Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Painetta palloon
-
JulkaisijaArtikkelit
-
ts kirjoitti: (11.2.2015 12:26:14)Tutkimus 2
Voitko kertoa esim tuon boldatun osan kohdalta, että mihin tutkimuksiin tuo väitteesi kontaktiajasta perustuu?
En ole KP, mutta 20sek googletuksella löysin kaksikin tutkimusta. Tutkimus 1 ja Tutkimus 2. Tutkimusten todenpitävyydestä en osaa sanoa juuta enkä jaata.
Tutkimuksessa 1 näyttäisi olevan muutakin kamaa tämän valloillaan olevan keskustelun jatkoksi.
E: Jälkimmäinen kappale
Sabane kirjoitti: (11.2.2015 12:39:10)
ts kirjoitti: (11.2.2015 12:26:14)Tutkimus 2
Voitko kertoa esim tuon boldatun osan kohdalta, että mihin tutkimuksiin tuo väitteesi kontaktiajasta perustuu?
En ole KP, mutta 20sek googletuksella löysin kaksikin tutkimusta. Tutkimus 1 ja Tutkimus 2. Tutkimusten todenpitävyydestä en osaa sanoa juuta enkä jaata.
Tutkimuksessa 1 näyttäisi olevan muutakin kamaa tämän valloillaan olevan keskustelun jatkoksi.
E: Jälkimmäinen kappale
Mä en nähnyt noissa yhtään tutkimusta pesäpallosta enkä tenniksestä. Vertailustahan nyt oli kyse.
ts kirjoitti: (11.2.2015 12:26:14)
Kuuma putteri kirjoitti: (11.2.2015 11:18:59)
Golfissa osuma-aika on niin äärettömän lyhyt, sekä maila on pitkä ja joustava, että suuruusluokat näyttäisivät olevan erilaisia.
Esimerkiksi kun laskettiin golf ja tennis,
golf: palloon vaikuttava tehollinen massa 220,
verrattuna: mailan lavan paino 200 g, koko mailan paino 250 g.
=> vaikuttava tehollinen massa on vähemmän kuin mailan paino!
=> ’tukivoimaa’ on erittäin vähän tai ei ollenkaan.baseball en ole laskenut (ja onkin aivan eri asia, kun pallossa on valmiiksi hurjasti liike-energiaa, joka on saatava käännettyä toiseen suuntaan – luultavasti palloon vaikuttava tehollinen massa voi olla hyvinkin suuri, monta kertaa enemmän kuin mailan paino?)
suomalaisessa pesäpallossa pallo liikkuu vain hitaasti ennen lyöntiä, eli se voisi olla verrannollinen.
Jos tekisi laskut, arvaisin että tulee sama tulos kuin tenniksessä, että ’tukivoimaa’ on olemassa merkittävä määrä. Koska kontaktin aika lienee lähempänä tennistä, kuin golfia, ja maila on myös jäykkä, lähempänä tennistä, kuin golfia.
Voitko kertoa esim tuon boldatun osan kohdalta, että mihin tutkimuksiin tuo väitteesi kontaktiajasta perustuu?
Toinen kysymys; onko se kontaktiaika sittenkään se ratkaiseva asia vai pitääkö se suhteuttaa nopeuksiin?
Jos tarkoitat pöytätenniksen pallokontaktin aikaa, tuo oli ihan vaan arvaus, että se voisi olla aika lyhyt.
Täältä varmaan löytyisi, jos viitsisi etsiä:
http://protabletennis.net/content/mechanics-table-tennisTietysti pingiksessä riippuu tosi paljon siitä minkälainen kumi on, niitähän on valtavan erilaisia. Niille on varmaan jotkut sallitut speksit olemassa. En tunne lajia niin hyvin että tietäisin (vaikka tosiaan joskus vähän sitäkin yritin räpeltää, puulaakitasolla)
Tenniksessä kontaktiaika on tämän artikkelin mukaan
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2577483/’The [tennis] ball/racket contact time is about 5–6 milliseconds,
eli 10-15 kertaa pitempi kuin golfissa.
Yllättävän lyhyt tuo on tenniksessäkin!
Olisin kuvitellut paljon pitemmäksi. Johtunee siitä että aikanaan oli siinä lajissa jonkinlainen pallotuntuma, silloinhan kun tatsia on edes jonkun verran, kontakti tietysti tuntuu pitemmältä ikään kuin olisi ’pallo hallussa’ sen aikaa kun se on jänteissä kiinni.Jos ajattelee mailan liikettä tenniksessä jos se on syötössä vaikkapa 34 m/s, ja kontaktiaika 5.5 ms, mailan lapa ehtii liikkua kontaktin aikana noin 19 cm.
Siis pallo on jänteissä kiinni 19 cm.
En tiedä, voisiko taitavan pelaajan hermosto toimia niin nopeasti että tuon 19 cm matkalla voisi palloa oikeasti ohjata, siis silloin kun se on jänteissä kiinni?
Luultavasti ei, vaan tenniksessäkin se ’tunne’ että on muka ohjannut palloa, on ehkä vain kuvitelmaa.Golfissa jos draiveri menee 49 m/s ja kontaktiaika on 0.4 ms, maila liikkuu kontaktin aikana 2 cm, eli 1/10 matkan siitä mitä tenniksessä.
Pitäisin todennäköisenä, että golfissa kahden senttimetrin matkalla pelaaja ei voi vaikuttaa.
Kuuma putteri kirjoitti: (11.2.2015 10:25:56)
– arvioitu että swingin tuossa vaiheessa pelaaja voisi käsillään tuottaa max 20 lbs voimaa. Tämä on siis teoreettinen max joka voisi välittyä palloon. Se olisi 1.4% lisäys palloon vaikuttavasta voimasta.
!
Ja taas samaan miinaan!
Tuossa juuri on se klassinen kaksoisheilurin oletus pohjalla, jossa tuota lisävoimaa kuvitellaan tuotettavan ranteiden kohdalla olevan keskipisteen ympäri, eli lapaa kehällä kiihdyttäen. Siksi tuo ei sovellu millään tapaa tämän tarkastelun pohjaksi.
Toisaalta tuo on loistava kirjoitus, koska se todistaa myös sen ranteiden käytön tehottomuuden osumaan tultaessa. SIeltäkin tosin puuttuu iso olennainen tekijä, joka jääköön edelleen pohdittavaksi.
Kuuma putteri kirjoitti: (11.2.2015 12:52:41)
Pitäisin todennäköisenä, että golfissa kahden senttimetrin matkalla pelaaja ei voi vaikuttaa.
Siis vielä kerran: Ei ole kysymys siitä mitä pelaaja tekee tuon osuman aikana, vaan missä asemassa koko lyövä kappale on lyötävään verrattuna silloin kun ne kohtaavat.
Mietihän asiaa sitä kautta myös, että jos kahva kulkee edellä, pallon massa pyrkii vähemmän taivuttamaan vartta ja enemmän venyttämään sitä. Venymissuuntaan tuo varsi on liki kiinteä, taipumisen suuntaan paljon joustavampi.
Vielä muistutus siitä, että draiverin lavan aivan mitättömän tuntuinen kimmoisuuden lisääminen pidentää kontaktiaikaa ja siksi sille on asetettu raja. Eli tuo ilmoitettu kontaktiaika 0,4ms on sekin likiarvo ja lavan kimmoisuutta tutkittaessa liikutaan paljon tarkempien arvojen parissa, koska olemattoman pieni lisäys siihen saa jo aikaan pallon lähtöarvoissa metrien muutoksen
Pesäpallo:
’(Pesäpallo)Mailan suurin lineaarinen nopeus
47.2 m/s ajoittui keskimäärin 0.015 s ennen osumaa. Osumahetkellä mailan ja käsien
välinen jättökulma oli 128°. Pallon keskimääräinen lähtönopeus oli 43.4 m/s (155.9
km/h). ’https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/19903/CL%20Kulmala%20BME.pdf?sequence=1
Noista pystyy laskemaan palloon vaikuttaneen tehollisen massan pesäpallossa, jos arvataan COR = vaikkapa 0.5 (en tiedä onko oikein vai väärin, mutta pesäpallohan ei ole kovin kimmoisa)
Mh = Mb / { [ (Vh/Vb) * (1 + COR) ] – 1}
Tähän kun sijoitellaan tiedetyt ja arvatut numerot (pesäpallo painaa 160 g), saadaan
Mh = 0.160 kg / { [ (47 / 43) * (1 + 0.5) ] – 1}
= 0.160 kg / {1.09 * 1.5 – 1}= 0.160 kg / 0.635
= 252 grammaa.
***************************Pesäpallomaila painaa 600 grammaa, eli tässä on luultavasti nyt jotain päin persikkaa... voisiko COR olla pesäpallossa vielä paljon alempi kuin 0.5?
No, ei aina voi onnistua ;-D
Nyt lopetan osaltani tämän keskustelun, tämä viimeinen meni sen verran pahasti pieleen.
Kuulemiin seuraavaan kertaan.Kuuma putteri kirjoitti: (11.2.2015 13:12:39)
Pesäpallomaila painaa 600 grammaa, eli tässä on luultavasti nyt jotain päin persikkaa... voisiko COR olla pesäpallossa vielä paljon alempi kuin 0.5?
No, ei aina voi onnistua ;-D
Nyt lopetan osaltani tämän keskustelun, tämä viimeinen meni sen verran pahasti pieleen.
Kuulemiin seuraavaan kertaan.Mun mielestä juuri nyt kannattaa jatkaa kun alkaa löytymään noita omien laskelmien täsmäämättömyyksiä, koska sillon voi alkaa selviämään se todellinen tilannekin.
ts kirjoitti: (11.2.2015 13:21:51)
Kuuma putteri kirjoitti: (11.2.2015 13:12:39)
Pesäpallomaila painaa 600 grammaa, eli tässä on luultavasti nyt jotain päin persikkaa... voisiko COR olla pesäpallossa vielä paljon alempi kuin 0.5?
No, ei aina voi onnistua ;-D
Nyt lopetan osaltani tämän keskustelun, tämä viimeinen meni sen verran pahasti pieleen.
Kuulemiin seuraavaan kertaan.Mun mielestä juuri nyt kannattaa jatkaa kun alkaa löytymään noita omien laskelmien täsmäämättömyyksiä, koska sillon voi alkaa selviämään se todellinen tilannekin.
Kaava on oikein, mutta pesäpallon lähtötiedoissa on jotain väärin.
Enkä tiedä mitä, enkä jaksa etsiä, netistä löytyy kyllä aivan varmasti oikeatkin tiedot.Tietty on niinkin, että pesäpallossa ei ehkä pitäisi verrata koko mailan painoon (600 g) vaan pitäisi verrata sen osan painoon, jonka massakeskipisteeseen pallo osuu.
Loppuosa on sitten mailan ’varsi’, kuten golfissa ja tenniksessäkin laskeskelin (gofmailan lapa + varsi, ja tennismailan kehä + varsi)Jos tuo pesäpallolaskelma olisi oikein, sehän tarkoittaisi että pesäpallossakaan ei olisi paljon mitään ’tukivoimaa’. Voi sekin olla totta, en tiedä?
Baseball pitäisi ottaa huomioon pallossa valmiiksi oleva liike-energia, joka on iso (tulee luokkaa 30 m/s?) joten siinä kyllä kuvittelisin että ’tukivoimaa’ on.
Mutta, sekin on vaan arvaus, ennen kuin asia on tutkittu ja laskettu.Loistava vertaus. Pesäpallolyönti vastaan baseball – normi golflyönti vastaan tukivoimalyönti. Miksi vastaavaa eroa ei voisi olla. Nyt vaan joku lyömään pesäpalloa kahdella eri tekniikalla. Löytyykö maasta ukkoa, joka osaa oikeasti lyödä hitech baseball tekniikalla.
Kaava on oikein, mutta pesäpallon lähtötiedoissa on jotain väärin.
Enkä tiedä mitä, enkä jaksa etsiä, netistä löytyy kyllä aivan varmasti oikeatkin tiedot.Olisiko tuosta apua, olettaen että baseball pallo on lähelle sama kuin pesäpallo:
http://www.physics.usyd.edu.au/~cross/baseball.htmlduffeli kirjoitti: (11.2.2015 13:36:23)
Loistava vertaus. Pesäpallolyönti vastaan baseball – normi golflyönti vastaan tukivoimalyönti. Miksi vastaavaa eroa ei voisi olla. Nyt vaan joku lyömään pesäpalloa kahdella eri tekniikalla. Löytyykö maasta ukkoa, joka osaa oikeasti lyödä hitech baseball tekniikalla.Jos pallo heitetään vastaan 20-30 m/s (en tiedä kuinka kovaa pystyvät baseballissa syöttämään, mutta helvetin kovaa se tulee jos on tarvis) ja se pitää saada mailalla lyötyä vastakkaiseen suuntaan, paras lyöntitekniikka lienee ainakin vähän erilainen kuin paikallaan (tai lähes paikallaan) olevaa palloa lyötäessä, kuten suomalaisessa pesäpallossa.
MIstään mitään tietämättä, arvaisin että pesäpallon lyöntitekniikka on ’blokkaavampi’, ja suomalaisessa pesäpallossa ’heilahtavampi’. Mutta, voin olla väärässä, olen joskus ennenkin ollut väärässä jossain asiassa.
Kuuma putteri kirjoitti: (11.2.2015 13:27:52)
Baseball pitäisi ottaa huomioon pallossa valmiiksi oleva liike-energia, joka on iso (tulee luokkaa 30 m/s?) joten siinä kyllä kuvittelisin että ’tukivoimaa’ on.
Mutta, sekin on vaan arvaus, ennen kuin asia on tutkittu ja laskettu.
Mitenkähän lyönti ja tukivoimat eroavaisivat, jos lyötäisiin paikalla olevaa palloa?
Poodri Hoo kirjoitti: (11.2.2015 13:59:04)
Kuuma putteri kirjoitti: (11.2.2015 13:27:52)
Baseball pitäisi ottaa huomioon pallossa valmiiksi oleva liike-energia, joka on iso (tulee luokkaa 30 m/s?) joten siinä kyllä kuvittelisin että ’tukivoimaa’ on.
Mutta, sekin on vaan arvaus, ennen kuin asia on tutkittu ja laskettu.
Mitenkähän lyönti ja tukivoimat eroavaisivat, jos lyötäisiin paikalla olevaa palloa?
Joo, nyt kun tuota katsoo, ei siinäkään välttämättä mitään ’tukivoimaa’ ole. Kyllä se on maila, joka vauhdin antaa osumassa.
Onkohan edes se mun tennislasku lähtötiedot oikein, onkohan siinäkään oikeasti mitään ’tukivoimaa’ …Jake2 kirjoitti: (10.2.2015 23:15:12)
Spekuloimaan sitten vähän:
Noissa fysiikan laskelmissa oletetaan joku cor ja on osoitettu että teollista massaa ei voi olla paljoa mailan nupin lisäksi. Entäs jos cor muuttuu? Mitkä kaikki tekijät muuttavat sitä? Suuri osa varmaan tunnetaan, esim lavan ominaisuudet vaihtelevat osuma kohdasta riippuen, mutta mitä muuta? Vai onko kaikki vain nopeusvektoreita ja osuma geometriaa.?COR = (pallon lähtönopeus – mailanpään nopeus pallokontaktin päättyessä) / (mailanpään nopeus kontaktin alkaessa).
COR määräytyy siis vasta lyönnissä ja voi tavallisella klubituupparilla vaihdella lyönnistä toiseen hyvinkin paljon. Siksi tehollisen massan arvioinnissa käytin mittaustuloksia PGA-TOUR -pelaajien keskiarvolyönneistä. Niiden perusteella päädyin siihen, että tehollinen massa on noin 10% suurempi kuin lavan massa. Nyt siis käytännön mittauksissa on päädytty pienempään, vain 4 – 7 % eroon:
ts kirjoitti: (9.2.2015 12:53:11))
Laskelmasta puuttuu kierteen vaikutus ja spin loft, eli pallon lähtösuunnan ja lavan kulkusuunnan välinen ero. Sehän pinenentää smashia. Tosin draiverilla varsin vähän, mutta pienistä luvuistahan tässä puhutaan muutenkin.Toisekseen jos mennään tuonne yläpäähän, eli 250g massaan, on ero jo 25% vaikka tuo ensimmäinen kohta jätettäisiin huomioimatta. Käytännön mittauksissa on kuitenkin päädytty noin 4-7% eroihin, joka metreissä sekin on varsin merkittävä esim mailojen cor-arvon rajoihin verrattuna.
Varsinainen kysymys tähän asiaan ja tähän ketjuun liittyen kuuluukin, voiko tehollista massaa kasvattaa sopivalla lyöntitekniikalla ja siten svingiteknisesti saada ”painetta pallon”, vai onko 4 -7 % vain sen alavarrenpalan osuus, joka tuon 0,0004 s aikana vielä ehtii tapahtumaan osallistua?
En ole koskaan näissä keskusteluissa puuttunut erilaisiin svingitekiniikoihin millään tavalla. Sen verran kuitenkin voin todeta, että svingitekniikka, jossa osumahetkellä kädet ovat pallon edessä, antaa samalla mailalla ja samalla mailanpään nopeudella pienemmän spinnin, mutta suuremman normaalivoiman, verrattuna siihen, että ne tuossa tilanteessa ovat pallon kohdalla tai takana. Kädet 10 cm pallon edessä voi pienentää dynaamista loftia esim. 38° -> 30°, jolloin spinniä tuottava tangentiaalinen voima ja samalla myös spinnin määrä pienenee n. 20 %, vauhtia antavan normaalivoiman kasvaessa samalla n. 10 %. Ainakin tämän jälkimmäisen seikan takia saattaa pelaajasta tuntua, että hän on saanut ”painetta palloon”.
Oikealla tekniikalla tehtynä kädet edessä lyöminen saattaa myös lisätä mailanpään nopeutta (näin ainakin Tutelmanin mukaan, itse en ota kantaa), joka omalta osaltaan olisi myös lisäämässä paineen tunnetta.
PG kirjoitti: (11.2.2015 14:10:57)
. Kädet 10 cm pallon edessä voi pienentää dynaamista loftia esim. 38° -> 30°, jolloin spinniä tuottava tangentiaalinen voima ja samalla myös spinnin määrä pienenee n. 20 %, vauhtia antavan normaalivoiman kasvaessa samalla n. 10 %. Ainakin tämän jälkimmäisen seikan takia saattaa pelaajasta tuntua, että hän on saanut ”painetta palloon”.Edellä? Pitäisköhän määritelmiä tarkentaa?
Joka tapauksessa tuo kertoo, ettei ajatuksiisi tule muutenkaan uskoa, koska päätelmästi on totaalisen väärä.
Äläkä ota hernettä nenään tuosta, olet vaan muutaman miljoonan muun kanssa samanlainen planeajattelun uhri, joka estää teitä ymmärtämästä todellisia tapahtumia tuossa monimutkaisessa vipusysteemissä.
Mä pystyn lyömään kädet edellä halutessani suuremmalla loftilla kuin kädet kahvan takana.. siis halutessani. Silti lapa voi olla suorassa. Siinäpä geometriaa pohdittavaksi
Edit: niin ja spinniin kyllä vaikuttaa moni muukin asia
ts kirjoitti: (11.2.2015 14:42:41)
Mä pystyn lyömään kädet edellä halutessani suuremmalla loftilla kuin kädet kahvan takana.. siis halutessani. Silti lapa voi olla suorassa. Siinäpä geometriaa pohdittavaksi
Mitä tarkoitat tuolla ’kädet kahvan edessä/takana’?
Itse olen ymmärtänyt, että käsien sijaintia verrataan ns. pallon linjaan. Silloinhan mitä lähemmäksi kohdetta työnnät kätesi (kädet edessä) mailan dynaaminen lofti luonnollisesti pienenee verrattuna siihen, että kädet olisivat esimerkiksi pallon linjassa osumahetkellä.
Bunkkerilyönneissä (tai vastaavissa) käsittääkseni saadaan mailaan lisää loftia avaamalla lapa ja pudottamalla käsiä alas, jolloin myös lapa pysyy suorassa. Tätäkö haet takaa?
PG kirjoitti: (11.2.2015 14:10:57)
Jake2 kirjoitti: (10.2.2015 23:15:12)
Spekuloimaan sitten vähän:
Noissa fysiikan laskelmissa oletetaan joku cor ja on osoitettu että teollista massaa ei voi olla paljoa mailan nupin lisäksi. Entäs jos cor muuttuu? Mitkä kaikki tekijät muuttavat sitä? Suuri osa varmaan tunnetaan, esim lavan ominaisuudet vaihtelevat osuma kohdasta riippuen, mutta mitä muuta? Vai onko kaikki vain nopeusvektoreita ja osuma geometriaa.?COR = (pallon lähtönopeus – mailanpään nopeus pallokontaktin päättyessä) / (mailanpään nopeus kontaktin alkaessa).
COR määräytyy siis vasta lyönnissä ja voi tavallisella klubituupparilla vaihdella lyönnistä toiseen hyvinkin paljon. Siksi tehollisen massan arvioinnissa käytin mittaustuloksia PGA-TOUR -pelaajien keskiarvolyönneistä. Niiden perusteella päädyin siihen, että tehollinen massa on noin 10% suurempi kuin lavan massa. Nyt siis käytännön mittauksissa on päädytty pienempään, vain 4 – 7 % eroon:
ts kirjoitti: (9.2.2015 12:53:11))
Laskelmasta puuttuu kierteen vaikutus ja spin loft, eli pallon lähtösuunnan ja lavan kulkusuunnan välinen ero. Sehän pinenentää smashia. Tosin draiverilla varsin vähän, mutta pienistä luvuistahan tässä puhutaan muutenkin.Toisekseen jos mennään tuonne yläpäähän, eli 250g massaan, on ero jo 25% vaikka tuo ensimmäinen kohta jätettäisiin huomioimatta. Käytännön mittauksissa on kuitenkin päädytty noin 4-7% eroihin, joka metreissä sekin on varsin merkittävä esim mailojen cor-arvon rajoihin verrattuna.
PG kirjoitti: (11.2.2015 14:10:57
Varsinainen kysymys tähän asiaan ja tähän ketjuun liittyen kuuluukin, voiko tehollista massaa kasvattaa sopivalla lyöntitekniikalla ja siten svingiteknisesti saada ”painetta pallon”, vai onko 4 -7 % vain sen alavarrenpalan osuus, joka tuon 0,0004 s aikana vielä ehtii tapahtumaan osallistua?En ole koskaan näissä keskusteluissa puuttunut erilaisiin svingitekiniikoihin millään tavalla. Sen verran kuitenkin voin todeta, että svingitekniikka, jossa osumahetkellä kädet ovat pallon edessä, antaa samalla mailalla ja samalla mailanpään nopeudella pienemmän spinnin, mutta suuremman normaalivoiman, verrattuna siihen, että ne tuossa tilanteessa ovat pallon kohdalla tai takana. Kädet 10 cm pallon edessä voi pienentää dynaamista loftia esim. 38° -> 30°, jolloin spinniä tuottava tangentiaalinen voima ja samalla myös spinnin määrä pienenee n. 20 %, vauhtia antavan normaalivoiman kasvaessa samalla n. 10 %. Ainakin tämän jälkimmäisen seikan takia saattaa pelaajasta tuntua, että hän on saanut ”painetta palloon”.
Oikealla tekniikalla tehtynä kädet edessä lyöminen saattaa myös lisätä mailanpään nopeutta (näin ainakin Tutelmanin mukaan, itse en ota kantaa), joka omalta osaltaan olisi myös lisäämässä paineen tunnetta.
+++ !!!
mun mielestä tähän mennessä uskottavin, yksinkertaisin ja selkein selitys asiasta.
Toi esimerkin baseball lyöjä on kyllä ihan hyvä, mutta osuu palloon hieman liian edessä. Ajoitus on varmasti helvatan vaikeaa koska pallo tulee lujaa, kierteellä ja loppuosaa ei edes näe kovan vauhdin takia. Tässä on toinen osoite valaisemaan asiaa. Yksi asia mitä kannattaa katsoa on hartioiden suhdetta lantioon. Se siitä X-faktorista.
Pitäisköhän määritelmiä tarkentaa?
Ehdottomasti pitäisi. Määritelmät aluksi vaikka käsitteille suuri ja pieni sekä keskikokoinen osumapaine.
Sabane kirjoitti: (11.2.2015 14:59:39)
ts kirjoitti: (11.2.2015 14:42:41)
Mä pystyn lyömään kädet edellä halutessani suuremmalla loftilla kuin kädet kahvan takana.. siis halutessani. Silti lapa voi olla suorassa. Siinäpä geometriaa pohdittavaksi
Mitä tarkoitat tuolla ’kädet kahvan edessä/takana’?
Itse olen ymmärtänyt, että käsien sijaintia verrataan ns. pallon linjaan. Silloinhan mitä lähemmäksi kohdetta työnnät kätesi (kädet edessä) mailan dynaaminen lofti luonnollisesti pienenee verrattuna siihen, että kädet olisivat esimerkiksi pallon linjassa osumahetkellä.
Bunkkerilyönneissä (tai vastaavissa) käsittääkseni saadaan mailaan lisää loftia avaamalla lapa ja pudottamalla käsiä alas, jolloin myös lapa pysyy suorassa. Tätäkö haet takaa?
Pallon linjaan verrataan kyllä 2D kuvassa edestä. Siinäpä se ongelma onkin joka estää ymmärtämästä tuota paremmin ja miksi siitä tehty päätelmäsi menee pieleen.
Mikä todella on ’edellä’ ja voisiko saman etukuvan 2D-näkymän saadakin aikaiseksi vallan eri liikkein ja siten vaikutus loftiin on eri.
Niin ja PG:lle vielä, että dynaaminen lofti ei todellakaan ole yksin spinniin vaikuttava tekijä. Spin loft enemmänkin, mutta ei sekään suoraan.
PG kirjoitti:
Kädet 10 cm pallon edessä voi pienentää dynaamista loftia esim. 38° -> 30°, jolloin spinniä tuottava tangentiaalinen voima ja samalla myös spinnin määrä pienenee n. 20 %, vauhtia antavan normaalivoiman kasvaessa samalla n. 10 %. Ainakin tämän jälkimmäisen seikan takia saattaa pelaajasta tuntua, että hän on saanut
quote endsYlläolevan valossa allaoleva kommentti on epärelevantti.
Niin ja PG:lle vielä, että dynaaminen lofti ei todellakaan ole yksin spinniin vaikuttava tekijä. Spin loft enemmänkin, mutta ei sekään suoraan.
quote
duffeli kirjoitti: (11.2.2015 15:01:37)
Toi esimerkin baseball lyöjä on kyllä ihan hyvä, mutta osuu palloon hieman liian edessä. Ajoitus on varmasti helvatan vaikeaa koska pallo tulee lujaa, kierteellä ja loppuosaa ei edes näe kovan vauhdin takia. Tässä on toinen osoite valaisemaan asiaa. Yksi asia mitä kannattaa katsoa on hartioiden suhdetta lantioon. Se siitä X-faktorista.
Mielenkiintoinen video.
Aikanaan katselin 11 vuoden ajan eri pesäpalloilijoiden lyöntejä sieltä syöttölautasen takaa ja tekniikkaero baseballin ja pesäpallon välillä on huikea:
Baseball:
– kädet koukussa osumahetkellä
– paino keskellä tai jopa takajalalla osumahetkellä
– kotiutusyrityksessä lyöntisuunta usein nousevaPesäpallo:
– kädet suorana osumahetkellä
– paino etujalalla osumahetkellä
– kotiutusyrityksessä lyöntisuunta useimmiten lähellä vaakatasoaMiksi kädet sitten ovat koukussa baseballissa? Arvaan, että palloon osumisen helpottamiseksi. Pallo lähtee syöttäjän kädestä aivan helvetin lujaa, ja mitä lähempänä silmiä pallo osumassa on, sitä helpompi siihen on osua. Pesäpallossa taasen pallon vauhti on hiljainen sitä lyötäessä, joten mailanpään nopeuden maksimoimiseksi kädet ovat suorana osumassa. Baseballissa pallossa on jo hurjasti energiaa sen osuessa mailaan, joten mailanpään nopeuden maksimointi ei ole samalla tavalla olennainen kuin pesäpallossa, osumisen maksimointi sen sijaan on (parhaatkin lyöjät osuvat palloon perin harvoin pesäpalloon verrattuna). Käsien koukussa pitäminen auttaa myös ajoituksessa, kun pyörähtäminen on ikään kuin nopeampaa.
Mitä tällä on sitten golfin kanssa tekemistä? Ainakin se, että golfissa pallo ei liiku, joten lyöntisuorituksen analogia löytyy nähdäkseni enemmän pesäpallon kuin baseballin parista.
B kirjoitti: (11.2.2015 15:22:34)
PG kirjoitti:
Kädet 10 cm pallon edessä voi pienentää dynaamista loftia esim. 38° -> 30°, jolloin spinniä tuottava tangentiaalinen voima ja samalla myös spinnin määrä pienenee n. 20 %, vauhtia antavan normaalivoiman kasvaessa samalla n. 10 %. Ainakin tämän jälkimmäisen seikan takia saattaa pelaajasta tuntua, että hän on saanut
quote endsYlläolevan valossa allaoleva kommentti on epärelevantti.
Niin ja PG:lle vielä, että dynaaminen lofti ei todellakaan ole yksin spinniin vaikuttava tekijä. Spin loft enemmänkin, mutta ei sekään suoraan.
quote
Kommenttisi on täysin epärelevantti, ehkä sinun pitäisi lukea paremmin tuo omani.
Miksi kädet sitten ovat koukussa baseballissa? Arvaan, että palloon osumisen helpottamiseksi.
Tähän pesäpallon ja baseballin lyönnin eroon löytyy syy lyönnin päämäärästä.
Pesäpallossa EI SAA lyödä takalaitonta, joten palloa pitää lyödä vähemmällä voimalla ja enemmän vaakatasoon, lisäksi vielä koettaa sijoittaa sitä kentän eri kohtiin.
Baseballissa nimenomaan YRITETÄÄN lyödä pallo ’takalaittomaksi’ katsomoon, eli koetetaan lyödä mahdollisimman lujaa ja optimaalisessa lähtökulmassa maksimaalisen pituuden saavuttamiseksi.
Tosiaan kovin usein ne pojat ei siihen palloon osu… on ehkä maailman tylsin peli seurata livenä.Kommenttisi on täysin epärelevantti, ehkä sinun pitäisi lukea paremmin tuo omani.
Kommenttisi sisältö oli faktisesti oikein, mutta se oli epärelevantti suhteessa PG:n kirjoitukseen.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Painetta palloon