-
JulkaisijaArtikkelit
-
KL kirjoitti: (3.3.2009 11:32:29)
jos ketjussa aikaisemmin esitetty väite loftin vaikutuksesta spinniin pitää paikkansa, niin ’maata vasten’ lyötäessä pitäisi tulla vähemmän spinniä deloftauksen takia kuin alakuolokohdasta lyötäessä. Oma kokemukseni ei tue tätä päättelyä lainkaan.
Spinnin määrä on suoraan verrannollinen mailanpään nopeuteen ja lavan nostokulmaan (loft). Pallo ei tiedä (jos unohdetaan alusta) onko sitä lyöty alas- vai ylöspäin. Se minkä koet suurempana spinninä alaspäin lyötäessä, johtuu pallon iskeytymisestä aiemmin alustaan, jolloin spinni ei ehdi vähetä niin paljon kuin vaakalyönnissä.
Scoop kirjoitti: (3.3.2009 11:19:40)
Ja vähän ot: Sinänsä tuo ’alaspäin’ lyöminen on tietyssä mielessä harhaanjohtava ilmaisu, että lavan tulokulma on loppujen lopuksi yllättävän loiva lyhyilläkin raudoilla (joka on tietty pääteltävissä ihan lavan liikerataa kuvastavan ympyrän tai sen lähisukulaisen kaaren muodostakin). Foorumin fittaajat ja mailanikkarit osaavat tähän varmaan antaa ihan konkreettisia tupparikeskiarvojakin.Jos en aivan väärin muista niin (hyvillä pelaajilla) se on pitkillä raudoilla muutaman asteen luokkaa ja wedgeilläkin selvästi alle 10 astetta (keskimäärin 5-6 astetta) riippuen vähän millainen ’kaivaja’ on. Toisaalta ei suuren divotin irroittaminen ole mikään itseisarvo edes wedgeillä. Ja väittäisin jopa, että pienempi tässä asiassa parempi.
NimetönKL kirjoitti: (3.3.2009 11:32:29)
Toisaalta, jos ketjussa aikaisemmin esitetty väite loftin vaikutuksesta spinniin pitää paikkansa, niin ’maata vasten’ lyötäessä pitäisi tulla vähemmän spinniä deloftauksen takia kuin alakuolokohdasta lyötäessä. Oma kokemukseni ei tue tätä päättelyä lainkaan.
Mielenkiintoinen aihe.
Välttämättä alaspäin lyönti ei aina johda deloftaukseen. Pikemminkin ajoitus ja muu geometria voi muodostua silloin deloftausta merkittävästi vähentäväksi. Alaspäin voi lyödä monella tavalla. Melko usein alaspäin lyötäessä myös osumapiste muodostuu hieman korkeammalle mahdollistaen hyvän kontaktin lapaan sekä vähentäen epäpuhtauksien pääsyä pallon ja lavan väliin.
ts kirjoitti: (3.3.2009 11:50:49)
Kai tää sitten taas menee mun ison egon piikkiin, mutta en jaksa lakata hymyilemästä noille selostajien kommenteille ja niiden suhteelle itse nähtyyn kuvaan. Lopussa hehkuttavat tuota suurta crossausta, joka ’tarvitaan ehdotomasti tuollaisen lyönnin aikaansaamiseksi’
Se, joka hymyilee hymyilijälle, hymyilee parhaiten…sanoo vanha sananlasku. Tosin ei se selostaja nyt kaikilta osin täsmällinen ollut. Varsinaisesti drawn synty ei tarvitse käsien tai lavan rotaatiota osumahetkellä, mutta lähes kaikkien huippujen swingit toimiakseen kylläkin jossain vaiheessa.
GIR kirjoitti: (3.3.2009 9:07:37)
Valitettavasti käsin piirretyn kuvan puuttuminen pudottaa tämän ’fakta’ -tarinan pois aivan kärkikahinoista 🙂
Noh..kaikille sattuu erehdyksiä. Mä luulen, että PP vain sekoitti eri foorumit keskenään.
Viestissä oli melkein kaikki tunnusmerkit, joiden perusteella sen voisi uskoa olevan laadultaan sopiva ja nimenomaan tarkoitettu ns. kilpailevalle foorumille. Melkein sanaa käytin, koska lopusta puuttui lausahdus, joka vähättelee muiden havaintoja esim. tyyliin: maailman johtava golftutkimus on aivan pihalla näistä asioita…mä oon testannut nää jutut mun mökin pihalla.Tervetuloa takaisin…
Tänne onkin kaivattu hieman erilaisia näkemyksiä ns. ’virallisen totuuden’ vastapainoksi.
data kirjoitti: (3.3.2009 13:32:32)
Se, joka hymyilee hymyilijälle, hymyilee parhaiten…sanoo vanha sananlasku. Tosin ei se selostaja nyt kaikilta osin täsmällinen ollut. Varsinaisesti drawn synty ei tarvitse käsien tai lavan rotaatiota osumahetkellä, mutta lähes kaikkien huippujen swingit toimiakseen kylläkin jossain vaiheessa.
Selitätkö vielä tällaiselle typerykselle, miten se pallon irtoamisen jälkeinen crossaus / rotaatio vaikuttaa pallon lentoon, ja miksi huippujen swingit sen tarvivat toimiakseen.
Mun mielestä tässä on jokaisella nyt paikka ymmärtää, miten paljon uskomuksia maailmallakin on pallon lyömiseen liittyen ja todeta tuosta hidastuksesta, että niillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Lapa on hemmetin pitkään vielä suorassa ja kulkee kohdelinjalla (joka ei olisi mahdollista ilman avaavaa kiertoa) sen jälkeen kun pallo on jo irronnut.
Totta on se, että jos haluaa säilyttää paikkansa ehjinä, on jossain vaiheessa tapahduttava tuo rotaatio. Ja se tapahtuu, vaikka kuinka vääntäisi lapaa toiseen suuntaan. Pallon lennon ja osuman kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Nimetönts kirjoitti: (3.3.2009 14:03:23)
data kirjoitti: (3.3.2009 13:32:32)
Se, joka hymyilee hymyilijälle, hymyilee parhaiten…sanoo vanha sananlasku. Tosin ei se selostaja nyt kaikilta osin täsmällinen ollut. Varsinaisesti drawn synty ei tarvitse käsien tai lavan rotaatiota osumahetkellä, mutta lähes kaikkien huippujen swingit toimiakseen kylläkin jossain vaiheessa.
Selitätkö vielä tällaiselle typerykselle, miten se pallon irtoamisen jälkeinen crossaus / rotaatio vaikuttaa pallon lentoon, ja miksi huippujen swingit sen tarvivat toimiakseen.
Mun mielestä tässä on jokaisella nyt paikka ymmärtää, miten paljon uskomuksia maailmallakin on pallon lyömiseen liittyen ja todeta tuosta hidastuksesta, että niillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Lapa on hemmetin pitkään vielä suorassa ja kulkee kohdelinjalla (joka ei olisi mahdollista ilman avaavaa kiertoa) sen jälkeen kun pallo on jo irronnut.
Totta on se, että jos haluaa säilyttää paikkansa ehjinä, on jossain vaiheessa tapahduttava tuo rotaatio. Ja se tapahtuu, vaikka kuinka vääntäisi lapaa toiseen suuntaan. Pallon lennon ja osuman kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Sinänsä käsien liike
osuman jälkeen ei tietenkään vaikuta suoranaisesti mitään, vaan liike sitä ennen. Siksi myös krossausliikkeen kova itsetarkoituksellinen jarruttaminen osuman jälkeen on teoriassa melko hyödytöntä. Ainakin fyysisesti…henkinen puoli onkin sitten vähän kimurantimpi alue. Tarkoitus on saada lapa suurin piirtein oikeaan asentoon osumassa. Siksi käsien sulkevaa rotaatiota tarvitaan useimmissa huippujen swingeissä.
Swingihän on geometrisenä kokonaisuutena monine yhtä aikaa liikkuvine vipuineen ja vapausasteineen monimutkainen kokonaisuus, jonka hahmottaminen saattaa mennä helposti pieleen. Myös sen selvittäminen foorumeilla voi olla toivoton tehtävä, kuten sain aikanaan huomata. Hyvänä esimerkkinä, voimakkaasta vartalon rotaatiosta yhdistettynä erittäin selvään käsien sulkevaan rotaatioon, käy vaikkapa juuri Elsin swingi. Sulkeva rotaatio näkyy videoista kyllä erittäin selvästi. Täytyy vain osata katsoa oikein ja huomioida muut tilanteeseen liittyvät fysikaaliset ilmiöt.GIR kirjoitti: (3.3.2009 11:00:44)
Noita pätkiä katsellessa ainakaan minä en näe mitään sellaista voimaa maata vasten tai muodonmuutosta pallossa, että sillä olisi pätkääkään merkitystä normaalissa lyönnissä normaalilta alustalta.
Mutta ilmeisesti joillakin on selvästi parempi näkö (tai mielikuvistus) kuin minulla.
Kyllä se aika selkeesti näkyy kun kuva kuvalta katsoo.
NimetönGIR kirjoitti: (3.3.2009 13:57:42)
Tervetuloa takaisin…
Tänne onkin kaivattu hieman erilaisia näkemyksiä ns. ’virallisen totuuden’ vastapainoksi.
Kiitti vaan. Joo… mulla aikanaan tuli joku ongelma tähän softaan, kun mikään, mitä
kirjoitin, ei tullut näkyviin. Päätin pitää pienen tauon. Se ei sinänsä ole ollut pahitteeksi,
koska aikaa on vierähtänyt vähän muillakin harrastusalueilla (esim. auton ajosimulaation ohjelmoinnissa PC:lle)data kirjoitti: (3.3.2009 17:12:12)
ts kirjoitti: (3.3.2009 14:03:23)
data kirjoitti: (3.3.2009 13:32:32)
Se, joka hymyilee hymyilijälle, hymyilee parhaiten…sanoo vanha sananlasku. Tosin ei se selostaja nyt kaikilta osin täsmällinen ollut. Varsinaisesti drawn synty ei tarvitse käsien tai lavan rotaatiota osumahetkellä, mutta lähes kaikkien huippujen swingit toimiakseen kylläkin jossain vaiheessa.
Selitätkö vielä tällaiselle typerykselle, miten se pallon irtoamisen jälkeinen crossaus / rotaatio vaikuttaa pallon lentoon, ja miksi huippujen swingit sen tarvivat toimiakseen.
Mun mielestä tässä on jokaisella nyt paikka ymmärtää, miten paljon uskomuksia maailmallakin on pallon lyömiseen liittyen ja todeta tuosta hidastuksesta, että niillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Lapa on hemmetin pitkään vielä suorassa ja kulkee kohdelinjalla (joka ei olisi mahdollista ilman avaavaa kiertoa) sen jälkeen kun pallo on jo irronnut.
Totta on se, että jos haluaa säilyttää paikkansa ehjinä, on jossain vaiheessa tapahduttava tuo rotaatio. Ja se tapahtuu, vaikka kuinka vääntäisi lapaa toiseen suuntaan. Pallon lennon ja osuman kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Sinänsä käsien liike
osuman jälkeen ei tietenkään vaikuta suoranaisesti mitään, vaan liike sitä ennen. Siksi myös krossausliikkeen kova itsetarkoituksellinen jarruttaminen osuman jälkeen on teoriassa melko hyödytöntä. Ainakin fyysisesti…henkinen puoli onkin sitten vähän kimurantimpi alue. Tarkoitus on saada lapa suurin piirtein oikeaan asentoon osumassa. Siksi käsien sulkevaa rotaatiota tarvitaan useimmissa huippujen swingeissä.
Swingihän on geometrisenä kokonaisuutena monine yhtä aikaa liikkuvine vipuineen ja vapausasteineen monimutkainen kokonaisuus, jonka hahmottaminen saattaa mennä helposti pieleen. Myös sen selvittäminen foorumeilla voi olla toivoton tehtävä, kuten sain aikanaan huomata. Hyvänä esimerkkinä, voimakkaasta vartalon rotaatiosta yhdistettynä erittäin selvään käsien sulkevaan rotaatioon, käy vaikkapa juuri Elsin swingi. Sulkeva rotaatio näkyy videoista kyllä erittäin selvästi. Täytyy vain osata katsoa oikein ja huomioida muut tilanteeseen liittyvät fysikaaliset ilmiöt.Tauko on selvästi tehnyt hyvääkin ihavoidun tekstin osalta! tosin sun perustelun mukaan osuman jälkeen tapahtuva liike indikoi osuma edeltävää työtä krossauksen suhteen, mun mielestä krossaus tapahtuu huolimatta siitä onko vastutettu vai ei.
Mun mielestä myöskään huiput ei tarvitse käsillä tehtävää sulkevaa rotaatiota(els mukaan lukien).NimetönPulli-Paavo kirjoitti: (3.3.2009 18:21:00)
Tauko on selvästi tehnyt hyvääkin ihavoidun tekstin osalta! tosin sun perustelun mukaan osuman jälkeen tapahtuva liike indikoi osuma edeltävää työtä krossauksen suhteen, mun mielestä krossaus tapahtuu huolimatta siitä onko vastutettu vai ei.
Mun mielestä myöskään huiput ei tarvitse käsillä tehtävää sulkevaa rotaatiota(els mukaan lukien).
Mä en ole kyllä koskaan ollut eri mieltä tuon lihavoidun suhteen. Olet oikeassa siinä, että krossaus osuman jälkeen voi tapahtua, vaikka sulkevaa kiertoa olisi ennen osumaa liian vähän, ei ollenkaan tai jopa negatiivisena ( avaava). Ja kääntäen sulkevaa kiertoa on voinut tapahtua ennen osumaa, vaikka krossaus osuman jälkeen olisi vajaata. Siksi tarkastelenkin erityisesti tapahtumia ennen osumaa.
data kirjoitti: (3.3.2009 17:12:12)
Hyvänä esimerkkinä, voimakkaasta vartalon rotaatiosta yhdistettynä erittäin selvään käsien sulkevaan rotaatioon, käy vaikkapa juuri Elsin swingi. Sulkeva rotaatio näkyy videoista kyllä erittäin selvästi. Täytyy vain osata katsoa oikein ja huomioida muut tilanteeseen liittyvät fysikaaliset ilmiöt.Anteeksi että mä sotkeennun tähän eeppiseen väittelyyn, joka varmaankin kohta muuttuu taas legendaariseksi, mutta miksi tuo Elsin svingi pitää tuoda malliksi mihinkään? Jos ajoitus ei toimi, Els lyö palleja ihan mihin sattuu, varmaan juuri siksi kun sillä on hidastuvaan vartalon kiertoon yhdistetty nopeutuva krossaus.
Vai onko mulla näyttö rikki ja mä en osaa katsoa oikein?
data kirjoitti: (3.3.2009 17:12:12)Siksi käsien sulkevaa rotaatiota tarvitaan useimmissa huippujen swingeissä.
Nyt ollaan asian ytimessä. Käsien rotaatio on tarpeeton, koska lavan saa suoraksi vartalonkierrolla ja ranteen fleksaatiolla. Se on sitten kunkin oma asia miten lapansa haluaa suoristaa. Mä haluan suoristaa sen ilman käsien rotaatiota. Use(at/immat) huiputkin suoristavat lapansa ainakin osittain krossaamalla. Tuossa vieressä pyörii muuten banneri, jossa Anthony Kim on kuvattu vähän osuman jälkeen. Jos joku väittää tuossa krossausta näkevänsä, niin suosittelen optikolla käyntiä. Elsiä taas on perinteisesti tituleerattu flippaajien kuninkaaksi. Siitä välistä löytyy sitten ääretön eri vaihtoehtoa.
Mä jotenkin käsitin tosta selostuksesta ton Elsin lyönnin yhteydessä, että äijä yrittää tuulen takia lyödä matalaa drawta ja siksi kädetkin on setupissa niin edessä. Ei siis liene ihan peruslyönti.
Lavantauti kirjoitti: (3.3.2009 22:15:13)
data kirjoitti: (3.3.2009 17:12:12)
Hyvänä esimerkkinä, voimakkaasta vartalon rotaatiosta yhdistettynä erittäin selvään käsien sulkevaan rotaatioon, käy vaikkapa juuri Elsin swingi. Sulkeva rotaatio näkyy videoista kyllä erittäin selvästi. Täytyy vain osata katsoa oikein ja huomioida muut tilanteeseen liittyvät fysikaaliset ilmiöt.Anteeksi että mä sotkeennun tähän eeppiseen väittelyyn, joka varmaankin kohta muuttuu taas legendaariseksi, mutta miksi tuo Elsin svingi pitää tuoda malliksi mihinkään? Jos ajoitus ei toimi, Els lyö palleja ihan mihin sattuu, varmaan juuri siksi kun sillä on hidastuvaan vartalon kiertoon yhdistetty nopeutuva krossaus.
Vai onko mulla näyttö rikki ja mä en osaa katsoa oikein?
Ei ole rikki. Juuri tuosta siinä on kyse.
NimetönVasen pakki kirjoitti: (3.3.2009 22:37:54)
data kirjoitti: (3.3.2009 17:12:12)Siksi käsien sulkevaa rotaatiota tarvitaan useimmissa huippujen swingeissä.
Nyt ollaan asian ytimessä. Käsien rotaatio on tarpeeton, koska lavan saa suoraksi vartalonkierrolla ja ranteen fleksaatiolla. Se on sitten kunkin oma asia miten lapansa haluaa suoristaa. Mä haluan suoristaa sen ilman käsien rotaatiota. Use(at/immat) huiputkin suoristavat lapansa ainakin osittain krossaamalla. Tuossa vieressä pyörii muuten banneri, jossa Anthony Kim on kuvattu vähän osuman jälkeen. Jos joku väittää tuossa krossausta näkevänsä, niin suosittelen optikolla käyntiä. Elsiä taas on perinteisesti tituleerattu flippaajien kuninkaaksi. Siitä välistä löytyy sitten ääretön eri vaihtoehtoa.
On totta, että käsien rotaatio voidaan poistaa tai ainakin sitä voidaan vähentää
siihen soveltuvin keinoin. Se ei kuitenkaan vielä tarkoita, että se välttämättä olisi
tarpeeton, jos pyritään parhaaseen tulokseen. Nimittäin käsien rotaatiota käytetään merkittävissä määrin lähes kaikkien huippujen swingeissä, vaikka keinot sen vähentämiseen ovat olleet tiedossa ainakin 50 vuotta. Siitä epäilys.Sitten sellainen seikka, että tuo vartalon käyttö ei ole kovinkaan fiksu tapa yrittää tuota rotaatiota vähentää, mutta tästä ei kannata uutta vääntöä aloittaa. En ole nähnyt juuri kenenkään, jonka händäri on alle 10 käyttävän sitä.
Hiukan kiinnostaisi, että miksi ihannoidessanne Hogania kuitenkin suositte swinginäkemyksiä, jotka ovat vahvassa ristiriidassa Hoganin swingiin nähden.
Hoganin ominaisuuksia verrattuna nykyhuippuihin:
1. Keskimääräistä vähäisempi vartalon rotaatio
2.Hartiat ja lantio osumassa keskimääräistä vähemmän aukija lisäksi
3.Ei käytä keinoja käsien rotaation poistoon, vaan ainoastaan hukin ehkäisyyn
4.Suhteellisen vahva lantion sivuttaisliike, eli ei mitenkään erityisen ”pyörivä” swingi.data kirjoitti: (4.3.2009 11:45:04)
Sitten sellainen seikka, että tuo vartalon käyttö ei ole kovinkaan fiksu tapa yrittää tuota rotaatiota vähentää, mutta tästä ei kannata uutta vääntöä aloittaa. En ole nähnyt juuri kenenkään, jonka händäri on alle 10 käyttävän sitä.Hiukan kiinnostaisi, että miksi ihannoidessanne Hogania kuitenkin suositte swinginäkemyksiä, jotka ovat vahvassa ristiriidassa Hoganin swingiin nähden.
Hoganin ominaisuuksia verrattuna nykyhuippuihin:
1. Keskimääräistä vähäisempi vartalon rotaatio
2.Hartiat ja lantio osumassa keskimääräistä vähemmän aukija lisäksi
3.Ei käytä keinoja käsien rotaation poistoon, vaan ainoastaan hukin ehkäisyyn
4.Suhteellisen vahva lantion sivuttaisliike, eli ei mitenkään erityisen ”pyörivä” swingi.Ihan jees provo. Luuletko että moni tarttuu?
NimetönLavantauti kirjoitti: (4.3.2009 12:05:55)
data kirjoitti: (4.3.2009 11:45:04)
Sitten sellainen seikka, että tuo vartalon käyttö ei ole kovinkaan fiksu tapa yrittää tuota rotaatiota vähentää, mutta tästä ei kannata uutta vääntöä aloittaa. En ole nähnyt juuri kenenkään, jonka händäri on alle 10 käyttävän sitä.Hiukan kiinnostaisi, että miksi ihannoidessanne Hogania kuitenkin suositte swinginäkemyksiä, jotka ovat vahvassa ristiriidassa Hoganin swingiin nähden.
Hoganin ominaisuuksia verrattuna nykyhuippuihin:
1. Keskimääräistä vähäisempi vartalon rotaatio
2.Hartiat ja lantio osumassa keskimääräistä vähemmän aukija lisäksi
3.Ei käytä keinoja käsien rotaation poistoon, vaan ainoastaan hukin ehkäisyyn
4.Suhteellisen vahva lantion sivuttaisliike, eli ei mitenkään erityisen ”pyörivä” swingi.Ihan jees provo. Luuletko että moni tarttuu?
Tuota…sä olet varmaan ymmärtänyt käsitteen provo jotenkin väärin. Ei erilaisen
näkemyksen esittäminen ole varsinaisesti provosointia, vaikka totta kai eri mieltä
olevat saattavat silti hiiltyä. Mä en millään tavalla nauti, jos täällä joku alkaa nimittelemään tolloksi tai vastaavaa, jos sä sitä kuvittelet. Kyllä mä mieluiten ottaisin vastaan asiapitoisia vastauksia. Mutta, kun te ette pysty niitä antamaan, niin sitten teidän on turvauduttava näihin trolli, provo ym. heittoihin.data kirjoitti: (4.3.2009 12:46:02)
–snip snip–
Hoganin ominaisuuksia verrattuna nykyhuippuihin:1. Keskimääräistä vähäisempi vartalon rotaatio
2.Hartiat ja lantio osumassa keskimääräistä vähemmän aukija lisäksi
3.Ei käytä keinoja käsien rotaation poistoon, vaan ainoastaan hukin ehkäisyyn
4.Suhteellisen vahva lantion sivuttaisliike, eli ei mitenkään erityisen ”pyörivä” swingi.
–snip snip–
Jotta nyt pystyttäisiin asiallisesti asioista keskustelemaan, niin voisitko määritellä tarkemmin käsitteet ’keskimääräinen vartalon rotaatio’, ’keskimääräinen hartioiden / lantion aukiolo osumassa’?
Ihan siis vilpittömänä kysymyksenä tämä, ei trollina, ei kuittailuna eikä minään muunakaan. Onko noita jossakin netissä tilastoitu? Nykyhuipuilta siis?
data kirjoitti: (4.3.2009 12:46:02)
data kirjoitti: (4.3.2009 11:45:04)
Sitten sellainen seikka, että tuo vartalon käyttö ei ole kovinkaan fiksu tapa yrittää tuota rotaatiota vähentää, mutta tästä ei kannata uutta vääntöä aloittaa. En ole nähnyt juuri kenenkään, jonka händäri on alle 10 käyttävän sitä.Hiukan kiinnostaisi, että miksi ihannoidessanne Hogania kuitenkin suositte swinginäkemyksiä, jotka ovat vahvassa ristiriidassa Hoganin swingiin nähden.
Hoganin ominaisuuksia verrattuna nykyhuippuihin:
1. Keskimääräistä vähäisempi vartalon rotaatio
2.Hartiat ja lantio osumassa keskimääräistä vähemmän aukija lisäksi
3.Ei käytä keinoja käsien rotaation poistoon, vaan ainoastaan hukin ehkäisyyn
4.Suhteellisen vahva lantion sivuttaisliike, eli ei mitenkään erityisen ”pyörivä” swingi.mä mieluiten ottaisin vastaan asiapitoisia vastauksia. Mutta, kun te ette pysty niitä antamaan, niin sitten teidän on turvauduttava näihin trolli, provo ym. heittoihin.
Eiköhän Lavantaudin pointti ollut se (korjatkaa jos olen väärässä), että jos ihan tosissasi esität yllä olevan kaltaisia väitteitä, kaiken sen jälkeen miten maailmalla on Hoganin swingiä tutkittu ja mitä siitä sanotaan, ja mitä omin silminkin näkee, niin vaikeahan noita pointteja on ottaa todesta. Ja kun näin on, tuntunee jokseenkin turhalta yrittää edes esittää mitään vasta-argumentteja.
data kirjoitti: (4.3.2009 11:45:04)
Hoganin ominaisuuksia verrattuna nykyhuippuihin:1. Keskimääräistä vähäisempi vartalon rotaatio
2.Hartiat ja lantio osumassa keskimääräistä vähemmän aukija lisäksi
3.Ei käytä keinoja käsien rotaation poistoon, vaan ainoastaan hukin ehkäisyyn
4.Suhteellisen vahva lantion sivuttaisliike, eli ei mitenkään erityisen ”pyörivä” swingi.Kyllä minäkin hieman Laviksen tapaan ihmettelin. Itselläni ei riitä silmää swingin teoreettiseen tarkasteluun, mutta olen kuullut monen arvostetun vanhanliitonmiehen,
jotka perustavat näkemyksensä vuosien liveseurantaan käyttävän juuri päinvataisia termejä mr. Hoganin swingin kuvaamiseen. Jotenkin tekisi mieli luottaa enemmän esin Jackie Burken näkemykseen asiasta. Hauskantuntuinen kaveri noin muutenkin haastattelujen perusteella.
En voi välttää kiusausta linkittää toistakin kuvahaun tulosta. Kertoo minkätason peluri Burke oli. Samoin mielenkiintoista nähdä isot galleryt jo tuohon aikaan.
data kirjoitti: (4.3.2009 11:45:04)
On totta, että käsien rotaatio voidaan poistaa tai ainakin sitä voidaan vähentää
siihen soveltuvin keinoin. Se ei kuitenkaan vielä tarkoita, että se välttämättä olisi
tarpeeton, jos pyritään parhaaseen tulokseen. Nimittäin käsien rotaatiota käytetään merkittävissä määrin lähes kaikkien huippujen swingeissä, vaikka keinot sen vähentämiseen ovat olleet tiedossa ainakin 50 vuotta. Siitä epäilys.
Saanen olla eri mieltä. Ensinnäkin pitäisi määritellä se ”paras mahdollinen tulos”. Itse näkisin, että paras mahdollinen tarkoittaa maksimaalista toistettavuutta ja riittävää voimantuottoa. Riittävä voima voidaan tuottaa pelkällä vartalon rotaatiolla, pelkällä käsien heilauttamisella vatsan editse, tai millä tahansa noiden kombinaatiolla. Mitä vähemmän on vartalon rotaatiota (tai oikeammin – mitä vähemmän sitä on tehty osumaan tullessa), sitä enemmän tarvitaan myös käsien rotaatiota lavan suoristamiseen.
Niissä scoopin postaamissa swing vision clipeissä ei muuten mun silmään näy osumaan mennessä olevan lavan sulkeutumista, joka olisi suurempi kuin vartalon rotaatiosta aiheutuva. Sulkeutuminen on mun mielestä aina vartalon rotaation ja käsien rotaation summa. Mä olen pitänyt Elsiä erittäin huonona mallikuvana ja mun mielestä oli yllättävää miten vähän sen lapa sulkeutuu osumaan tultaessa. Heti osuman jälkeen sillä tosin näkyi mieletön lavan sulkeutuminen. Toi kun sattuu nano sekunnin liian aikaisin, niin saa pyytää uutta palloa caddieltä.
data kirjoitti: (4.3.2009 11:45:04)
Sitten sellainen seikka, että tuo vartalon käyttö ei ole kovinkaan fiksu tapa yrittää tuota rotaatiota vähentää, mutta tästä ei kannata uutta vääntöä aloittaa. En ole nähnyt juuri kenenkään, jonka händäri on alle 10 käyttävän sitä.
Nyt en ymmärrä. Selitätkö?
Mun näkemyksen mukaan huonommilla pelaajilla puuttuu vartalon rotaatio lähes täysin. Sen korvatakseen he flippaavat mailaa käsillä ja saadakseen lavan suoraan, joutuvat myös rotatoimaan käsiä. Katso esim Anthony Kim swing sequence kuvia. Siitä näkyy hyvin, miten paljon oikea kyynärvarsi on vasemman alla osumassa ja vasemman kädet kyynärpää osoittaa kohteeseen. Molemmat ovat indikaatioita siitä, että Kim ei suorista lapaa rotatoimalla käsiä.
data kirjoitti: (4.3.2009 11:45:04)
Hiukan kiinnostaisi, että miksi ihannoidessanne Hogania kuitenkin suositte swinginäkemyksiä, jotka ovat vahvassa ristiriidassa Hoganin swingiin nähden.Hoganin ominaisuuksia verrattuna nykyhuippuihin:
1. Keskimääräistä vähäisempi vartalon rotaatio
2.Hartiat ja lantio osumassa keskimääräistä vähemmän aukija lisäksi
3.Ei käytä keinoja käsien rotaation poistoon, vaan ainoastaan hukin ehkäisyyn
4.Suhteellisen vahva lantion sivuttaisliike, eli ei mitenkään erityisen ”pyörivä” swingi.
1. Just katsoin yhtä suht hyvälaatuista clippiä Hoganista. Lantio on jo ennen osumaa niin paljon auki, ettei tavallinen klubipelaaja ikinä pysty moiseen.
2. Hartioiden aukinaisuudesta on esim ts:llä aika hyvää matskua, joskaan se ei ole julkaistavissa. Niistä selviää aika hyvin vartalon rotatoijien ja flippaajien ero. Hogan kuuluu vahvasti tuonne rotatoijien ryhmään.
3. En ymmärrä. Selitätkö? Huukin saa aikaan nimeomaan käsien rotaatiolla. Jos et rotatoi, ehkäiset huukkia.
4. Noi kaksi asiaa ei ole toisiaan poissulkevia. Hogan vie lantiota eteen jo bäkärin aikana. Dsw:ssä lantio liikkuu kyllä eteenpäin, mutta pyörii samalla todella vahvasti. Youtubesta löytyy valtava määrä todistusaineistoa tuosta.Nimetöndata kirjoitti: (4.3.2009 13:50:43)
Silmämääräinen arvio videoista:
(hartiakierto ei varsinaisesti hyvin näy noista,arvio perustuu muihin videoihin)Mihin muihin videoihin?
Tiger:
hartiakierto bs 100 astetta
lantio osumassa 45 auki
hartiat 30 aukiHogan:
hartiakierto bs 85 astetta
lantio osumassa 20 auki
hartiat 10 aukiTuossa jälkimmäisessä Hogan-pätkässähän frame joka osuu lähimmäs osumahetkeä on interlacettu eikä siitä saa mitään selvää. Seuraavassa framessa lantio on jo varmaan lähemmäs 60 astetta auki.
Hartioista ei saa kummassakaan pätkässä ihan yhtään mitään selvää. Hogan-pätkässä tuon interlace-efektin takia, Tiger-pätkässä musta paita, kuvakulma ja vastavalo ovat aika tappava yhdistelmä. Niinkuin Scoop on jo todennut silmä monesti näkee videoissa juuri sitä mitä haluaa nähdä, enkä minä ainakaan kelpuuta noita videoita perusteena yhtään millekään.
Eikä muutenkaan yhtä ainoata videota Tigeristä voi käyttää termin ’keskimäärin huipuilla’ synonyyminä. Tiedätkö missä olisi saatavilla tilastoja aiheesta? Vaikkapa PGA-tourin kärkikymmenikön lyönneistä?
GIR kirjoitti: (3.3.2009 9:07:37)
Pekka Pelimies kirjoitti: (3.3.2009 8:44:26)
Kilpailevalla forumilla annettiin arvio, että rautaspinnin määrä on luokassa 1E3 x (mailan nro).Onnistuit melkein alittamaan Doston ’tutkittua faktaa’ jutun , vaikka referenssinä oli sentään kilpaileva foorumi sekä tosi upea spinnin muodostusta kuvaava yhtälö
Tuo yhtälö, yksinkertaisuudestaan huolimatta tai kenties juuri sen takia, sattuu vain pitämään melko lailla hyvin paikkaansa! Mielestäni tuo on erittäin hyvä muistisääntö.
Erään hyvin arvostetun ja merkittävän mailatehtaan rautojen fitting guide antaa seuraavanmoisia viitearvoja ”mid spinniksi” rautakuutosella tietyillä pallon nopeuksilla:
95 mph – 5100-5700 rpm
105 mph – 5300-5900 rpm
115 mph – 5400-6100 rpm
125 mph – 5700-6200 rpm
135 mph – 5800-6500 rpm
joten tuon muistikaavan kertoma 6000 rpm rautakuutosella on tuohon fitting guideen verrattuna hyvin kohdallaan kunhan vaan tuon rautakutosen mailanpään nopeus on vähintäänkin miesten keskiluokkaa eli 80 mph tai enemmän. -
JulkaisijaArtikkelit
-
data kirjoitti: (4.3.2009 11:45:04)
Hoganin ominaisuuksia verrattuna nykyhuippuihin:1. Keskimääräistä vähäisempi vartalon rotaatio
2.Hartiat ja lantio osumassa keskimääräistä vähemmän aukija lisäksi
3.Ei käytä keinoja käsien rotaation poistoon, vaan ainoastaan hukin ehkäisyyn
4.Suhteellisen vahva lantion sivuttaisliike, eli ei mitenkään erityisen ”pyörivä” swingi.Kyllä minäkin hieman Laviksen tapaan ihmettelin. Itselläni ei riitä silmää swingin teoreettiseen tarkasteluun, mutta olen kuullut monen arvostetun vanhanliitonmiehen,
jotka perustavat näkemyksensä vuosien liveseurantaan käyttävän juuri päinvataisia termejä mr. Hoganin swingin kuvaamiseen. Jotenkin tekisi mieli luottaa enemmän esin Jackie Burken näkemykseen asiasta. Hauskantuntuinen kaveri noin muutenkin haastattelujen perusteella.
En voi välttää kiusausta linkittää toistakin kuvahaun tulosta. Kertoo minkätason peluri Burke oli. Samoin mielenkiintoista nähdä isot galleryt jo tuohon aikaan.