-
JulkaisijaArtikkelit
-
Jokainen joka jotain puttaamisesta tietää, tietää myös, että lyöntipaikasta reikään on useita reittejä. Näitä määrittäviä tekijöitä ovat suunta ja lyönnin voimakkuus (siis sellainen voimakkuus, joka pallon vie vähintään reiälle). Jotta voi valita matkalta jonkin pisteen, jonka kautta pallon pitää kulkea, pitää siis olla päätös molemmista, suunnasta ja voimasta. Aikamoista kuvitteluahan tuo vaatii.
Jos sattuu onnekkaasti olemaan ihan tasaista, niin silloinhan ei tarvitse mitään tähtäyspistettä väliltä, vaan voi putata suoraan reikää kohti.
Oli sitten tasaista tai kaltevaa, niin tähtäysviivasta on merkittävää apua siinä, että putti lähtee suunniteltuun suuntaan.
Oli sitten tasaista tai kaltevaa, niin tähtäysviivasta on merkittävää apua siinä, että putti lähtee suunniteltuun suuntaan.
Tästä voinemme olla täysin eri mieltä, kuten tuli jo matemaattisesti todistettua.
Jos tähtäysviivasta olisi merkittävää apua verrattuna muihin menetelmiin, sitä käyttäisivät kaikki ammattilaisista klubipelaajiin.
En tykkää yhtään väitellä, kun en edes välitä siitä millä tavalla kukin puttaa. Haluan kuitenkin vielä painottaa sitä seikkaa että vaikka puttauslinjoja on useita, jotka vievät pallon reikään, niin minulle niistä kelpaavat vain ne, joissa pallo pysähtyy reiän tasalle, vaikka ei uppoaisi. Tämä siis pidemmissä puteissa, lyhyet putit saatan putata vähän kovempaa, mutta en niin kovaa että pallo voi päätyä uudestaan yli puolen metrin päähän reiästä. Ja rytmi ja fiilis lyönnissä on erittäin tärkeä. Tämä tästä minun osaltani.
Itsehän en tähtäysviivaa käytä, mutta ymmärrän kyllä sen ajatellun hyödyn. Kun suuntaa pallon tähätäysviivan valittuun tähtäyspisteeseen, voi puttauksen suunnata pallon viivan mukaisesti, jolloin ei välttämättä enää tarvitse edempänä olevaa tähtäyspistettä. Mutta kukin taaplaa tyylillään.
Pitää ymmärtää ero sen välillä, että putti lähtee haluttuun suuntaan vs. että se menee reikään. Ja vaikka lähtisi vielä reikää kohti, voi matkalla olla hiekansiruja, ruohon leikkaussuunta voi olla epäedullinen jne., joiden johdosta pallo ei menekään reikään. KL1 on tapansa mukaan yksille napeille tehty ja varma asiastaan, mikä hänelle toki suotakoon. Se, että täsmälleen oikea tähtääminen ja tähtäysviivan mukaan oikea suuntaaminen on tarkkuutta vaativa asia, on aivan totta ja KL1:n matematiikka varmasti oikein laskettu. Tämä ei kuitenkaan ole asian pihvi, vaan se, kuinka valittuun suuntaan päädytään ja miten valitussa suunnassa pysytään.
Se mitä itse olen kentällä havainnut, on se, että usealla tuo suuntaaminen on kaikesta kyykistelystä, hyörimisestä ja pyörimisestä huolimatta melkoista arpapeliä. Kun lisäksi lyöntiasentoon asettumisen jälkeen suuntaus näyttää toiselta kuin mitä se mittailun tuloksen oli, tekee asiasta vielä haastavampaa (tämä on totta myös suuntausviivojen kanssa, mutta viivat auttavat pysymään suunnitelmassa).
Ja edelleen, vähänkin kaltevalla griinillä reiän viereen päätyviä puttauslinjoja on useita. Suunnan ja vauhdin yhdistelmä voi tuoda pallon eri reittiä ihan yhtä lähelle reikää, joskus jopa reikään.
Se mitä itse olen kentällä havainnut, on se, että usealla tuo suuntaaminen on kaikesta kyykistelystä, hyörimisestä ja pyörimisestä huolimatta melkoista arpapeliä. Kun lisäksi lyöntiasentoon asettumisen jälkeen suuntaus näyttää toiselta kuin mitä se mittailun tuloksen oli, tekee asiasta vielä haastavampaa (tämä on totta myös suuntausviivojen kanssa, mutta viivat auttavat pysymään suunnitelmassa).
Nyt ollaan asian ytimessä!
Olennaista lyönnin suuntaamisessa on se, että käytössä on jokin menetelmä, oli sitten kyse putista tai bunkkerilyönnistä. Keskustelussa tähtäysviivasta taas ydin on siinä onko se jotenkin parempi tapa kuin muut, semminkin kun sen käyttäminen vaikuttaa yleisesti olevan hitaampi tapa kuin moni muu. Toistan näkemykseni siitä, että jos se olisi parempi kuin ne kaikki muut, niin jokainen käyttäisi sitä. Quod est demonstrandum.
Sallittakoon siis Klubipelaajan olla tähtäysviivan erinomaisuudesta omasta mielestään oikeassa, eihän se olisi suinkaan ensimmäinen kerta tällä forumilla.
Onko olemassa faktaa siitä, että tähtäysviivan käyttämnen olisi hitaampaa kuin joku muu menetelmä suuntauksen varmistamisessa ? Mielipidetasolla reikäpelikisaa katsomalla vaikutti, että kaikki pelaajat hääräsivät aivan tolkuttoman pitkään puttien valmistautumisen kanssa, oli viivaa tai ei.
Se, että jokainen (harrastaja) ei tätä käytä, ei todista mitään sen hyödyttömyydestä. Eihän jokaisella golfarilla ole myöskään gps-kelloa, etäisyyskiikaria tai yksityiskohtaista kierrostilastointia, vaikka kaikilla noilla saattaisi olla oikein käytettynä peliä parantava vaikutus. Kaikki eivät myöskään harjoittele säännöllisesti, vaikka sekin olisi hyödyllistä. Kukin harrastaja toimii omista lähtökohdistaan, vaikka toimisi vastoin omaa etuaan.
Olennaista lyönnin suuntaamisessa on se, että käytössä on jokin menetelmä, oli sitten kyse putista tai bunkkerilyönnistä.
Tässä on kyse siitä peräänkuuluttamastani systemaattisuudesta
Keskustelussa tähtäysviivasta taas ydin on siinä onko se jotenkin parempi tapa kuin muut, semminkin kun sen käyttäminen vaikuttaa yleisesti olevan hitaampi tapa kuin moni muu.
Kuten aikaisemmin totesin, on useampi tapa, joista tähtäysviivan käyttö on aika yleinen. Siinä on sellainen lisähyöty, että (varsinkin harjoittelussa) näkee, pyöriikö pallo tähtäysviivan ympäri ja siten suoraan. Sen sijaan on ymmärtääkseni ”mutua”, että se olisi hitaampi menetelmä verrattuna muihin, joissa siis oikeasti luetaan griini ja tähdätään (eikä vain hutaista palloa menemään) … ainakin sen tähtäysviivan suuntaamiseen kuluva aika on hyvin vähäinen suhteessa muihin maneereihin ja etenkin, jos ymmärtää tehdä griinin lukemista ja tähtäämistä samanaikaisesti muiden pelaajien kanssa eikä peräjälkeen.
Sen sijaan on ymmärtääkseni ”mutua”, että se olisi hitaampi menetelmä verrattuna muihin, joissa siis oikeasti luetaan griini ja tähdätään (eikä vain hutaista palloa menemään) … ainakin sen tähtäysviivan suuntaamiseen kuluva aika on hyvin vähäinen suhteessa muihin maneereihin
Tässä ehkä nyt unohtuu se, että viivan suuntaaminen on kokonaan ylimääräinen osa koko tähtäysproseduuria. Eihän sitä viivaa voi suunnata ellei ole jo selvillä siitä mihin pisteeseen palloaan haluaa lyödä. Tähtäysviivaa käyttävä ryhtyy vasta sihtaamaan sitä viivaa kohdilleen, kun viivaa käyttämätön asettuu lyöntiasentoon.
Mutta kuten olen jo aiemmin sanonut, kukin tavallaan, kunhan peliä ei viivytetä.
Tähtäysviiva asetetaan oikeaan suuntaan samalla kun pallo asetetaan griinille, eli ei tule ylimmääräistä toimintaa. Lisäksi tämän jälkeen ei enää tarvitse pähkäillä suunnan oikeellisuutta, vaan voi vain putata. Ilman tähtäysviivaa voi tulla uskon puute oikeasta suunnasta.
Tähtäysviiva asetetaan oikeaan suuntaan samalla kun pallo asetetaan griinille, eli ei tule ylimmääräistä toimintaa.
Mitä nyt olen noita tähtäysviivojen käyttäjiä kisoissa vuosien varrella seurannut, niin sen viivan asetteleminen haluttuun suuntaan vie muutamasta sekunnista aina jopa 15 sekuntiin asti. Pallon asettaminen viheriölle kestää sekunnin merkkinapin poistamisineen.
Miksi pitää väitellä mikä tapa on paras, kun oikeaa vastausta ei edes ole olemassa? Ammattilaisista suurin osa käyttää tähtäysviivaa kuka milläkin tavalla. Jos itse ottaisin tähtäysviivan uudelleen käyttöön, niin kokeilisin tapaa, jossa viiva asetetaan aina osoittamaan kohti reikää. Se saattaisi auttaa visualisoimaan kulmaa viivaan nähden, johon pyrin pallon lähettämään. Asettavatpa jotkut ammattilaiset tähtäysviivan poikittainkin lyöntisuuntaan nähden. Tapoja non monia tähdätä ja suorittaa puttiliike eikä niitä voi laittaa paremmuusjärjestykseen.
viiva asetetaan aina osoittamaan kohti reikää. Se saattaisi auttaa visualisoimaan kulmaa viivaan nähden, johon pyrin pallon lähettämään.
Viivan idea on paitsi auttaa tähtäämisessä (tai pitämään tähdätyn linjan paikallaan, kun siirtyy stanssiin). Ainakin harkkagriinillä on mahdollista nähdä viivan liikkeestä, lähtikö putti tarkoitettuun suuntaan kun seuraa, miten viiva kiertyy kehää ympäri. Samaa ideaa on tarjolla näillä sini-keltaisilla palloilla, joita ennen muinoin myytiin puttiharjoituspalloiksi, mutta nykyään enemmälti Ukrainaa tukemaan.
Siis tätä mahdollisuutta ei ole, jos ei aseta viivaa haluttuun puttisuuntaan, mutta jos ei halua tätä mahdollisuutta käyttää, silloin voi tietenkin asettaa viivan (tai pallon logon) ihan mihin suuntaan tahansa.
Tuosta kun pallo kaartaa tuonne ja sitten siitä tuonne, niin siitä se sitten valuu reiälle. En voisi tähdätä yhteenkään tuolla kuvittelemallani reitillä olevaan pisteeseen, vaan kierrättää palloa niiden kautta. Valaiseeko tämä yhtään miksi en halua suunata viivaa jonnekin? Mutta en siis väitä että tämä tapa on parempi kuin viivan käyttö, paitsi minulle.
Griinin kaarrokset ja putin vauhti määrittävät reitin, jota pitkin pallo kulkee sinne reiälle. Aimpoint menetemässä on toimintamalli myös tähän ja sen toteuttamisessa viivasta on hyötyä. Suunnataan pallo viivan avulla haluttuun suuntaan ja griinin kallistukset sitten vievät pallon noiden kuviteltujen pisteiden kautta perille, toivottavasti reikään tai ainakin sen lähelle.
Minusta viivoissa ja erilaisissa suuntausmenetelmissä oleellista on ymmärtää, että tärkeintä on päättää suunta ja putata päätettyyn suuntaan. Se, että meneekö pallo reikään tai ei, voi riippua monesta asiasta, mutta ainakin putti on perustunut tietoiseen päätökseen suunnasta ja voimasta.
Minusta viivoissa ja erilaisissa suuntausmenetelmissä oleellista on ymmärtää, että tärkeintä on päättää suunta ja putata päätettyyn suuntaan. Se, että meneekö pallo reikään tai ei, voi riippua monesta asiasta, mutta ainakin putti on perustunut tietoiseen päätökseen suunnasta ja voimasta.
Täysin samaa mieltä.
Olen tähtäysviivojakin kokeillut, mutta en millään osaa suunnata silmistä vain käsivarren mitan päässä olevia lyhyitä viivoja tarkasti haluttuun suuntaan. Minulla toimii oikein hyvin viivaton pallo ja mallet-putterini pitkä tähtäysviiva ja tietenkin keskittyminen pituuskontrolliin.
Omassa putissa on synnyinvikana se, että pallo ei lähde pyörimään kunnolla. Sen havaitsemisessa ja korjaamisessa viivat tai jopa jalkapallokuvio on hyvä.
Oletko kokeillut putteria, jossa on pikkaisen nostokulmaa?
Nostokulma pukkaa palloa, mutta ei laita rullaamaan. Jos just ennen taaksevientiä siirtää käsiään hieman eteenpäin, eli kallistaa vartta lyönnin suuntaan, niin putteri osuu hieman pallon ekvaattorin yläpuolelle ja pallo alkaa heti nätisti rullaamaan, eikä vaan hyppää eteenpäin ja ala rullaamaan vasta ruohopinnan kitkan vaikutuksesta.
Oletko kokeillut putteria, jossa on pikkaisen nostokulmaa?
Eikö juuri nostokulma aiheuta sen, että pallo lähtee liukumaan viheriön pintaa pitkin (eli nousee hiukan ilmaan) ja sen johdosta putteria kallistetaan hiukan eteenpäin, jolloin saadaan nostokulmaa pienennettyä ihan niinkuin Ärjy toteaa. Otsikkoon liittyen, tätä on hyvä kokeilla viiva- tai kaksiväripallolla ja ehkä hidastusvideolla, jolla näkee pallon liikkeen heti osuman jälkeen.
Kannattaa myös varmistaa että pallon paikka on oikea eli ei ole liian edessä tai takana ja että osuu sweet pottiin. Hyvä osuma on putissakin tärkeä, jotta pallo lähtee kauniisti liikkeelle.
Slowhand: Kannattaa myös varmistaa että pallon paikka on oikea eli ei ole liian edessä tai takana ja että osuu sweet pottiin. Hyvä osuma on putissakin tärkeä, jotta pallo lähtee kauniisti liikkeelle.
Asia on juuri näin…lisäksi putterin lavassa pitää olla myös nimim. ”ärjyn” mainitsema pienei nostokulma, jotta pallo lähtiessään nousee sen millinpari ylöspäin ja pyörimään greeniruohon päälle. (vaikka greeniruoho on leikattu vain muutaman millin korkeuteen, pallo makaa aina hieman painuneena)..
– itse en kylläkään työnnä käsiä eteenpäin osumahetkellä. Mielestäni sitä on (olisi) liian vaikea hallita toistuvasti.Pallon paikka on helppo vakioida (=suoraan vasemman silmä alapuolella)
Mutta ”Slowhand’in) mainitsema hyvä osuma on vähintäänkin yhtä vaikea juttu kuin sweetpot osuma millä tahansa mailalla.
– sen kyllä tunnistaa kun siinä onnistuu.
– hyvässä osumassa pallo lähtee pyörimään pehmeästi kuin ”raiteille”, juuri oikeaan suuntaan.Tähän nimenomaiseen pallon ”liikkeelle laittoon” löytyy paljon hyviä harjoitteita, mutta ehkä niistä voitaneen kiistellä josskus myöhemmin.
Puttaamisen koulukuntia on monta. Tässä yksi, jonka mukaan putterin lavan tulisi kulkea aavistuksen verran ylöspäin osumassa.
Palstan fyysikot voinevat kertoa onko pallon lähtösuunnalla ja kierteellä eroa, jos lyödään puoli astetta ylöspäin putterin lavalla nolla astetta tai vaakasuoraan putterin lavalla puoli astetta loftia.
En piirtele pallooni mitään tähtäysviivoja, useimmissa pallomerkeissä valmistajan tehdasmerkinät ovat riittäviä. Lähiputeissa linjaan tuolla merkinnällä puttini, kauempaa putatessa käytän linjaukseen jotain griinillä olevaa (ruohonkorsi, roska, lehti ym.), voima ja kallistuksen luku tärkeämpää pitkässä putissa.
Asiaan suoraan liittymättä en ymmärrä palloihin piirtelyä, eräskin tuttavani piirtelee uuteen palloon paksut linjausviivat ja isolla omat nimikirjaimet. Minulle esteetikkona tuollainen pallo on pelikelvoton! Korkeitaan joku pistemäinen merkintä on hyväksyttävää (siis minulle), hieroglyfejä en palloissani hyväksy. -
JulkaisijaArtikkelit