitus 0-5) ja pelaaja B (tasoitus 22-30). Nimetään kisan voittamiseksi tarvittava nettotulos VT:ksi.
Jos VT on -6, niin pelaajan A todennäköisyys pelata kyseinen tulos (tai parempi) on 0,13%. Pelaajan B vastaava todennäköisyys on 0,76%. Eli pelaaja B:llä on yli 6 kertaa suurempi todennäköisyys pelata VT.
Jos VT on -8, niin A:n tn pelata VT on 0,005% ja B:n 0,26%. Nyt todennäköisyys ero on 52 kertainen.
Ylloleva on tietenkin loogista, koska toinen pelatakseen tietyn reijän alle tasoituksensa tarvii birdien kun toiselle riittää bogi.
Taulukosta voidaan myös päätellä händärihuijauksen kannattavuutta. Jos pelaaja pelaa kilpailussa händärillä 28, mutta hänen oikea händärinsä olisi 22, niin tämän pelaajan todennäköisyys pelata kilpailussa tulos -6 tai parempi nousee 0,0076%:sta 16,6%:iin. USGA:n luvut eivät välttämättä ole täsmälliset, mutta iso kuva varmaankin tulee selväksi.
Golfissa on paljon satunnaisuutta joka monesti selitetään pelaajan momentumilla tai jollakin muulla taitoon liittyvällä tekijällä. Näin tietenkin onkin. Mutta tarkastellaanpa asiaa hieman yksinkertaistetusti. Otetaan pelistä pois kokonaan avaukset, lähestymiset ja muut sellaiset 'turhat' seikat. Jätetään jäljelle pelkästään puttaaminen.
Ajatellaan että on olemassa kaksi pelaajaa vaikkapa gmac ja pili. Nämä herrat pelaavat jokaisen reijän niin, että he ovat täsmälleen regulaatiossa greenillä ja heillä on jäljellä kuusi metrinen putti. Oletetaan lisäksi, gmac on pelaajista parempi puttaaja upottaen 20% noista puteista. Pilikään ei ole huono, hän upottaa puteista 15%. Kumpikaan ei sorru 3 puttiin koskaan.
Jos herrat pelaavat vain yhden reijän voittaa gmac kohtaamisista 17% ja pili 12%. Tasapeliin päädytään 71% kerroista.
Jos herrat pelaavat kokonaisen 18 reikää golfia, gmac pesee pilillä lattiaa 57% kerroista. Tasan ottelu päättyy 16% kerroista. Pili voittaa 27% otteluista.
4 kierroksen ja 54 reijän koitoksista gmac voittaa 71%. Tasan päädytään 8%. Pili on ykkönen 21% kisoista.
Ylläoleva esimerkki kuvaa ehkä jollakin tavoin sitä, miksi ammattilaiskisoissa pelataan neljä kierrosta golfia. Esimerkki on kovin yksinkertaistettu, mutta toivottavasti antaa jotakin kuvaa sattuman osuudesta golfissa. Jos tarkasteluun otetaan lisäksi lähestymiset ja avaukset saadaan varmaan tuloksen volatiliteetin lähteitä lisää.
Kommentteja ja korjauksia odotellen.
Statisti kirjoitti: (1.10.2014 12:34:45)
Entäs tulokset alle tasoituksen? Katsotaan USGA:n taulukosta todennäköisyydet pelata händärin alle meneviä tuloksia.Otetaan esimerkiksi pelaaja A (tasoitus 0-5) ja pelaaja B (tasoitus 22-30). Nimetään kisan voittamiseksi tarvittava nettotulos VT:ksi.
Jos VT on -6, niin pelaajan A todennäköisyys pelata kyseinen tulos (tai parempi) on 0,13%. Pelaajan B vastaava todennäköisyys on 0,76%. Eli pelaaja B:llä on yli 6 kertaa suurempi todennäköisyys pelata VT.
Jos VT on -8, niin A:n tn pelata VT on 0,005% ja B:n 0,26%. Nyt todennäköisyys ero on 52 kertainen.
Ovatko nuo USGA:n julkaisemat todennäköisyydet peräisin heidän tasoitusjärjestelmänsä tuloksista ja siten ovat pb-tuloksia eivätkä oikeita nettotuloksia? Kysyn siksi, että tasoituksella 22-30 pistebogilla on iso merkitys, kun yksi katastrofireikä ei pilaa koko kisaa toisin kuin hcp lyöntipelissä.
Mutta oli niin tai näin, niin tuolla tavallahan asia suurin piirtein on. Korkeammalla händärillä hajonta on suurempaa, pistekeskiarvo ja mediaani alhaisemmat sekä todennäköisyys poikkeuksellisiin pistemääriin (sekä ylös- että alaspäin) merkittävästi suurempi kuin alhaisella händärillä. Siinä suhteessa EGA:n tasoitus ei tarkoita yhtäläistä todennäköisyyttä voittoon sen paremmin yksittäisessä tapahtumassa kuin pitkälläkään aikavälillä. Käytännössä tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että ykkösryhmäläisen todennäköisyys voittaa klubin pistebingokisa on perin alhainen.
Mikä sitten ratkaisuksi nykyisin tai tulevaisuudessa?
Nykyisin osatasoitukset ovat hyvä keino. Myös jakaminen ryhmiin 0-18 ja 18,1-36 hcp/pb tasoittaa tilannetta jonkin verran.
Tulevaisuudessa tasoitukselliset kisat tulisi pelata tasoituksettomina tasoitusryhmien sisällä, ryhmät 1-3 scr-lyöntipelinä ja 4-5(6) scr-pistebogina Tosin tämäkään ei poista todennäköisyyksiä ja pluskakkonen voittaisi ykkösryhmän hurjasti paljon todennäköisemmin kuin miinusnelonen, mutta jotain etua täytyy hyvästä pelitaidosta saada.
Vaikea yhtälö kaiken kaikkiaan. Yksi asia on kuitenkin aivan varmaa: minkään tasoituksellisen kisan palkinnon arvo ei saisi ylittää 200 euroa. Eipähän houkuttaisi aikuisia ihmisiä huijaamiseen.
USGA:n handicap sytem manual appendix E
*A net differential is the Handicap Differential for a particular score minus the player’s Handicap Index. This becomes a negative value when the differential for a score is lower than the player’s Handicap Index.
Example: A player with a Handicap Index of 10.5 shoots a 74 from a set of tees with a USGA Course Rating of 70.2 and a Slope Rating of 126.
(74 – 70.2) = 3.8 x 113 / 126 = 3.4 Handicap Differential
3.4 – 10.5 = – 7.1 Net Differential
jaguar kirjoitti: (30.9.2014 23:13:38)
Kiitos qwertille . Onhan AS juossut maratonin viime viikolla tosi kovaan aikaan. Kaikki kunnia hänelle tästä. Tasoitukseen liittyen olisi kiinnostavaa tietää kuinka paljon Tuomiojan pitäisi saada maratonilla etumatkaa, jotta olisi maalissa samaan aikaan kuin Eki..Riippuu lasketaanko Ekin tasoitus päivän kunnon mukaan vai parhaan tuloksensa mukaan.
Onnistuiko AS jo päihittämään ET:n ennätyksen maratonilla?
-
JulkaisijaArtikkelit
- Aiheeseen ‘Tasoitussuunnittelulla tuhansien euron palkinnoille?’ ei voi kirjoittaa uusia vastauksia.