-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vain nykytekstin sanan ’kenttää’ tilalle vaihdettu ’vesiestettä’ ja toisessa ei ole yritetty kääntää vaan sanottu suomeksi mitä sääntö tarkoittaa.
Kun vesieste on rajattu paaluin, ovat paalut vesiesteen rajojen sisäpuolella ja rajaviiva kulkee maassa paalujen vesiestettä kauimpana olevan ulkopuolisen reunan mukaan.
Kun vesieste on rajattu paaluin, ovat paalut vesiesteen rajojen sisäpuolella ja rajaviiva on vierekkäisten paalujen vesiesteen suunnasta katsottuna kauimpana olevien reunojen välinen maanpinnan tasossa kulkeva linja.
Kun vesiesteen reuna on merkitty paaluin, kyseiset paalut ovat vesiesteessä ja vesiesteen reuna kulkee….
Tässä on nyt yksi ehdotus. En väitä tämän olevan mitenkään ihmeellinen, mutta tärkein olennainen ero on kuitenkin helppo huomata. Yritin tuolla jo ajat sitten ynistä, että margin ei ole raja, mutta tuntui kun olisi tuuleen huutanut. Siksi laitoin tuohon provoviestiini tangeerauskeskustelun jatkuvan. Raja on käsitteellisesti jokin, joka on kahden alueen välissä. Reunasta tai vastaavasta puhuttaessa jokainen ymmärtää, että toinen alue alkaa siitä mistä toinen loppuu. Kun pallo koskettaa vesiestettä, niin se myös on siellä, joten ei tarvitsisi aina kuunnella niitä sivuamiskeskusteluja.
No tämä toinen osuus on sitten luku sinänsä. En viitsi edes ehdottaa lausetta, koska en ole ollenkaan varma, miten maailmalla alkuperäistä lausetta sovelletaan. Onneksi hommaa varsinaisesti hoitavat ovat asiasta paremmin perillä. Tähän väliin sopii muutenkin verbaalinen hatunnosto kyseisille herroille. Harva pelaaja taitaa koskaan miettiä, millaisen työmäärän takana yksinkertaisilta vaikuttavat asiat, kuten esimerkiksi sääntökäännökset ovat. Niiden tekeminen on työlästä jo sen vuoksi, että tekstien ilmaisut poikkeavat normikielestä. Kaikenlaisen tulkinnanvaraisuuden ja epäselvyyden kitkeminen asettaa omat vaatimuksensa tekstille. Se varsinainen asian eteen tehty työmäärä kätkeytyykin juuri tämän seikan taakse. Kuten alkuperäisen tekstin tuottajallakin, myös kääntäjällä, on takanaan tuskallinen taival riittävän asiantuntemuksen ja ymmärryksen saavuttamiseksi. Normaali palkinto näistä hommista on pelikansan takertumiset yksittäisiin virheisiin tai heikkouksiin. Toivottavasti saatte ansaittua tunnustusta liiton suunnasta ja koko kentältä homman valmistuttua.
Mutta takaisin aiheeseen. Normaali käytäntö tulkita paaluilla merkityillä alueilla pallon sijaintiin liittyviä tilanteita, on mennä toisen paalun taakse ja katsoa linja seuraavaan paaluun. Voidaan jopa käyttää linjalankaa tai laseria, kuten tässäkin ketjussa on aiemmin kerrottu. Näissä tilanteissa valitaan poikkeksetta paalun uloin piste mittauspisteeksi. Alkuperäisen säännön tekstin mukaan valittava piste tulisi kuitenkin olla paalun LÄHIN ulkopuolinen (outtipaaluissa sisäpuolinen) reuna. Mikäli tuo lähin ulkopuolinen kulma on samalla paalun uloin osa ei eroa synny. Aina ei näin kuitenkaan ole ja mikäli ymmärtää mitä olen tähän mennessä kirjoittanut, voi miettiä millaisia mittausvirheitä jatkuvasti kentillä tehdään. Tässä on tietysti vielä ihmeteltävä sellaista pientä yksityiskohtaa, että näissä lauseissa viitataan nelikulmaisiin paaluihin, mutta onko missään edes mainintaa tai suositusta niiden käytöstä. Pyöreän paalun ollessa kyseessä tuo mittaustapojen ero tulee otettua käyttöön vuorenvarmasti.
Usein tekstiä kirjoittaessa on sellainen olo, että kohta alkaa huutomyrsky, koska tekstiä ei välttämättä ymmärretä. Nyt se taitaa alkaa kaikissa tapauksissa.Miten olisi tällainen määritelmä: Kun vesieste on rajattu paaluilla, paalut ovat vesiesteen sisäpuolella ja vesiesteen raja määritetään maanpinnan tasossa paalujen ulommaisten reunojen mukaan (vesiesteestä katsottuna).
duffeli kirjoitti: (14.11.2015 13:31:21)
Kun vesiesteen reuna on merkitty paaluin, kyseiset paalut ovat vesiesteessä ja vesiesteen reuna kulkee….
……………………….
Yritin tuolla jo ajat sitten ynistä, että margin ei ole raja, mutta tuntui kun olisi tuuleen huutanut.
Miksi ei? Esim. sanakirja.org:
margin = The edge or border of any flat surface.
edge = The boundary line of a surface.
border = The outer edge of something.
boundary = The dividing line or location between two areas.
raja = se, mihin jokin muu konkreettinen tai kuviteltu asia loppuu, ja mistä toinen alkaaItse kyllä kääntäisin marginin tässä yhteydessä mieluummin rajaksi kuin reunaksi.
’Itse kyllä kääntäisin marginin tässä yhteydessä mieluummin rajaksi kuin reunaksi. ’
Niin minäkin:)
Oikeastihan pitäisi saada ihmiset vaan tajuamaan, että raja ja rajaviiva ovat eri asia.duffeli kirjoitti: (14.11.2015 13:31:21)
Normaali käytäntö tulkita paaluilla merkityillä alueilla pallon sijaintiin liittyviä tilanteita, on mennä toisen paalun taakse ja katsoa linja seuraavaan paaluun. Voidaan jopa käyttää linjalankaa tai laseria, kuten tässäkin ketjussa on aiemmin kerrottu. Näissä tilanteissa valitaan poikkeksetta paalun uloin piste mittauspisteeksi. Alkuperäisen säännön tekstin mukaan valittava piste tulisi kuitenkin olla paalun LÄHIN ulkopuolinen (outtipaaluissa sisäpuolinen) reuna. Mikäli tuo lähin ulkopuolinen kulma on samalla paalun uloin osa ei eroa synny. Aina ei näin kuitenkaan ole ja mikäli ymmärtää mitä olen tähän mennessä kirjoittanut, voi miettiä millaisia mittausvirheitä jatkuvasti kentillä tehdään. Tässä on tietysti vielä ihmeteltävä sellaista pientä yksityiskohtaa, että näissä lauseissa viitataan nelikulmaisiin paaluihin, mutta onko missään edes mainintaa tai suositusta niiden käytöstä. Pyöreän paalun ollessa kyseessä tuo mittaustapojen ero tulee otettua käyttöön vuorenvarmasti.
Vaatii pientä aivojumppaa selvittää itselle mitä on ’lähin ulkopuolinen reuna’. Mutta kun senkin ymmärtää, niin en pysty kuvittelemaan tilannetta miten paalun muoto vaikuttaisi mittauksen oikeellisuuteen. Paalun reunasta toisen paalun reunaan on kuitenkin vain yksi linja, mikäli paalun ovat tasapaksuja.
Q8 kirjoitti: (15.11.2015 14:04:04)
Vaatii pientä aivojumppaa selvittää itselle mitä on ’lähin ulkopuolinen reuna’. Mutta kun senkin ymmärtää, niin en pysty kuvittelemaan tilannetta miten paalun muoto vaikuttaisi mittauksen oikeellisuuteen. Paalun reunasta toisen paalun reunaan on kuitenkin vain yksi linja, mikäli paalun ovat tasapaksuja.Miten paalun paksuus vaikuttaa rajalinjojen lukumäärään?
Q8 kirjoitti: (15.11.2015 14:04:04)
duffeli kirjoitti: (14.11.2015 13:31:21)
Normaali käytäntö tulkita paaluilla merkityillä alueilla pallon sijaintiin liittyviä tilanteita, on mennä toisen paalun taakse ja katsoa linja seuraavaan paaluun. Voidaan jopa käyttää linjalankaa tai laseria, kuten tässäkin ketjussa on aiemmin kerrottu. Näissä tilanteissa valitaan poikkeksetta paalun uloin piste mittauspisteeksi. Alkuperäisen säännön tekstin mukaan valittava piste tulisi kuitenkin olla paalun LÄHIN ulkopuolinen (outtipaaluissa sisäpuolinen) reuna. Mikäli tuo lähin ulkopuolinen kulma on samalla paalun uloin osa ei eroa synny. Aina ei näin kuitenkaan ole ja mikäli ymmärtää mitä olen tähän mennessä kirjoittanut, voi miettiä millaisia mittausvirheitä jatkuvasti kentillä tehdään. Tässä on tietysti vielä ihmeteltävä sellaista pientä yksityiskohtaa, että näissä lauseissa viitataan nelikulmaisiin paaluihin, mutta onko missään edes mainintaa tai suositusta niiden käytöstä. Pyöreän paalun ollessa kyseessä tuo mittaustapojen ero tulee otettua käyttöön vuorenvarmasti.
Vaatii pientä aivojumppaa selvittää itselle mitä on ’lähin ulkopuolinen reuna’. Mutta kun senkin ymmärtää, niin en pysty kuvittelemaan tilannetta miten paalun muoto vaikuttaisi mittauksen oikeellisuuteen. Paalun reunasta toisen paalun reunaan on kuitenkin vain yksi linja, mikäli paalun ovat tasapaksuja.
Paalujen perusteella tarkan rajalinja määrittäminen on usein aikamoinen haaste, ottaen huomioon sen, että pelaajat ja kentänhoitajat irrottavat ja takaisin tökkäsevät paaluja kukin omalla tyylillään – säännöllisesti ne ovat kolossaan kallellaan johonkin suuntaan.
Toinen vaikeuttava seikka on maa paalujen välissä. Tyypillinen esimerkki on se, että välillä on niin turvetta kuin kiviä, jolloin sen määrittäminen missä kulkee maanpinta, jossa kyseinen raja/reuna kulkee. Paalujen luota voi toki yrittää tähystää, mutta siihen sisältyy aika lailla epävarmuutta tai sihtaamaan ei pääse lainkaan. Onneksi näillä tilanteilla ei ole kovin suurta merkitystä, jos kyseessä on tavallinen tasoituskierros, kun vähänkin merkityksellisemmissä kisoissa voi kutsua tuomarin paikalle.
KL kirjoitti: (15.11.2015 14:11:02)
Q8 kirjoitti: (15.11.2015 14:04:04)
Vaatii pientä aivojumppaa selvittää itselle mitä on ’lähin ulkopuolinen reuna’. Mutta kun senkin ymmärtää, niin en pysty kuvittelemaan tilannetta miten paalun muoto vaikuttaisi mittauksen oikeellisuuteen. Paalun reunasta toisen paalun reunaan on kuitenkin vain yksi linja, mikäli paalun ovat tasapaksuja.Miten paalun paksuus vaikuttaa rajalinjojen lukumäärään?
Totta, maanrajassa paalulla on vain yksi piste. Mutta en myöskään ymmärrä miten paalun muoto (pyöreä/kantikas) vaikuttaisi tässä mitenkään.
Putti-Possu kirjoitti: (15.11.2015 15:06:51)
Paalujen perusteella tarkan rajalinja määrittäminen on usein aikamoinen haaste, ottaen huomioon sen, että pelaajat ja kentänhoitajat irrottavat ja takaisin tökkäsevät paaluja kukin omalla tyylillään – säännöllisesti ne ovat kolossaan kallellaan johonkin suuntaan.Toinen vaikeuttava seikka on maa paalujen välissä. Tyypillinen esimerkki on se, että välillä on niin turvetta kuin kiviä, jolloin sen määrittäminen missä kulkee maanpinta, jossa kyseinen raja/reuna kulkee. Paalujen luota voi toki yrittää tähystää, mutta siihen sisältyy aika lailla epävarmuutta tai sihtaamaan ei pääse lainkaan. Onneksi näillä tilanteilla ei ole kovin suurta merkitystä, jos kyseessä on tavallinen tasoituskierros, kun vähänkin merkityksellisemmissä kisoissa voi kutsua tuomarin paikalle.
Näinhän se on, mutta tämähän on normaalia jos viivaa ei maahan ole piirretty, joten sääntöjen sanamuoto ei siihen vaikuta.
Kyllä pystysuorassa olevien paalujen määrittämän rajan näkee silmällä paalun takaa sihtaamalla erittäin tarkkaan. Jos kahden vierekkäisen paalun välillä on näköesteitä, niin silloin vesiestemerkinnät kyllä mättävät pahasti. Eikä ole mitään merkitystä ovatko paalut pyöreitä, neli- tai vaikka kahdeksankulmaisia. Aina löytyy maanpinnan tasossa paalun juuresta juuri se yksi merkitsevä piste, joka määrittää esteen ulkorajan. Jos paalut jostain syystä ovat vinossa, ne voi nostaa pystyyn tai jos sitä ei uskalla tehdä niin aina voi laittaa mailan tms. pystyyn siihen kohtaan, missä on paalun ja maanpinnan raja ja sitten vaan sihdataan. Ja rajatapaus tulkitaan pelaajan eduksi.
Muuten olen sitä mieltä, että paalujen määrittämä vesiesteen raja on huomattavasti yksiselitteisempi kuin usein aika pitkäänkin ruohoon käsivaraisesti spreijattu keltainen tai punainen yleensä varsin epämääräinen viiva.
Ja vielä: useimmiten ei olekaan niin kovin tarkkaa onko pallosi ojan tai lammen reunalla raffissa vai just esteen puolella. Kunhan muistat harjoituslyöntirajoitteet. Mutta löytyy paikkoja, jossa vesieste rajoittuu ulkona-alueeseen. Silloin on todella suuri merkitys häviätkö rankun ja matkan vai voitko jatkaa jollain vesiestesäännöllä.
Ärjy kirjoitti: (15.11.2015 21:59:22)
Kyllä pystysuorassa olevien paalujen määrittämän rajan näkee silmällä paalun takaa sihtaamalla erittäin tarkkaan. Jos kahden vierekkäisen paalun välillä on näköesteitä, niin silloin vesiestemerkinnät kyllä mättävät pahasti. Eikä ole mitään merkitystä ovatko paalut pyöreitä, neli- tai vaikka kahdeksankulmaisia. Aina löytyy maanpinnan tasossa paalun juuresta juuri se yksi merkitsevä piste, joka määrittää esteen ulkorajan. Jos paalut jostain syystä ovat vinossa, ne voi nostaa pystyyn tai jos sitä ei uskalla tehdä niin aina voi laittaa mailan tms. pystyyn siihen kohtaan, missä on paalun ja maanpinnan raja ja sitten vaan sihdataan. Ja rajatapaus tulkitaan pelaajan eduksi.Missä noin sanotaan?
Vähemmän merkityksellisissä kisoissa ei löydy vislaamalla paikalle ratsastavaa tuomaria. Usein paikalla on vain pelaaja ja merkitsijä. Tällöin, jos sääntötulkinta ei ole varma, kehoitetaan pelaamaan ’kahdella pallolla’ ja tuomari, komitea tms. jälkikäteen ratkaisee oikean tuloksen. Mutta miten menetellään silloin, jos pelaaja sanoo sisällä ja merkitsijä ulkona, eikä tuomaria ole mailla eikä halmeilla? Klubilla ei tilannetta enää voi demonstroida.
Ärjy kirjoitti: (15.11.2015 23:20:01)
Vähemmän merkityksellisissä kisoissa ei löydy vislaamalla paikalle ratsastavaa tuomaria. Usein paikalla on vain pelaaja ja merkitsijä. Tällöin, jos sääntötulkinta ei ole varma, kehoitetaan pelaamaan ’kahdella pallolla’ ja tuomari, komitea tms. jälkikäteen ratkaisee oikean tuloksen. Mutta miten menetellään silloin, jos pelaaja sanoo sisällä ja merkitsijä ulkona, eikä tuomaria ole mailla eikä halmeilla? Klubilla ei tilannetta enää voi demonstroida.Jotkut tilanteet voi demonstroida ja joitakin toisia ei, mutta silti rajatapauksetkin ratkotaan faktojen perusteella. Ei ole sellaista periaatetta, että rajatapaus tässä tapauksessa ratkaistaisiin pelaajan eduksi. Jos katselee erästä deccaria, jossa pallo on kadonnut joko tilapäiseen veteen tai vesiesteen veteen, niin sen perusteella rajatapaus saatettaisiin tulkita pelaajaa vastaan, kuten tuossa deccarissakin tehdään. Eihän tuomarikaan ihan aina voi olla varma siitä onko pallo esteessä vai ei, mutta siitä huolimatta hän tekee päätöksensä eikä hänen pidä miettiä onko se pelaajalle eduksi vaiko haitaksi.
Onneksi asialla on harvoin suurempaa merkitystä. Jos pallo on likimain kokonaan vesiesteen ulkopuolella, niin melkein kaikissa tapauksissa mailan lavan saa halutessaan laskea maahan asti, mikä varsin monelle on se tärkein asia. Toki irralliset haittatekijät astuvat mukaan kuvaan pallon ollessa esteessä, niitä kun ei siinä tapauksessa saa liikutella.
Kuten jo kirjoitin, useimmiten kunnon merkitystä tulkinnalla on silloin, kun vesieste rajoittuu ulkorajaan. Kotikentälläni on par3-väylä, jonka reunassa on loivapiirteinen sivuvesiesteeksi merkitty oja ja sen takana out-raja. Slaissipallo(ni) on päätynyt runsaan 2000 pelikierroksen aikana monasti sivuvesiesteen ja outin raja-alueelle. Siinä sitten sihtaillaan voinko yrittää chippata 30 m ilman rankkua griinille vai kipitänkö takaisin tiillle lyömään kolmatta.
Ja nyt sitten voisi palata mieliaiheeseeni, jossa kysytään onko kokonaan ulkona oleva pallo, joka tangentiaalisesti koskettaa vesiestettä, ulkona vai esteessä.
Ärjy kirjoitti: (16.11.2015 0:20:41)
Ja nyt sitten voisi palata mieliaiheeseeni, jossa kysytään onko kokonaan ulkona oleva pallo, joka tangentiaalisesti koskettaa vesiestettä, ulkona vai esteessä.Määritelmän mukaan ”ulkona” on kentän RAJOJEN ULKOPUOLELLA oleva alue. Rajaa sivuavalla pallolla on rajan kanssa ainakin yksi yhteinen piste. Siten se ei ole kokonaan RAJAN ulkopuolella eikä ulkona, huolimatta siitä sen koko tilavuus on rajan ulkopuolella. Mielestäni kyse ei kuitenkaan ole tilavuudesta, vaan etäisyydestä. Jotta pallo olisi ulkona, pitää pallon ja rajan väliin jäädä rako.
Oman näkemykseni mukaan ”vesiesteessä” – ja ”ulkona” -määritelmät eivät ole ristiriidassa keskenään. Vastaukseni kysymykseesi on siis: esteessä.
Miksi tuo kysymys on sinulle Ärjy niin mieleinen, tykkäätkö sanaleikeistä?
Ärjy kirjoitti: (15.11.2015 22:35:27)
Ja vielä: useimmiten ei olekaan niin kovin tarkkaa onko pallosi ojan tai lammen reunalla raffissa vai just esteen puolella. Kunhan muistat harjoituslyöntirajoitteet. Mutta löytyy paikkoja, jossa vesieste rajoittuu ulkona-alueeseen. Silloin on todella suuri merkitys häviätkö rankun ja matkan vai voitko jatkaa jollain vesiestesäännöllä.Kyllä sillä on aika usein merkitystä tai ainakin minä olen usein joutunut tilanteeseen, jossa rajaa pitää tutkia aika tarkkaan.
Otan esimerkiksi Nordcenterin Benz-kentän väylä 5, jossa pallo varsin usein päätyy vasemmalla olevan lammen lähistölle. Lammen reuna on lohkareisia kiviä ja merkitty sivuvesiesteeksi punaisilla laatoilla ja toiselta reunaltaan punaisin paaluin (varsinkin laatat ovat hankalia, kun ensin ne pitää paikantaa ja niiden rajan sihtaaminen on tosi vaikeaa). Vesiesteen ja väylän välissä on noin 2-3 m tukevaa raffia ja lähellä vesiesteen reunaa syvää heinää.
– ensiksikin on katsottava, onko pallo tuossa syvässä heinässä tai raffissa
– vesiesteen rajaa joutuu aika tarkkaan sihtaamaan, varsinkin kun laattojen tapauksessa
– vaikka pallo olisi vesiesteen ulkopuolella, oikeakätinen joutuu helposti tilanteeseen, jossa joutuu seisomaan vesiesteessa (siellä kivilohkareissa)
– eli usein on pakko valita, yrittääkö chipata väylälle, yrittää sankarilyöntiä raffista, dropata vesiestesäännön mukaan vai pelaamattoman paikan säännön mukaan
– vesiesterajalla on myös sellainen olennainen merkitys, että tuolla esimerkkiväylällä voit päästä droppaamaan väylälle asti tai ainakin lyhyeen raffiin, jolloin seuraava lyönti noin 150m päässä olevalle griinille on hyvä valinta… helposti aikaa tuhraantuu rajojen sihtaamiseen ja vatulointiin, että mites ne droppaussäännöt olivatkaan
… ja takana oleva ryhmä odottaa, että sedät jatkaisivat peliäänÄrjy kirjoitti: (15.11.2015 23:20:01)
Mutta miten menetellään silloin, jos pelaaja sanoo sisällä ja merkitsijä ulkona, eikä tuomaria ole mailla eikä halmeilla?Merkitsijä merkkaa mitä sanotaan.
Merkitsijä (Marker)
Lyöntipelissä toimikunnan määräämää kilpailijan tuloksen kirjaajaa kutsutaan ”merkitsijäksi”. Hän voi olla kanssakilpailija. Merkitsijä ei ole tuomari.Poistin tuplaviestin ja näppärä järjestelmä ei hyväksy tietenkään pelkkää tyhjentämistä. Ärjyn sanaleikki on perinteistä lastenvisailujen muotoa, jossa esitetään kaksi toistensa kanssa vastakkaista ja toisensa kumoavaa tilannetta samassa lauseessa. Sininen ilmassa leijaileva pallo makaa punaisena maassa. Jossain vaiheessa vitsin rakenne lakkaa viehättämästä ja siirrytään eteenpäin. Toki pieruhuumorikin voi joskus naurattaa.
PG kirjoitti: (16.11.2015 6:18:55)
Ärjy kirjoitti: (16.11.2015 0:20:41)
Ja nyt sitten voisi palata mieliaiheeseeni, jossa kysytään onko kokonaan ulkona oleva pallo, joka tangentiaalisesti koskettaa vesiestettä, ulkona vai esteessä.Määritelmän mukaan ”ulkona” on kentän RAJOJEN ULKOPUOLELLA oleva alue. Rajaa sivuavalla pallolla on rajan kanssa ainakin yksi yhteinen piste. Siten se ei ole kokonaan RAJAN ulkopuolella eikä ulkona, huolimatta siitä sen koko tilavuus on rajan ulkopuolella. Mielestäni kyse ei kuitenkaan ole tilavuudesta, vaan etäisyydestä. Jotta pallo olisi ulkona, pitää pallon ja rajan väliin jäädä rako.
Oman näkemykseni mukaan ”vesiesteessä” – ja ”ulkona” -määritelmät eivät ole ristiriidassa keskenään. Vastaukseni kysymykseesi on siis: esteessä.
Baystream otti tuohon kantaa jo viestissä 25, joten en lähde sitä sen enempää todistelemaan. Sen sijaan heitän pienen esimerkin.
Laitan juomalasin marmoripöydälle. Nyt lasi koskettaa pöytää ja pöytä lasia. Lasi on kuitenkin kokonaan pöydän pinnan yläpuolella (siis sen ’ulkopuolella’) eikä sillä ole yhtään yhteistä pistettä pöydän kanssa, koska nyt puhutaan todellisesta maailmasta eikä matemaattisista käsitteistä, joiden sotkeminen golfin sääntöihin johtaa armotta vääriin päätelmiin. Niinpä pallo voi sivuta kentän ulkorajaa ja olla samalla kokonaan ulkona.
Mielenkiintoista tässä on se ovatko lordit miettineet vesiesteen ja outin rajan muodostamaa dilemmaa ihan vakavasti vai ovatko he kiertäneet näennäisen ristiriidan esimerkiksi siksi, ettei heille ole tullut virallista pyyntöä esittää tulkintaa asiasta. Kyse on kuitenkin tapauksesta, jonka todennäköisyys huitelee hyvin lähellä nollaa eikä siten ole käytännössä lainkaan relevantti. Eiväthän lordit ole julkaisseet yksiselitteistä vastausta sillekään onko vesiesteen pystysuoraa rajaa koskettava, vaan ei rikkova pallo esteessä vai ei. Tämäkin asia on vain luettava sieltä rivien välistä.
Kaiken lisäksi tuomari kuitenkin päättää asian suuntaan tai toiseen ihan silmäpelillä, joten koko tangeeraamiskeskustelu on puhtaasti akateeminen.
Putti-Possu kirjoitti: (16.11.2015 9:04:47)
Ärjy kirjoitti: (15.11.2015 22:35:27)
Ja vielä: useimmiten ei olekaan niin kovin tarkkaa onko pallosi ojan tai lammen reunalla raffissa vai just esteen puolella. Kunhan muistat harjoituslyöntirajoitteet. Mutta löytyy paikkoja, jossa vesieste rajoittuu ulkona-alueeseen. Silloin on todella suuri merkitys häviätkö rankun ja matkan vai voitko jatkaa jollain vesiestesäännöllä.Kyllä sillä on aika usein merkitystä tai ainakin minä olen usein joutunut tilanteeseen, jossa rajaa pitää tutkia aika tarkkaan.
Otan esimerkiksi Nordcenterin Benz-kentän väylä 5, jossa pallo varsin usein päätyy vasemmalla olevan lammen lähistölle. Lammen reuna on lohkareisia kiviä ja merkitty sivuvesiesteeksi punaisilla laatoilla ja toiselta reunaltaan punaisin paaluin (varsinkin laatat ovat hankalia, kun ensin ne pitää paikantaa ja niiden rajan sihtaaminen on tosi vaikeaa). Vesiesteen ja väylän välissä on noin 2-3 m tukevaa raffia ja lähellä vesiesteen reunaa syvää heinää.
– ensiksikin on katsottava, onko pallo tuossa syvässä heinässä tai raffissa
– vesiesteen rajaa joutuu aika tarkkaan sihtaamaan, varsinkin kun laattojen tapauksessa
– vaikka pallo olisi vesiesteen ulkopuolella, oikeakätinen joutuu helposti tilanteeseen, jossa joutuu seisomaan vesiesteessa (siellä kivilohkareissa)
– eli usein on pakko valita, yrittääkö chipata väylälle, yrittää sankarilyöntiä raffista, dropata vesiestesäännön mukaan vai pelaamattoman paikan säännön mukaan
– vesiesterajalla on myös sellainen olennainen merkitys, että tuolla esimerkkiväylällä voit päästä droppaamaan väylälle asti tai ainakin lyhyeen raffiin, jolloin seuraava lyönti noin 150m päässä olevalle griinille on hyvä valinta… helposti aikaa tuhraantuu rajojen sihtaamiseen ja vatulointiin, että mites ne droppaussäännöt olivatkaan
… ja takana oleva ryhmä odottaa, että sedät jatkaisivat peliään
Jos nyt oikein ymmärrän, niin kuvailemassasi tilanteessa pallo on hyvin lähellä sivuvesiesteen rajaa, oli se sitten esteessä tai pelialueella. Jos se on esteessä, pelaajalla on viisi tapaa jatkaa peliään, joista vastinpiste on kyseisessä paikassa pois suljettu (näin muistelen). Kaikki muut tavat ovat täsmälleen samoja kuin mitä pelaajalla on käytössään pelaamattoman paikan tilanteessa. Käytännössä on siis aivan sama kumman säännön mukaan pelaaja lähtee palloaan yhdellä pentillä droppailemaan.
Tuossakin tilanteessa suurin merkitys on irrallisilla luonnonhaitoilla. Siksi on syytä päättää onko pallo esteessä vai ei.
KL kirjoitti: (16.11.2015 14:11:44)
PG kirjoitti: (16.11.2015 6:18:55)
Ärjy kirjoitti: (16.11.2015 0:20:41)
Ja nyt sitten voisi palata mieliaiheeseeni, jossa kysytään onko kokonaan ulkona oleva pallo, joka tangentiaalisesti koskettaa vesiestettä, ulkona vai esteessä.Määritelmän mukaan ”ulkona” on kentän RAJOJEN ULKOPUOLELLA oleva alue. Rajaa sivuavalla pallolla on rajan kanssa ainakin yksi yhteinen piste. Siten se ei ole kokonaan RAJAN ulkopuolella eikä ulkona, huolimatta siitä sen koko tilavuus on rajan ulkopuolella. Mielestäni kyse ei kuitenkaan ole tilavuudesta, vaan etäisyydestä. Jotta pallo olisi ulkona, pitää pallon ja rajan väliin jäädä rako.
Oman näkemykseni mukaan ”vesiesteessä” – ja ”ulkona” -määritelmät eivät ole ristiriidassa keskenään. Vastaukseni kysymykseesi on siis: esteessä.
Baystream otti tuohon kantaa jo viestissä 25, joten en lähde sitä sen enempää todistelemaan. Sen sijaan heitän pienen esimerkin.
Laitan juomalasin marmoripöydälle. Nyt lasi koskettaa pöytää ja pöytä lasia. Lasi on kuitenkin kokonaan pöydän pinnan yläpuolella (siis sen ’ulkopuolella’) eikä sillä ole yhtään yhteistä pistettä pöydän kanssa, koska nyt puhutaan todellisesta maailmasta eikä matemaattisista käsitteistä, joiden sotkeminen golfin sääntöihin johtaa armotta vääriin päätelmiin. Niinpä pallo voi sivuta kentän ulkorajaa ja olla samalla kokonaan ulkona.
Mielenkiintoista tässä on se ovatko lordit miettineet vesiesteen ja outin rajan muodostamaa dilemmaa ihan vakavasti vai ovatko he kiertäneet näennäisen ristiriidan esimerkiksi siksi, ettei heille ole tullut virallista pyyntöä esittää tulkintaa asiasta. Kyse on kuitenkin tapauksesta, jonka todennäköisyys huitelee hyvin lähellä nollaa eikä siten ole käytännössä lainkaan relevantti. Eiväthän lordit ole julkaisseet yksiselitteistä vastausta sillekään onko vesiesteen pystysuoraa rajaa koskettava, vaan ei rikkova pallo esteessä vai ei. Tämäkin asia on vain luettava sieltä rivien välistä.
Kaiken lisäksi tuomari kuitenkin päättää asian suuntaan tai toiseen ihan silmäpelillä, joten koko tangeeraamiskeskustelu on puhtaasti akateeminen.
Luulenpa, että Baystream oli tarkoittanut todistelunsa vitsiksi. Samalla logiikalla päästään haluttaessa täysin päinvastaiseen tulokseen.
Ei tässä mitään dilemmaa ole. Vesiesteessä -määritelmän mukaan pallo on kyseisessä tilanteessa vesiesteessä ja ulkona -määritelmän mukaan se on sisällä eli vesiesteessä myös. Mantra ’pallo on ulkona kun se on kokonaan ulkona’ vie harhaan, ellei samalla huomaa tarkistaa, mitä määritelmän mukaan ”ulkona” tarkoittaa. Sehän tarkoittaa rajan ulkopuolella olemista. Rajassa kiinni oleva ei ole rajan ulkopuolella.
Harhaan vie myös juomalasi marmoripöydällä -vertaus. Marmoripöydällä ja juomalasilla ei todellakaan ole yhtään yhteistä molelyyliä, mutta niiden toisissaan kiinni olevilla pinnoilla on äärettömän monta yhteistä pistettä. Pinnoilla ja pisteillä ei ole paksuutta. Siksi toisissaan kiinni olevat pinnat muodostavat yhteisen rajapinnan. Väitteesi, että pöydän pinnalla oleva lasi on kokonaan pöydän pinnan yläpuolella, kuulostaa omituiselta. Kyllä lasi on pöydän pinnalla.
Kaiken lisäksi tuomari päättää asian silmäpelillä: pallo on sisällä, jos pallon ja rajapinnan välissä ei näy rakoa. Kukaan tuomari ei ala tässä tilanteessa selvittämään, onko kyseessä tangeeraamien vai leikkaaminen. Ei kukaan siihen pystyisikään. Eikä sääntöjen mukaan siihen ole edes tarvetta, koska molemmissa tapauksissa pallo on sisällä.
Lordit ovat tehneet hyvää työtä.
-
JulkaisijaArtikkelit