Pallo seinään

[Einari]

Aika roima on pallon muodonmuutos: Pallo

[Tilpehööri]

Einari kirjoitti: (11.1.2010 12:49:29)
Aika roima on pallon muodonmuutos:
Pallo

Ja pitäähän tuonkin olla totta, jos kerran iso ja ihmeellinen intternetti niin sanoo..

Apinaa koijataan taas kerran satanolla sanoisin mää..

[KL]

Tilpehööri kirjoitti: (11.1.2010 16:08:40)

Einari kirjoitti: (11.1.2010 12:49:29)
Aika roima on pallon muodonmuutos:
Pallo

Ja pitäähän tuonkin olla totta, jos kerran iso ja ihmeellinen intternetti niin sanoo..

Apinaa koijataan taas kerran satanolla sanoisin mää..

Miksi se ei olisi totta? Aika realistiselta tuo vaikuttaa, pallo sentään liikkuu tuommoiset 67 m/s seinään törmätessään.

Vai onko sinulla esittää ’omaa’ faktaa?

[Nimetön]

olisi ihan kiva tietää mikä objekti tuossa videossa on mapattu näyttämään golfpallolta.

tuollainen muodonmuutos kiinteassä kappaleessa törmäyksessä, aiheuttaisi jo pysyviä muutoksia jotka säilyisivät törmäyksen jälkeenkin.

veikkaan että kyseessä on jokin geeli täytteinen kappale tms.

[Rauski]

mielipide kirjoitti: (11.1.2010 19:30:05)
olisi ihan kiva tietää mikä objekti tuossa videossa on mapattu näyttämään golfpallolta.

tuollainen muodonmuutos kiinteassä kappaleessa törmäyksessä, aiheuttaisi jo pysyviä muutoksia jotka säilyisivät törmäyksen jälkeenkin.

veikkaan että kyseessä on jokin geeli täytteinen kappale tms.

Johan se painuu aika littuun jo draiverissa osuessaan vaikka pinta ja maila antaakin periksi. Silloin pallo on paikalla lähtiessään ja mailan nopeus verrattuna tuohon videoon on huomattavsti pienempi. Kyllä tuo uskoakseni on aika totuudenmukainen. Niin ja kannattaa miettiä miks ne pallon kuoret on kierroksen jälkeen joskus vähän huonon näköisä.

[Paksupekka]

mielipide kirjoitti: (11.1.2010 19:30:05)
…
veikkaan että kyseessä on jokin geeli täytteinen kappale tms.

Niin, vanhoina hyvinä aikoina kunnon balata golfpalloissa oli nesteydin, jonka ympärillä oli ’kuminauhaa’ ja sitten balata kuori. Multa löytyy vieläkin kaapista Maxflin HT-100:ia, jos halutaan vertailuja tuohon videoon tehdä – valitettavasti tuollaista videokameraa ei löydy taskusta 😉

[KL]

mielipide kirjoitti: (11.1.2010 19:30:05)
tuollainen muodonmuutos kiinteassä kappaleessa törmäyksessä, aiheuttaisi jo pysyviä muutoksia jotka säilyisivät törmäyksen jälkeenkin.

Siellä näköjään puhuu, tai siis kirjoittaa, itsekoulutettu fyysikko….

Miltähän näyttäisi 60-luvulla niin suosittu superpallo samaisissa olosuhteissa kuvattuna? Kiinteä kappale sekin on, jopa kotifyysikon silmin…

Onko muuten kuminauha kiinteä kappale?

[KL]

Paksupekka kirjoitti: (11.1.2010 20:22:44)

mielipide kirjoitti: (11.1.2010 19:30:05)
…
veikkaan että kyseessä on jokin geeli täytteinen kappale tms.

Niin, vanhoina hyvinä aikoina kunnon balata golfpalloissa oli nesteydin, jonka ympärillä oli ’kuminauhaa’ ja sitten balata kuori. Multa löytyy vieläkin kaapista Maxflin HT-100:ia, jos halutaan vertailuja tuohon videoon tehdä – valitettavasti tuollaista videokameraa ei löydy taskusta 😉

Mitä se neste niissä ytimissä oli?

[KL]

Paksupekka kirjoitti: (11.1.2010 20:22:44)

mielipide kirjoitti: (11.1.2010 19:30:05)
…
veikkaan että kyseessä on jokin geeli täytteinen kappale tms.

Niin, vanhoina hyvinä aikoina kunnon balata golfpalloissa oli nesteydin, jonka ympärillä oli ’kuminauhaa’ ja sitten balata kuori. Multa löytyy vieläkin kaapista Maxflin HT-100:ia, jos halutaan vertailuja tuohon videoon tehdä – valitettavasti tuollaista videokameraa ei löydy taskusta 😉

Hei, mä keksin!! Tehdään köyhän miehen koe ja puristetaan niitä HT-100:ia ruuvipenkissä ihan littuun ja katsotaan palautuvatko ne ennalleen! Vaikuttavat voimathan lienevät aika lailla samat, vain tapahtuma-aika on eri.

Partiiiiiii, ollaanko edes jäljillä…????

[Parti]

Onhan noita joskus huvikseen puristeltu, ei se kovin littanaksi mene ennenkuin särkyy.

Tässä videossa on enempi oikean näköinen pallokontakti. littuun

Joten pientä viilausta tuntuisi olevan avauksen videossa 🙂

Puristumisesta saa jokainen aika hyvän omakohtaisen käsityksen kuin katsoo millaisen jäljen pallo jättää draiverin lapaan. Palstan väen tuntien joka toisella on lavassa se ”melkein” 150mph osumahetkellä.

FORE!!!

[Rauski]

Parti kirjoitti: (11.1.2010 22:43:54)
Onhan noita joskus huvikseen puristeltu, ei se kovin littanaksi mene ennenkuin särkyy.

Tässä videossa on enempi oikean näköinen pallokontakti. littuun

Joten pientä viilausta tuntuisi olevan avauksen videossa 🙂

Puristumisesta saa jokainen aika hyvän omakohtaisen käsityksen kuin katsoo millaisen jäljen pallo jättää draiverin lapaan. Palstan väen tuntien joka toisella on lavassa se ”melkein” 150mph osumahetkellä.

FORE!!!

Mä en väitä että tuo video olisi siis ihka oikealla pallolla tehty, mutta pitää muistaa, että osumassa driverin lyöntipinta antaa periksi kuten myös koko lapa varsineen. Lavan nopeus on kuitenkin hiljaisempi kuin pallon osuessa seinää, oliko smash factor nyt jotain 1,4. Tuollaisessa seinään osumisessa on hyvinkin voitu mennä pallon kaikkein kinmoisuuteen ja muodonmuutokseen suunniteltujen arvojen yli, joka näkyy tuollaisena, kun sisuskalut ja kuori ei enää kestää niitä voimia.

[MREX]

Kyllä se vaan noin pallo käyttäytyy kohdatessaan joustamattoman seinän. Ainakin näytti seinältä. Pallon nopeuden ollessa 150mph pallo pomppaa laadusta tai merkistä riippuen noin 130-140 mph takaisinpäin. Kuvassa näkyvä pätkä kestänee todellisuudessa pari tuhannesosa sekuntia tai sadasosan ja pallo palaa pyöreään muotoonsa hetimiten. Pallon joustosta ja vähän mailan lavankin joustosta johtuu, että 100mph mailanpään nopeudella pallo saadaan lentämään jopa 150mph vauhdilla. Ihmetelkää enemmän miten pallo kestää rauta 6 kylkärin 80-90 mph nopeudella rikkoutumatta.

[Parti]

Rauski kirjoitti: (11.1.2010 22:57:52)
Tuollaisessa seinään osumisessa on hyvinkin voitu mennä pallon kaikkein kinmoisuuteen ja muodonmuutokseen suunniteltujen arvojen yli, joka näkyy tuollaisena, kun sisuskalut ja kuori ei enää kestää niitä voimia.

Seuraapa KL:n neuvoa ja tee pieni empiirinen koe ruuvipenkillä ja golfpallolla. Näet että tapahtuu aivan muunlaisia asioita (kuin ko. videolla) kun mennään suunniteltujen arvojen yli.

Ps. vinkki: Ei kannata käyttää testissä pakasta nykäistyä proV1:stä 🙂

[Rauski]

Parti kirjoitti: (11.1.2010 23:22:41)

Rauski kirjoitti: (11.1.2010 22:57:52)
Tuollaisessa seinään osumisessa on hyvinkin voitu mennä pallon kaikkein kinmoisuuteen ja muodonmuutokseen suunniteltujen arvojen yli, joka näkyy tuollaisena, kun sisuskalut ja kuori ei enää kestää niitä voimia.

Seuraapa KL:n neuvoa ja tee pieni empiirinen koe ruuvipenkillä ja golfpallolla. Näet että tapahtuu aivan muunlaisia asioita (kuin ko. videolla) kun mennään suunniteltujen arvojen yli.

Ps. vinkki: Ei kannata käyttää testissä pakasta nykäistyä proV1:stä 🙂

Sanoisin että ei ruuvipenkki ole ollenkaan sama asia, siinä puristusvoima tulee kahdelta puolelta, kun seinään osuessa puristusta tulee vain yhdeltä puolelta jolloin koko muu osa ottaa muodonmuutosvoimia vastaan.

[Parti]

Rauski kirjoitti: (12.1.2010 0:46:07)
Sanoisin että ei ruuvipenkki ole ollenkaan sama asia, siinä puristusvoima tulee kahdelta puolelta, kun seinään osuessa puristusta tulee vain yhdeltä puolelta jolloin koko muu osa ottaa muodonmuutosvoimia vastaan.

Vedätätkö? 🙂

Ei sen ole tarkoituskaan olla sama asia. Ruuvipenkki-koetta voi käyttää reality-checkinä. Pysyy jalat paremmin maassa kun omin silmin näkee että pallo menee tuhannen p****n päreiksi paljon ennen noin suurta muodonmuutosta.

Miten pallo voisi kestää nopean muodonmuutoksen jos ei se kestä hidasta?

[ts]

Parti kirjoitti: (12.1.2010 1:06:47)

Rauski kirjoitti: (12.1.2010 0:46:07)
Sanoisin että ei ruuvipenkki ole ollenkaan sama asia, siinä puristusvoima tulee kahdelta puolelta, kun seinään osuessa puristusta tulee vain yhdeltä puolelta jolloin koko muu osa ottaa muodonmuutosvoimia vastaan.

Vedätätkö? 🙂

Ei sen ole tarkoituskaan olla sama asia. Ruuvipenkki-koetta voi käyttää reality-checkinä. Pysyy jalat paremmin maassa kun omin silmin näkee että pallo menee tuhannen p****n päreiksi paljon ennen noin suurta muodonmuutosta.

Miten pallo voisi kestää nopean muodonmuutoksen jos ei se kestä hidasta?

Taitaa Rauski tarkoittaa sitä, että kun pallon muulla osuudella on vapaa tila liikkua, on puristumisen vaikutus aivan toinen kuin ruuvipenkissä. Siinähän pallon laajeneminen on estetty sekä taakse, että jossain määrin myös sivuille, koska liukumista ei pääse tapahtumaan pintojen välillä.

Sillä saattaa olla pieni vaikutus asiaan

[kasosakas]

KL kirjoitti: (11.1.2010 20:31:28)

mielipide kirjoitti: (11.1.2010 19:30:05)
tuollainen muodonmuutos kiinteassä kappaleessa törmäyksessä, aiheuttaisi jo pysyviä muutoksia jotka säilyisivät törmäyksen jälkeenkin.

Siellä näköjään puhuu, tai siis kirjoittaa, itsekoulutettu fyysikko….

Miltähän näyttäisi 60-luvulla niin suosittu superpallo samaisissa olosuhteissa kuvattuna? Kiinteä kappale sekin on, jopa kotifyysikon silmin…

Onko muuten kuminauha kiinteä kappale?

ei nyt fyysikko, vaan insinööri ja ihan oppilaitoksessa koulutettu sellainen 😉

jos jaksaisin voisin vääntää rautalangasta miksi tuo filmi on potaskaa mutta kun en jaksa edes yrittää selittää mitää kaikki-tieteen-maisterille 😀

[MREX]

Parti kirjoitti: (12.1.2010 1:06:47)

Rauski kirjoitti: (12.1.2010 0:46:07)
Sanoisin että ei ruuvipenkki ole ollenkaan sama asia, siinä puristusvoima tulee kahdelta puolelta, kun seinään osuessa puristusta tulee vain yhdeltä puolelta jolloin koko muu osa ottaa muodonmuutosvoimia vastaan.

Vedätätkö? 🙂

Ei sen ole tarkoituskaan olla sama asia. Ruuvipenkki-koetta voi käyttää reality-checkinä. Pysyy jalat paremmin maassa kun omin silmin näkee että pallo menee tuhannen p****n päreiksi paljon ennen noin suurta muodonmuutosta.

Miten pallo voisi kestää nopean muodonmuutoksen jos ei se kestä hidasta?

Tässä tullaan vähitellen lähemmäs todellisuutta. Pallo on todellakin suuniteltu GOLFia varten eli kestämään hetkellistä rasittetta. Jatkuvaa rasitetta, kuten ruuvipenkkiä pallo ei kestä, koska silloin ehtii alkaa sisäinen muodonmuutos ja kuori ehtii venyä muodottomaksi. Vertaa auton jousta (vaikka onkin metallia). Kun ajat monttuun jousen pohjaan, niin jousi ja auto palautuvat normaalitilanteeseen, mutta kun puristat auton jousen kasaan viikoksi, niin tapahtuu materiaalin rakenteen muutos ja jousi jää lyhyemmäksi kuin normaali tilanne.
Parhaat tai kestävimmät pallot ilmeisesti kestävät seinään lyömistä 200 mph. Perusteluna vaikka nämä pituuslyöntimiehet, joiden mailanpäänopeus 130-150 mph, eivätkä normaalitkaan pallot hajoa.
Kuvapätkä on kyllä ihan oikea eikä mikään trikki. Tällaisista pallon ominaisuuksista johtuu ne sadat tai tuhannet patentit joita palloon kohdistuu ja joilla yritetään saada etua kilpailijoihin. Palloon kohdistuviin vaatimuksiin voit tutustua vaikka etsimällä netistä Taylorin uuden Penta pallon sivuston.

[ts]

Mulla tulee myös mieleen sellainen kysymys, etä miksi joku jolla on tuollainen kamera hallussaan tapahtuman tutkimiseksi, tekisi feikkivideon sitä?

[4par]

ts kirjoitti: (12.1.2010 10:24:23)
Mulla tulee myös mieleen sellainen kysymys, etä miksi joku jolla on tuollainen kamera hallussaan tapahtuman tutkimiseksi, tekisi feikkivideon sitä?

Telee myös mieleen sellainen mahdollisuus, että videon tekijällä ei ole ollenkaan kameraa.

[PG]

ts kirjoitti: (12.1.2010 10:24:23)
Mulla tulee myös mieleen sellainen kysymys, etä miksi joku jolla on tuollainen kamera hallussaan tapahtuman tutkimiseksi, tekisi feikkivideon sitä?

Mulla tulee mieleen, että kyseessä ei välttämättä ole feikkivideo. Golfpallossa tapahtuvia muodonmuutoksia on vain havainnollistettu tekemällä muutokset tuhatkertaisiksi. Jos manipulointia ei olisi, silmällä tuskin voitaisiin havaita minkäänlaisia muutoksia.

Uskottavampi selitys kuitenkin on se, että kyseessä on ontto kumipallo. Sen kimmoiset ominaisuudet voisivat ilman manipulointiakin riittää videossa havaittaviin valtaviin muodonmuutoksiin.

Pascalimainen juttu joka tapauksessa. (Aineiden kimmokertoimet ilmoitetaan Pascaleissa).

[Parti]

MREX kirjoitti: (12.1.2010 10:08:27)
Vertaa auton jousta (vaikka onkin metallia). Kun ajat monttuun jousen pohjaan, niin jousi ja auto palautuvat normaalitilanteeseen, mutta kun puristat auton jousen kasaan viikoksi, niin tapahtuu materiaalin rakenteen muutos ja jousi jää lyhyemmäksi kuin normaali tilanne.

Miltä pohjalta tällaista väität?
Olen lukenut vain normaalin koneinsinöörin materiaaliopin 20v sitten. Sen mukaan auton (kierre)jousen myötöraja ei ylity kun sen painaa pohjaan. Ja kun myötörajaa ei ylitä, sitä voi rasittaa vaikka vuoden ilman pysyvää muutosta. Sen sijaan, jos myötöraja ylittyy edes millisekunniksi, tapahtuu pysyvä muodonmuutos.
Onko sinulla jotain korkeampaa tietämystä asiasta? Jos näin on, olisi mukava viisastua tässäkin suhteessa.

Mun käsitykseni feikkivideosta perustuu kahteen seikkaan:
-Muut videot, joissa kontakti on +100mph, muodonmuutos on vain murto-osa tästä.
-Kokemukseni mukaan kuoren myötöraja tulee vastaaan jo pienemmissä muodonmuutoksissa, joten uskon kuoren repeävän tuollaisessa kyydissä.

Mun veikkaus on että tämä on tietokoneella tehty, varjot/valo pallossa näyttää jotenkin senoloiselta.

Mutta, ei tämä eka kerta olisi kun olen väärässä. Usein väärässä, muttei koskaan epäröiden 🙂

Tässä varmasti feikattu video Windsurfer ja Beer

Ja sokerina pohjalla Golf-video, jossa näkyy mitä tarkoittaa pysyvä muodonmuutos. Voi miettiä tulisiko kohteesta alkuperäinen jos kontti pomppaisi millisekunnissa pois.

[M. Huntteri]

pallo ruuvipenkkiin

[ts]

Ridge.F kirjoitti: (12.1.2010 12:30:56)
pallo ruuvipenkkiin

Aika littteenä oli ennen räjähdystään ja silloinkin näytti tuo präsiin sylinterin reuna rikkovan pallon, kun ei tullut koko alalle puristus. Itse olisin luullut halkeavan tuollaisessa testissä jo aiemmin

[Parti]

ts kirjoitti: (12.1.2010 14:09:42)

Ridge.F kirjoitti: (12.1.2010 12:30:56)
pallo ruuvipenkkiin

Aika littteenä oli ennen räjähdystään ja silloinkin näytti tuo präsiin sylinterin reuna rikkovan pallon, kun ei tullut koko alalle puristus. Itse olisin luullut halkeavan tuollaisessa testissä jo aiemmin

Juu, terävä kulma aiheuttaa repeämän kuoressa. Koko pallon kokisella männällä pallo olisi kestänyt vielä hieman enemmän puristusta.

Olisi kiva tietää paljon voimaa tarvitaan ko videossa. Siitä saisi laskettua ainakin karkesti millainen pallonnopeus tarvitaan vastaavan voiman muodostumiseen. Jos veikata saa niin kyseessä on melko paljon enemmän kuin 150mph.

[Julkaisija]

Artikkelit