-
JulkaisijaArtikkelit
-
Rauski kirjoitti: (12.1.2010 0:46:07)
Sanoisin että ei ruuvipenkki ole ollenkaan sama asia, siinä puristusvoima tulee kahdelta puolelta, kun seinään osuessa puristusta tulee vain yhdeltä puolelta jolloin koko muu osa ottaa muodonmuutosvoimia vastaan.
Monestako kohtaa voima vaikuttaa tämän maan päälliseen objektiin?
Sinua viedään taas kuin pässiä pudonneista pusseista.
Mieti hetki, ennenkuin jaksat vastata..
Voi pojat. Eiks teistä kukaan ollut paikalla Peuramaalla joskus vuosituhannen alussa kun King Kong Karlsson piti näytöksensä. Yksi ohjelmanumero oli mm. draivata golfpallo vaneriseinän läpi (en nyt muista kuinka paksu oli kyseinen vaneri ja eipä sillä tässä tapauksessa ole niin väliäkään) no jokatapauksessa pallo jätti osumakohtaan siistin pyöreän läpimenojäljen ja kuinka ollakaan kun yritit sovittaa golfpalloa käsin samasta reiästä läpi ,niin pahus, se reikä oli aivan liian pieni eli golfpallossa oli tapahtunut osuma/läpimenohetkellä jonkinlainen muodonmuutos.
Ihan golfpalloltahan tämä ruuvipenkissä oleva pallo näyttää sekä ulko- että sisäpuoleltaan. Onko se oikea – vaikea sanoa. Ihan oikealta karhulta näyttää myös Bear- videon karhu (Partin postaus 12.1.2010 12:19:36).
Eikö kellään sattuisi olemaan ruuvipenkkiä, jossa kokeen voisi tehdä? Minua kiinnostaisi se, kuinka paljon pallo voi mennä lyttyyn palautuakseen vielä alkuperäiseen muotoonsa. Ruuvipenkkivideossa pysyvä muodonmuutos on voinut tapahtua jo paljon ennen pallon ”räjähtämistä”.
Parti kirjoitti: (12.1.2010 12:19:36)
MREX kirjoitti: (12.1.2010 10:08:27)
Vertaa auton jousta (vaikka onkin metallia). Kun ajat monttuun jousen pohjaan, niin jousi ja auto palautuvat normaalitilanteeseen, mutta kun puristat auton jousen kasaan viikoksi, niin tapahtuu materiaalin rakenteen muutos ja jousi jää lyhyemmäksi kuin normaali tilanne.Miltä pohjalta tällaista väität?
Olen lukenut vain normaalin koneinsinöörin materiaaliopin 20v sitten. Sen mukaan auton (kierre)jousen myötöraja ei ylity kun sen painaa pohjaan. Ja kun myötörajaa ei ylitä, sitä voi rasittaa vaikka vuoden ilman pysyvää muutosta. Sen sijaan, jos myötöraja ylittyy edes millisekunniksi, tapahtuu pysyvä muodonmuutos.
Onko sinulla jotain korkeampaa tietämystä asiasta? Jos näin on, olisi mukava viisastua tässäkin suhteessa.Mun käsitykseni feikkivideosta perustuu kahteen seikkaan:
-Muut videot, joissa kontakti on +100mph, muodonmuutos on vain murto-osa tästä.
-Kokemukseni mukaan kuoren myötöraja tulee vastaaan jo pienemmissä muodonmuutoksissa, joten uskon kuoren repeävän tuollaisessa kyydissä.Mun veikkaus on että tämä on tietokoneella tehty, varjot/valo pallossa näyttää jotenkin senoloiselta.
Mutta, ei tämä eka kerta olisi kun olen väärässä. Usein väärässä, muttei koskaan epäröiden 🙂
Tässä varmasti feikattu video Windsurfer ja Beer
Ja sokerina pohjalla Golf-video, jossa näkyy mitä tarkoittaa pysyvä muodonmuutos. Voi miettiä tulisiko kohteesta alkuperäinen jos kontti pomppaisi millisekunnissa pois.
Kokemuksen pohjalta.
Saman opin saanut kymmenen vuotta aikaisemmin kuin sinä. Ehkä jouset on parantuneet aikojen kuluessa, mutta edelleen autojen maavara pienenee ajan myötä ja ilmeisesti se johtuu jousien ikääntymisestä tai sitten lian aiheuttaman painon lisäyksestä. Vaihtoehtoisesti voi ajatella kuminauhaa venytettynä pidempään jolloin se ei palaudu yhtä pieneksi kuin alunperin, kokemuksesta, ilman myötörajaa.Ja tulee huomioida siinä pallovideossa, että pallo tulee omalla massalla seinään. Se on ihan eri juttu kuin palloa lyötäessä. Seinään tultaessa hidastetaan ja kiihdytetään, lyötäessä vain kiihdytetään eli muodonmuutoksen eväät ovat erilaiset, ehkä mot.
Enkä ole opintojani vastaavissa hommissa joten tekniikan todistamiset ovat jääneet taka-alalle, mutta golf kiinnostaa.
Videon oikeellisuuden mittana on tässä esitetty kaikenlaista, uskottavimpana väitteenä on kuoren repeytyminen. Pallon ydinhän on kumia ja sen luulisi puristuvan ihan millaiselle mutkalle tahansa ja palautuvan entiselleen (kotifyysikoiden vastaväitteistä huolimatta), mutta kuori on usein polyuretaania tai vastaavaa, jonka kokoonpuristuminen ja palautuminen on hyvinkin erilaista kumiin verrattuna.
Mutta mitäs jos tämä video ei esitäkään mitään markkinoilla olevaa palloa, vaan jotankin kokeilukappaletta? Pallonvalmistajat kun tuppaavat testaamaan mitä erilaisimpia materiaaleja.
Nyt annan ääneni Partille. Toi pallon litistyminen seinään osuessaan vielä on uskottavaa, ja pallon kuorikin varmaan kestää ton, mutta seinästä ponnahtaessa tapahtuu mun pienelle ymmärrykselle liikaa asioita. 🙂
TeesHot kirjoitti: (12.1.2010 21:45:27)
Nyt annan ääneni Partille. Toi pallon litistyminen seinään osuessaan vielä on uskottavaa, ja pallon kuorikin varmaan kestää ton, mutta seinästä ponnahtaessa tapahtuu mun pienelle ymmärrykselle liikaa asioita. 🙂Itse asiassa tossa tapahtuu vaan hieman isommin samoja asioita, mitä on nähty tapahtuvan pallon irrotessa lavasta.
Selityksiä sille, miksii pallo litistyy paljon enemmän seinään osuessaan kuin lavan kohdatessa on parikin. Kohttamisnopeus on lavan ja pallon välillä noin 100mph jos pallon lähtönopeus on 150mph. Tuossa videossa väitetty kohtaamisnopeus on siis 50% suurempi.
Toisaalta lavan osuessa palloon lapa ’antaa periksi’ eli sen nopeudesta häviää vähintään 20%, yleensä enemmän, eli siinä mielessä tapahtuu joustoa. Seinä taas ei anna periksi milliäkään.
Siihen ei minulla ole näyttöä suuntaan tai toiseen, onko video todellinen, mutta tuosta ymmärtää eroa ainakin siihen, miksi osumakohdassa ei ihan samaa saada näkyviin. Toisaalta ihmeen (ja harmittavan) vähän niitä on tuollaisella kuvanopeudella nähtävinäkään
KL kirjoitti: (12.1.2010 21:03:27)
Pallon ydinhän on kumia.Ainakin Titun ja Callun ytimen materiaali on ’polybutadiene’. Onko polybutadiene kumia vai kenties vain läheistä sukua vai onko edes serkku? Ihan oikeasti olen utelias, itse en tiedä.
PG kirjoitti: (12.1.2010 22:44:02)
KL kirjoitti: (12.1.2010 21:03:27)
Pallon ydinhän on kumia.Ainakin Titun ja Callun ytimen materiaali on ’polybutadiene’. Onko polybutadiene kumia vai kenties vain läheistä sukua vai onko edes serkku? Ihan oikeasti olen utelias, itse en tiedä.
Ei ole kumia, anteeksi epätäsmällisyyteni. Polybutadieeni on synteettinen (hiili)polymeeri, jonka kimmo-ominaisuudet ovat hyvin lähellä kumia.
MREX kirjoitti: (12.1.2010 20:50:09)
Kokemuksen pohjalta.
Saman opin saanut kymmenen vuotta aikaisemmin kuin sinä. Ehkä jouset on parantuneet aikojen kuluessa, mutta edelleen autojen maavara pienenee ajan myötä ja ilmeisesti se johtuu jousien ikääntymisestä tai sitten lian aiheuttaman painon lisäyksestä.Olen hieman hämmentynyt: Ensin kirjoitat että normaali pohjaaminen ajossa ei muuta jousen ominaisuuksia mutta viikon pohjassapitäminen niitä muuttaa. Nyt kirjoitat että kaikki autot vajoavat ajan myötä. Pidetäänkö kaikkia autoja välillä viikko ”painon alla”?
Taidat tarkoitta kuitenkin sitä että auton paino ”väsyttäisi” ajan kanssa jousen ja se painuisi pikkuhiljaa painon alla kasaan.
Vajoaminen lienee kiistatonta, mutta väittäisin että se ei johdu jousiteräksen myötämisestä vaan muista tekijöistä. Yhden otitkin jo esiin, painon lisääntyminen. Alusta kerää kaikenlaista moskaa ja autossa on paljon materiaalia joihin imeytyy kosteutta.
Merkittäväämpää on kuitenkin jousen ominaisuuksien muuttuminen muuten kuin myötämisen kautta:
-Jouset ruostuvat ja se pienentää jousivakiota
-Josuiin tulee hiusmurtumia, jotka kasvavat ajan myötä
-useassa vanhassa autossa yksi tai useampia jousia poikkiMREX kirjoitti: (12.1.2010 20:50:09)Vaihtoehtoisesti voi ajatella kuminauhaa venytettynä pidempään jolloin se ei palaudu yhtä pieneksi kuin alunperin, kokemuksesta, ilman myötörajaa.
Kumi onaikatavalla erilaista materiaalia kuin teräs. Jos olen oikein ymmärtänyt, kumissa tapahtuu pieniä repeämiä joka venytyskerralla. Kumi jopa vanhenee itsestään ilman mitään rasitusta, varsinkin auringonpaisteessa.
MREX kirjoitti: (12.1.2010 20:50:09)Ja tulee huomioida siinä pallovideossa, että pallo tulee omalla massalla seinään. Se on ihan eri juttu kuin palloa lyötäessä. Seinään tultaessa hidastetaan ja kiihdytetään, lyötäessä vain kiihdytetään eli muodonmuutoksen eväät ovat erilaiset, ehkä mot.
Ajattelet asiaa maahan kiinnitetyssä koordinaatistossa.
Liikesuunnat ja kiihtyvyydet ovat täysin riippuvaisia siitä, minkä asettaa paikallaanpysyväksi nollapisteeksi.
Jos ottaa nollapisteeksi pallon, pallolla ei ole koskaan liikesuuntaa. Joko maila tai seinä tulee päälle hirveällä kiireellä ja pakenee osuman jälkeen.
Jos ottaa nollapisteeksi tietyn pisteen maapallosta seinä pysyy paikallaa ja pallon liikesuunta muuttuu
Jos ottaa nollapisteeksi auringon; golfpallo, seinä ja maapallo ja maila liikkuvat koko ajan samaan suuntaan.
Ottaa nollapisteeksi minkä tahansa, pallo käyttäytyy osumassa samalla tavalla.Halkaisin prooveeykkösen, tutkiakseni millaiset jouset kuoren sisään oli asennettu. Olin pettynyt, ei jousia ollenkaan! Ne oli kokonaan korvattu epämääräisellä yhtenäisellä massalla. Eihän sellainen kunnon resooreja korvaa. Olkaa tarkkana, kun ostatte palloja. Myyjät iskevät linssiin 😉
dolittle kirjoitti: (12.1.2010 15:34:12)
Voi pojat. Eiks teistä kukaan ollut paikalla Peuramaalla joskus vuosituhannen alussa kun King Kong Karlsson piti näytöksensä. Yksi ohjelmanumero oli mm. draivata golfpallo vaneriseinän läpi (en nyt muista kuinka paksu oli kyseinen vaneri ja eipä sillä tässä tapauksessa ole niin väliäkään) no jokatapauksessa pallo jätti osumakohtaan siistin pyöreän läpimenojäljen ja kuinka ollakaan kun yritit sovittaa golfpalloa käsin samasta reiästä läpi ,niin pahus, se reikä oli aivan liian pieni eli golfpallossa oli tapahtunut osuma/läpimenohetkellä jonkinlainen muodonmuutos.Vai oliko se muodonmuutos kuitenkin tapahtunut heikommassa materiaalissa eli vanerissa, joka ensin venyi ja sitten repesi?
PG kirjoitti: (12.1.2010 11:48:31)
Uskottavampi selitys kuitenkin on se, että kyseessä on ontto kumipallo. Sen kimmoiset ominaisuudet voisivat ilman manipulointiakin riittää videossa havaittaviin valtaviin muodonmuutoksiin.
Pascalimainen juttu joka tapauksessa. (Aineiden kimmokertoimet ilmoitetaan Pascaleissa).
veikaan samaa, meinaan kun pistää hakien videon pätkiä hakusanalla racketbal eli kössipallo törmää on näky hyvin samanlainen (kössipallo on ontto kumipallo)
Parti kirjoitti: (13.1.2010 0:18:21)
MREX kirjoitti: (12.1.2010 20:50:09)
Kokemuksen pohjalta.
Saman opin saanut kymmenen vuotta aikaisemmin kuin sinä. Ehkä jouset on parantuneet aikojen kuluessa, mutta edelleen autojen maavara pienenee ajan myötä ja ilmeisesti se johtuu jousien ikääntymisestä tai sitten lian aiheuttaman painon lisäyksestä.Olen hieman hämmentynyt: Ensin kirjoitat että normaali pohjaaminen ajossa ei muuta jousen ominaisuuksia mutta viikon pohjassapitäminen niitä muuttaa. Nyt kirjoitat että kaikki autot vajoavat ajan myötä. Pidetäänkö kaikkia autoja välillä viikko ”painon alla”?
Taidat tarkoitta kuitenkin sitä että auton paino ”väsyttäisi” ajan kanssa jousen ja se painuisi pikkuhiljaa painon alla kasaan.No nythän päästiin mun tontille. Vieteri-Ville ilmoittautuu 😉
Mä en ole käyny aiheesta koulua, mutta nähny ja kuullu jousen tekemisestä aika paljon ja samalla tietyistä laatuun vaikuttavista tekijöistä, joita ovat materiaali, kelaustapa ja stressaus. Tosin mullakin rupee olemaan 20 vuotta siitä kun kilpakalustoon jousia rekentelin, mutta muutama asia tuolta ajalta on muistissa.
Kuumakelatun jousen painuminen aikaa myöten ja katkeaminen on suurempaa kuin kylmäkelatun. Valmistusvaiheessa tehty stressaaminen, eli jousen erittäin nopea puristaminen kelaamisen jälkeen totaalisen kasaan, vähentää painumisen ja katkeamisen mahdollisuuden erittäin pieneksi.
PG kirjoitti: (13.1.2010 8:26:57)
Olin pettynyt, ei jousia ollenkaan! Ne oli kokonaan korvattu epämääräisellä yhtenäisellä massalla. Eihän sellainen kunnon resooreja korvaa.Tästä voisivat alkuperäisellä minillä koviakin kilpailuja voittaneet suomalaiset rallilegendat olla eri mieltä 😉
Minissä ei nääs ollut perinteisiä jousia lainkaan vaan sellaiset kumikartiot. Sikäli kätevää että jos ministä laukesi ”jousi” niin kätevä golfari pystyi korjaamaan auton tienpäällä. Ei tarvinnut kuin tunkea pari ProV1:stä sopivaan väliin pyöränripustusessa ja taas oli soiva peli…
En nyt aivan kaikkia viestejä jaksanu lukea mutta jos kukaan ei maininnu asiasta niin massa pitäisi olla joku tekijä kun verrataan seinään liiskaantuvaa palloa ja draiverista lähtevää palloa (pintojen kimmoisuuksien lisäksi). Draiverissahan on paljon massaa joka aiheuttaa painetta palloon, kun taas pallossa ei juurikaan ole massaa.
Tuntuu että pallolla on aivan liian vähän massaa liiskaantua seinään alkuperäisen videon tavoin (niillä vauhdeilla), puhumattakaan kun se tekee sen vielä toisen kerran, ja jos yrittäisin kuvitella miten liike jatkuisi videon perusteella, menisi se liiskaksi varmast kolme neljä kertaa ainakin. Mielestäni pallo näyttää piirretyltä vielä kaiken lisäksi.
Äänestän videon feikiksi vaikka olenkin liikkeellä lukion yhden kurssin fysiikallani
2000-luvun golffari kirjoitti: (13.1.2010 14:36:18)
En nyt aivan kaikkia viestejä jaksanu lukea mutta jos kukaan ei maininnu asiasta niin massa pitäisi olla joku tekijä kun verrataan seinään liiskaantuvaa palloa ja draiverista lähtevää palloa (pintojen kimmoisuuksien lisäksi). Draiverissahan on paljon massaa joka aiheuttaa painetta palloon, kun taas pallossa ei juurikaan ole massaa.Eikös tuossa kuitenkin pidä verrata seinän ja draiverin massaa. Pallon massahan on molemmissa osumissa täsmälleen sama.
ts kirjoitti: (13.1.2010 14:45:26)
2000-luvun golffari kirjoitti: (13.1.2010 14:36:18)
En nyt aivan kaikkia viestejä jaksanu lukea mutta jos kukaan ei maininnu asiasta niin massa pitäisi olla joku tekijä kun verrataan seinään liiskaantuvaa palloa ja draiverista lähtevää palloa (pintojen kimmoisuuksien lisäksi). Draiverissahan on paljon massaa joka aiheuttaa painetta palloon, kun taas pallossa ei juurikaan ole massaa.Eikös tuossa kuitenkin pidä verrata seinän ja draiverin massaa. Pallon massahan on molemmissa osumissa täsmälleen sama.
Seinän massa ei ole relevantti, muutoinhan törmäys olisi erilainen seinän paksuudesta (= massasta) riippuen.
Sen sijaan muodonmuutoksia tarkastellessa tulee ottaa huomioon muodonmuutoksen aiheuttama energia ja siinä tarkastelussa pallon törmääminen seinään ja pallon lyöminen draiverilla ovat erilaiset. Toisaalta valitsemalla sopivat nopeudet niin pallolle kuin draiverillekin sekä sopivan massan sille draiverille, niin päästään samaan muodonmuutosenergiaan. Joku näppärä voi aikansa kuluksi laskeskella nuo suureet, kaavat löytyvät jopa lukion fysiikan oppikirjoista. Draiverin pinnan taipuminen tosin hieman mutkistaa laskelmia, mutta eiköhän riittävään tarkkuuteen pääse käsittelemällä molempia törmäyksiä samalla tavoin.
KL kirjoitti: (13.1.2010 15:48:34)
ts kirjoitti: (13.1.2010 14:45:26)
2000-luvun golffari kirjoitti: (13.1.2010 14:36:18)
En nyt aivan kaikkia viestejä jaksanu lukea mutta jos kukaan ei maininnu asiasta niin massa pitäisi olla joku tekijä kun verrataan seinään liiskaantuvaa palloa ja draiverista lähtevää palloa (pintojen kimmoisuuksien lisäksi). Draiverissahan on paljon massaa joka aiheuttaa painetta palloon, kun taas pallossa ei juurikaan ole massaa.Eikös tuossa kuitenkin pidä verrata seinän ja draiverin massaa. Pallon massahan on molemmissa osumissa täsmälleen sama.
Seinän massa ei ole relevantti, muutoinhan törmäys olisi erilainen seinän paksuudesta (= massasta) riippuen.
Sen sijaan muodonmuutoksia tarkastellessa tulee ottaa huomioon muodonmuutoksen aiheuttama energia ja siinä tarkastelussa pallon törmääminen seinään ja pallon lyöminen draiverilla ovat erilaiset. Toisaalta valitsemalla sopivat nopeudet niin pallolle kuin draiverillekin sekä sopivan massan sille draiverille, niin päästään samaan muodonmuutosenergiaan. Joku näppärä voi aikansa kuluksi laskeskella nuo suureet, kaavat löytyvät jopa lukion fysiikan oppikirjoista. Draiverin pinnan taipuminen tosin hieman mutkistaa laskelmia, mutta eiköhän riittävään tarkkuuteen pääse käsittelemällä molempia törmäyksiä samalla tavoin.
No kun se nyt vaan on relevantti, koska sen takia se ei anna periksi yhtään. Draiverin lapa sen sijaan on joustavan varren perässä, eikä edes massaltaan kovin suuri. Sen vuoksi se antaa periksi noin 20-30% tuossa osumassa. Ei siis lavan joustamisen takia
Meikäläisellä on aina pallo noin litussa kun se lähtee mailasta kuin mailasta..sitten kun osuu väylään tai greeniin niin poks..poks se palautuu ihan pyöreäksi..oli sitten pro v 1..staff tai proselect..:D
ts kirjoitti: (13.1.2010 17:52:09)
KL kirjoitti: (13.1.2010 15:48:34)
Seinän massa ei ole relevantti, muutoinhan törmäys olisi erilainen seinän paksuudesta (= massasta) riippuen.Sen sijaan muodonmuutoksia tarkastellessa tulee ottaa huomioon muodonmuutoksen aiheuttama energia ja siinä tarkastelussa pallon törmääminen seinään ja pallon lyöminen draiverilla ovat erilaiset. Toisaalta valitsemalla sopivat nopeudet niin pallolle kuin draiverillekin sekä sopivan massan sille draiverille, niin päästään samaan muodonmuutosenergiaan. Joku näppärä voi aikansa kuluksi laskeskella nuo suureet, kaavat löytyvät jopa lukion fysiikan oppikirjoista. Draiverin pinnan taipuminen tosin hieman mutkistaa laskelmia, mutta eiköhän riittävään tarkkuuteen pääse käsittelemällä molempia törmäyksiä samalla tavoin.
No kun se nyt vaan on relevantti, koska sen takia se ei anna periksi yhtään. Draiverin lapa sen sijaan on joustavan varren perässä, eikä edes massaltaan kovin suuri. Sen vuoksi se antaa periksi noin 20-30% tuossa osumassa. Ei siis lavan joustamisen takia
Siinä videossa muuten ’seinä’ antoi hieman periksi. Kyseessä ei varsinaisesti ollut seinä vaan teräslevy.
ts kirjoitti: (13.1.2010 17:52:09)
KL kirjoitti: (13.1.2010 15:48:34)
ts kirjoitti: (13.1.2010 14:45:26)
2000-luvun golffari kirjoitti: (13.1.2010 14:36:18)
En nyt aivan kaikkia viestejä jaksanu lukea mutta jos kukaan ei maininnu asiasta niin massa pitäisi olla joku tekijä kun verrataan seinään liiskaantuvaa palloa ja draiverista lähtevää palloa (pintojen kimmoisuuksien lisäksi). Draiverissahan on paljon massaa joka aiheuttaa painetta palloon, kun taas pallossa ei juurikaan ole massaa.Eikös tuossa kuitenkin pidä verrata seinän ja draiverin massaa. Pallon massahan on molemmissa osumissa täsmälleen sama.
Seinän massa ei ole relevantti, muutoinhan törmäys olisi erilainen seinän paksuudesta (= massasta) riippuen.
Sen sijaan muodonmuutoksia tarkastellessa tulee ottaa huomioon muodonmuutoksen aiheuttama energia ja siinä tarkastelussa pallon törmääminen seinään ja pallon lyöminen draiverilla ovat erilaiset. Toisaalta valitsemalla sopivat nopeudet niin pallolle kuin draiverillekin sekä sopivan massan sille draiverille, niin päästään samaan muodonmuutosenergiaan. Joku näppärä voi aikansa kuluksi laskeskella nuo suureet, kaavat löytyvät jopa lukion fysiikan oppikirjoista. Draiverin pinnan taipuminen tosin hieman mutkistaa laskelmia, mutta eiköhän riittävään tarkkuuteen pääse käsittelemällä molempia törmäyksiä samalla tavoin.
No kun se nyt vaan on relevantti, koska sen takia se ei anna periksi yhtään. Draiverin lapa sen sijaan on joustavan varren perässä, eikä edes massaltaan kovin suuri. Sen vuoksi se antaa periksi noin 20-30% tuossa osumassa. Ei siis lavan joustamisen takia
Jos seinän massa olisi jotenkin relevantti, niin kahden metrin paksuinen seinä antaisi pallolle erilaisen muodonmuutoksen kuin metrin paksuinen seinä. Tähän ei taas usko erkkikään eikä kotifyysikko. Jos seinä antaa myöten, ovat törmäyksen parametrit muutenkin jonkin verran erilaiset, eikä seinän massa siinäkään ole se ratkaiseva tekijä, vaan seinän taipuma osumassa.
Tuo mailan joustavuus on sitten ihan toinen asia ja siinä ihan oikeasti joustavat sekä lapa että draiverin face. Kummallista, että alan ammattilainen noin haksahtuu. Varsinkin, kun sen varren pitäisi kaiken lisäksi potkaista osumassa eikä mennä taaksepäin…
KL kirjoitti: (13.1.2010 19:18:39)
[
Jos seinän massa olisi jotenkin relevantti, niin kahden metrin paksuinen seinä antaisi pallolle erilaisen muodonmuutoksen kuin metrin paksuinen seinä. Tähän ei taas usko erkkikään eikä kotifyysikko. Jos seinä antaa myöten, ovat törmäyksen parametrit muutenkin jonkin verran erilaiset, eikä seinän massa siinäkään ole se ratkaiseva tekijä, vaan seinän taipuma osumassa.Tuo mailan joustavuus on sitten ihan toinen asia ja siinä ihan oikeasti joustavat sekä lapa että draiverin face. Kummallista, että alan ammattilainen noin haksahtuu. Varsinkin, kun sen varren pitäisi kaiken lisäksi potkaista osumassa eikä mennä taaksepäin…
Voi ihmisen käsi näitä sun juttujas…
Seinän massa on tasan tarkkaan relevantti, kun sitä verrataan lavan massaan. Sillä ei enää ole merkitystä kuinka suuri se on tietyn rajan jälkeen, olennaista on se, että sitä on niin paljon, että se ei anna periksi. Lavan kohdalla sitä on niin vähän, että varsin iso osa rekyylistä pääsee hidastamaan lapaa. Ymmärrätkö?
Toi varren eteenpäin taipuminen oli kyllä hauskinta mitä sun näppikseltä on varmaan koskaan lähteny. Et kai sä oikeesti ihan noin pihalla ole?
ts kirjoitti: (13.1.2010 19:52:39)
KL kirjoitti: (13.1.2010 19:18:39)
[
Jos seinän massa olisi jotenkin relevantti, niin kahden metrin paksuinen seinä antaisi pallolle erilaisen muodonmuutoksen kuin metrin paksuinen seinä. Tähän ei taas usko erkkikään eikä kotifyysikko. Jos seinä antaa myöten, ovat törmäyksen parametrit muutenkin jonkin verran erilaiset, eikä seinän massa siinäkään ole se ratkaiseva tekijä, vaan seinän taipuma osumassa.Tuo mailan joustavuus on sitten ihan toinen asia ja siinä ihan oikeasti joustavat sekä lapa että draiverin face. Kummallista, että alan ammattilainen noin haksahtuu. Varsinkin, kun sen varren pitäisi kaiken lisäksi potkaista osumassa eikä mennä taaksepäin…
Voi ihmisen käsi näitä sun juttujas…
Seinän massa on tasan tarkkaan relevantti, kun sitä verrataan lavan massaan.
Ei ole. Ja piste.
ts kirjoitti: (13.1.2010 19:52:39)
Seinän massa on tasan tarkkaan relevantti, kun sitä verrataan lavan massaan. Sillä ei enää ole merkitystä kuinka suuri se on tietyn rajan jälkeen, olennaista on se, että sitä on niin paljon, että se ei anna periksi. Lavan kohdalla sitä on niin vähän, että varsin iso osa rekyylistä pääsee hidastamaan lapaa. Ymmärrätkö?Näinhän minä yritin juurikin kertoa, ihan vain täsmentääkseni, ettei sillä seinän massalla oikeasti ole merkitystä, kunhan seinä ei anna periksi. Samaa mieltä siis ollaan.
ts kirjoitti: (13.1.2010 19:52:39)
Toi varren eteenpäin taipuminen oli kyllä hauskinta mitä sun näppikseltä on varmaan koskaan lähteny. Et kai sä oikeesti ihan noin pihalla ole?Siis varsihan potkaisee ennen osumahetkeä, siitä kai ollaan samaa mieltä. Osumahetkellä tuo liike tietenkin hidastuu, koska pallon massa hidastaa lavan liikettä.
Tuo heittoni oli kohdistettu väitteeseesi, ettei draiverin lavan face taivu, vaan pelkästään mailan varsi. Varmaan hätäpäissään vahingossa oli näppikseltäsi lähtenyt tuo, eikös?
Nimetönmuutama havainto tuosta videosta
1) pallo osuu seinämään, jonka paksuus on parin millin luokkaa (nähtävissä selvästi kohdassa 5 sec.)
2)ilmeisesti ko. seinämä ei ole kiinitetty (ainakaan hyvin) sillä videota katsoessa voi nähdä seinämän ensin taipuvan ja sen jälkeen siirtyvän voimakkaasti vasemmalle
3) ilmeisesti seinämä lentää jonnekin taka-alalle sillä kohddassa 18 sec. voidaan havaita valoa joka tulee vasemmalta (siltä missä seinä alunperin oli)
joten tuo senämän massa on oleellinen tekijä, sillä törmäys sai sen liikkeelle, samoin olisi olleellista tietää miten tuo levy oli alunperin kiinnitetty.
tuo filmi on huhujen mukaan BBC materiaalia, joten jos joku oikeasti jaksaa olla asiasta kiinnostunut niin sieltähän tuon pallon laatua voisi kysellä.
tosin edelleen oma vaikkaukseni on joko kössipallon kaltainen ontto pallo tai vaahtomuovi, sillä tuntuu aika hurjalta ajatukselta olettaa että golfpallo kykenisi puristumaan alle 1/3 alkuperäisestä halkaisijastaan sen jälkeen venymää 3X alkuperäinen halkaisija ilman että se samalla aiheuttaisi pysyvän muodonmuutoksen.
varsinkin kun avaamani golfpallot ovat kaikki sisältäneet jokseenkin kovan muovin kaltaista hankalasti vuoltavaa massaa.
-
JulkaisijaArtikkelit