Aihe: Rannekulma aukeaa liian aikaisin - Golfpiste.com

5.11.–12.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][7]
KilpailuaSuomalaista

Rannekulma aukeaa liian aikaisin

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Rannekulma aukeaa liian aikaisin

Esillä 25 viestiä, 551 - 575 (kaikkiaan 2,444)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • B

    Lisätään vielä yksi:
    Kun kyynärvarsi supinoituu ja ranne kiertyy samaan suuntaan (anatomical/physical constrain), olisitko yllättynyt tiedosta, että asiantuntijat käyttävät ranteen ulkokierrosta nimeä supinaatio/supination, vaikka tuntevat anatomian ja biomekaniikan jopa sinuakin paremmin?

    B

    ts kirjoitti: (4.12.2013 10:44:23)
    Et kai oikeesti kuvittele että aina jos ranne kiertyy vastapäivään niin kyse on supinaatiosta? Et kai oikeesti kuvittele, että supinaatio kuvaa liikesuuntaa?

    Juuri siksi on otettu käyttöön ’anatominen koordinaatisto’ ettei tarvitse joka kerran kysyä : vastapäivään-mistä katsoen.

    B

    B kirjoitti: (4.12.2013 11:00:31)

    ts kirjoitti: (4.12.2013 10:44:23)
    Et kai oikeesti kuvittele että aina jos ranne kiertyy vastapäivään niin kyse on supinaatiosta? Et kai oikeesti kuvittele, että supinaatio kuvaa liikesuuntaa?

    Juuri siksi on otettu käyttöön ’anatominen koordinaatisto’ ettei tarvitse joka kerran kysyä : vastapäivään-mistä katsoen.

    Eikä: Kumpi käsi 🙂

    ts

    B kirjoitti: (4.12.2013 10:50:43)
    Lisätään vielä yksi:
    Kun kyynärvarsi supinoituu ja ranne kiertyy samaan suuntaan (anatomical/physical constrain), olisitko yllättynyt tiedosta, että asiantuntijat käyttävät ranteen ulkokierrosta nimeä supinaatio/supination, vaikka tuntevat anatomian ja biomekaniikan jopa sinuakin paremmin?

    Olisin todellakin, koska olen niin monen alan miehen, siis anatomian tuntijan, kanssa tuosta keskustellut ja kukaan heistä ei käytä tuota termiä. Vain nettiopiskelijat jotka eivät oikeita nimityksiä tunne. Ei ole vielä tullut vastaan lääkäriä tai fyssari joka kanssani olisi asiasta eri mieltä ja heiltähän tuon oikean terminologian opinkin aikanaan.

    Mutta fakta on vaan se, että kyynärvarsikaan ei supinoidu, kuten yhdellä joillekin jakamallani videolla juuri vedenpitävästi todistin. Kyllä ne poika taas sinulle nauraa ja touhuillesi.

    ts

    B kirjoitti: (4.12.2013 11:00:31)

    ts kirjoitti: (4.12.2013 10:44:23)
    Et kai oikeesti kuvittele että aina jos ranne kiertyy vastapäivään niin kyse on supinaatiosta? Et kai oikeesti kuvittele, että supinaatio kuvaa liikesuuntaa?

    Juuri siksi on otettu käyttöön ’anatominen koordinaatisto’ ettei tarvitse joka kerran kysyä : vastapäivään-mistä katsoen.

    Hoh… tää vasta helmi olikin. Etkö oikeesti tjaua vieläkään että ei Hogan puhunut kiertymästä vaan taipumisesta? Täytyy olla kyllä ukon pihalla jos ei tuota ole vuosien varrella tajunnut

    mzungu kirjoitti: (4.12.2013 10:21:49)

    Pekka Pelimies kirjoitti: (4.12.2013 5:20:18)
    …Pallon lähtemisen jälkeisillä tapahtumilla ei ole enää vaikutusta pallon lentoon ja lyönnin onnistumiseen. Ongelmia syntyy, jos ’koko matka’ päättyy osumaa aikaisemmin…

    Aasinsilta lainauksesta: harmi ettei tätä keskustelua käyty kolme vuosikymmentä sitten. En ehkä olisi herrojen Nicklaus ja Els tyylejä apinoiden pyrkinyt ’matkan jatkumisen’ varmistamiseen ohi osuman krossauksineen ja loppuasentoineen, joka kuulemma indikoi aiemmin tapahtunutta.

    Mutta, se mikä hieman ihmetyttää vieläkin, ovat syyt siihen miksi nämäkin herrat panivat Hoganin opit uusiksi. Ja jopa jotenkuten lajissa pärjätenkin.

    Näkisin tämän ’aikansa lapsi’-ongelmaksi. Ja varmaan osittain myös empiiriseksi lopputulokseksi. Molemmat käyttämäsi esimerkit ovat lyöneet golfpalloja nuoresta iästä lähtien, joten heille on syntynyt miljoonien toistojen myötä liikemallit ja käskytykset, joilla he saavat osumaa edeltävät tapahtumat ’oikeaan slottiinsa’. Toistojen kautta ovat huomanneet, että tällä tavalla käsiä kääntäen pallot lähtee sinne, minne haluan. Sen sijaan, että tutkii saattoa, pitäisi tarkastella sitä, miten he tulevat palloon.

    Lisäksi heillä on voinut olla valmentaja, joka on kertonut, että hartioiden tulee olla square osumassa, mikä automaattisesti aiheuttaa käsille lisäliiketarpeita ja pakottaa vapauttamaan lavan ja rannekulmat osumaan tultaessa. Tekniikkaa on mahdollista käyttää myös, mutta se edellyttää erittäin tarkkaa ajoittamista, mistä stable-release puhtaimmillaan vapauttaa kokonaan, kun lyöntipinta on liikeradan suuntainen ja vain liikkeen pituus oikaisee lavan suoraksi osumassa.

    En ole tutkaillut tilastoja tarkasti, mutta pituustilastoissa crossaavien pelaajien määrä vaikuttaa pienemmältä, kuin stable-release-pelaajat. Minusta tämä johtuu vain siitä, että ajoitusherkkään monimutkaiseen toteutukseen lisätty voima rikkoo ajoituksen ja pallot lähtee milloin minnekin suuntaan. Sen sijaan stable-release-miehet, kuten Dustin Johnson mm. voi panna tehoa vartalonkiertoon niin paljon, kuin jäsenistä lähtee, kun lavan sulkeutumisajoitusta ei tarvita.

    Moderneissa swingeissä nähdään hyvin tourlähetysten hidastuksissa, miten lapa on ’toe-down’ ds:ssä ja säilyttää aika tarkasti asentonsa follow-thruhun suhteessa liikeratansa tangenttiin. Vanhemmilla pelimiehillä, myös niillä hyvin menestyneillä, lapa on täysin auki bs:ssä (so. lavan etureuna liikeradan tangentin suuntaan ja suljetaan kyynärvarsia kiertämällä (so. krossamalla) osumaan tultaessa. Saattoon mentäessä takakäsi kääntyy päälle ja lapa jatkaa sulkeutumistaan rataansa nähden, mikä havaitaan DTL-kuvissa etummaisen olkapään takaa esiin putkahtavasta lavasta, kun sen kärki osoittaa samaan suuntaan, mihin lavan liike on menossa. Ero puhtaaseen stable-release- tai Hogan-swingiin on 90 astetta.

    Ensiksi mainituista hyvä esimerkki on mielestäni Zach Johnson, joka usein jättää kädet alas saatossa ja Phil Mickelson jälkimmäisestä, joka vielä lisäksi minun silmin katsottuna flippaa pallon perään. Sitä en tiedä, onko tuo flippi vain seurausta osumarekyylistä, mutta Zackillä sellaista ei liikkeessä näy.

    ts

    Paljon on tullut PP:n kirjoituksia kritisoitua, mutta nyt tuli kyllä 100% asiaa aiheesta.

    B

    ts kirjoitti: (4.12.2013 11:20:51)

    B kirjoitti: (4.12.2013 10:50:43)
    Lisätään vielä yksi:
    Kun kyynärvarsi supinoituu ja ranne kiertyy samaan suuntaan (anatomical/physical constrain), olisitko yllättynyt tiedosta, että asiantuntijat käyttävät ranteen ulkokierrosta nimeä supinaatio/supination, vaikka tuntevat anatomian ja biomekaniikan jopa sinuakin paremmin?

    Ei ole vielä tullut vastaan lääkäriä tai fyssari joka kanssani olisi asiasta eri mieltä ja heiltähän tuon oikean terminologian opinkin aikanaan.

    En minäkään ole eri mieltä, jos puhutaan rannenivelien (ranteen) liikeakseleista. Ammatti-ihmiselle on tavanomaista sanoa vaikkapa, että asiakkaan käsi tarttui separaattoriin, jolloin oikea ranne vääntyi flexioon ja pronaatioon aiheuttaen radiuksen ja ulnan alakolmanneksen viistomurtumat. Tämmösenkin löysin netistä.

    B kirjoitti: (3.12.2013 23:30:07)

    Night Driver kirjoitti: (3.12.2013 22:39:18)
    Tästä ketjun viestittelystä alkoi tulla deja vu -tyyppinen olotila. No löytyihän se selitys. Melko tasan kaksi vuotta sitten kävitte tällä forumilla tuota samaa supinaatio-pronaatio dialogia n 260 viestiä löytämättä mitään järjellistä lopputulemaa aiheesta.

    Taitaa olla kuudes vuosi eri foorumeilla, kun ts on käynyt supinaatiosotaansa hoganinerehdysteemalla. 😀

    Ihan lyhyesti niin, miten noilla muilla foorumeilla on tilanne ollut. Eli onko porukka kovin herkkäuskoista, osataanko ajatella itse ja mikä on aksiaalisuljennan esiintymisen kannalla olevien määrä suhteessa sen esiintymisen kieltäjiin hyvissä swingeissä. Onko mielestäsi lavan avaamisesta tullut muoti-ilmiö muualla.

    Pekka Pelimies kirjoitti: (4.12.2013 11:25:41)

    mzungu kirjoitti: (4.12.2013 10:21:49)

    Pekka Pelimies kirjoitti: (4.12.2013 5:20:18)
    …Pallon lähtemisen jälkeisillä tapahtumilla ei ole enää vaikutusta pallon lentoon ja lyönnin onnistumiseen. Ongelmia syntyy, jos ’koko matka’ päättyy osumaa aikaisemmin…

    Aasinsilta lainauksesta: harmi ettei tätä keskustelua käyty kolme vuosikymmentä sitten. En ehkä olisi herrojen Nicklaus ja Els tyylejä apinoiden pyrkinyt ’matkan jatkumisen’ varmistamiseen ohi osuman krossauksineen ja loppuasentoineen, joka kuulemma indikoi aiemmin tapahtunutta.

    Mutta, se mikä hieman ihmetyttää vieläkin, ovat syyt siihen miksi nämäkin herrat panivat Hoganin opit uusiksi. Ja jopa jotenkuten lajissa pärjätenkin.

    Näkisin tämän ’aikansa lapsi’-ongelmaksi. Ja varmaan osittain myös empiiriseksi lopputulokseksi. Molemmat käyttämäsi esimerkit ovat lyöneet golfpalloja nuoresta iästä lähtien, joten heille on syntynyt miljoonien toistojen myötä liikemallit ja käskytykset, joilla he saavat osumaa edeltävät tapahtumat ’oikeaan slottiinsa’. Toistojen kautta ovat huomanneet, että tällä tavalla käsiä kääntäen pallot lähtee sinne, minne haluan. Sen sijaan, että tutkii saattoa, pitäisi tarkastella sitä, miten he tulevat palloon.

    Lisäksi heillä on voinut olla valmentaja, joka on kertonut, että hartioiden tulee olla square osumassa, mikä automaattisesti aiheuttaa käsille lisäliiketarpeita ja pakottaa vapauttamaan lavan ja rannekulmat osumaan tultaessa. Tekniikkaa on mahdollista käyttää myös, mutta se edellyttää erittäin tarkkaa ajoittamista, mistä stable-release puhtaimmillaan vapauttaa kokonaan, kun lyöntipinta on liikeradan suuntainen ja vain liikkeen pituus oikaisee lavan suoraksi osumassa.

    En ole tutkaillut tilastoja tarkasti, mutta pituustilastoissa crossaavien pelaajien määrä vaikuttaa pienemmältä, kuin stable-release-pelaajat. Minusta tämä johtuu vain siitä, että ajoitusherkkään monimutkaiseen toteutukseen lisätty voima rikkoo ajoituksen ja pallot lähtee milloin minnekin suuntaan. Sen sijaan stable-release-miehet, kuten Dustin Johnson mm. voi panna tehoa vartalonkiertoon niin paljon, kuin jäsenistä lähtee, kun lavan sulkeutumisajoitusta ei tarvita.

    Moderneissa swingeissä nähdään hyvin tourlähetysten hidastuksissa, miten lapa on ’toe-down’ ds:ssä ja säilyttää aika tarkasti asentonsa follow-thruhun suhteessa liikeratansa tangenttiin. Vanhemmilla pelimiehillä, myös niillä hyvin menestyneillä, lapa on täysin auki bs:ssä (so. lavan etureuna liikeradan tangentin suuntaan ja suljetaan kyynärvarsia kiertämällä (so. krossamalla) osumaan tultaessa. Saattoon mentäessä takakäsi kääntyy päälle ja lapa jatkaa sulkeutumistaan rataansa nähden, mikä havaitaan DTL-kuvissa etummaisen olkapään takaa esiin putkahtavasta lavasta, kun sen kärki osoittaa samaan suuntaan, mihin lavan liike on menossa. Ero puhtaaseen stable-release- tai Hogan-swingiin on 90 astetta.

    Ensiksi mainituista hyvä esimerkki on mielestäni Zach Johnson, joka usein jättää kädet alas saatossa ja Phil Mickelson jälkimmäisestä, joka vielä lisäksi minun silmin katsottuna flippaa pallon perään. Sitä en tiedä, onko tuo flippi vain seurausta osumarekyylistä, mutta Zackillä sellaista ei liikkeessä näy.

    Pekka, siinä saatat olla oikeassa, että aksiaalisuljennan määrässä ollaan ehkä menty
    hieman alaspäin ja toisaalta käsien vahvaa krossausta saatossa on ehkä vähemmän. Suljenta
    myös toteutetaan ehkä tasaisemmin. Tämä nyt ihan mutuna ilman tarkempaa tutkimusta.
    Tämä on ihan järkevää kirjoittelua. Tilastot eivät kuitenkaan vielä nähdäkseni tue vähäisemmän suljennan etuja mitenkään, mutta tässä olisi sinulle sopiva kotiläksy joululomalle.
    Teepä pikku tutkimus tästä tilastojen pohjalta.

    ts

    data kirjoitti: (4.12.2013 11:59:13)

    Ihan lyhyesti niin, miten noilla muilla foorumeilla on tilanne ollut. Eli onko porukka kovin herkkäuskoista, osataanko ajatella itse ja mikä on aksiaalisuljennan esiintymisen kannalla olevien määrä suhteessa sen esiintymisen kieltäjiin hyvissä swingeissä. Onko mielestäsi lavan avaamisesta tullut muoti-ilmiö muualla.

    Crossaamisen tarpeesta ei puhu nykyään enää oikeestaan kukaan. Eikä tämä mitenkään ole foorumien juttu vaan nuo kovimmassa huudossa olevat koutsit sitä levittävät ympäriinsä.

    Ehkä siellä on sellaisia matemaattisia lahjakkuuksia jotka ymmärtävät niinkin vaikean geometrisen yhtälön, että jos pyörivässä liikkeessä halutaan pitää lapa suorassa tangentin suuntaan, sitä pitää kiertää aukipäin suhteessa rataansa. On jopa ymmärretty, että swingiä pitää tarkastella pystyakselin ympäri tapahtuvana liikkeenä jossa korkeussuuntainen näkymä on vain hämäystä.

    Hassuinta tässä on sitten se mitä julkisuuteen asioista kerrotaan. Pidin tuossa yhdelle varsin koulutetulle pro-porukalle muutaman tunnin session aiheesta ja heitä oli juuri koulutettu varsin toisenlaiseen oppiin. Meinasin pudota oikeesti penkiltä kun joukon vetäjä tuli lounalla sanomaan, että paremmille pelaajille opetetaan täsmälleen samaa kuin minä kerroin myös tuossa oppisuunnassa ja julkisesti kerrottava on suunnattu 20 hcp porukalle.

    Toisekseen tässä ei ole mitään uutta. Hogan teki tuon 50-luvulla, Eddie Merrins on opettanut sitä kymmeniä vuosia, ruotsalaiset opettaneet ainakin 20 vuotta… jostain syystä muutamalle asia vaan ei mene jakeluun. Uudesta videosta päätellen Brobergkin alkaa tuon hiljalleen omaksumaan paremmin ja paremmin

    B

    Ei kannata olla huolissaan maailman parhaiden pelaajien mailanlavan aksiaalisulun ajoituksesta.
    se hoituu pelajan lyöntityyliin sopivilla vakioasetuksilla. Kyse on lyönnin automatiikasta kullakin pelaajalla.
    Pituuslyöjillä on lajiin sopivat fyysiset ominaisuudet, joita on nopean voiman tuottokyky, maksimivoiman tuottokyky ja suuri liikelaajuus (range of motion), johon vaikuttavat mm lyöntitekniikka, ja kudosten elastisuus näin yksinkertaistaen.
    Jack N, historian eräs menestyneimmistä golfareista oli erittäin pitkälyöntinen.
    Optimaalinen vääntömomenttien ajoitus voi olla simuloitavissa. Ehkä datalla on tästä tietoa?

    B

    Vääntömomenteista puhuttaessa golflyönnissä kulmakiihtyvyyksien tuottaminen ei tietenkään ole pelaajan liikkeiden suhteen on-off tilanne, vaan mailan position muuttuessa anatomian suhteen liike, joka tuottaa kohdassa a vaikkapa alfakiertoa, alkaa lisääntuen tuottaa kohdassa b myös gammakiertoa.
    Näin liike linkittyy saumattomaksi kokonaisuudeksi.

    @Pekka Pelimies: kiitos asiallista ja sisäistettävästä vastauksesta!
    En varmaankaan tänäpäivänä yrittäisi matkia Nicklauksen swingiä, tai pitäisikö sanoa lyöntiä; onhan se, etenkin pitkillä mailoilla, aika rajun näköinen ja monimutkainenkin kokonaissuoritus.
    Itse kuvittelin, että hän nassikkana olisi yrittänyt tavan tallaajien tapaan ottaa oppia aikansa mestareilta, vaikkapa Hoganilta. Josko hän sitten jo pienestä tunnisti erityisvahvuutensa omille teille lähtiessään. Tai luonto vain yksinkertaisesti ajoi tikanpojan puuhun:).
    Häntä aikoinaan apinoidessani kai ajattelin, että tuo nicklausmainen raju lyöminen krossaamisineen olisi luontaisin jatkumo pyrkimyksessä esteettömään läpilyöntiin ja maksimaaliseen mailanpään nopeuteen. Mutta tämä jälkimäinen ajatushan on tässä keskustelussa jo todisteltu vääräksi.

    ts kirjoitti: (4.12.2013 12:15:39)
    Ehkä siellä on sellaisia matemaattisia lahjakkuuksia jotka ymmärtävät niinkin vaikean geometrisen yhtälön, että jos pyörivässä liikkeessä halutaan pitää lapa suorassa tangentin suuntaan, sitä pitää kiertää aukipäin suhteessa rataansa. On jopa ymmärretty, että swingiä pitää tarkastella pystyakselin ympäri tapahtuvana liikkeenä jossa korkeussuuntainen näkymä on vain hämäystä.

    Fakta 1.

    Nesbit on mitannut 116mph ammattilaisen swingistä n. 60 asteen lavan aksiaalisuljennan välillä klo9-osuma

    Väite1.

    Pelaajan on hyvässä swingissä avattava lapaa n. 50 astetta välillä klo9-osuma, jotta lapa ei sulkeudu liikaa hyvän vartalonkierron seurauksena

    Fakta 2.

    Fakta1 ja Väitteen 1. välinen selvittämätön ero (ristiriita) on 110 astetta lavan kierrossa klo9 osuma 0.04 sekunnin aikana

    Fakta 3.

    Fakta1 pelaajan olisi kyettävä lisäämään vartalon kiertoa vähintään 110 astetta ajassa 0.04 sekuntia päästäkseen Väitteen1 toteutumaan.

    Fakta4

    Väitte 1 ei perustu matemaattiseen ymmärrykseen…………..

    B kirjoitti: (4.12.2013 12:16:05)

    Optimaalinen vääntömomenttien ajoitus voi olla simuloitavissa. Ehkä datalla on tästä tietoa?

    Kyllä. Erilaiset ajoitukset johtavat erilaisiin ajallisiin tehojakutumiin swingin aikana. Sama mailanpään nopeus voidaan saavuttaa eri tavalla. Toinen ajoitus voi esim. johtaa keskimäärin pienempään tehontarpeeseen, mutta huipputehon määrä onkin suurempi jne. Erilaisia vaihtoehtoja on paljon, joissa on huomioitava tehon lisäksi myös voimiin liittyvät ajalliset reunaehdot.

    ts

    data kirjoitti: (4.12.2013 12:44:09)

    Fakta 1.

    Nesbit on mitannut 116mph ammattilaisen swingistä n. 60 asteen lavan aksiaalisuljennan välillä klo9-osuma

    .

    So what?? Mä open mitannut isompiakin. Ja edelleen klo 9 jo kertoo että ammatimaisesta tekemisestä ei ole kyse. Myöskään termin aksiaalisuljenta käyttö ei edusta pätkääkään ammattimaista otetta.

    Kerrohan data kun otetaan tuo sinun klo 9 kohta käsittelyyn, niin onko lapa auki jos se osoittaa 90 astetta sivuun kohteesta ja kärki on pystyssä?

    Fakta 2 on vain sinulle selvittämätön asia koska et ymmärrä miten se tehdään. 99,9% prosenttia ymmärtää sen kertanäytöllä. Myös väitteen 3 sanat osoittavat täydellisesti ymmärtämättömyytesi ja kuvastavat yksinkertaisuuttasi ja asioiden yksinekrtaistamista. Lapaa kohdelinjaan nähden sulkevia liikkeitä on monta tuossa yhtälössä ja kehottaisin perehtymään esittämääni kysymykseen ymmärtääksesi edes hieman peruskäsitteitä.

    Mutta minäpä alan tekemään ihan sinulle osoitettua videota nyt aiheesta, koska täytyyhän suuren tiedemiehen nimikin saada kaikkien tietoisuuteen.

    data kirjoitti: (4.12.2013 12:11:24)

    Pekka, siinä saatat olla oikeassa, että aksiaalisuljennan määrässä ollaan ehkä menty
    hieman alaspäin ja toisaalta käsien vahvaa krossausta saatossa on ehkä vähemmän. Suljenta
    myös toteutetaan ehkä tasaisemmin.
    [SUP](1[/SUP] Tämä nyt ihan mutuna ilman tarkempaa tutkimusta.
    Tämä on ihan järkevää kirjoittelua. Tilastot eivät kuitenkaan vielä nähdäkseni tue vähäisemmän suljennan etuja mitenkään, mutta tässä olisi sinulle sopiva kotiläksy joululomalle.
    Teepä pikku tutkimus tästä tilastojen pohjalta.

    Mä en jaksa, meen hankaamaan vaan tota omaa toteutustani sisätiloihin ja totean, että se, mikä toimii mulla käytännössä on toiminut monella muullakin, joiden kanssa oon valaistumistani puntaroinut.

    1) Jos tarkkaan ottaen mietitään ’aksiaalisuljentaa’, niin omassa stable-release-sovelluksessani lavan sulkeutumista ei tapahdu lainkaan ja sen asettaminen tapahtuu varsin väkivaltaisesti transitiossa, jossa se yhdellä rykäyksellä väännetään ratansa tangentin kanssa kohtisuoraksi. Lopu on pelkkää voimantuottoa maasta ponnistaen miettimättä sen enempää sulkeutumista, kuin palloon osumistakaan.

    Jos pitäisi jotain ’tieteellistä’ tähän sanoa, niin mun mielestäni helvetin iso joukko ihmisiä menee harhaan siinä, että lavan asennosta puhutaan osumatilanteessa. Liikkeen omaksumisen kannalta pitäisi hahmottaa asia lavan liikesuunnan kannalta ja pyrkiä sellaisiin liikkeisiin, joilla swingin aikana – transition jälkeen muutetaan mahdollisimman vähän mitään lapaan suoraan vaikuttavan jäsenen asentoa.

    Osumageometria syntyy itsestään, jos ei huolestuta siitä, osutaanko palloon vai ei tai miten hyvin siihen osutaan. Kun liike on opittu, niin sitten ruvetaan säätämään alkuasetuksia niin, että lapa osuu palloon liikesuuntaansa nähden oikeassa liikeradan kohdassa.

    mzungu kirjoitti: (4.12.2013 12:33:05)

    @Pekka
    Pelimies: kiitos asiallista ja sisäistettävästä vastauksesta!
    En varmaankaan tänäpäivänä yrittäisi matkia Nicklauksen swingiä, tai pitäisikö sanoa lyöntiä; onhan se, etenkin pitkillä mailoilla, aika rajun näköinen ja monimutkainenkin kokonaissuoritus.
    Itse kuvittelin, että hän nassikkana olisi yrittänyt tavan tallaajien tapaan ottaa oppia aikansa mestareilta, vaikkapa Hoganilta. Josko hän sitten jo pienestä tunnisti erityisvahvuutensa omille teille lähtiessään. Tai luonto vain yksinkertaisesti ajoi tikanpojan puuhun:).
    Häntä aikoinaan apinoidessani kai ajattelin, että tuo nicklausmainen raju lyöminen krossaamisineen olisi luontaisin jatkumo pyrkimyksessä esteettömään läpilyöntiin ja maksimaaliseen mailanpään nopeuteen. Mutta tämä jälkimäinen ajatushan on tässä keskustelussa jo todisteltu vääräksi.

    Kun katsoo teini-ikäisiä vain vähän asiallista valmennusta saaneita nuoria kentällä, niin ne ponnistaa lähes poikkeuksetta päkiöille maasta ylös. Tekevät saman, mitä Nicklauksen swingissä tapahtuu. (Golf My Way -opetusvideot) Kierto muuttuu ojentumiseksi osumaan tultaessa, mikä pysäyttää hartiat.

    Edellisten perusteella arvioin, että Nicklaus on pikku-pojasta asti lyönyt samalla tavalla, mutta erittäin, ellen sanoisi jopa poikkeuksellisen hyvän rytmikyvyn ja silmä-käsikoordinaation vuoksi on pystynyt säilyttämään suurelta osaltaan samanlaisen swingin aikuisuuteen ja huikaisevaan menestykseensä saakka.

    Myös Hogan-swingillä on mahdollista lyödä todella rajusti, se vaan näyttää paljon rauhallisemmalta, kun voima tuotetaan jaloilla torson väännöksi, eikä ojentautumiseksi. Jo mainitsemani Dustin Johnson esimerkiksi vetää välillä aivan sairaan kovaa ja matkamittari tykkää. Garciastakin on sanottu, että hän säilyttää lägin todella pitkään ja ’ampuu lapanopeudet taulukoista yli’.

    Ai niin ja kiitos ystävällisestä palautteesta aikaisemmasta kirjoituksestani, myös ts:lle.

    Ja nyt sinne Seasonin kuplaan…

    ts kirjoitti: (4.12.2013 13:06:34)

    Mutta minäpä alan tekemään ihan sinulle osoitettua videota nyt aiheesta, koska täytyyhän suuren tiedemiehen nimikin saada kaikkien tietoisuuteen.

    Minusta rikkoisit tuossa ainakin foorumin sääntöjä, koska kiertoteitse yrittäisit kertoa nimimerkin takana olevan henkilöllisyyden. Tämä ei olisi ensimmäinen kerta kun nimeä yhdistät nimimerkkiini täällä. Kirjoitan täällä asialinjalla, joten siinä mielessä minulla ei ole mitään erityistä syytä kirjoittaa nimimerkillä. Kuitenkin haluan pitää nimeni mahdollisimman pitkälti pois julkisista lähteistä. Tämä on valintani ja toivon, että kunnioitat sitä ja toivon, että FOORUMIN YLLÄPITO rangaistustoimin pitää kiinni sopimusvelvoitteestaan liittyen foorumin sääntöihin. Kirjoitan täällä, koska uskon ylläpidon toimivan sääntöjensä mukaan. Toivottavasti, jos tämä toteutuu, alkaa foorumin ylläpito sitten hieman jo toteuttamaan rangaistuksia, joista mainitaan säännöissä. (poikkeuksetta äärimmäisen rangaistavia) En todellakaan halua nimiäni sinun You Tube videolle. Mielelläni kerron itse omat näkemykseni, jos nimi mainitaan. Yritä pärjätä keskusteluissa ihan vaan keskustelun keinoin.

    Hauskaa sinällään seurata tätä ts vastaan b ja data (jos nyt vaikka nämä mainitsee).
    Yksi heistä on tekemisissä golfin tekniikan kanssa jatkuvasti sekä monella muullakin tavalla ja sitten on muutama ketkä harrastaa tuota pikkasen siinä muun työnsä ohella mikä on jotain muuta kuin golf (tännehän ei saa laittaa mitään paljastuksia koska viesti lähtee avaruuteen). Osaavat hyvin lukea netistä kaikenlaista mutta eivät ymmrättä muutakuin kopioida sitä.
    Olisi kiva kun nämä herrat voisivat myös laittaa vaikka videoita ja avautua niissä omista (lue lukemistaan) tekniikoista ja muista jutuistaan. Ja tiedän jo tähänkin etukäteen vastauksen miksi he eivät voi näin tehdä.

    Mutta kumpaa instanssia sitten uskoisi enemmän? Ei ole vaikea tehdä päätöstä monen eri syyn takia.

    ts

    data kirjoitti: (4.12.2013 13:59:27)

    Minusta rikkoisit tuossa ainakin foorumin sääntöjä, koska kiertoteitse yrittäisit kertoa nimimerkin takana olevan henkilöllisyyden. .

    Asiahan nyt vaan on niin, että mä voin aivan hyvin mainita youtube-videossani sun nimen golf optimizerin kehittäjänä ja arvioida siinä sun kykyjä ymmärtää liikettä.. ihan sun omalla nimellä, koska olet itse kertonut olleesi tuon systeemin takana, aivan kuten itsekin olen todellisen persoonani paljastanut. Eihän tuo liity tähän foorumiin millään tavoin ja se video sitten leviää mitä kautta leviää, ei sitä tarvitse tänne linkittää.

    Kuvaukset alkaakin oleen aika valmiit..

    ts kirjoitti: (4.12.2013 14:14:55)

    data kirjoitti: (4.12.2013 13:59:27)

    Minusta rikkoisit tuossa ainakin foorumin sääntöjä, koska kiertoteitse yrittäisit kertoa nimimerkin takana olevan henkilöllisyyden. .

    Asiahan nyt vaan on niin, että mä voin aivan hyvin mainita youtube-videossani sun nimen golf optimizerin kehittäjänä ja arvioida siinä sun kykyjä ymmärtää liikettä.. ihan sun omalla nimellä, koska olet itse kertonut olleesi tuon systeemin takana, aivan kuten itsekin olen todellisen persoonani paljastanut. Eihän tuo liity tähän foorumiin millään tavoin ja se video sitten leviää mitä kautta leviää, ei sitä tarvitse tänne linkittää.

    Kuvaukset alkaakin oleen aika valmiit..

    No se jää nähtäväksi, mikä foorumin linja tuossa olisi. Olet kuitenkin nyt täällä kertonut, mistä nimeni tulee löytymään. Kyllä tässä nyt aika selvästi haluat nimeni tänne tietoisuuteen. Voihan kuka tahansa julkaista vaikka omilla sivuillaan jonkin täällä kirjoittavan nimen ja kertoa, että mistä nimi löytyy. En usko, että ylläpito tuota tapaa pitää yhtään sen sallittavampana kuin suoraa tänne kirjoittamista. Ylläpito voi tehdä tässä oman ratkaisunsa. Katson kuitenkin, että foorumi on sääntöjensä puitteissa sopimussuhteessa kirjoittajiin ja myös jossain määrin vastuussa tuollaisen toiminnan seurauksista mikäli mitään rangaistuksia ei anneta. Olen hyvässä uskossa kirjoitellut tänne luottaen, että rangaistuksin ainakin yritetään estää epätoivottua aktiviteettia. Foorumin ylläpidon kannattasi muutenkin hieman ryhtyä pohtimaan, millaisen ilmapiirin he tänne haluavat.

    ts

    data kirjoitti: (4.12.2013 14:51:12)

    No se jää nähtäväksi, mikä foorumin linja tuossa olisi. Olet kuitenkin nyt täällä kertonut, mistä nimeni tulee löytymään.

    Olethan sinä sen jo moneen kertaan itsekin kertonut aikanaan ja täällä tuo tieto on jaettu varmaan kymmeniä kertoja ihan muiden kuin minun toimestani. Ja senkin voisit ihan ymmärrykseesi mahduttaa, että en minä sitä tietoa tänne tuo, eräällä videolla vaan esittelen tuollaisen analysaattorin puutteita ja mitä sitä kehitettäessä on jäänyt ymmärtämättä.

    Kun kuitenkin kyseistä tuotetta olet ilolla esitellyt, eikös se ole hieno kunnianosoitus että sen kehittäjä nostetaan esille… mutta siis ihan muualla kuin tällä palstalla, enkä aio edes nimimerkkiäsi mainita asian yhteydessä… tosin viimesen vuorokauden aikaan joutunu sen puhelimessa monelle kertomaan kun ovat ihan suoraan kysyneet. Mutta eikös se ole hienoa että voidaan ihan sitten julkisuuden henkilöinä molemmat esitellä ajatuksiamme?

    Ainiin se kysymys siitä lavasta. Mikäs sen tilanne tuossa kuvaamassani olotilassa onkaan. Olis hyvä kuulla näkemys ettei videolla eistä väärää todistusta lähimmäisestään.

    ts kirjoitti: (4.12.2013 14:14:55)

    Asiahan nyt vaan on niin, että mä voin aivan hyvin mainita youtube-videossani sun nimen golf optimizerin kehittäjänä ja arvioida siinä sun kykyjä ymmärtää liikettä..

    Voit arvioida minun kykyäni arvioida liikettä täällä, jolloin pääsen oikaisemaan väitteitäsi. Se, että itse olet vallinnut linjan, jossa nimesi on tiedossa on SINUN VALINTASI. Kirjoittamalla tänne otat sen riskin, että joku löytää mahdollisesti huomautettavaa väitteistäsi. Et kai nyt vaan oleta, että jos omalla nimellä kirjoittaa foorumille niin saa suojan automaattisesti kaikille vastaväitteille.

Esillä 25 viestiä, 551 - 575 (kaikkiaan 2,444)
Vastaa aiheeseen: Rannekulma aukeaa liian aikaisin

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Rannekulma aukeaa liian aikaisin