-
JulkaisijaArtikkelit
-
Jooseppi kirjoitti: (1.3.2009 10:24:05)
ts kirjoitti: (1.3.2009 9:49:46)
Ja kun formuloista haluttiin pitoa vähentää, renkaisiiin laitettiin urat……. jotka ovat likkeen suuntaiset, kun golfmailassa ne ovat kotisuorassa liikeeseen nähden…
Mä luulin tosiaan että niillä hillittiin sivuttaispitoa ja kaarenopeuksia.
Täältä löytyy foorumilla jo useaan otteeseen mainitut tutkimukset spinnin muodostumisesta erilaisilla urilla, pinnoilla ja lyöntialustoilla, sekä pari uudempaa muutakin tutkimusta.
:))
Ajattelin laittaa tuohon edelliseen viestiini, että älkää nyt hyvät ihmiset tätä asiaa verratko ainakaan formuloiden slicseihin. Kysymyshän on täysin eri asiasta. Se pitokuvio on siinä asfaltissa, jonka epätasaisuuksiin pehmeä kumiseos ’muovautuu’, eikä renkaassa. Slicsi pitää niin kauan, kunnes kumi leikkautuu irti tästä kuviosta eli asfaitista.
Kova ja sileä teräs ja sen vaikutus kovakuoriseen golfpalloon kitkan tuottajana on todella kaukana kuumasta kumiseoksesta ja kuumasta epätasaisesta asfalttipinnasta ja näiden kappaleiden välisen kitkan tuottamisesta.
Jos joku väittää, että peiliksi kiillotetulla wedgen lyöntipinnalla saa golfpalloon vähintäänkin saman spinnin kuin vaikka MD grooveilla, niin ehkä kannattaisi hieman katsoa peiliin.
Kertokaapa, mikä sen kitkan tuottaa wedgen ja pallon väliin normilyönnissä? Millä estetään pallon liukuminen lapaa pitkin ylöspäin ja millä se pallo saadaan mieluummin pyörimään kuin liukumaan? Älkää edes yrittäkö vastata, että pallon painuu ja litistyy lapaa vasten ja kitka tulee siitä. Wedgenopeuksissa noin ei yksinkertaisesti tapahdu. Millä saatte esim. 30 m matalahkoon pitsiin niin paljon kierrettä, että pallo pysähtyy yhden pompun jälkeen? Sileällä wedgellä tuo ei onnistu, mutta hyvillä urilla onnistuu.
Niin uritetuilla renkailla on vähemmän pinta-alaa tuottaa kitkaa ja tällöin siis pitokin on heikompi. Tästä on arvatenkin pitkä matka selittää että näin käy myös pallolle ja lavalle kun kerran nuo materiaalitkin ovat täysin erilaiset. Ja niin lienevät näihin kohdistuvat voimatkin. Mahtaisko tasata puntit?
Mutta jos lavan urilla ole muuta tarkoitusta kuin pitää lapaa puhtaana niin miten tuo nyt sitten toimii? Jos taas lähtee miettimään autonrenkaan kautta niin urathan ne kaiketi vettä alta poistaa. Pelkät suorat urat eivät taida kovin tehokkaita olla koska renkaisiin on kehitetty vinoja uria jolloin renkaan pitää olla oikein päin asennettukin. Mutta se rengas pyörii, lapa ei. Tää on asia joka minua on askarruttanut aina näiden lavan urien suhteen.
heh, jengi ei vaan halua uskoa. Pitää vänkätä vastaan vaikka tietää olevansa väärässä. Outoa.
mutta siinäpähän hörhö olet uskomuksiesi kanssa, myytit ne on ihmeellisiä ja vaikka ne vääräksi todetaan, niin periksi ei anneta, heh.
Luetaan niitä linkkejä ja jokainen voi googlettaa asiasta.Mailoja koskeviin sääntöihin on tulossa muutos juuri urien muotoa koskien. Tällä muutoksella halutaan vaikeuttaa spinnin tuottamista raffista ja siten luoda väylälle osuville (ammatti)pelaajille paremmat edellytykset menestyä kuin raffiin palloaan tunkeville.
Jos oikein muistan, niin tämä muutos ei vähentäisi spinniä väylältä lyötäessä, vaan ainoastaan lyötäessä palloa pitkästä ruohosta, toisin sanoen paikasta, jossa pallon ja lavan väliin väkisinkin jää ruohoa.
Antaako tämä minkäänlaista osviittaa tähän keskusteluun (joka kaikkine sanankäänteineen on siis jo käyty aikaisemmin)?
Kitka on yksi niistä mielenkiintoisista fysikaalisista ilmiöistä, jotka tavallisen tallaajan silmissä tuntuvat aivan mahdottomilta normaalijärjellä ymmärtää, lähtien siitä faktasta, ettei pinta-alan kasvattaminen lisää kitkavoimia. Aivan toinen kysymys onkin sitten se, kuinka paljon kenties itse kitkakerroin kahden toisiaan koskettavan materiaalin välillä muuttuu kosketuksen aikana vaikkapa materiaalien kokoonpainumisen, lämpötilan muutoksen tms. vaikutuksesta. Faktaa on kuitenkin se, että kitkakertoinen ollessa vakio pinta-alan muutos ei vaikuta kitkavoimiin.
Scoop kirjoitti: (1.3.2009 11:21:54)
Täältä löytyy foorumilla jo useaan otteeseen mainitut tutkimukset spinnin muodostumisesta erilaisilla urilla, pinnoilla ja lyöntialustoilla, sekä pari uudempaa muutakin tutkimusta.Siitä Interim Study’n johdannosta löytyi mielenkiintoinen kappale:
It is clear from the player data that the configuration of modern club faces has significant
performance improvements over the traditional V-shaped groove in grassy lies. For some lofts, it was found that spin using the U-groove club in the rough was actually higher than from a clean lie.Mielenkiintoista. Mistä tuo voisi johtua? Deloftaamisesta vähäruohoisella alustalla kenties? Vai mistä ihmeestä sitä lisäspinniä tulee raffissa?
Olen itse aina pitänyt lavan urien tehtävänä enemmänkin poistaa niitä epäpuhtauksia (vettä, ruohoa jne.) joita pallon ja lavan pinnan väliin lyödessä jää. Eli kun lyödään matalaksi leikatulta väylältä (ja puhtaalla pallolla) niin ei ole paljoakaan väliä millaiset urat mailassa on …tai onko niitä yleensä ollenkaan. Kun sen sijaan mennään vähänkin raffin puolelle tai kosteisiin olosuhteisiin niin eroa alkaa syntymään tosi nopeasti. Tämä käsitys on edelleen voimassa.
Nopea vilkaisu Scoopin postaamiin USGA tutkimuksiin herätti kuitenkin (ainakin) yhden huomion. En ollut ajatellut että Surlyn/uretaani pallot reagoivat niinkin eri tavoin U ja V uriin monissa tilanteissa.
’Like the professional golfers, testing of amateur golfers demonstrated a measurable difference in spin rate between U-grooved clubs with urethane covered balls over spin rates with V-grooved clubs. However, there is only a minimal difference in spin rates achieved by amateur golfers when using U- and V-grooved clubs in combination with Surlyn covered balls, which make up approximately 70% of the golf balls sold by on- and off-course retailers.’
KL kirjoitti: (1.3.2009 13:36:04)
… Kitka on yksi niistä mielenkiintoisista fysikaalisista ilmiöistä, jotka tavallisen tallaajan silmissä tuntuvat aivan mahdottomilta normaalijärjellä ymmärtää, lähtien siitä faktasta, ettei pinta-alan kasvattaminen lisää kitkavoimia. Aivan toinen kysymys onkin sitten se, kuinka paljon kenties itse kitkakerroin kahden toisiaan koskettavan materiaalin välillä muuttuu kosketuksen aikana vaikkapa materiaalien kokoonpainumisen, lämpötilan muutoksen tms. vaikutuksesta. Faktaa on kuitenkin se, että kitkakertoinen ollessa vakio pinta-alan muutos ei vaikuta kitkavoimiin.Arvaamasi teoreettinen fakta ei taida pitää paikkansa kaikkien materiaalien suhteen, esim. pehmeä kumi ja kova asfaltti eivät ole teoreettisia peilipintoja. Niissä on useita ikäänkuin useita pintoja jolloin pinta-alan muutoksilla on merkitystä? Entäpä kova lapa ja pehmeä pallo, käykö se esimerkistä todistamaan teoriasovellusta että kitkat eivät tunne pinta-alaa?
ts kirjoitti: (1.3.2009 9:49:46)
Hörhö kirjoitti: (1.3.2009 8:53:25)
Spinnin määrä esim. wedgellä riippuu kitkan määrästä. Mitä enemmän kitkaa, sitä enemmän spinniä. Jos kitkaa ei ole lainkaan, niin spinniä ei tule.
Ja kun formuloista haluttiin pitoa vähentää, renkaisiiin laitettiin urat…
Tuohon voisi lisätä vielä sen toteamuksen, että kauas on pitkä matka.
Mitä helvettiä noille kolmella on tekemistä keskenään? No ei yhtään mitään. Itsestäänselvyyksiä kaikki, mutta mitään liityntää toisiin ei ole.
kebax kirjoitti: (1.3.2009 14:08:55)
KL kirjoitti: (1.3.2009 13:36:04)
… Kitka on yksi niistä mielenkiintoisista fysikaalisista ilmiöistä, jotka tavallisen tallaajan silmissä tuntuvat aivan mahdottomilta normaalijärjellä ymmärtää, lähtien siitä faktasta, ettei pinta-alan kasvattaminen lisää kitkavoimia. Aivan toinen kysymys onkin sitten se, kuinka paljon kenties itse kitkakerroin kahden toisiaan koskettavan materiaalin välillä muuttuu kosketuksen aikana vaikkapa materiaalien kokoonpainumisen, lämpötilan muutoksen tms. vaikutuksesta. Faktaa on kuitenkin se, että kitkakertoinen ollessa vakio pinta-alan muutos ei vaikuta kitkavoimiin.Arvaamasi teoreettinen fakta ei taida pitää paikkansa kaikkien materiaalien suhteen, esim. pehmeä kumi ja kova asfaltti eivät ole teoreettisia peilipintoja. Niissä on useita ikäänkuin useita pintoja jolloin pinta-alan muutoksilla on merkitystä? Entäpä kova lapa ja pehmeä pallo, käykö se esimerkistä todistamaan teoriasovellusta että kitkat eivät tunne pinta-alaa?
Kyllä se pitää paikkansa pinnan materiaalista riippumatta. Ainoat merkitsevät suureet ovat kappaleen massa ja pintojen välinen kitkakerroin.
Mutta nyt tässä tullaankin juuri sille mielenkiintoiselle alueella, jolla voi olla jotakin merkitystä. Kysymys kuuluukin: muuttuuko golfpallon/lavan tai renkaan/asvaltin välinen kitkakerroin kontaktin aikana? Onko pehmeämmän materiaalin tunkeutuminen kovemman materiaalin epätasaisuuksien sisään merkityksellistä kitkavoimien kannalta?
Ja toisaalta: täällä sanotaan, että The more loft the greater the backspin, joten kitkan lisääminen ei ainakaan lisää spinniä, olennaista on, ettei pallo pääse liukumaan pintaa pitkin kontaktin aikana. Siis, jos tuon linkin tarinaan on uskominen.
GIR kirjoitti: (1.3.2009 13:50:57)
Olen itse aina pitänyt lavan urien tehtävänä enemmänkin poistaa niitä epäpuhtauksia (vettä, ruohoa jne.) joita pallon ja lavan pinnan väliin lyödessä jää. Eli kun lyödään matalaksi leikatulta väylältä (ja puhtaalla pallolla) niin ei ole paljoakaan väliä millaiset urat mailassa on …tai onko niitä yleensä ollenkaan.
Muistan kun Tetsa kirjoitteli viime keväänä näin:
Tetsa kirjoitti: (16.5.2008 10:50:43)
Mutta se minkä just totesin itse, ja ajattelin muillekin kertoa, ja mikä vaikuttaa aika reilusti lopputulemaan on lavan ’tuoreus’. No onhan tää tietty itsestään selvää, mutta kuitenkin. Eli nyt kun just vaihdoin kaikki wedget, niin kyllä on mahtavaa veistellä 5 – 100 metrisiä matalia nostoja griinille kun se pallo ihan oikeasti on kuin narun päässä.
.
.
Mun vanhat wedget oli facesta jo aika finaalissa, mutta kyllä niilläkin pallo pysäyhtyi. Tosin pienissä lyönneissä (5-20 metriä) checkiä tuli aika paljon vähemmän kuin nyt.
.
.
.
.
Ensi keväänä taas wedget vaihtoon.Tämä on tietenkin vain yhden pelaajan subjektiivinen näkemys, mutta kuitenkin
KL kirjoitti: (1.3.2009 17:05:41)
GIR kirjoitti: (1.3.2009 13:50:57)
Olen itse aina pitänyt lavan urien tehtävänä enemmänkin poistaa niitä epäpuhtauksia (vettä, ruohoa jne.) joita pallon ja lavan pinnan väliin lyödessä jää. Eli kun lyödään matalaksi leikatulta väylältä (ja puhtaalla pallolla) niin ei ole paljoakaan väliä millaiset urat mailassa on …tai onko niitä yleensä ollenkaan.
Muistan kun Tetsa kirjoitteli viime keväänä näin:
Tetsa kirjoitti: (16.5.2008 10:50:43)
Mutta se minkä just totesin itse, ja ajattelin muillekin kertoa, ja mikä vaikuttaa aika reilusti lopputulemaan on lavan ’tuoreus’. No onhan tää tietty itsestään selvää, mutta kuitenkin. Eli nyt kun just vaihdoin kaikki wedget, niin kyllä on mahtavaa veistellä 5 – 100 metrisiä matalia nostoja griinille kun se pallo ihan oikeasti on kuin narun päässä.
.
.
Mun vanhat wedget oli facesta jo aika finaalissa, mutta kyllä niilläkin pallo pysäyhtyi. Tosin pienissä lyönneissä (5-20 metriä) checkiä tuli aika paljon vähemmän kuin nyt.
.
.
.
.
Ensi keväänä taas wedget vaihtoon.Tämä on tietenkin vain yhden pelaajan subjektiivinen näkemys, mutta kuitenkin
En ole aivan varma oliko ’Tetsa’ viittauksesi tarkoitettu tukemaan vai kumoamaan esittämääni kantaa 🙂
Luonnollisesti urilla on suuri merkitys normaalissa pelissä ja spinnin synnyssä, kuten viimeaikainen keskustelu urien rajoituksista hyvin osoittaa. Myös ero vanhan V-uran ja nykyisin käytetyn U-uran välillä on suuri, varsinkin kun pelataan raffista (kuten USGA:n tutkimuksesta hyvin ilmenee).
Urien tärkeys taas johtuu siitä, että me pelaamme monesti ei-kovin-hyvin leikatuilla väylillä, käymme (hieman turhankin usein) tutustumassa raffin rakenteeseen ja lisäksi kentällä on usein runsaastikin kosteutta. Näissä tilanteissa urilla on suuri merkitys juuri sen takia, että niiden avulla saadaan poistettua pallon ja lavan väliin jääviä ’epäpuhtauksia’ (kuten vettä ja ruohoa) ja kontaktista tulee parempi.
Jos sen sijaan lyödään lyhyeksileikatulta kuivalta väylältä (puhtaalla pallolla) niin urilla tai niiden puuttumisella ei mielestäni ole juurikaan merkitystä.
USGA:n halu rajoittaa urien kehitystä on käsittääkseni lähtenyt siitä, että ammattilaiset pystyvät nykyisillä urilla saamaan palloon spinniä lähes millaisesta raffista tahansa, ja raffien korkeuden jatkuvaa kasvattamista ei pidetä oikeana kehityssuuntana. Spinnin aikaansaaminen normaalisti väylältä lyötäessä ei kai ole koskaan ollut ongelma (varsinkaan ammattilaisille) edes V-urien aikana. Uudet urat ovat parantaneet nimenomaan raffista ja huonoista olosuhteista lyödyn pallon spinnin määrää.
Tarinat on sekaisin, mutta kyllä se siitä tulee, että maassa on vastusta ja pallo puristuu mailan lapaa vasten pääsemättä lipsahtamaan eteenpäin liian aikaisin.
Mailan pitä kulkea mielellään laakeahkosti alaviistoon pallon kohdalla – ainakin pidemmillä varsilla lyödessä.
Tällä ajatuksella sitä ainakin tulee…
Kilpailevalla forumilla annettiin arvio, että rautaspinnin määrä on luokassa 1E3 x (mailan nro).
Pekka Pelimies kirjoitti: (3.3.2009 8:44:26)
Tarinat on sekaisin, mutta kyllä se siitä tulee, että maassa on vastusta ja pallo puristuu mailan lapaa vasten pääsemättä lipsahtamaan eteenpäin liian aikaisin.Mailan pitä kulkea mielellään laakeahkosti alaviistoon pallon kohdalla – ainakin pidemmillä varsilla lyödessä.
Tällä ajatuksella sitä ainakin tulee…
Kilpailevalla forumilla annettiin arvio, että rautaspinnin määrä on luokassa 1E3 x (mailan nro).
Onnistuit melkein alittamaan Doston ’tutkittua faktaa’ jutun , vaikka referenssinä oli sentään kilpaileva foorumi sekä tosi upea spinnin muodostusta kuvaava yhtälö, yhdistettynä elävään kuvaukseen pallon herkästä liikehdinnästä mailan lavalla.
Valitettavasti käsin piirretyn kuvan puuttuminen pudottaa tämän ’fakta’ -tarinan pois aivan kärkikahinoista 🙂
GIR kirjoitti: (3.3.2009 9:07:37)
Pekka Pelimies kirjoitti: (3.3.2009 8:44:26)
Tarinat on sekaisin, mutta kyllä se siitä tulee, että maassa on vastusta ja pallo puristuu mailan lapaa vasten pääsemättä lipsahtamaan eteenpäin liian aikaisin.Mailan pitä kulkea mielellään laakeahkosti alaviistoon pallon kohdalla – ainakin pidemmillä varsilla lyödessä.
Tällä ajatuksella sitä ainakin tulee…
Kilpailevalla forumilla annettiin arvio, että rautaspinnin määrä on luokassa 1E3 x (mailan nro).
Onnistuit melkein alittamaan Doston ’tutkittua faktaa’ jutun , vaikka referenssinä oli sentään kilpaileva foorumi sekä tosi upea spinnin muodostusta kuvaava yhtälö, yhdistettynä elävään kuvaukseen pallon herkästä liikehdinnästä mailan lavalla.
Valitettavasti käsin piirretyn kuvan puuttuminen pudottaa tämän ’fakta’ -tarinan pois aivan kärkikahinoista 🙂
Ja tämä nimimerkki GIR vielä puhuu jollekin egon suuruudesta, kun samalla on itsellä varaa dissata Pelzin ja muiden varsin perustellut näkemykset, esittämättä itse ensimmäistäkään järkevää kirjoitusta. Uskoo kuitenkin vahvasti, kun joku on 30 fps videokameralla tutkinut swingiä ja pallon käyttäytymistä.
Onkohan ihmisen käyttöjärjestelmään asennettu sellainen toiminto, että pitää saada olla typerä? Sitten kun sitä ei voi elävässä elämässä omalla nimellään tehdä, se pitää suorittaa nimimerkin takaa jossain tällaisessa tilanteessa, jotta mielen tasapaino säilyy…
GIR kirjoitti: (3.3.2009 9:07:37)
Pekka Pelimies kirjoitti: (3.3.2009 8:44:26)
Tarinat on sekaisin, mutta kyllä se siitä tulee, että maassa on vastusta ja pallo puristuu mailan lapaa vasten pääsemättä lipsahtamaan eteenpäin liian aikaisin.
Onnistuit melkein alittamaan Doston ’tutkittua faktaa’ jutun
Jep. Lievästi löysä oli argumentti. Tässä havainnollistava (muttei ei tietenkään tyhjentävä) flikki aiheesta. Sääli vaan, että mailan varren päässä on ollut joku tumpelo… Ja vielä samat erikseen. Kannattaa katsoa high quality-muodossa.
Scoop kirjoitti: (3.3.2009 9:53:13)
GIR kirjoitti: (3.3.2009 9:07:37)
Pekka Pelimies kirjoitti: (3.3.2009 8:44:26)
Tarinat on sekaisin, mutta kyllä se siitä tulee, että maassa on vastusta ja pallo puristuu mailan lapaa vasten pääsemättä lipsahtamaan eteenpäin liian aikaisin.
Onnistuit melkein alittamaan Doston ’tutkittua faktaa’ jutun
Jep. Lievästi löysä oli argumentti. Tässä havainnollistava (muttei ei tietenkään tyhjentävä) flikki aiheesta. Sääli vaan, että mailan varren päässä on ollut joku tumpelo… Ja vielä samat erikseen. Kannattaa katsoa high quality-muodossa.
Kiitoksia hyvästä flikistä…
Scoop kirjoitti: (3.3.2009 9:53:13)
GIR kirjoitti: (3.3.2009 9:07:37)
Pekka Pelimies kirjoitti: (3.3.2009 8:44:26)
Tarinat on sekaisin, mutta kyllä se siitä tulee, että maassa on vastusta ja pallo puristuu mailan lapaa vasten pääsemättä lipsahtamaan eteenpäin liian aikaisin.
Onnistuit melkein alittamaan Doston ’tutkittua faktaa’ jutun
Jep. Lievästi löysä oli argumentti. Tässä havainnollistava (muttei ei tietenkään tyhjentävä) flikki aiheesta. Sääli vaan, että mailan varren päässä on ollut joku tumpelo… Ja vielä samat erikseen. Kannattaa katsoa high quality-muodossa.
Aika selkeästi tuossa näkyy tuo hetkellinen voima maata vasten, joka ilmeisesti syntyy pallon muodonmuutoksesta. Mitä sitten tapahtuu, jos saadaan otettua pallo enemmän alaurilla ja laskevammalla kulmalla, ei tuosta käy selville.
Jos tässä kevään mittaan saatais nää kiireellisemmät kehitysaskeleet hoideltua, niin voisi hieman kikkailla ja ottaa tuota lähtöä talteen erilaisilla osumilla. Tuo valo vaan saattaa olla melkoinen ongelma, mutta yritetään.
Scoop kirjoitti: (3.3.2009 9:53:13)
Jep. Lievästi löysä oli argumentti. Tässä havainnollistava (muttei ei tietenkään tyhjentävä) flikki aiheesta. Sääli vaan, että mailan varren päässä on ollut joku tumpelo… Ja vielä samat erikseen. Kannattaa katsoa high quality-muodossa.Kulkeeko mailan lapa tuossa alaspäin osumahetkellä? Ja kuinka hyvä spinni noista lyönneistä tuli? Ja olisiko tullut enemmän vai vähemmän spinniä, jos lapa olisi kulkenut alaspäin osumahetkellä?
GIR kirjoitti: (3.3.2009 10:19:15)
Scoop kirjoitti: (3.3.2009 9:53:13)
GIR kirjoitti: (3.3.2009 9:07:37)
Pekka Pelimies kirjoitti: (3.3.2009 8:44:26)
Tarinat on sekaisin, mutta kyllä se siitä tulee, että maassa on vastusta ja pallo puristuu mailan lapaa vasten pääsemättä lipsahtamaan eteenpäin liian aikaisin.
Onnistuit melkein alittamaan Doston ’tutkittua faktaa’ jutun
Jep. Lievästi löysä oli argumentti. Tässä havainnollistava (muttei ei tietenkään tyhjentävä) flikki aiheesta. Sääli vaan, että mailan varren päässä on ollut joku tumpelo… Ja vielä samat erikseen. Kannattaa katsoa high quality-muodossa.
Kiitoksia hyvästä flikistä…
Noita pätkiä katsellessa ainakaan minä en näe mitään sellaista voimaa maata vasten tai muodonmuutosta pallossa, että sillä olisi pätkääkään merkitystä normaalissa lyönnissä normaalilta alustalta.
Mutta ilmeisesti joillakin on selvästi parempi näkö (tai mielikuvistus) kuin minulla.
KL kirjoitti: (3.3.2009 10:33:22)
Kulkeeko mailan lapa tuossa alaspäin osumahetkellä? Ja kuinka hyvä spinni noista lyönneistä tuli? Ja olisiko tullut enemmän vai vähemmän spinniä, jos lapa olisi kulkenut alaspäin osumahetkellä?En ole ollut mukana duunaamassa noita videoita, joten en osaa vastata yllä oleviin. Näkemäni perusteella ainakin lyhyemmät raudat kulkevat kyllä laskevalla radalla. Tosin, kuten sanottu, svingaaja on tumpelo tai sitten svingaajia on useampia. Ja vähän ot: Sinänsä tuo ’alaspäin’ lyöminen on tietyssä mielessä harhaanjohtava ilmaisu, että lavan tulokulma on loppujen lopuksi yllättävän loiva lyhyilläkin raudoilla (joka on tietty pääteltävissä ihan lavan liikerataa kuvastavan ympyrän tai sen lähisukulaisen kaaren muodostakin). Foorumin fittaajat ja mailanikkarit osaavat tähän varmaan antaa ihan konkreettisia tupparikeskiarvojakin.
Flikkien tarkoitus ei ollut ottaa erityisesti kantaa itse aiheeseen; olen empiirikko, joten vasta luotettava evidenssi puhuttelee. Ja aihekin on meikäläiselle about yhdentekevä. Videot ovat siitä huolimatta havainnollistavia.
Tässä vielä pari tuttua esimerkkiä (1 ja 2), joissa tuota lavan liikerataa ja osumahetkeä voi pähkäillä (molempien lopuissa hidastetut lähikuvat).
Scoop kirjoitti: (3.3.2009 11:19:40)
KL kirjoitti: (3.3.2009 10:33:22)
Kulkeeko mailan lapa tuossa alaspäin osumahetkellä? Ja kuinka hyvä spinni noista lyönneistä tuli? Ja olisiko tullut enemmän vai vähemmän spinniä, jos lapa olisi kulkenut alaspäin osumahetkellä?En ole ollut mukana duunaamassa noita videoita, joten en osaa vastata yllä oleviin. Näkemäni perusteella ainakin lyhyemmät raudat kulkevat kyllä laskevalla radalla.
Mielenkiintoista. Minusta SW ja 9I ovat palloon osuessaan jo radan alakuolokohdassa (SW jopa melkein jo lähdössä ylöspäin), mutta impakti palloon näyttäisi painavan molempien mailojen lapaa hetkellisesti alaspäin. Enemmänkin sellaisia lobbilyöntejä minusta kumpikin kuin painavia divotinirrottajia.
Toisaalta, jos ketjussa aikaisemmin esitetty väite loftin vaikutuksesta spinniin pitää paikkansa, niin ’maata vasten’ lyötäessä pitäisi tulla vähemmän spinniä deloftauksen takia kuin alakuolokohdasta lyötäessä. Oma kokemukseni ei tue tätä päättelyä lainkaan.
Mielenkiintoinen aihe.
Scoop kirjoitti: (3.3.2009 11:19:40)
Tässä vielä pari tuttua esimerkkiä (1 ja 2), joissa tuota lavan liikerataa ja osumahetkeä voi pähkäillä (molempien lopuissa hidastetut lähikuvat).
Kai tää sitten taas menee mun ison egon piikkiin, mutta en jaksa lakata hymyilemästä noille selostajien kommenteille ja niiden suhteelle itse nähtyyn kuvaan. Lopussa hehkuttavat tuota suurta crossausta, joka ’tarvitaan ehdotomasti tuollaisen lyönnin aikaansaamiseksi’ Jokainen kuitenkin voi nähdä lopun hidastuksesta, että pallo on jo kauan sitten irronnut lavasta, ennen kuin lapa alkaa sulkeutumaan.
On noilla pojilla viisaat pallot, kun tietävät lentäessään, että lantion korkeudella saatossa pelaajan lapa on kiinni, ja osaavat sen mukaan käyttäytyä. Ilmankos ne jutteleekin palloilleen välillä..
KL kirjoitti: (3.3.2009 11:32:29)
Mielenkiintoista. Minusta SW ja 9I ovat palloon osuessaan jo radan alakuolokohdassa (SW jopa melkein jo lähdössä ylöspäin), mutta impakti palloon näyttäisi painavan molempien mailojen lapaa hetkellisesti alaspäin. Enemmänkin sellaisia lobbilyöntejä minusta kumpikin kuin painavia divotinirrottajia.
Havaintopsykologian 101: videoista näkee usein mitä haluaa nähdä :-). Minä en edusta tässä mitään leiriä, mutta totuuden nimessä, en ole ihan tottunut vielä uusiin lukulaseihini, joten pyrkimykseni ’lukea kuvaa’ mahdollisimman objektiivisesti voi olla hieman hajataittoinen.
KL kirjoitti: (3.3.2009 11:32:29)
Toisaalta, jos ketjussa aikaisemmin esitetty väite loftin vaikutuksesta spinniin pitää paikkansa, niin ’maata vasten’ lyötäessä pitäisi tulla vähemmän spinniä deloftauksen takia kuin alakuolokohdasta lyötäessä. Oma kokemukseni ei tue tätä päättelyä lainkaan.
Tässä keskustelussa pitäisi varmaan erottaa kaksi asiaa: 1) mitkä kaikki tekijät vaikuttavat spinniin ja 2) kuinka paljon kukin tekijä vaikuttaa. Siitä ei liene epäselvyyttä, että loft on se olennaisin vaikuttava tekijä?
Mitäs jos menisit jollekin tutulle fittaajalle (Zam?), jolla on pelit ja vehkeet, löisit erilaisia rautalyöntejä – lobhenkisistä painaviin divotinirroittajiin -, kirjaisit tulokulmat, lähtökulmat, pallon nopeudet ja spinnit ylös, ja julkisisit tämän ei-niin-kontrolloidun-ja-objektiivisen testin tulokset tässä ketjussa? Sellainen kiinnostaa aina, vaikka itse aihe on – edelleen – jokseenkin yhdentekevä.
-
JulkaisijaArtikkelit