-
JulkaisijaArtikkelit
-
Eikös tuossa ole meri suhtkoht lähellä,ei muuta kun putket sinne ja pumppaamo perään.
Samalla siitä putkesta vois lypsää jollekkin muullekin puistolle tai viheralueelle merivettä,säästyis noi pohjavedet parenpaan käyttöön.Kaikki vesiesteet vois ainakin näin rakennella.Porin yyterin kentille tuli merenrannasta kaksi paksua putkea ja vois kuvitella että ei niitä sinne huvin vuoksi oltu laitettu.
(en tosin tarkistanut mihin pumppaamo vettä puski,toivottavasti kentän lampiin ja ojiin)
Saattaahan se tietty olla Espoossa vaikeaa,lupaviidakko pitää siitä huolen.jeps,
*nauraa aivan kippurassa*ei perkule siinä taisi mennä puttarijari-._/ :n uskottavuus kaiken muun suhteen paitsi teinimuodin osalta
se on vähän niinku ’yrityksen sotu’ ja isot pojat kyllä kertoo siitä lisää sitten lukion jälkeen 😉
Hengähdetäänpäs nyt hieman, hyvät veljet.
Kysymykseni piispaselle oli siis se, että onko yksityisellä asujalla mahdollisuus saada vapautus jätevesimaksusta, vai ainoastaan niillä yhteisöillä ym., joilla on tuo Y-tunnus (joka siis ainakin työnantajayritykseni ja asunto-osakeyhtiömme papareissa kulkee nimellä LY-tunnus). Vesilaitokselta kun annettiin selvästi ymmärtää, ettei esim. omakotiasuja saa vettä muutoin kuin normaalin taksan mukaan, joka siis sisältää jätevesimaksun.
Golfkenttä on aivan eri asia kuin yksittäinen kansalainen, kuten jo aiemmin kirjoitin.
MaraK kirjoitti: (28.2.2011 21:06:16)
Eikös tuossa ole meri suhtkoht lähellä,ei muuta kun putket sinne ja pumppaamo perään.
Samalla siitä putkesta vois lypsää jollekkin muullekin puistolle tai viheralueelle merivettä,säästyis noi pohjavedet parenpaan käyttöön.Kaikki vesiesteet vois ainakin näin rakennella.Porin yyterin kentille tuli merenrannasta kaksi paksua putkea ja vois kuvitella että ei niitä sinne huvin vuoksi oltu laitettu.
(en tosin tarkistanut mihin pumppaamo vettä puski,toivottavasti kentän lampiin ja ojiin)
Saattaahan se tietty olla Espoossa vaikeaa,lupaviidakko pitää siitä huolen.Onko merivesi hyvää nurmikonkasteluvettä? Suomenlahden veden suolapitoisuus on kyllä varsin alhainen, mutta liika suola ei taida olla hyväksi tavalliselle ruoholle. Keeper, huhuu!!!
NimetönMaraK kirjoitti: (28.2.2011 21:06:16)
Eikös tuossa ole meri suhtkoht lähellä,ei muuta kun putket sinne ja pumppaamo perään.
Samalla siitä putkesta vois lypsää jollekkin muullekin puistolle tai viheralueelle merivettä,säästyis noi pohjavedet parenpaan käyttöön.Kaikki vesiesteet vois ainakin näin rakennella.Porin yyterin kentille tuli merenrannasta kaksi paksua putkea ja vois kuvitella että ei niitä sinne huvin vuoksi oltu laitettu.
(en tosin tarkistanut mihin pumppaamo vettä puski,toivottavasti kentän lampiin ja ojiin)
Saattaahan se tietty olla Espoossa vaikeaa,lupaviidakko pitää siitä huolen.Tällaisia kenttiä on paljon Espanjassa ja joitain myös Kanarian saarilla esim. Fuenteveralla.joissa kasteluvesi otetaan merestä.
Arabian niemimaalla otetaan kaikki vesi merestä.
Ei ole kuitenkaan mikään halpa lysti tehdä merivedestä makeaa vettä.
Isot oli laitokset.
Ei sitä nyt sentään merivedellä mitään kastella.KL kirjoitti: (28.2.2011 21:10:45)
Hengähdetäänpäs nyt hieman, hyvät veljet.Kysymykseni piispaselle oli siis se, että onko yksityisellä asujalla mahdollisuus saada vapautus jätevesimaksusta, vai ainoastaan niillä yhteisöillä ym., joilla on tuo Y-tunnus (joka siis ainakin työnantajayritykseni ja asunto-osakeyhtiömme papareissa kulkee nimellä LY-tunnus). Vesilaitokselta kun annettiin selvästi ymmärtää, ettei esim. omakotiasuja saa vettä muutoin kuin normaalin taksan mukaan, joka siis sisältää jätevesimaksun.
Golfkenttä on aivan eri asia kuin yksittäinen kansalainen, kuten jo aiemmin kirjoitin.
Heh,
teillä on varmaan työnantajan papereissa sitten edelleen myöskin kaupparekisterinumero? 🙂Finnwin kirjoitti: (28.2.2011 20:12:51)
Tuo LY-tunnus on vanha ilmaisu. Nykyään se on Y-tunnus ja kaikille yrityksille, yhdistyksille jne. annetaan tuo tunnus rekisteröinnin yhteydessä. Eli tuo ei ole veden hankintaan oikeuttava tunnus, vaan kaikissa virallisissa yhteyksissä ja/tai dokumenteissa käytettävä tunnus.Ei taida yhdistyksille tulla automaattisesti y-tunnnusta, vaan se pitää erikseen hakea. Normaalisti yhdistys ei ks. tunnusta mihinkään tarvitsekaan, mutta jos toimii esim. työnantajana, niin silloin se on välttämätön.
NimetönKL kirjoitti: (28.2.2011 21:10:45)
Hengähdetäänpäs nyt hieman, hyvät veljet.Kysymykseni piispaselle oli siis se, että onko yksityisellä asujalla mahdollisuus saada vapautus jätevesimaksusta, vai ainoastaan niillä yhteisöillä ym., joilla on tuo Y-tunnus (joka siis ainakin työnantajayritykseni ja asunto-osakeyhtiömme papareissa kulkee nimellä LY-tunnus). Vesilaitokselta kun annettiin selvästi ymmärtää, ettei esim. omakotiasuja saa vettä muutoin kuin normaalin taksan mukaan, joka siis sisältää jätevesimaksun.
Golfkenttä on aivan eri asia kuin yksittäinen kansalainen, kuten jo aiemmin kirjoitin.
Tottakai golfkenttä painii ihan eri sarjassa vedenkulutuksen suhteen kuin muutama kasvihuone.
Senhän jo järkikin sanoo.
Siitä olen samaa mieltä,ettei omakotiasuja saa vettämuutoin kuin normaalin taksan mukaan,joka sisältää jätevesimaksun.
Minä puhuinkin nyt sellaisesta henkilöstä,joka harrastaa kasvihuoneviljelyä,mansikkaviljelyä tms.
Tällaista toimintaa voi harrastaa myös ilman Y-tunnusta.
Eihän tämä Y-tunnus ole pakollinen tällaiselle toiminnalle.
Silloin tällaiselle toiminnalle sai oman vesimittarin.Kuten aiemmin totesin ,minun kokemukseni asiasta perustuu muutaman vuoden taakse ja HSY:n alueen ulkopuolelle.
Tänä päivänä asia saattaa olla toisin .
Nämä jätevesiasiat ovat tiukentuneet rajusti viime aikoina jopa hallituskriisin asteelle.
Pääkaupunkiseudun kunnathan ovat aina olleet kaikessa rakentamiseen liittyvissä asioissa hyvinkin nihkeitä.HSY:n on nykyisin osakeyhtiö ja sen intressissä on tietuysti myydä vettä mahdollisimman korkeaan hintaan.
Kunnissa toimitaan joustavammin.
Mikäli haluat tähän lainvoimaisen päätöksen,niin perusta pari kasvihuonetta,hae lupaa ja tarvittaessa lainvoimainen päätös asiaan.Minua ei nyt asia niin paljon kiinnosta,että viitsisin asiaa alkaa selvittämään,kun hankin vihannekseni kaupasta.
Alkuperäiseen kysymykseen viitaten totean kuitenkin,että golfkenttä tällaisen luvan saa,mutta kun käyt tarpeillasi klubilla,niin siitä vedestä yhtiö maksaa jätevesimaksun,mikäli huuhtelet jätöksesi alas.piispanen kirjoitti: (28.2.2011 21:56:24)
KL kirjoitti: (28.2.2011 21:10:45)
Vesilaitokselta kun annettiin selvästi ymmärtää, ettei esim. omakotiasuja saa vettä muutoin kuin normaalin taksan mukaan, joka siis sisältää jätevesimaksun.
Siitä olen samaa mieltä,ettei omakotiasuja saa vettämuutoin kuin normaalin taksan mukaan,joka sisältää jätevesimaksun.
Näissäkin on pieniä poikkeuksia, esim täällä saa vettä ihan ilmaiseksi, kun sitä käytetään uudisrakennuksen uuden nurtsin kasteluun.
parasta kuulemma mitä vanhalle kaatopaikalle voi tehdä on golf kenttä. mutta voisi kuvitella että tämä kastelu on jonkunlainen ongelma? eikös vuosaari ole vanhan kaatopaikan päällä? kuinka siellä on hoidettu kaikki suodattelu? jenkkiländiässä on kuulemma todella yleistä tehdä kenttä vanhalle kaatopaikalle.
Nimetönjuza21 kirjoitti: (28.2.2011 22:46:23)
parasta kuulemma mitä vanhalle kaatopaikalle voi tehdä on golf kenttä. mutta voisi kuvitella että tämä kastelu on jonkunlainen ongelma? eikös vuosaari ole vanhan kaatopaikan päällä? kuinka siellä on hoidettu kaikki suodattelu? jenkkiländiässä on kuulemma todella yleistä tehdä kenttä vanhalle kaatopaikalle.Ei Vuosaaren kenttää ole rakennettu kaatopaikalle,vaan se on rakennettu ns. läjitysalueelle.
Läjitysaluehan on alue,johon ajetaan muusta rakennustoiminnasta aiheutuvia ylimääräisiä maa-tai kallioainesmassoja.
Vuosaareen on ajettu pääasiassa kalliomassoja ja siihe perustuu se,että kenttä ei ole ikinä märkä.
¨Vesi hurahtaa isojen kalliolhkareitten läpi samantien.KL kirjoitti: (28.2.2011 21:15:12)
MaraK kirjoitti: (28.2.2011 21:06:16)
Eikös tuossa ole meri suhtkoht lähellä,ei muuta kun putket sinne ja pumppaamo perään.
Samalla siitä putkesta vois lypsää jollekkin muullekin puistolle tai viheralueelle merivettä,säästyis noi pohjavedet parenpaan käyttöön.Kaikki vesiesteet vois ainakin näin rakennella.Porin yyterin kentille tuli merenrannasta kaksi paksua putkea ja vois kuvitella että ei niitä sinne huvin vuoksi oltu laitettu.
(en tosin tarkistanut mihin pumppaamo vettä puski,toivottavasti kentän lampiin ja ojiin)
Saattaahan se tietty olla Espoossa vaikeaa,lupaviidakko pitää siitä huolen.Onko merivesi hyvää nurmikonkasteluvettä? Suomenlahden veden suolapitoisuus on kyllä varsin alhainen, mutta liika suola ei taida olla hyväksi tavalliselle ruoholle. Keeper, huhuu!!!
Merivesi ei sellaisenaan kelpaa kasteluun, vaan se sisältää mm. booria, natriumia ja klooria. Joillakin kentillä sitä on sekoitettu kasteluveteen, mutta kovin paljoa sitä ei voi käyttää ennenkuin kasvualustan johtokyky alkaa nousta liiaksi.
Kentät, joilla on koivuja sadetinten läheisyydessä, käyttävät niitä mittarina. Kun koivun lehdet kellastuvat, on aika lopettaa kastelu suolaisella vedellä.
Kaksi kokonaista kautta pelattu, toki tänä syksynä pelataan vielä pitkään koska kuivatusjärjestelmä on tehokas ja kenttä yleisesti hyvässä kunnossa. Keväällä avasimme kuivalle kentälle maaliskuun 11. päivänä.
Nyt meillä on siis kahden erilaisen kesän keskiarvo kasteluveden kulutuksesta. Toteutuma vastaa melko tarkasti arvioimaani eli ostoveteen on käytetty rahaa alle viisitoistatuhatta euroa vuodessa.
Rakensimme 6500 kuutiometrin muovitetun vesivaraston joka täyttyy syksyn ja kevään aikana. Osa kentän pintavesistä virtaa suoraan siihen ja voimme täydentää sitä myös pintavesien keruualtaista pumppaamalla. Tällä järjestelmällä olemme pystyneet kattamaan noin puolet kasteluveden tarpeesta.
Tämäkin kustannus jää nyt historiaan. Klubirakennuksen rakentaminen alkaa ja sen maalämpöä varten on tehty koeporaukset, vesi on käyttökelpoista sekä sitä tulee riittävästi kastelukäyttöä silmällä pitäen. Eli maalämpökaivojen poraamisen yhteydessä teemme myös tarpeellisen määrän porakaivoja joilla voimme täydentää vesivarastoamme.
Vaikka lyöntipaikat, väylät ja karheikot ovat nataa joka pärjää vaatimattomalla vesimäärällä ja linksille tyypillisesti väylät pidetään kovina, ei kasteluveden käyttö ja hankinta ole jatkossa ongelma.
Ilkka Kaivosoja
KenttämestariVaikka lyöntipaikat, väylät ja karheikot ovat nataa joka pärjää vaatimattomalla vesimäärällä ja linksille tyypillisesti väylät pidetään kovina, ei kasteluveden käyttö ja hankinta ole jatkossa ongelma.
Mitäs ruohoa nämä Tapiolan griinit ovat? Muistelen, että fescue (nata) olisi näissäkin, mutta onko poa vallannut alaa? Pinnat ovat kyllä loistavia Tapiolassa, jostain syystä vaan griineihin tottuminen kesti aikansa, koska ne ’tuntuvat’ putatessa erilaisilta kuin muilla kentillä Suomessa…
Nyt yksi paha ogelma on ratkaistu, saadaan Tapiolaan klubitalo, eläköön !!
johto kirjoitti: (19.9.2015 17:05:20)
Nyt yksi paha ogelma on ratkaistu, saadaan Tapiolaan klubitalo, eläköön !!Kyllä golfista puheen ollessa peliareena eli kenttä on tärkeämpi kuin klubitalo. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa hyvin monella golfklubilla kentät ovat erinomaisia, mutta klubitalot usein vähäisiä parakkeja. Tärkeintä onkin, että kenttä on miellyttävä ja hyväkuntoinen, klubitalolle riittää pienemmät vaatimukset.
Tapiolan kentällä on vielä paljon petrattavaa.
Tapiolan kentällä on vielä paljon petrattavaa.
Hulppea klubitalo tuo lisää esim yritystapahtumia , mikä puolestaa tietää enemmän tuloja joilla kenttää voidaa petrata.
Mitä muuten haluaisit petrata ?johto kirjoitti: (19.9.2015 18:47:00)
Mitä muuten haluaisit petrata ?Griineissä ja väylissä ei ole juurikaan moitittavaa, sen sijaan niiden ulkopuolisella pelialueella on runsaasti kohennettavaa.
Griineissä ja väylissä ei ole juurikaan moitittavaa, sen sijaan niiden ulkopuolisella pelialueella on runsaasti kohennettavaa.
Totta puhut, lisäksi ruuhka-aikana ’fore’ huutoihi kannattaa suhtautä vakavasti, muutamilla rinnakkaisväylillä oltava tarkkana ja valmistautua väylälle ’eksyvään’ palloon.
tigger kirjoitti: (18.9.2015 14:21:07)
Mitäs ruohoa nämä Tapiolan griinit ovat? Muistelen, että fescue (nata) olisi näissäkin, mutta onko poa vallannut alaa? Pinnat ovat kyllä loistavia Tapiolassa, jostain syystä vaan griineihin tottuminen kesti aikansa, koska ne ’tuntuvat’ putatessa erilaisilta kuin muilla kentillä Suomessa…Lähdettiin liikkeelle puistonata/etelännata/nurmirölliseoksella. Kun se vakiintui, olemme lisänneet joukkoon hiukan rönsyrölliä joka korjaa nopeammin pitkän pelikauden kulutusta. Kylänurmikkaa ei vielä ole.
Erilainen tuntuma johtuu siitä, että emme vielä purista kaikkea irti viheriöistä. Tähän on parikin syytä. Haluamme vakiinnuttaa viheriöiden hyvän kunnon, toinen puoli on kuitenkin vasta muutaman vuoden ikäinen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että emme vedä lannoitusta aivan niin alas kuin nopeilla viheriöillä tehdään. Toinen syy on se, että emme halua myöskään tehdä erittäin muodokkaista viheriöistä liian hankalia klubipelaajille.
Palaute kuluneelta kaudelta on ollut suurin piirtein sellaista, että puolet ovat olleet suht koht tyytyväisiä, puolet on toivonut hiukan lisää nopeutta. Olemme siis tiedostaneet sen että niitä on hiukan nopeutettava ja se on prioriteettilistan kärjessä ensi kaudelle. Sanottakoon vielä se, että nämä ovat sekä pelillisesti että hoidollisesti melkeinpä omassa luokassaan, joten etenemme askel kerrallaan. Kertyneiden kokemusten perusteella uskallan asettaa tavoitteen, että ensi kaudella meidän pitkäaikainen viheriönopeus on noin yhdeksän jalkaa eli 2,7 metriä. Sinällään se ei ole kovin paljon, mutta uskomme sen olevan tasapainossa muotojen kanssa. Kuluneella kaudella yleisin nopeus oli puolisen jalkaa vähemmän.
Lisäys: Jos aihe kiinnostaa, katso Facebook-sivuiltamme. Olen avannut siellä asiaa hiukan enemmän.
TeeMan kirjoitti: (20.9.2015 6:35:18)
Griineissä ja väylissä ei ole juurikaan moitittavaa, sen sijaan niiden ulkopuolisella pelialueella on runsaasti kohennettavaa.Milloin olet viimeksi pelannut kentällämme? Mielipiteestäsi en ole lainkaan eri mieltä, mutta jopa kenttämestarin silmin on vuodessa tapahtunut huomattava loikka.
Valmiina emme siis itsekään kenttäämme vielä pidä. Meillä on monikohtainen parannuslista ja toimenpiteistä osa kohdistuu juuri mainitsemiisi paikkoihin, mutta kuulisin mielelläni tarkennuksia.
Pelialueista suurin huomio kiinnittyy viheriönopeuksiin ja viheriöiden ympärysalueisiin. Hiekkaesteet vaativat vielä lisää panostusta. Leikkaamattomat karheikot eivät ole vielä kaikin paikoin kovin tiheitä tai pitkiä, mutta niissäkin haluan edetä kutakuinkin maltillisesti ja hoidamme niitä pidempään kasvuun soveltuvin osin. Liian takkuiset eivät myöskään ole pelkästään hyväksi vaan tasapainossa yritetään edetä.
Tiestön suhteen olemme tehneet ratkaisun, että emme pakota golfautoja niille vaan kenttä kestää useimmissa olosuhteissa normaalin autojen kulutuksen hyvin. Osa teistä on siis vielä vailla lopullista päällystettä, siis ne osuudet joille pelaajat eivät automaattisesti joudu.
Kuten edellä, löytyy facesta tarkempaa tietoa ja jos haluat antaa yksityisempää palautetta otan sitäkin mielelläni vastaan.
Haluamme vakiinnuttaa viheriöiden hyvän kunnon, toinen puoli on kuitenkin vasta muutaman vuoden ikäinen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että emme vedä lannoitusta aivan niin alas kuin nopeilla viheriöillä tehdään. Toinen syy on se, että emme halua myöskään tehdä erittäin muodokkaista viheriöistä liian hankalia klubipelaajille.
Ongelmana ei minun mielestä ole viheriöiden nopeus vaa ne lukemattomat korjaamattomat pallo jäljet viheriöllä. Joka kerta kun on yritystapahtuma johon osallistuu kymmeiä pelaajia esim 2. väylän greeni, jos lippu on edessä, on kun Tali-Ihanta taistelun jäljiltä. Ei tahdo löytää sellaita puttilinjaa etteikö linjalla olisi muutama korjaamaton pallon jälki. Voi vaan kuvitella mikä on tilanne kun pelaajamäärät ja yritystapahtumat lisääntyvät tulevaisuudessa entisestäänkin.
On toki myönettävä että useiilla väylillä suuret griinit houkuttelevat lähestymää kaukaa jolloin jäljen löytäminen ei aina ole niin helppoa. Mutta kyllä kysymys myös golfkulttuurista tai laiskuudesta, aina ei edes yritetä löytää putoamisjälkeä.
Euroopan kentillä usein havaittava tapa ’golfareiden kentällä käyttäytymiseen’ on ohjaus- ja opastusprosessi esim seuraavin askelin:
nettisivusto
cm, ilmoittautumien (+greenihaarukka)
startteri
kenttävalvonta ’sheriffi’
nettipalautekysely heti, mobil, e-mail/netti
ja
aktiivinen ’tykkääminen’ nettisivustolle. Sieltä voi sitten saada erilaista infoa tutustuttavaksi niin pitkään kun haluaa.Euroopan kentillä usein havaittava tapa ’golfareiden kentällä käyttäytymiseen’ on ohjaus- ja opastusprosessi esim seuraavin askelin:
nettisivusto
cm, ilmoittautumien (+greenihaarukka)
startteri
kenttävalvonta ’sheriffi’
nettipalautekysely heti, mobil, e-mail/netti
ja
aktiivinen ’tykkääminen’ nettisivustolle. Sieltä voi sitten saada erilaista infoa tutustuttavaksi niin pitkään kun haluaa.Mielestäni Tapiola Golfin kenttä on miellyttävä pelata ja haastaa klubigolfarin oikein hyvin. Kehittää omaa peliä eteenpäin.
johto kirjoitti: (21.9.2015 10:15:38)
On toki myönettävä että useiilla väylillä suuret griinit houkuttelevat lähestymää kaukaa jolloin jäljen löytäminen ei aina ole niin helppoa. Mutta kyllä kysymys myös golfkulttuurista tai laiskuudesta, aina ei edes yritetä löytää putoamisjälkeä.
Tämähän ei ole sinänsä kentästä johtuva ongelma vaan pelkästä pelaajien laiskuudesta (tai idiotismista) johtuvaa.
Pelasin vieraspelaajien kanssa muutama päivä sitten Kytäjällä. Sielläkin esiintyy valitettavan paljon korjaamattomia jälkiä joten niitä griineillä korjailen aika monta. Nyt nämä vieraat korjasivat kyllä käsittääkseni sentään omansa, mutta eivät yhtään ylimääräistä, ei edes 2 metrin säteellä oman pallonsa vierestä. Ihmettelivät varmaan mitä minä kyykin siellä…
-
JulkaisijaArtikkelit