-
JulkaisijaArtikkelit
-
Olen minäkin niin paljon tasa-arvon kannattaja etten ymmärrä, jos lapsiperheessä ensisijaisesti vastuu lastenhoidosta on äidillä. Miksei yhtä hyvin isällä? Molemmillehan se kuuluu ihan yhtä paljon.
Eihän se niin voi olla, että imeväisiän ylittäneet lapset estävät äidin menon golfkentälle mutta eivät juuri vaikuta isän menoihin. Jos perheessä asenteet ovat tällaiset käy niin kuin TP:lle kävi.
Nyt sovinistit provoisoitukaa!
Tosi surullista lukea, että golf on (mitä todennäköisimmin) ollut syy parisuhteen päättymiseen.. 🙁 Itse en jaksaisi hurskastella sillä mahdollisuudella, että parisuhde olisi joka tapauksessa päättynyt muutoinkin – ehkä vain myöhemmin. Onhan se niin, että gof muuttaa ihmistä paljon. Vaikkei persoonaa, niin vapaa-ajan ajankäyttöä n.50% ja puheenaiheita vieläkin enemmän. Vaatii järisyttävän paljon ei-pelaavalta puolisolta ymmärtää ja hyväksyä sellainen muutos.
Kommenttina tuohon ainoaan lääkkeeseen, että vaimoke/mieheke pitää myös houkutella lajin pariin: Tottahan tuo varmasti on, mutta mutta. Mikäli vaimoke sattuu olemaan tällainen kipakka, kunnianhimoinen, kilpailuhenkinen ja ei-kovin-nöyrtyvä tapaus, niin siinä on iso riski, että yhteinen tarina päättyy siellä golfkentällä.
Paitsi, jos yhteinen peli-ilo (lue: säännöt:) löytyvät, niin eihän mikään oo parempaa :))
Tällaisia tarinoita lukiessa osaa yhä enemmän arvostaa sitä, että itsellä oma vaimo on aina mukana kierroksella ja että golfista on todella tullut meille molemmille mieluinen, yhteinen harrastus. Lisäksi pelitaidoiltaan vaimo on mun paras pelikaveri, joten pienet pelit imurointivuoroista onnistuu hyvin… ilman händäreitä!
qubio kirjoitti: (9.3.2007 11:12:57)
Paitsi, jos yhteinen peli-ilo (lue: säännöt:) löytyvät, niin eihän mikään oo parempaa :))Totta, niin totta.
Hakusassa on meillä tuo, mutta isompaa kriisiä ei ole päässyt syntymään.Nykyinen vaimonihan minut houkutteli aikanaan lajin pariin, ja yhä edelleenkin hän on minulle mieluisinta peliseuraa. Harvemmin me kentällä riitelemme kuin kentän ulkopuolella 😉
Uskomatonta kyllä, hän myös jaksaa kannustaa minua mailanrakennusharrastuksen kanssa.Nykyisen perhetilanteen takia (lapset 3v ja 1v) on pelaaminen vähentynyt meiltä molemmilta jonkin verran, vaimoltani selvästi enemmän kuin minulta. Ensi kesänä lapsemme ovat jo sen verran isoja, että uskon meidän uskaltavan jättää heidät hoitoon niin pitkäksi aikaa, että pääsemme taas yhdessä enemmän pelaamaan.
Itselläni oli samanlaisia ongelmia, kun palasin 50- 60 kierrosta kesässä. Nyt kun kierrosmäärät ovat pienentyneet 30 tietämille ei ongelmia ole ollut samassa suhteessa. Lisäksi nykyään tiedustelen puolisoni menot etukäteen ja aina kun hänellä on omia menoja, niin meikäläinen suunnistaa baanalle. Toimii yllättävän hyvin.
Tomppa5150 kirjoitti: (9.3.2007 11:27:37)
Itselläni oli samanlaisia ongelmia, kun palasin 50- 60 kierrosta kesässä. Nyt kun kierrosmäärät ovat pienentyneet 30 tietämille ei ongelmia ole ollut samassa suhteessa. Lisäksi nykyään tiedustelen puolisoni menot etukäteen ja aina kun hänellä on omia menoja, niin meikäläinen suunnistaa baanalle. Toimii yllättävän hyvin.Tuo osoittaa hienoa organisointikykyä. Sinun pelaamisesti ei ole niinkään yhteisestä ajasta pois.
Sitä paitsi luulen, että suhtautuminen kotoa poissaoloon (lue:golfiin) on parempaa, jos huomioi kumppania yhdessäoloaikana muuten hyvin. Ei nyt välttämättä kukkia ja suklaata tarvitse olla koko ajan kantamassa, mutta osallistuminen kotitöihin ym. ym. ja tietenkin pitää puolison tyytyväisenä makkarissa niin ei se typerä virne kerkee katoamaan naamalta ;-).
Minulla suunnilleen samanlainen golfhistoria takana, kuin PT:llä. Tosin vaimo ei ole uhkaillut erolla – KOPUTUSTA PUUHUN – eikä oikeastaan muutenkaan valitellut pelaamisestani. Silloin tälloin jouduimme keskustelemaan siitä, millä autolla lähden kierrokselleni. Sen asian sain neuvoteltua siten, että se, joka ajaa päivän aikana enemmän ottaa diesel-auton. Kaudessa pelaan 100-150 kierrosta, mutta suurin osa pelaaamisestani ajoittuu aikaan, jolloin vaimo on töissä lapset koulussa tai tarhassa. Kesälomatkin on olleet pääosin eri aikaan, joten siitäkään ei ole aiheutunut ongelmia. Lapset kulkee satunaisesti mukana, joten sillä tavalla myös vaimo saa kaipaamaansa omaa aikaa. Jos tekisin päivätyötä tällainen yhtälö olisi mahdoton. Toisaalta päivätyöläisenä tuskin edes pelaisin golfia. PT:n kuvioiden mentyä loppuvuodesta uusiksi, täytyy ehkä lisätä myös sunnuntai pelipäivien listalle, vai mitä PT.
Itse uskon, että jos pelaavan pariskunnan händärit ovat riittävän kaukana toisistaan, riitoja tuskin kovin helposti pääsee syntymään(?). Silloin kannattaa kuunnella toista osapuolta jo aidosti ja ilman kyseenalaistamista.
Taas jos yhdessä tahkotaan (vieläpä samalla intensiteetillä) samassa vauhdissa kehitystä eteenpäin, on ihan mielettömän hienoa jakaa kokemuksia kotona, kun toinen elää samaa oppimisen vaihetta itsekin. Plus sitten on molemmilla yhtä utopistiset ja tavoitehakuiset tavoitteet ensi kesälle – eipä ole kotona singeliä pudottamassa mun jalkoja maanpinnalle 😉 Mä uskon, että pelissäkin on eri dekadin motivaatioaste, kun aina yrittää (kuitenkin, aiemmista kokemuksista huolimatta) sitkeästi pistää miehekettä paremmaksi.
Jos ei sinulla ole jälkikasvua: VAIHDA muijaa,samoin naiset vaihtakaa ukkoa.
’Rakkaushan on ikuista,kohde vaan vaihtuu’
Jos lopetat golffin, ja aloitat jonkun muun harrasteen, voitko olla varma ettei käy samoin.
Esim, kolmen vuoden kuluttua jompa kumpa teistä saattaa löytää uuden, ja tulee ero.
Golffista olisi 3 vuotta pois ja aloittasit taas nollilta.
Pistä vaakakuppiin kumpaan on RAKKAUTESI suurempi, eukkoosi vai golffiin.
RATKAISU ON YKSIN SINUN.
Jooo, pientä napinaa on välillä pelaamisesta tullut – muutaman kommentin ja kysymyksen jälkeen asia on ollut ok.
– kait mulla jokin harrastus voi olla ?
– olisko parempi, että alkaisin kavereiden kanssa, kalastamaan, metsästämään, moottoripyöräilemään, pelaan biljardia… näistä kaikista olen luopunut golfin hyväksi?
golfia en juurikaan ota kahdenkeskeiseksi keskustelunaiheeksi – tyttöystävällä on kyllä myös greeencard, mutta hän ei ole niin innostunut kuin minä
nyt olen hiukan kannustanut häntä harjoittelemaan, jotta saisi sen händärin 36:een ja päästäisiin yhdessä myös paremmille kentille pelaileen – vanajanlinnaan nimittäin olisi parin vrkn yöpyminen ja greenfeet odottamassa käyttöä….
Kaksi ipanezia……5 ja 1,5 vuotiaat. Pari vuotta sitten vaimon kanssa neuvotellut pysyväisedut.
– Kaksi kertaa viikossa saa pelata. Kerran viikolla ja toisen viikonloppuna.
– Keväällä joka vuosi viikon reissu kavereiden kanssa.
– Kerran kesässä 2-3 päivän perinteinen Turnee kavereiden kanssa.Tolla mennään. Ja olen siihen ihan tyytyväinen. Golfia olisi mukava pelata enemmän, mutta on niiden vekaroidenkin kanssa hauska touhuta. Ehkä jonkin ajan kuluttua vanhempi jo mukaan kentälle.
Tarinoita:
Isani aloitti pelaamaan about kun synnyin (-72) otti minut mukaan kentalle ja opin viimein heiluttamaan mailaa noin 5 vuotiaana. Aiti on todistettavasti lyonyt joskus palloa, muuta on useimmar vuodet ollut innokas caddie.
Omassa matkassa pelaamaton partneri on pysynyt max 2 KK eli toinen puolisko joko aloittaa golfin tai menettaa kiinnostuksensa, siis minuun 🙂
Eras ystavani aloitti golfin miehensa suostuteltua ja kas kummaa, naisen tasoitus laski ja laski, miehen ei, naisen vei maajoukkue, mies jai matkalle…
Eras toinen ystavani opetti miehensa pelaamaan ja nyt lapsen tultua kuvioihin aiti ottaa lapsen mukaan rangelle tai maaraa miehelle hoitovastuun.
Eras oppilaani tuli viime kesana minua hartaasti kiittamaan kun olin muuttanut entisen vihaisen golflesken iloiseksi golffaavaksi vaimoksi 🙂
Itse siis edelleen etsin sita ymmartavaa puolisoa 😉
florida kirjoitti: (9.3.2007 13:03:24)
Eras toinen ystavani opetti miehensa pelaamaan ja nyt lapsen tultua kuvioihin aiti ottaa lapsen mukaan rangelle tai maaraa miehelle hoitovastuun.
Oman golfharrastukseni aloitin ollessani pieniin päin. Lapsukaisen synnyttyä ei aikaa pelaamiseen tietenkään kauheasti ollut, mutta harjoitteluun kylläkin. Paljon tuli vietettyä aikaa rangella pienokaisen päikkäriaikaan. Lapsillehan on tervellistä nukkua päikkäreitä raittiissa ulkoilmassa ja samalla sai hyödynnettyä tuon ajan tehokkaasti :-). Händäri laski tuona kesänä 54 -> 34 melko vähäisellä pelaamisella.
Nyt tuo pienokainen lyö jo itse innoissaan palloa (ns. äidinmaidosta peritty into), mutta harjoitteluaikaa ei ole niin paljon kun tässä joutuu töissä olemaan ;-).
florida kirjoitti: (9.3.2007 13:03:24)
Itse siis edelleen etsin sita ymmartavaa puolisoa 😉Eikös tänne foorumille pitänyt tulla joku seuranhakupalsta? Pitäisikö ko. palsta nimetä ’kierrätyskeskukseksi’ , kun golfleskeyteen kyllästyneet puolisot ovat laittaneet golffarin kiertoon?
Kiara – KERRASSAAN LOISTAVA IDEA !!!!
Saa vapaasti kopioida :-).
… vaikka tarkemmin ajatellen – en minä ainakaan sitä toista puoliskoa tähän harrastukseen välttämättä tarvi….
ja tosimieshän tulee toimeen ilman naistakin, jos vaan on terveet käret 😉
ja vielä kun tätä aihetta miettii, niin joskus mieleen tästä parisuhteesta, että kumpi siinä toisen tarpeita enemmän tyydyttää…
perinteisestä parisuhteesta puhuttaessa, eräs kollega kerran tokaisi:’ kun tässä oikeen miettii ja menee syvälle itteensä, niin on tästä heteroseksuaalisuudesta ollut aika paljon harmikin matkan varrella’
Niin ensteks vaimot valittaa –
et urheillaan on
fudis,
makihuppu,
kolohvi tai
eishoki – no
kohta jos jarruttelee liikuntaa – moni lihoo – saa jopa tiabeteksen –
sit se sama kuldu vihjailee-
et lihoot mee ureheillen – suo siel vetelä tääl .
Yleensä olis paree jos miriihii pelais kolohvii – mut yleesnsäkkii nurten parien kannattasi
sopia nää perheasiat
talous, kotityöt, lasten hoito tec
joonnii moisilla konseesuksilla – siis mäkisuksilla.
Kaikista asioista saa yhden pisteen. Viet roskat ulos= yksi piste. Ostat 2500 euron timanttisormuksen=yksi piste. Tämä kannattaa ensimmäiseksi sisäistaa ja huolella. Ihmisen mieli toimii siten.
Toinen asia: Aikuisella ihmisellä tulee olla valtaa päättää omista harrastuksistaan. Olen itse kohta 44v, 11 ja 13v lasten isä. En ole mennyt naimisiin ja perustanut perhettä ollakseni perheyhteisön ’vanki’ siinä mielessä, että rajoittaisin omaa vapaa-aikaan kroonisesti. Toki akuutteja tilanteita tulee. Jokainen, jolla on terve itsetunto ymmärtää antaa toiselle tilaa. Parisuhde on terveellä pohjalla, kun kummallakin on omaa elämää perheen ulkopuolella. Ystäviä, harrastuksia jne. Muistakaa: Rakkaus ei koskaan vaadi, siis ei koskaan. Jos todellista rakkautta on suhteessa (valmiutta tehdä toisen eteen mitä tahansa vaatimatta vastapalvelusta=edes ajattelamatta sitä) on varmaa, että ongelmaa ei ole. Todellinen rakkaus pitää huolen automaattisesti siitä, että aikaa ja huomiota riittää molemmin puolin.
Kiara kirjoitti: (9.3.2007 14:13:20)
Eikös tänne foorumille pitänyt tulla joku seuranhakupalsta? Pitäisikö ko. palsta nimetä ’kierrätyskeskukseksi’ , kun golfleskeyteen kyllästyneet puolisot ovat laittaneet golffarin kiertoon?
Kiara, sellainenhan on jo perustettu noin 4 vuotta sitten ;o) – GolfBoissa on tällä hetkellä yli 300 enempi vähempi ’kierrätykseen’ laitettua sinkkugolfaria. Suhdeluku taitaa olla nyt 43 % naisia ja 57 % miehiä. Ja peliseuraa saa aina!
GolfBot kirjoitti: (9.3.2007 19:09:58)
Kiara kirjoitti: (9.3.2007 14:13:20)
Eikös tänne foorumille pitänyt tulla joku seuranhakupalsta? Pitäisikö ko. palsta nimetä ’kierrätyskeskukseksi’ , kun golfleskeyteen kyllästyneet puolisot ovat laittaneet golffarin kiertoon?
Kiara, sellainenhan on jo perustettu noin 4 vuotta sitten ;o) – GolfBoissa on tällä hetkellä yli 300 enempi vähempi ’kierrätykseen’ laitettua sinkkugolfaria. Suhdeluku taitaa olla nyt 43 % naisia ja 57 % miehiä. Ja peliseuraa saa aina!
Ladyt ovat oikeilla jäljillä.
Sitä seuranhakupalstaa ei vain saada aikaiseksi! Ylläpito hoi! Kausi alkaa kohta. Katsokaa vaikka ikkunasta ulos!
NimetönMiksu05 kirjoitti: (31.3.2006 10:28:03)
Talvella on tullut surffattua netissä golffiin liittyvillä sivuilla, ja nyt olen kuulemma pilannut puolisoni kesän, koska hän ei kestä ajatusta siitä tulen todennäköisesti viettämään kesällä aikaa golffin parissa enemmän kuin hänen kanssaan.
Onko teillä arvon forumilaiset samankaltaisia kokemuksia?? Ja jos niin miten voisin lievittää puolisoni tuskaa….
Tämä on tietty kommentti ikivanhaan ketjun aloitukseen, mutta tällaisessa tilanteessa keskustelumahdollisuudet arvon siipan kanssa lienevät aika heikot – noin yleisesti ottaen moisten todennäköisyyskeskustelujen keskellä.
Aika demarimeininkiajatuksia on niin miehillä kuin naisilla. Elämässä pitää menestyäkseen ja ollakseen onnellinen uskaltaa tehdä valintoja, vaikka vääriä.
salmon kirjoitti: (9.3.2007 17:25:05)
Kaikista asioista saa yhden pisteen. Viet roskat ulos= yksi piste. Ostat 2500 euron timanttisormuksen=yksi piste. Tämä kannattaa ensimmäiseksi sisäistaa ja huolella. Ihmisen mieli toimii siten.Toinen asia: Aikuisella ihmisellä tulee olla valtaa päättää omista harrastuksistaan. Olen itse kohta 44v, 11 ja 13v lasten isä. En ole mennyt naimisiin ja perustanut perhettä ollakseni perheyhteisön ’vanki’ siinä mielessä, että rajoittaisin omaa vapaa-aikaan kroonisesti. Toki akuutteja tilanteita tulee. Jokainen, jolla on terve itsetunto ymmärtää antaa toiselle tilaa. Parisuhde on terveellä pohjalla, kun kummallakin on omaa elämää perheen ulkopuolella. Ystäviä, harrastuksia jne. Muistakaa: Rakkaus ei koskaan vaadi, siis ei koskaan. Jos todellista rakkautta on suhteessa (valmiutta tehdä toisen eteen mitä tahansa vaatimatta vastapalvelusta=edes ajattelamatta sitä) on varmaa, että ongelmaa ei ole. Todellinen rakkaus pitää huolen automaattisesti siitä, että aikaa ja huomiota riittää molemmin puolin.
Kiitos Salmon!! Vaimolla on ollut seurustelu ja avioliiton ajan yhtä rakas harrastus, kun minulla nyt 5-kautta mulla golf ja en ole rajoittanut harrastusta vaan ennemminkin kannustanut.
Pisteitä 17-vuoden ajalta paljon / yhteisen sopimuksen mukaisesti elättänyt perheeni, mutta vaimo tyhjensi pajatson pisteistä ja hän nyt menee kohti ’vapautta’ = 4-lapsen yh.
Golf on minulle, niin kuin meille monille paljon muutakin kuin pelkkä harrastus. Tämän, joskus meille niin kovan lajin kautta olen saanut kunnon ja terveyden lisäksi enemmän ystäviä, iloa ja elämän asennetta kun uskoakseni mikään muu laji voisi sitä tarjota. Ensimmäisellä pelikaudella paino putosi 10kg siis koko kauden aikana… ero on vielä parempi laihis 3kk ja -15kg. Harkinta-aika, kun on ohi tuuli vie mut:-)
Elämä jatkuu ja mukavaa kauden odottelua…Miksi aina kaikki pitäisi tehdä kimpassa ja roikkua toistensa kainalossa. Eikö ole parempi myöskin liitolle jos annetaan vähän space ja tehdä jotain harrastusta erillään.
Hep, kovin tavallisiahan nämä yhteiselämän pohtimiset tuntuvat olevan. Minun kokemukseni on ilmeisesti alkuperäiskirjoittajaan nähden erilainen, että puolison lisäksi on yhteisiä lapsia. Viime kesänä 10-v poikani innostui isänsä veroisesti golfista ja hänen kanssaan tiiauspaikalle on helppo astella puhtaalla omallatunnolla.
Selvää on, että jos elämänkumppanin kanssa ei ole yhteistä aikaa. yhteinen pinta vähenee ja alkaa muuttua vähämerkitykselliseksi. Se mitä arvostaa ei ole aina helppoa sanoa. Hyvä kysymyksenasettelu on, että se mihin käytät aikasi ja rahasi, on sinun arvojesi mukaista. Jos puoliso ei kuulu näiden vastausten yhteyteen, ole huolissasi.
-
JulkaisijaArtikkelit