16.4.–23.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[11][17]
KilpailuaSuomalaista

Reverse Release eilen tänään ja huomenna

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Reverse Release eilen tänään ja huomenna

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 161)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • B

    Benin kakussa on ensi keskiviikkona 103 kynttilää. Saman vuonna kun Ben jakoi 10. sijaa Augustassa ja 34. sijaa Us Openissa kehiteltiin ajatusta eri svingityypeistä mailan lavan sulkeutumisnopeuden/-määrän suhteen impactiin tultaessa. Ne saivat ilmiasunsa seuraavana vuonna ilmestyneessä golfsvingin teoriaa käsitelleessä kirjassa. Vaikka kyseisessä opuksessa tehtiin ansiokasta työtä tieteelliseltä pohjalta jäi tämä osa työstä valitettavasti täysin fiilistelyn pohjalle. Kuten usein käy, jonkinverran huteralla pohjalla ollut pohdinta jäi elämään ja on tullut lainatuksi sittemmin jokusen kertaa. Tällä palstalla se sai muotonsa ’ RR-teoriana’ jo vuosia sitten. Sen pohjalta on palstalla taitettu peistä eri aiheista. Onpa itsensä Beninkin epäilty erehtyneen supinaatiossaan vaikkakin even so slighthly sanoikin supinoivansa. Hoganin supinaationopeutta tai mailanvarren pitkittäisakselin suuntaista kiertonopeutta impactiin tullessa ei liene mitattu. Voidaan kuitenkin nykytiedon valossa uskoa, että se on maltillisella puolella. Hogan itsekin korosti krossauksen välttämistä omassa svingissään. Maailman kärkipelaajina on nähty krossaajia ja vähemmän krossaavia. Tarkkuus, pituus ja toistettavuus lienevät kuitenkin keskeisiä, eikä pelkällä lähipelin taituruudella päästä edes klubikisojen kärkeen. Niinpä voinemme olettaa, että ammatinharjoittajapelaajilla löytyy vahvasti ’left skewed distribution’ krossaamisen suhteen. Toisin sanoen vähemmän sulkunopeutta impactiin tullessa. Onko näin?

    KL

    Näin on (onko näin?)

    Sori, oli ihan pakko…

    B

    Näin on, jos siltä näyttää. Onneksi asiaa voidaan selvittää myös tutkimuksen keinoin.

    ajs

    Liian vaikeaa perus klubipelaajalle. Sekä teoriassa että käytännössä. Ei muuta.

    B

    ajs kirjoitti: (14.8.2015 13:46:10)
    Liian vaikeaa perus klubipelaajalle. Sekä teoriassa että käytännössä. Ei muuta.

    Käytännössä mailanlavan avautuminen ja sulkeutuminen on niin vaikeaa ja vain niin vaikeaa kuin golflyönti.

    Kysymys kuuluu: Jos muuttujana on mailanlavan sulkeutumisnopeus osumaan tultaessa, onko olemassa selkeästi paras tapa lyödä palloa ja mikä on tuon mahdollisesti parhaan tavan ilmiasu, jota voidaan opetuksessa hyödyntää.

    Keskusteluissa on jaettu nuo tavat kahteen ilmiasukategoriaan: ’ hoganismi vs krossaus’.

    Keskustelujen tasolla edellinen on ollut ihanne ja jälkimmäinen sairaus.
    Ihannetta nykypelaajista edustava yleensä samat nimet Hunter, Zack, Furyk…

    Lisäksi muutama osumahetken pysäytyskuvista ja kuvasarjoista nähtävä asento liitetään samaan asiaan. Ongelmana on ollut, että yhdessä kuvassa nähtävä asento voi olla hogania ja seuraavassa mennään jo krossaavan kaavan mukaan.

    Suora mittaus mailan sulkevasta aksiaalikierrosta selvittää tilannetta.

    Vielä hullumpi kuin ennen.

    B kirjoitti: (8.8.2015 13:27:40)
    Benin kakussa on ensi keskiviikkona 103 kynttilää.

    Saman vuonna kun Ben jakoi 10. sijaa Augustassa ja 34. sijaa Us Openissa kehiteltiin ajatusta eri svingityypeistä mailan lavan sulkeutumisnopeuden/-määrän suhteen impactiin tultaessa.

    Ne saivat ilmiasunsa seuraavana vuonna ilmestyneessä golfsvingin teoriaa käsitelleessä kirjassa.

    Vaikka kyseisessä opuksessa tehtiin ansiokasta työtä tieteelliseltä pohjalta jäi tämä osa työstä valitettavasti täysin fiilistelyn pohjalle.

    Kuten usein käy, jonkinverran huteralla pohjalla ollut pohdinta jäi elämään ja on tullut lainatuksi sittemmin jokusen kertaa.

    Tällä palstalla se sai muotonsa ’ RR-teoriana’ jo vuosia sitten. Sen pohjalta on palstalla taitettu peistä eri aiheista. Onpa itsensä Beninkin epäilty erehtyneen supinaatiossaan vaikkakin even so slighthly sanoikin supinoivansa.

    Hoganin supinaationopeutta tai mailanvarren pitkittäisakselin suuntaista kiertonopeutta impactiin tullessa ei liene mitattu. Voidaan kuitenkin nykytiedon valossa uskoa, että se on maltillisella puolella. Hogan itsekin korosti krossauksen välttämistä omassa svingissään.

    Maailman kärkipelaajina on nähty krossaajia ja vähemmän krossaavia.

    Tarkkuus, pituus ja toistettavuus lienevät kuitenkin keskeisiä, eikä pelkällä lähipelin taituruudella päästä edes klubikisojen kärkeen.

    Niinpä voinemme olettaa, että ammatinharjoittajapelaajilla löytyy vahvasti ’left skewed distribution’ krossaamisen suhteen.

    Toisin sanoen vähemmän sulkunopeutta impactiin tullessa.

    Onko näin?

    Asiasta en oikein ymmärrä, mutta sellainen fiilis olisi, että eikö sen näe pallon lentoradasta supinoiko oikein vai ei..vai krossaako liikaa..hookki vasemmalla kertonee väärästä kiertonopeudesta. Voin olla täysin väärässä.

    -no eagle- kirjoitti: (16.8.2015 11:22:32)

    B kirjoitti: (8.8.2015 13:27:40)
    Benin kakussa on ensi keskiviikkona 103 kynttilää.

    Saman vuonna kun Ben jakoi 10. sijaa Augustassa ja 34. sijaa Us Openissa kehiteltiin ajatusta eri svingityypeistä mailan lavan sulkeutumisnopeuden/-määrän suhteen impactiin tultaessa.

    Ne saivat ilmiasunsa seuraavana vuonna ilmestyneessä golfsvingin teoriaa käsitelleessä kirjassa.

    Vaikka kyseisessä opuksessa tehtiin ansiokasta työtä tieteelliseltä pohjalta jäi tämä osa työstä valitettavasti täysin fiilistelyn pohjalle.

    Kuten usein käy, jonkinverran huteralla pohjalla ollut pohdinta jäi elämään ja on tullut lainatuksi sittemmin jokusen kertaa.

    Tällä palstalla se sai muotonsa ’ RR-teoriana’ jo vuosia sitten. Sen pohjalta on palstalla taitettu peistä eri aiheista. Onpa itsensä Beninkin epäilty erehtyneen supinaatiossaan vaikkakin even so slighthly sanoikin supinoivansa.

    Hoganin supinaationopeutta tai mailanvarren pitkittäisakselin suuntaista kiertonopeutta impactiin tullessa ei liene mitattu. Voidaan kuitenkin nykytiedon valossa uskoa, että se on maltillisella puolella. Hogan itsekin korosti krossauksen välttämistä omassa svingissään.

    Maailman kärkipelaajina on nähty krossaajia ja vähemmän krossaavia.

    Tarkkuus, pituus ja toistettavuus lienevät kuitenkin keskeisiä, eikä pelkällä lähipelin taituruudella päästä edes klubikisojen kärkeen.

    Niinpä voinemme olettaa, että ammatinharjoittajapelaajilla löytyy vahvasti ’left skewed distribution’ krossaamisen suhteen.

    Toisin sanoen vähemmän sulkunopeutta impactiin tullessa.

    Onko näin?

    Asiasta en oikein ymmärrä, mutta sellainen fiilis olisi, että eikö sen näe pallon lentoradasta supinoiko oikein vai ei..vai krossaako liikaa..hookki vasemmalla kertonee väärästä kiertonopeudesta. Voin olla täysin väärässä.

    Krossaamiselle nauretaan jenkeissä ja ruotsissa…näin arvelinkin.

    krossaaminen pannassa

    Jos on swingiteorioista yhtään kiinnostunut, kannattaa tsekata tuon juuri voittaneen nuoren Brooke Hendersonin swingi. Raju likka.

    B

    duffeli kirjoitti: (17.8.2015 21:04:16)
    Jos on swingiteorioista yhtään kiinnostunut, kannattaa tsekata tuon juuri voittaneen nuoren Brooke Hendersonin swingi. Raju likka.

    Brooke’s swing
    Mihin tämä svingi mielestäsi asettuu ’krossausasteikolla’ mitattuna?

    Aika lupaava svingiketju:
    Yhdeksän viestiä joista 4 B:tä ja 2 Jukkaa.

    JA yksi Lavis-OT. Anteeksi. Annan itselleni siitä hyvästä pari nasevaa alapeukkua.

    Lavantauti kirjoitti: (19.8.2015 22:16:58)
    Aika lupaava svingiketju:
    Yhdeksän viestiä joista 4 B:tä ja 2 Jukkaa.

    JA yksi Lavis-OT. Anteeksi. Annan itselleni siitä hyvästä pari nasevaa alapeukkua.

    Minä annan kannustavan yläpeukun. Eilen illemmalla kun ajelin kotiin, niin teillä oli vielä valu käynnissä. Hienoa!

    Minunkin mielestäni tämä on lupaava ketju, tässä kun ei varsinaisesti voi OT linjalle edes mennä:)
    Tuo ’krossausasteikko’ ei nyt varsinainaisesti ole se asian ydin, kuten ei se aksiaalikiertokaan. Käsien liikkeet ovat lähinnä seurausta jo tapahtuneesta. Brooken swingi oli vain hyvänä esimerkkinä miltä ’pystysuora pyörimisakseli’ voi näyttää. Tuota voi itse kukin helposti testata ja todeta, että ehkä niiitä tapoja on muitakin kuin yläasennosta kohti palloa riuhtaisu. Itse asiassa kun katselee tytön rautapeliä ja vajaita lyöntejä, näkee kyllä eron siinä krossaamishommassakin. Mutta koska tästä ansiokkaasta provoketjusta puuttui vielä se kirsikka kakusta, eli tukivoima, niin lisätään sekin. Ne jotka eivät tunne tai muista tuota otsikon eilistä, ovat kuitenkin muutenkin sen verran ihmeissään, ettei suurta vahinkoa synny vaikka uusia termejä tiputellaan viesteihin selittelemättä niitä mitenkään.
    Siinä vaiheessa kun oikean käden kyynärkulma katoaa ja käsi alkaa suoristua, kiertyvät kädet suhteessa toisiinsa mikäli mailan varren vapautumista ei väkisin pidätellä. Aikoinaan venettä soudettiin siten että ukko seisoi veneessä ja huitoi airoilla veteen. Vesi pärskyi ja vene eteni. Silloin kuin airo osui sopivassa kulmassa, oli loiskaus huomattavasti komeampi ja vene nytkähti hieman voimakkaammin eteenpäin. Nykyisin käytetään…. sähköperämoottoreita.
    Saa nähdä, josko Lavis mainitsee ensi kerralla jo minutkin.

    B

    Tässä keskustelussa puhutaan golflyönnistä ja mailan liikkeen yhdestä/ 6 vapausasteesta: aksiaalikierto (tässä aksiaalisulku osumaan tullessa).
    ’RR-svingin idea on tulla osumaan tuota sulkua rajoittaen, mikä mittaustuloksena mailasta näkyy pienempänä aksiaalisulun kulmanopeutena.

    Nopeuksien erot ovat hitaimman ja nopeimman välillä karkeasti viisinkertaiset.

    Miten voi RR-aate tänä päivänä ja mitkä ovat ideologian tukipilarit?
    Kannattaako krossaaja vääntää vastakiertäjäksi ja mitä sillä haetaan?

    Sanotaan nyt vielä kerran, että pelkkä aksiaalikierron mittaus ei sinänsä kerro muusta kuin mittaajan mielenkiinnosta asiaansa. Tai voi se tietysti avata silmiä siinä vaiheessa, kun vastaan tulee kaksi täysin poikkeavaa swingiä samalla kiertonopeudella.

    B

    duffeli kirjoitti: (24.8.2015 10:44:40)
    Sanotaan nyt vielä kerran, että pelkkä aksiaalikierron mittaus ei sinänsä kerro muusta kuin mittaajan mielenkiinnosta asiaansa.

    Cochran ja Stobbs, joiden 1968 kirjoittamaa kirjaa siteerataan tämänkin ajan tutkimuksessa toistuvasti, uhrasivat kokonaisen kappaleen (Chapter 16) svingin saloja tutkineessa teoksessaan tämän asian pohtimiseen.

    Heidän pohdintojensa jälkeen asia on tullut ajoittain esille ja teoria siitä, että vähäisemmän aksiaalisulun svingi olisi toistettavampi, on jäänyt legendana elämään.

    ’RR-teoria’-keskusteluissa täällä esitettiin, että aksiaalisulkua tapahtuisi lainkaan teorian mukaisessa svingissä. Tällä teorialla oli juurensa ben Hoganin svingissä ja Hoganin ansioiden katsottiin olevan näyttö asian oikeellisuudesta.

    Toisaalta vakuuttavaa uutta ’hogan-svingaajaa’ ei ole huipulla esiin noussut mikä on erikoista, mikäli kyseessä olisi ylivoimainen svingityyli.

    Mittaukset ovat käytännössä ainoa tapa tutkia asiaa tarkemmin.

    duffeli kirjoitti: (24.8.2015 10:44:40)
    Tai voi se tietysti avata silmiä siinä vaiheessa, kun vastaan tulee kaksi täysin poikkeavaa swingiä samalla kiertonopeudella.

    Tässä keskustelussa pysyttelen perusdrivessa ja jätän erilaiset wedgevariaatiot ynnämuut vähemmälle huomiolle.

    Näin pysytään svingissä, jolla yleensä pyritään pitkään lyöntiin riittävällä toistettavuudella.

    Tällä rajauksella voidaan sanoa, että svingityyleissä (kehon osien kinematiikka osumaan tultaessa) on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja niillä pelaajilla, joilla aksiaalisulkunopeudet ovat samalla tasolla.

    Tämä koskee mittaushetken arvoja. Vähemmän on merkitystä sillä, mitä tapahtuu bsw:n ja dsw.n alkuvaiheen aikana.

    Paljon tilaa he uhrasivat myös seuraavile aiheille:
    Golflyönti on kaksivipuinen heiluri
    Hub ja sen paikoillaan pitäminen
    Plane ja miten sillä pysytään käsiä kiertämällä
    Rannevivun viivästyttäminen ja ajoitus
    Lavan liikesuunta määrää pallon lähtösuunnan ja lavan suunta määrää kierteen jne….

    Loppuun vielä ajatus kolmannelta taitavalta pallonlyöjältä Homerilta:
    If a theory does not represent reality, then perhaps we need to reexamine the foundations of the model.

    B

    Onko sulla, ’duffeli’, jotain annettavaa tämä ketjun avauksen aiheeseen liittyen?

    B

    Ajatus siitä, että pienemmällä aksiaalisululla osumaan tultaessa toistettavuus olisi parempi tuntuu järkeenkäyvältä.

    Jos draiverin lapa kulkee 50m/s ja viimeiselle 20 cm matkalle olisi varren sulkevaa kiertoa tehtävänä vain 2,5 astetta versus 5 astetta, voisi ajatella, että tehtävä olisi oleellisesti helpompi?

    Vai onko 2.5 asteen sulkeva kierto vaikeampi?

    Nyt täytyykin ehkä ensin pohtia varren gammarotaation (aksiaalikierto) biomekaniikkaa.

    Siinä kohtaa ongelma monimutkaistuu oleellisesti.

    B

    Tuossa aiemmin kysyi ’Rajun Likan’ svingin sijoittamisesta ’krossausasteikolle’.

    No, sellaista asteikkoa tai ylipäätään mitään kriteeristöä ’krossaukselle’ tai sen puoleen myöskään ’RR-svingille’ ei ole olemassa.

    Näinollen kauneus on katsojan silmissä tässäkin asiassa, mutta siksi menemmekin tässä keskustelussa mitattavien suureiden pohjalta.

    B

    No, sellaista asteikkoa tai ylipäätään mitään kriteeristöä ’krossaukselle’ tai sen puoleen myöskään ’RR-svingille’ ei ole olemassa.

    Golfsvingissä malanlavan ’osuma-arvot’ määräävät pallon lähtönopeuden lähtösuunnan ja kulman, spinnin määrän ja spinniakselin.

    Järkevän lopputuloksen aikaansaamiseksi liikutaan aika tiukoissa raameissa, mistä seuraa, että osuman hetkellä pelaajan koreografia on huomattavasti rajatumpi kuin svingin varhaisissa vaiheissa.

    Toisin sanoen oletpa ben tai jim bsw.ssä, olet huomattavan paljon lähempänä kumpaa tahansa osumassa.

    Jos otamme suurella sulkunopeudella draivaavan pelaajan edelleä mainittujen kanssa vertailtavaksi, löytyy eroja pelaajien kehon asennoissa.

    Koska kaikki kehon mittapisteiden sijaintia kuvaavat arvot ovat jatkuvia muuttujia, on loogista, että ei ole olemassa mitään luonnollista rajausta eri svingityyppien välillä, esimerkiksi ’RR-sving / krossaaja’ .

    Aksiaaliavaus-aksiaalisulku (deg/s) on myös jatkuva muuttuja. Mielenkiintoista onkin tietää, millä kahvankiertoarvoilla huiput vetelevät.

    B

    Koska kaikki kehon mittapisteiden sijaintia kuvaavat arvot ovat jatkuvia muuttujia, on loogista, että ei ole olemassa mitään luonnollista rajausta eri svingityyppien välillä, esimerkiksi ’RR-sving / krossaaja’ .

    Siksi on täysin hatusta vedettävissä kuka pelaajista käyttää RR-svingiä ja kuka ei tai kuinka suuri osa huipuista käyttää.

    Yleensä näkee katsottavan videota takakuvasta (DTL) ja alemman käden kyynärpään sijaintia osumahetkellä sekä käsien liikesuuntaa osuman jälkeen.

    Tässä kuvaparissa nähdään Cochran/Stobbs ’Pusher’ eli ’RR-ikoni’ Jim ja ’perustuuppari’ Justin rinnakkain.

    Silmiinpistävät tyypilliset osuma-asentoerot nähdään ja selkeä ero lavan sulkeutumisnopeudessa.

    Kuten edellä todettu, kaikki mitattavat muuttujat ovat jatkuvia ja niiden keskinäiset suhteet muuttuvia eri svingeissä, joten jako krossaajiin ja RR-svingeihin on liukuva eli sellaista ei ole.

    Jatkossa, mikäli innostus asiaan on näin suurta (äiti soitti ja kysyi, mikä on svingi), katsotaan, mitä huippujen aksiaalikiertoon kuuluu mittausten valossa.

    Osuma-asentoerot ovat silmiinpistäviä, kuten itsekin osuvasti ilmaisit. Yhtä silmiinpistävää on Jimin swingissä mailan varren kulma osumassa, samoin kuin osuma-alueella mailaan tuotettu voima ja kontrollin säilyminen. Mutta älä huoli, ei tuo selostajakaan mistään mitään ymmärtänyt.

    B

    duffeli kirjoitti: (26.8.2015 10:01:08)
    Mutta älä huoli, ei tuo selostajakaan mistään mitään ymmärtänyt.

    Ehdottomasti äänet pois tuosta videosta, täysin epärelevanttia höpinää.

    duffeli kirjoitti: (26.8.2015 10:01:08)
    Osuma-asentoerot ovat silmiinpistäviä, kuten itsekin osuvasti ilmaisit.

    Mitkä erot osuma-asennoissa mielestäsi kuvaavat tyypillisesti pienemmän aksiaalisulkunopeuden svingiä?

    duffeli kirjoitti: (26.8.2015 10:01:08)
    Yhtä silmiinpistävää on Jimin swingissä mailan varren kulma osumassa, samoin kuin osuma-alueella mailaan tuotettu voima ja kontrollin säilyminen

    vaikutelma on voimakas. Toisaalta Jim tarvitsee 20 asteisen hybridin Justinin r-6 vastaan samalta matkalta.

    Draivimitoissa Justin on rapsakat 20 m pidemmällä keskimäärin mitatuissa PGA-stats draiveissa.

    Hyvä kysymys on, syökö svngityyli mailanpään nopeutta, koska kuten tiedämme pelaajan toimilla osumassa ei saada lisävoimaa aikaiseksi, mikäli muut arvot ovat samat.

    Väyläosumatarkkuus on keskimäärin kääntäen suhteessa lyöntimittaan.
    Sadasta kerrasta mitattuja draiveja Jim on noin 65 kertaa väylällä Justinin 60 vastaan.

    Mielestäni tuo lukema ei vakuuttavasti kerro svingityylin vaikutuksesta.

    Kyllä mun silmään kärkipäähän on noussut hyvinkin lähelle hoganin swingillä painava pelaaja, Jordan Spieth. Jaa, mutta sehän ei ole kärkipäässä ainoastaan, vaan maailman ykköspelaaja tätä kirjoitellessa.

    Hänellä on kuitenkin sen verran henkilökohtaista vivahdetta lyönnissään, että huolimaton observoija saattaa sekoittaa sen johonkin muuhun tapaan.

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 161)
Vastaa aiheeseen: Reverse Release eilen tänään ja huomenna

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Reverse Release eilen tänään ja huomenna