-
JulkaisijaArtikkelit
-
Ballmarker kirjoitti:
Juuri näin. Siksi olisikin järkevää pyrkiä yleishyödylliseksi yhteisöksi ja avata jäsenyys kaikille. Olisi mielenkiintoista kuulla joku vasta-argumentti: mitä haittaa jäsenyyden avaamisesta olisi?
Jäsenmaksujen verokanta on 8%. ALV velvollisuus tarkoittaa samalla, että yhteisö voi ostamistaan palveluista vähentää veron, joka yleensä on 22%. Joissakin tapauksissa verolle ’joutuminen’ on ollut seuralle taloudellisesti kannattavaa.
Vasen pakki kirjoitti: (10.11.2006 15:08:40)
Ballmarker kirjoitti:
Juuri näin. Siksi olisikin järkevää pyrkiä yleishyödylliseksi yhteisöksi ja avata jäsenyys kaikille. Olisi mielenkiintoista kuulla joku vasta-argumentti: mitä haittaa jäsenyyden avaamisesta olisi?
Jäsenmaksujen verokanta on 8%. ALV velvollisuus tarkoittaa samalla, että yhteisö voi ostamistaan palveluista vähentää veron, joka yleensä on 22%. Joissakin tapauksissa verolle ’joutuminen’ on ollut seuralle taloudellisesti kannattavaa.
Näinhän se menee. Suomalaisilla on vain aina niin hirveä kammo sanaan ’vero’, että asioita pitää jo pelkästään tuon sanan takia vastustaa. On tämä vaan sellainen verohelvettimaa. Aikoinaan ihmiset tallettivat varojaan verottomille määräaikaistalletustileille, vaikka samaan aikaan verollisista tileistä sai paremman nettotuoton. Perusteena se, ettei tarvitse maksaa veroa :))
Alv:t ovat mukavia veroja. Eikös se yksi Lounais-Suomesta oleva verojohtaja tienannut hiivatin ison kasan rahaa nostureiden alv:lla.
Vasen pakki kirjoitti: (10.11.2006 15:08:40)
Jäsenmaksujen verokanta on 8%. ALV velvollisuus tarkoittaa samalla, että yhteisö voi ostamistaan palveluista vähentää veron, joka yleensä on 22%. Joissakin tapauksissa verolle ’joutuminen’ on ollut seuralle taloudellisesti kannattavaa.
Tarkoittaako tämä sitä, että verottaja on (todettuaan, ettei yhdistys ole yleishyödyllinen) määrännyt jäsenmaksuille ALVin, mutta ei tuloveroa? Tuloveroahan yhdistys kai maksaisi yhteisöverokannan mukaan, joka on … mikähän se nykyään lienee?
Drawputt kirjoitti: (10.11.2006 16:34:41)
Vasen pakki kirjoitti: (10.11.2006 15:08:40)
Jäsenmaksujen verokanta on 8%. ALV velvollisuus tarkoittaa samalla, että yhteisö voi ostamistaan palveluista vähentää veron, joka yleensä on 22%. Joissakin tapauksissa verolle ’joutuminen’ on ollut seuralle taloudellisesti kannattavaa.
Tarkoittaako tämä sitä, että verottaja on (todettuaan, ettei yhdistys ole yleishyödyllinen) määrännyt jäsenmaksuille ALVin, mutta ei tuloveroa? Tuloveroahan yhdistys kai maksaisi yhteisöverokannan mukaan, joka on … mikähän se nykyään lienee?
Kuinka moni yhdistys tuottaa voittoa sellaisen määrän, että verolla olisi jotain merkitystä?
NimetönPoodri Hoo kirjoitti: (9.11.2006 21:27:29)
Kyllä se vain niin on, että Suomessa on verovelvollisen huolehdittava itse omasta verostatuksestaan ns ilmoittautumisvelvollisuus. Jos sen jättää laiminlyömättä, niin silloinkin pätee vanha viisaus taaksensa jättämisestä. Arvonlisäverovelvolliseksi voi hakeutua tai ilmoittautua eli kaksi eri termiä, jotka tarkoittavat eri asioita.
Kai nyt kuitenkin verottaja tekee sen päätöksen.
Verottaja merkitsee rekisteriin, mutta verovelvollisen täytyy itse hakeutua/ilmoittautua.
Ilmoittautuminen täytyy tehdä mikäli harjoitetaan elinkeinotoimintaa yli 8.500 euron edestä vuodessa. Ilmoittautumisvelvollisuus koskee elinkeinonharjoittajia.
Seurat, jotka eivät ole yleensä verovelvollisia voivat halutessaan hakeutua arvonlisäverovelvollisiksi. Tämä tehdään yleensä syistä ja tilanteissa, joissa päästään Vasemman Pakin kuvaamaan tilanteeseen, että vähennyksistä on hyötyä. Hakeutuminen tehdään siinä tapauksessa, jossa ilmoittautuminen ei ole pakollista, mutta siitä koetaan saavan hyötyä mm. vähennysten vuoksi.
Lähtökohtaisesti siis päätöksen tekee verotettava ei verottaja. Liiketoiminnan osalta tilanne on harvinaisen selvä – aina on ilmoittauduttava. Jos verovelvollinen laiminlyö ilmoituksen, niin sitten verottaja tekee sen päätöksen ja mätkäisee jälkiveron.
NimetönPoodri Hoo kirjoitti: (10.11.2006 19:50:20)
Verottaja merkitsee rekisteriin, mutta verovelvollisen täytyy itse hakeutua/ilmoittautua.Ilmoittautuminen täytyy tehdä mikäli harjoitetaan elinkeinotoimintaa yli 8.500 euron edestä vuodessa. Ilmoittautumisvelvollisuus koskee elinkeinonharjoittajia.
Seurat, jotka eivät ole yleensä verovelvollisia voivat halutessaan hakeutua arvonlisäverovelvollisiksi. Tämä tehdään yleensä syistä ja tilanteissa, joissa päästään Vasemman Pakin kuvaamaan tilanteeseen, että vähennyksistä on hyötyä. Hakeutuminen tehdään siinä tapauksessa, jossa ilmoittautuminen ei ole pakollista, mutta siitä koetaan saavan hyötyä mm. vähennysten vuoksi.
Lähtökohtaisesti siis päätöksen tekee verotettava ei verottaja. Liiketoiminnan osalta tilanne on harvinaisen selvä – aina on ilmoittauduttava. Jos verovelvollinen laiminlyö ilmoituksen, niin sitten verottaja tekee sen päätöksen ja mätkäisee jälkiveron.
Nyt sitten monia on huijattu, sillä ainakin oma kotiseurani määrättiin verottajan päätöksellä verovelvolliseksi. Olkoon nyt sitten niin, että seurani oli niin onneton, että ei ymmärtänyt itse voivansa päättää asiasta…
Verottaja teki päätöksen seurasi puolesta, koska seura ei ollut itse tehnyt sitä. Seura ei ole verovelvollinen ns. normaalista toiminnastaan. Golfseurasi on ilmeisesti harjoittanut sellaista toimintaa, jonka verottaja tulkitsee elinkeinotoiminnaksi. Seurasi ei ole halunnut tai osannut kysyä verottajalta tulkintaa toimintansa verollisuudesta/verottomuudesta etukäteen – tämän vuoksi päätös verottajalta.
Seurasi on siis harrastanut veronalaiseksi tulkittavaa toimintaa – mitä se on, niin sen on verottaja kertonut tehdessään päätöksen seurasi puolesta.
Normaalissa tilanteessa verovelvollisilla on ilmoittamis- ja maksuvelvollisuus eli esimerkiksi käytännössä kioskinpitäjä aloittaessaan toimintansa ilmoittaa aloituksestaan ja sen jälkeen tilittää kuukausittain arvonlisäveron valtiolle. Verottaja ei siis lähetä laskua kioskinpitäjälle tai tee eri päätöstä onko kioski verovelvollinen vai ei.
Ja sitten jos muutama kommentti päätösfraseologiaan..
Lyhyesti:
– seurasi tekee päätöksen ryhtyä veronalaiseen toimintaan > silloin sen pitää tehdä päätös ilmoittamisesta/hakeutumisesta
– eduskunta tekee päätöksen verolaista > verottaja toteuttaa veron keruuta ja valvoo sen noudattamista > johtaa päätöksiin verovelvollisuuden määrämiseksi ’harmaalla alueella’ liikkujiille.Vai noin se menee. Minä kun olen luullut, että kriteerit on laissa ja asetuksissa ja verovelvollinen voi tehdä päätöksen vain siinä tapauksessa, että molemmat vaihtehdot ovat lainmukaisia (tuo VP:n esittämä tapaus)
Verovelvollisen tehtävä lienee enemmänkin selvittää velvoitteensa ja toimia niiden mukaan. Päätös mistä kaikesta verovelvollisuus syntyy tehdään kuitenkin verottajan toimesta, tai viime kädessä valitusten jälkeen ’läänissä’
Tilannehan sinänsä on varsin sekava. Eri kunnissa noita säädöksiä varmasti luetaan aivan eri tavoin, noiden moniosaisten yleishyödyllisyyden säännösten vuoksi.
Golfyhteisöjen osalta näyttäisi tuo pelioikeuden ja jäsenyyden kytkeminen toisiinsa olevan ratkaisevassa asemassa. Eli vaikka seuralla ei olisi mitään muuta toimintaa, kuin jäsenmaksut ja joitakin pieniä toiminnan tuottoja, ALV -velvollisuus pamahtaa niskaan, jos seuran jäsenyys ei ole kaikille avoin.
Olin taannoin kuuntelemassa yhtä verohallinnon juristia tästä aiheesta. Totesi itsekin, että rajanveto on yhtä selkeää kuin se olisi veteen piirretty. Perinteinen seuratoiminta on saanut olla pitkään rauhassa ja saa olla edelleenkin. Erilaiset ’uudet’ varainhankitakeinot alkavat olla niin lähellä liiketoimintaa, että näitä rajoja on ruvettu tarkemmin määrittelemään.
Tästä on ollut käytännössä myös se seuraus, että yleishyödyllisyys kriteerit ovat joutuneet tarkemman määrittely alle. Seuroilla, joissa on säännöissä määritelty jäsenyyskriteeriksi pelioikeuden hallinta, ova olleet ensimmäisenä tulilinjalla.
Loppujenlopuksi seuran toimintaa katsotaan seurakohtaisesti ja seuraa kokonaisuutena, jonka perusteella verovelvollisuus määräytyy. Tätä tarkastellaan jatkuvasti eli kerran tehty päätös ei välttämättä ole voimassa seuraavana vuonna.
Hämmästyttävintä on, että merkit tästä ovat olleet ilmassa useamman vuoden… tällä palstallakin.
Vasen pakki kirjoitti: (10.11.2006 15:08:40)
Ballmarker kirjoitti:
Juuri näin. Siksi olisikin järkevää pyrkiä yleishyödylliseksi yhteisöksi ja avata jäsenyys kaikille. Olisi mielenkiintoista kuulla joku vasta-argumentti: mitä haittaa jäsenyyden avaamisesta olisi?
Jäsenmaksujen verokanta on 8%. ALV velvollisuus tarkoittaa samalla, että yhteisö voi ostamistaan palveluista vähentää veron, joka yleensä on 22%. Joissakin tapauksissa verolle ’joutuminen’ on ollut seuralle taloudellisesti kannattavaa.
Tuohan näyttäisikin olevan yksi syy hakeutua alv-velvolliseksi. Jäin kuitenkin pohtimaan, mitähän sellaisia palveluja tyypillinen osakekentän yhteydessä toimiva golfseura voisi ostaa, joista olisi edullista päästä vähentämään alv. En äkkiä keksi, missä tilanteessa tämä olisi golfseuralle järkevää.
En löytänyt tähän hätään oman golfseurani sääntöjä, mutta muistini mukaan siellä lukee niin, että ’yhdistyksen jäseneksi voidaan ottaa henkilö, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi’. Voisiko rekisteröidyn yhdistyksen säännöissä olla näin, eli siis että hallituksella on valtuudet päättää kuka hyväksytään jäseneksi eikä yhdistyksen kokous voi asiaan vaikuttaa (muuta kuin hallituksen kokoonpanon ja ponsien kautta)?
Vähennysoikeutta syntyy esim:
– Pron palkkiot valmennuksesta
– ravintolaostot esim seuraottelujen yhteydessä ja kokoustarjoilut
– Palkinnot
– kuljetuspalvelut
– materiaalit (konttori ym)
– ALV:n alaiset tilavuokratLöytyyhän näitä aika reippaasti
Tosiaan… näyttäähän noita löytyvän. Ilmeisesti siis järkeviä perusteluita alv-velvollisuudelle on olemassa. Entäpä jäsenyyden rajoittamiselle pelioikeuden haltijoihin? Löytyykö siihen järkeviä perusteluita?
Ballmarker kirjoitti: (13.11.2006 9:55:09)
En löytänyt tähän hätään oman golfseurani sääntöjä, mutta muistini mukaan siellä lukee niin, että ’yhdistyksen jäseneksi voidaan ottaa henkilö, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi’. Voisiko rekisteröidyn yhdistyksen säännöissä olla näin, eli siis että hallituksella on valtuudet päättää kuka hyväksytään jäseneksi eikä yhdistyksen kokous voi asiaan vaikuttaa (muuta kuin hallituksen kokoonpanon ja ponsien kautta)?
Suurimmassa osassa Suomessa olevissa yhdistyksissä (siis myös muut kuin golfseurat) on tuollainen määräys yhdistyksen säännöissä eli hallitus päättää jäseneksi ottamisesta. Joissain, mutta harvemmissa tapauksissa yhdistyksen kokous päättää jäseneksi ottamisesta. Säännöissä voi olla myös erityismääräyksiä jäsenprospektin ’kelpoisuusvaatimuksista’ tai ylipäätänsä kriteereistä, milloin jäsenyys voisi olla ylipäätänsä edes teoriassa mahdollista ja tämän jälkeen esim. hallitus voi päättää mahdollisesta hyväksymisestä. Näin on ainakin valtaosassa golfseuroissa, kun säännöissä on määrätty, että jäsenen tulee olla pelioikeuden haltija.
Jos päätösvalta on säännöissä annettu hallitukselle, on se myös taho, joka siitä voi itsenäisesti päättää. Jos ollaan muuttamassa yhdistyksen vakiintunutta käytäntöä, on linjamuutos kuitenkin syytä hyväksyttää yhdistyksen kokouksessa, koska näin saadaan jäsenistön kanta selville. Muuten voi käydä niin, että tulee kutsu yhdityksen ylimääräiseen kokoukseen, jossa asialistalla on hallituksen vaihtaminen.
Ballmarker kirjoitti: (13.11.2006 10:15:17)
Tosiaan… näyttäähän noita löytyvän. Ilmeisesti siis järkeviä perusteluita alv-velvollisuudelle on olemassa. Entäpä jäsenyyden rajoittamiselle pelioikeuden haltijoihin? Löytyykö siihen järkeviä perusteluita?Tunnepuolelta kyllä varmaan… tuskin muuten.
Ei sillä, että tuo tunnepuolikaan merkityksetön olisi. Saadakseen samat palvelut seuralta, ovat toiset joutuneet panostamaan osakkeeseen ja sitoutumaan. Varmasti aiheuttaa närää, kun nyt on väkeä tulossa noiden palvelujen piiriin ilman tuota panostusta.
Peliaikojen rajaukset, ja yleensäkin kaikki mihin Oy voi vaikuttaa, on hoidetavissa erilaisella kohtelulla pelioikeudellisten / oikeudettomien välillä. Seuratoiminnassa taas tuollaista jakoa ei voida tehdä, ja mielenkiintoinen tilanne tulee, kun seuran suosituimmat tapahtumat täyttyvät ja osa osakkaista ei mahdukaan mukaan.
Vaikea tilanne kaikkiaan..
ts kirjoitti: (13.11.2006 10:21:44)
Peliaikojen rajaukset, ja yleensäkin kaikki mihin Oy voi vaikuttaa, on hoidetavissa erilaisella kohtelulla pelioikeudellisten / oikeudettomien välillä. Seuratoiminnassa taas tuollaista jakoa ei voida tehdä, ja mielenkiintoinen tilanne tulee, kun seuran suosituimmat tapahtumat täyttyvät ja osa osakkaista ei mahdukaan mukaan.
Vaikea tilanne kaikkiaan..
Monissa seuroissa on jo nyt varsinaisia jäseniä ja vuosijäseniä. Voisi ehkä ajatella, että seurakin (kuten Oy) rajoittaisi erilaisten palveluidensa saatavuuden vain varsinaisille jäsenille. Ja varsinaisiksi jäseniksi pääsevät vain pelioikeuden haltijat. Muut ovat vuosijäseniä tai miten heitä sitten halutaankin nimittää.
Ballmarker kirjoitti: (13.11.2006 10:28:17)
ts kirjoitti: (13.11.2006 10:21:44)
Peliaikojen rajaukset, ja yleensäkin kaikki mihin Oy voi vaikuttaa, on hoidetavissa erilaisella kohtelulla pelioikeudellisten / oikeudettomien välillä. Seuratoiminnassa taas tuollaista jakoa ei voida tehdä, ja mielenkiintoinen tilanne tulee, kun seuran suosituimmat tapahtumat täyttyvät ja osa osakkaista ei mahdukaan mukaan.
Vaikea tilanne kaikkiaan..
Monissa seuroissa on jo nyt varsinaisia jäseniä ja vuosijäseniä. Voisi ehkä ajatella, että seurakin (kuten Oy) rajoittaisi erilaisten palveluidensa saatavuuden vain varsinaisille jäsenille. Ja varsinaisiksi jäseniksi pääsevät vain pelioikeuden haltijat. Muut ovat vuosijäseniä tai miten heitä sitten halutaankin nimittää.
Tuossapa se ongelma tulee vastaan. Yhdistyslaki ja yhdistyksen säännöt saattavat olla kovasti paljon tuollaista käytäntöä vastaan, jossa yhdistyksen jäsenten oikeuksia rajoitetaan toisiin jäseniin nähden.
Selvyyden vuoksi vielä sellainen, että kyllähän monissa seuroissa on ollut vuosikausia jäseniä ilman pelioikeutta. Rajoitukset koskevat usein tasoituskortin antamista, eivät aina niinkään jäsenyyden saantia.
Ballmarker kirjoitti: (13.11.2006 10:28:17)
Monissa seuroissa on jo nyt varsinaisia jäseniä ja vuosijäseniä. Voisi ehkä ajatella, että seurakin (kuten Oy) rajoittaisi erilaisten palveluidensa saatavuuden vain varsinaisille jäsenille. Ja varsinaisiksi jäseniksi pääsevät vain pelioikeuden haltijat. Muut ovat vuosijäseniä tai miten heitä sitten halutaankin nimittää.
Monissa seuroissa taitaa olla jo nyt käytäntö, että vain osakkeenomistajat ’pääsevät’ varsinaisiksi jäseniksi ja muut pelioikeuden haltijat ovat vuosijäseniä.
Jos jäsenen ’status’ toimisi erottelukriteerinä siinä, mitä palveluita seura voi kullekin statusryhmälle tarjota, lienee jälleen kysymyksessä erottelukriteeri, minkä perusteella verottaja tekisi omat johtopäätöksensä eli oltaisiin samassa tilanteessa kuin nyt.
En kyllä suoraan sanoen ymmärrä, mitä huonoa on siinä, että pelioikeuden haltijat pääsevät kentälle maksamatta kertakohtaista greenfeetä ja maksavat ’kausigreenfeen’ vastikkeen tai vuokran muodossa (+osakkeeseen sidotut varat) ja ne, jotka eivät tätä panostusta tee, maksavat kertamaksun pelikierroksesta. Minkä takia osakkeenomistajien omaisuutta pitäisi ruveta sosialisoimaan, eivätkä he saisi tehdä omaisuudellaan mitä haluavat.
Pointtini tässä kirjoittelussa on ollut se, että olisi hyvä päästä eroon luonnottomasta kaukojäsenyyteen pakottamisesta. Mutta asiassa taitaa olla muitakin esteitä kuin se, että näin on ennenkin tehty ja näin on hyvä jatkaa….?
Eniten nykyinen käytäntö koskettaa pääkaupunkiseudun seurojen kasvattamia junioreita, jotka menettävät tietyn iän saavutettuaan junioripelioikeutensa ja joutuvat siirtymään kaukojäseniksi (ellei pappa osta/vuokraa pelioikeutta). Näin pääkaupunkiseudun seurat menettävät kasvattamansa juniorit Pohjois-Suomen seuroille.
Ikärajan ylittäneillä junnuillahan on hyvinkin usein se tilanne, että opiskelujen ja kesätöiden takia pelaaminen jää vähiin ja pelioikeuteen investoiminen ei ole siinä tilanteessa järkevää. Tämä ongelma poistuisi ainakin osittain sillä, jos pääkaupunkiseudun seurat ensi alkuun hyväksyisivät jäsenikseen pelioikeuden haltijoiden perheenjäsenet tai seuran entiset, pelioikeudettomat juniorit esimerkiksi 30 ikävuoteen saakka. Olisihan se pieni liikahdus kohti avointa jäsenyyttä…
Hörhö kirjoitti: (13.11.2006 10:58:04).
En kyllä suoraan sanoen ymmärrä, mitä huonoa on siinä, että pelioikeuden haltijat pääsevät kentälle maksamatta kertakohtaista greenfeetä ja maksavat ’kausigreenfeen’ vastikkeen tai vuokran muodossa (+osakkeeseen sidotut varat) ja ne, jotka eivät tätä panostusta tee, maksavat kertamaksun pelikierroksesta. Minkä takia osakkeenomistajien omaisuutta pitäisi ruveta sosialisoimaan, eivätkä he saisi tehdä omaisuudellaan mitä haluavat.
Miten niin se merkitsisi ’osakkeenomistajan omaisuuden sosialisointia’, jos seuran jäsenyys on avoin kaikille? Eihän seuran jäsenyyden avoimuudella ole mitään tekemistä kentän käyttöoikeuden kanssa. Greenfee-pelaajathan ovat aina samanlaisessa asemassa kentän käyttöoikeuden kannalta riippumatta siitä, ovatko he jäseninä pääkaupunkiseudulla tai Pohjois-Suomessa.
NimetönRy:n hallitus päättää jäseneksi ottamisen,entä erottaminen?Tälläinen osakkeen omistajan erottaminen seurasta on kuulemma urheilun oikeusturvalautakunnan käsittelyssä.
Nykyinen kaukoilu toimii todella hyvin. Kaikki jotka syystä tai kolmannesta eivät halua/pysty sitoutua määrättyyn kenttään, voivat valita kaukoilun.
Kauko voi jo nyt lähes vapaasti valita millä kentällä ja koska pelaa. Kaukot ovat tervetulleita green-fee pelaajia joka kentälle. Osake kentillä Ry.n ALVillinen toiminta on todella pientä, eikä sen takia ole mitään tarvetta avata ovia vapaasti kaikille.ts kirjoitti: (13.11.2006 10:35:22)
Tuossapa se ongelma tulee vastaan. Yhdistyslaki ja yhdistyksen säännöt saattavat olla kovasti paljon tuollaista käytäntöä vastaan, jossa yhdistyksen jäsenten oikeuksia rajoitetaan toisiin jäseniin nähden.
Mahtaakohan yhdistyslaki asettaa mitään ongelmaa? Ovathan jäsenmaksutkin yleensä erisuuruisia varsinaisille jäsenille ja vuosijäsenille. Ja seuran tarjoamien palvelujen hinnoittelu voi olla erilainen. Jos seuran jäsenyys tehdään avoimeksi, sääntöihin voi aina tehdä tarpeelliseksi katsottavia muutoksia.
Kuten jo aikaisemmin totesin, seuran jäsenyyden avaaminen ei varmaankaan johda minkäänlaiseen jäsenehdokkaiden rynnäkköön jo pelkästään liittymismaksujen takia. Kysymys on enemmänkin periaatteellinen, yhden typerän käytännön hautaaminen, – ja monelle junnulle tärkeä.
Golf kirjoitti: (13.11.2006 12:27:18)
Nykyinen kaukoilu toimii todella hyvin. Kaikki jotka syystä tai kolmannesta eivät halua/pysty sitoutua määrättyyn kenttään, voivat valita kaukoilun.
Kauko voi jo nyt lähes vapaasti valita millä kentällä ja koska pelaa. Kaukot ovat tervetulleita green-fee pelaajia joka kentälle. Osake kentillä Ry.n ALVillinen toiminta on todella pientä, eikä sen takia ole mitään tarvetta avata ovia vapaasti kaikille.Jos gf-pelaaja voi olla jäsenenä samalla lailla pääkaupunkiseudun seurassa kuin Pohjois-Suomen seurassa, hänen pelaamisensa kannalta mikään ei muutu (paitsi kotiseura). Hän voi edelleen aivan yhtä vapaasti valita milllä kentällä ja koska pelaa. Ainoa ero olisi se, että jos hän asuu pääkaupunkiseudulla ja pelaa siellä, sikäläinen seura saisi hänen jäsenmaksurahansa eikä sellainen Pohjois-Suomen seura, minkä kentällä hän ei käy koskaan pelaamassa.
Miksi kaukon kotiseuran pitäisi olla esim pääkaupunkiseudulle? Yleensä kaukoilla ei ole mitään väliä missä ovat jäsenenä. Tärkeää ovat pienet jäsenmaksut sekä vapaus valita kenttä missä pelaa sitoutumatta siihen, koska kaukot eivät yleensä varmuudella tiedä tuleeko koko kesäna esim 10.tä kierrosta täyteen. On myös hyvä, että eräät pienet maalaiskentän saavat ylimääräisen tulonlähteen kaukoista.
-
JulkaisijaArtikkelit