Aihe: Onko suomalainen urheiluyleisö liian negatiivinen? - Golfpiste.com

31.1.–7.2. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][8]
KilpailuaSuomalaista

Onko suomalainen urheiluyleisö liian negatiivinen?

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Onko suomalainen urheiluyleisö liian negatiivinen?

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 87)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Roope Kakko kirjoittaa (Roope Kakon kommentti) mainiosti negatiivisesta kritiikistä. Samaa on kirjoittanut blogissaan painonnostaja Anni Vuohijoki ja monet muut huippu-urheilijat tätä ennen. Perusargumentti on, että suomalaiset ovat menestys-, ei urheilukansaa tai että haukutaan kisaturisteiksi ja että tämä haukkuminen on paha juttu. Muistan myös muutaman vuoden takaisen Manuela Boscon erinomaisen kirjoituksen, jossa peräänkuulutettiin suomalaiseen huippu-urheiluun mm. enemmän yhteisöllisyyttä ja leikkisyyttä. Ainakin itse yhdyn tähän täysin.

    Kuitenkin askarruttaa

    1. Paljonkohan esim. Roope Kakko (onnittelut hyvästä esiintymisestä kisoissa niin urheilijana kuin muutenkin!) on saanut näitä negatiivisia kommentteja suhteessa muihin kommentteihin. Paljonko muut urheilijat? Onko tämä jossakin oikein tutkittu, että suomalaiset ovat negatiivisempia kuin esim. saksalaiset. Etelä-Amerikassa rankkarin tuhrinut futaaja voidaan jopa tappaa. Se on peräti negatiivista siellä.

    Syyllistymmekö siis liiallisiin yleistyksiin? Äänensä korottaneiden urheilijoiden tai heidän tukijoukkojensa kanta olisi tähän erityisen kiva kuulla, mutta kiinnostaa toki myös esim. gp lukijoiden ajatukset asiasta.

    2. Onko mitenkään mahdollista ainakin osatotuutena, että kun luetaan facea, twitteriä ja muuta vastaavaa aktiivisesti, tämä somemaailma antaa kieroutuneen kuvan suuren yleisön ajatuksista? Sama ongelma ilmeni kun seurailin aktiivisesti maahanmuuttokeskustelua somessa. En suostu myöntämään, että some antoi oikean kuvan suomalaisesta sielunmaisemasta. Tai mistään muustakaan.

    Jospa ongelma onkin siinä, että negatiivisen tekstin määrä on se mikä on, mutta myönteisesti ajattelevien pitäisi olla äänekkäämpiä? Jos on näin, ei mielestäni voida sanoa, että urheiluyleisö on negatiivinen. Ennemminkin, että urheiluyleisö ei vaan osaa antaa tai tule antaneeksi myönteistä palautetta, vaikka olisi syytä. Positiivien palautteen antaminen saattaa olla myös kulttuurinen kysymys. Jonkun tutkimuksen mukaan suomen kieli jo itsessään pitää sisällään enemmän negatiivista palautetta tarkoittavia sanoja kuin positiivista. (Pahoittelen, en löytänyt tätä vanhaa tietoa todennettuna enää mistään).

    Itse aktiivisesti eri urheiluja seuraavana en havaitse tätä negatiivisuutta suuressa mittakaavassa. Voin tietenkin olla vain sokea tai seikkailla vain sellaisilla forumeilla, jossa tätä ei ilmene. En esim. lue Suomi24 -keskusteluja. Olen pysynyt samasta syystä pitkään poissa myös täältä gp forumista, jonka keskustelut tuskin aina edustavat suuren golfyleisön ajatuksia.

    3. Penkkiurheilija, joka vaivautuu heräämään kolmelta yöllä ja näkee raskaasti alisuoriutuvan urheilijan suoritusta, on täysin oikeutettu olemaan kriittinen, kunhan ei mene henkilökohtaisuuksiin.

    Mitä ajatuksia yllä olevasta?

    ”Onko mitenkään mahdollista ainakin osatotuutena, että kun luetaan facea, twitteriä ja muuta vastaavaa aktiivisesti, tämä somemaailma antaa kieroutuneen kuvan suuren yleisön ajatuksista?”

    Tuo on juurikin se ydin. Lehdistö nappaa somesta noita negatiivisia kirjoituksia juttuihinsa, koska tietävät, että niillä saa raflaavia otsikoita ja klikkauksia. On siis oikein sanottu, että somemaailma antaa kieroutuneen kuvan suuren yleisön ajatuksista.

    Jos kaikki lopettaisivat Iltasanomien ja Iltalehden lukemisen, negatiivisuus vähenisi hurjasti. Nämä kaksi Suomen luetuinta lehteä ovat jo kauan olleet Seiska-lehden tasolla. Surullista.

    ”Onko tämä jossakin oikein tutkittu, että suomalaiset ovat negatiivisempia kuin esim. saksalaiset.”

    Ei ole tutkittu eikä pidä paikkaansa. Esim. Hollannissa on tapana sanoa, että ovat maailman kateellisin kansa. Kuulostaako tutulta?

    Urheilusta on kuitenkin vähitellen poistunut ”nationalismi”, ainakin näistä yksilölajeista, kuten golf tai yleisurheilu. Joukkuelajeissa on toki maat vastakkain, vaikka esim. jalkapallossa eri kansallisuuksista koostuvien seurajoukkueiden ottelut ovat ne kaikkein isoimmat ja kiinnostavimmat.

    Olympiakisoissa ei kilpaile kansat keskenään, vaan ammattilais-yksilöt. Ammattilaiset siinä mielessä, että päästäkseen huipulle pitää harjoitella 100% ajasta tai tehdä urheilua ihan työkseen, kuten esimerkiksi golfarit. Tilanne on toki erilainen, kun arvostellaan lasten ja nuorten urheilua – jolloin kannustaminen on elintärkeää.

    Kaikkien ammattilaisten – urheilijoiden, yritysjohtajien, poliitikkojen – pitää olla valmiit vastaanottamaan kansan reaktioita, myönteisiä ja kielteisiä. Olisi perin erikoista, jos heikosti suoriutuvaa urheilijaa, poliitikkoa tai yritysjohtajaa ei voisi kritisoida. Miksi heikkoa suoritusta pitäisi kehua tai asiaa hyssytellä. Jos urheilija ei ole valmis olemaan julkisuuden keskipisteessä kaikkine reaktioineen, kannattaa tehdä jotain muuta työtä ja urheilla vain omaksi ilokseen.

    Jos kaikki lopettaisivat Iltasanomien ja Iltalehden lukemisen, negatiivisuus vähenisi hurjasti

    Varmaan näin. Jokainen lukija kuitenkin itse valitsee oman asennoitumisensa. Itse esim. luen Iltiksen aika usein, mutta pidän huolen, että aina itse valitsen oman asenteeni.

    Esim. Hollannissa on tapana sanoa, että ovat maailman kateellisin kansa. Kuulostaako tutulta?

    Kyllä kuullostaa. Lukemattomia kertoja olen mm. kuullut, että ”me sysmäläiset, ähtäriläiset, ylä-mähköläiset, ananasakääpäläiset olemme niin kateellisia/negatiivisia/muutenvaanomituisia”. Mistä siis kumpuaa tämä itsensä huonona näkemisen kulttuuri, joka Pekinkin esimerkin mukaan ei välttämättä ole vain suomalainen ilmiö. Tämä lienee maneeri, jota vastustakaamme.Tämä on avaukseni ydin.

    Olisipa hienoa, jos joku palstaa lukeva ammattilainen vaivautuisi kertomaan oman näkemyksensä tähän asiaan. En oikein tiedä missä muualla tätä keskustelua voisi sivistyneesti käydä. Gp sivusto näet oireilee sivistyneen keskustelun mahdollisuuksia nykyään. Se on hieno huomata. Ajattelin kysyä Kakon fb sivuilla, mutta en sitten kuitenkaan.

    ts

    Kyllähän suomalainen yleisö ja lehdistö kohtelevat rypemistä aivan silkkihansikkain. Sen lisäksi, kuten joku muukin totesi, äänessä ovat vain kriittisimmät, muut mutisevat itsekseen, kuten ravintolassa huonon annoksen ääressä konsanaan.

    Sitten voisi liäski pohtia hieman sitä, arvostellaanko yleensäkään urheilijoiden tekemistä ja toimintaa, vai onko jo koko systeemi poskellaan, eli arvostelu kohdistuukin järjestelmään; valmennukseen ja ylipäätään toiminnan ohjaukseen. Kannattaa vastapainoksi lukea Valavuoren postaus facebookista asiaa sivuten.

    Niin ja lopuksi tietty… oliskos mun pitänyt kehua pelaajaa tänään paskoista lyönneistä kun score oli lopulta ihan ok tasoa, vai todeta isosti reikiä vielä olevan pelissä ja että ne pitää paikata pikaisesti ihan oikealla työllä? Onko ongelma myös se, että kun ollaan jollain tasolla, puuttuu katse sinne missä pitäisi olla?

    ts

    Kyllähän suomalainen yleisö ja lehdistö kohtelevat rypemistä aivan silkkihansikkain. Sen lisäksi, kuten joku muukin totesi, äänessä ovat vain kriittisimmät, muut mutisevat itsekseen, kuten ravintolassa huonon annoksen ääressä konsanaan.

    Sitten voisi lisäski pohtia hieman sitä, arvostellaanko yleensäkään urheilijoiden tekemistä ja toimintaa, vai onko jo koko systeemi poskellaan, eli arvostelu kohdistuukin järjestelmään; valmennukseen ja ylipäätään toiminnan ohjaukseen. Kannattaa vastapainoksi lukea Valavuoren postaus facebookista asiaa sivuten.

    Niin ja lopuksi tietty… oliskos mun pitänyt kehua pelaajaa tänään paskoista lyönneistä kun score oli lopulta ihan ok tasoa, vai todeta isosti reikiä vielä olevan pelissä ja että ne pitää paikata pikaisesti ihan oikealla työllä? Onko ongelma myös se, että kun ollaan jollain tasolla, puuttuu katse sinne missä pitäisi olla?

    oliskos mun pitänyt kehua pelaajaa tänään paskoista lyönneistä kun score oli lopulta ihan ok tasoa, vai todeta isosti reikiä vielä olevan pelissä ja että ne pitää paikata pikaisesti ihan oikealla työllä?

    Ammattitaitoa on se, että opettaja/valmentaja a) auttaa ihmistä tunnistamaan oman potentiaalinsa b) osaa kannustaa oppijaa motivoitumaan tämän potentiaalin saavuttamiseen ja jopa ylittämiseen, sekä c) tarjoaa välineitä tähän oppijan itsetuntoa tukien.

    Tämä on taitolaji. Tunnen harvoja asian osaavia.

    Herää kysymys miksi sinne kisoihin yleensä mennään. Rion tapahtuma kai on nimenomaan KILPAILU ei mikään sosiaalinen yhteiskokoontuminen (paitsi johtajien osallta).

    Kilpailemaan paremmudesta vaiko rengasmatkailemaan ja saamaan kivoja kavereita ja kaikenmaailman mukavia kokemuksia ?

    Jos sinne mennään kilpailemaan niin silloin tavoitteena on palkintosijat, ja jos taas rengasmatkailemaan niin pitäisikö sellaisia kokemuksia maksella ”verovaroista”.

    Verovaroista makselemisen perusta ei todellakaan ole se että itsekin on maksellut veroja – jos se olisi niin varmaan edustusjoukkueessa olisi iloisia isoja veroja makselevia ”veronmaksajia”.

    Ammattiurheilijan, yritysjohtajan, politikkojen yms. palkkiot menestymisen aikoihin on normaaliin (netto)veronmaksajaan aika lailla eri luokassa, mutta menestymättömän ei kai pitäisikään olla. Saako maksajana kyseenalaistaa asioita – vai pitääkö vaan tyytyväisenä maksella, niinkun golfkenttien osakkaidenkin ja olla onnellinen maksaja.

    Kyllähän suomalainen yleisö ja lehdistö kohtelevat rypemistä aivan silkkihansikkain.

    Minulla on hieman sama ajatus, siksi avasin ketjun. Mistä ts (ja muut) mielestäsi sitten johtuu, että niin moni urheilija kuitenkin kokee asian toisin, kuten keskustelun avauksessa esitin. Olet yksi toivomistani ammattilaisista.

    Ps Keskustelu ei edelleenkään ole suljettu muiltakaan

    Mielestäni yleisön olisi myös hyvä pitää kilpailun lähtökohdat mielessään. Jos Mikko Ilonen on Olympiagolfissa sijoitettu jotakuinkin sijalle 35/60, ei tulos 21/60 pitäisi olla mikään pettymys.

    Mielestäni nämä Mertarannan ”Pikajuoksijoiden/Uimareiden suoritus oli pettymys” -tyyppiset kolumnit ovat myös suoranaista BS:ää. Jos kaveri tekee alkuerissä SE:n ja välierässä jää siitä jonkin kymmenyksen niin onkohan odotukset olleet liian korkealla jos edes tuo taso ei riitä?

    Eiväthän nämä kisat ihan nappiin menneet, mutta muistelisin lukeneeni artikkelin, missä SI (Sports Illustrated tms) ennusti Suomeen yhtä mitallia menneiden kausien suoritusten pohjalta. Eipä tuossa joukossa taida olla kuin Satu Mäkelä-Nummela ja Petra Olli jonkintasoisia pettymyksiä aiempiin suorituksiin peilaten. Varsin moni on parantanut aiempaa tulostasoaan juuri tässä, kaikista kovimmassa, paikassa!

    Varsin moni on parantanut aiempaa tulostasoaan juuri tässä, kaikista kovimmassa, paikassa!

    Suuri(n) osa alisuoriutui. Kritiikki on oikeutettua ja analyysiin on aihetta. Urheilu on julkista viihdettä ja suurella yleisöllä on oikeus kuulla analyysin tuloksia.

    ts

    Hana3
    Mistä ts (ja muut) mielestäsi sitten johtuu, että niin moni urheilija kuitenkin kokee asian toisin, kuten keskustelun avauksessa esitin. Olet yksi toivomistani ammattilaisista.

    Mutta kun pitäs pysyä jossain väleissä kuitenkin näiden kanssa :D…

    Olen Hana3:n kanssa täysin samaa mieltä. Se on ammatinvalintakysymys. Ilman julkisuutta ei kyllä formulakuljettajille tai golfkilpailijoille maksettaisi euroakaan. Kaikki jotka ovat rikastuneet urheilussa ovat tehneet sen julkisuuden kautta. Sponsoreita kun kiinnostaa vain urheilunlajin näkyvyyden kautta saatu taloudellinen hyöty. En ole muuten huomannut että Tiger Woods tai joku vastaava olisi valittanut saamaansa palautetta. Korkeintaan nauraa matkalla pankkiin ja vähät välittää jos joku ei arvosta. Luulisi nyt että jos on ammattiurheilija niin olisi kelannut noita asioita etukäteen.

    Niin ja selvennyksen vielä että kotimainen lehdistö on erittäin kiltti verrattuna vaikka johonkin Italiaan tai Iso-Britanniaan. Täällä kirjoitetaan että ”yritti parhaansa” ja ”haki lisää kokemusta”.

    Olympialaisiin ei pääse ”huonoja urheilijoita” mukaan. Tosissaan tavoitteellisesti treenaavia, lahjakkaita yrittäjiä lienee jokaisessa lajissa vähintään useita satoja tai tuhansia, joissakin lajeissa satojatuhansia tai miljoonia.

    Näistä lahjakkaista, tosissaan treenaavista muutama kymmenen pääsee mukaan olympialaisiin.

    Kaikki eivät aina onnistu, ja jotkut lajit ovat tosi herkkiä – yksi virhe voi pudottaa urheilijan mitaleilta häntäpäähän.

    Henkinen valmennus ei ehkä aina ole hyvällä tasolla, että saisi hyvän suorituksen irti tärkeällä hetkellä.

    Kuitenkin, joku on lajissaan olympialaisissa viimeinen. Se voi silti olla maailman top-100 suoritus.

    Henkinen valmennus ei ehkä aina ole hyvällä tasolla, että saisi hyvän suorituksen irti tärkeällä hetkellä.

    Kanadalaisilla on kisoissa mukana 16 henkistä valmentajaa, suomalaisilla kisapappi. Sitten ihmetellään, miksi pää ei kestä.

    EDIT: katselen Ruuskasta. Ei ole päästä kiinni. Tai on – hyvässä mielessä.

    Pettymykset johtuvat siitä, että odotukset ovat kerta toisensa jälkeen sekä urheilijoilla itsellään lausuntoja antaessaan että suurella yleisöllä epärealistisen korkealla. Otetaan esimerkiksi vaikkapa golfarimme. Niin miesten kuin naistenkin kohdalla sijoitukset olivat Riossa aivan realististen odotusten mukaiset. Kun muistetaan golfareidemme sijaluvut world rankingissä, niin jokaisen neljän kohdalla sijoitus Top Tenissä (Top 20:ssäkin) olisi ollut jättiyllätys.

    Missään muussa lajissa kuin golfissa ei päässyt suomesta olymppiakisoihin niin hepposilla meriiteillä pelaamaan ottaen huomioon ko. lajin tason ja suomalaisten tason maailmanlistalla.

    Eikös tämä meidän pingisässä ”Pentti” ollut maailmanlistalla jotakuinkin samoilla sijoilla kuin Ilonen? Pingishän on tasoltaan varsin kilpailtu laji ja todella suosittu, etenkin Aasiassa.

    Ehkä on hieman liian negatiivinen, mutta minusta myös urheilijat hieman lietsovat tätö negatiivisuutta epärealistisilla odotuksilla. Kovin monet ovat mielestäni liian pettyneitä, vaikka todellisuudessa suorittivat omalla tasolla

    Huippu-urheilijalla itsellään TÄYTYY olla ”epärealistiset” odotukset.

    Siis että ”ok, jos olisin 100 kertaa noita vastaan, häviäisin 99 kertaa, mutta TÄNÄÄN VOITAN, koska teen paremman suorituksen kuin koskaan ennen.”

    Ne joilla ei ole riittävästi tuota asennetta, eivät ole olympialaisissa mukana, vaan ovat luovuttaneet jo kauan sitten.

    Ja eikös Pentti Olah ole pingiksessä kuitenkin WR 70?

    Kalervo Kummola osallistuu keskusteluumme tänään:
    ”Mutta ennen kaikkea tämä on vetäjistä ja johtajista kiinni. Ilmeisesti tänä päivänä niitäkään ei ole tarpeeksi. Valmentajilla ja johtajilla pitää olla intohimoa, muuten hommasta ei tule leipäpappia ja mitään. Niitäkin on vaikea löytää, kun kiitosta ei yleensä tule. Tulee pelkästään arvostelua ja haukkuja, ja siksi ei ole helppoa löytää hyviä tyyppejä.”

    Yksi osa tätä liiallista negatiivisuutta voi olla myös lajien sisäisten toimijoiden kissanhännänveto ja valtakiistat?

    http://yle.fi/urheilu/3-9110320

    EDIT: Lisää moittimisesta ja negatiivisuudesta ja muustakin tämän ketjun teemasta ylen tämän päivän sivuilla:

    http://yle.fi/urheilu/3-9109973

    ts

    Kuuma putteri
    Huippu-urheilijalla itsellään TÄYTYY olla ”epärealistiset” odotukset.

    No höpö höpö…. tässä on valmentajana nähty reilun 20 vuoden aikana ihan oikeasti paljon niitä joilla on ylisuuret odotukset, yksikään ei ole menestynyt… kovasti on odotettu sitä yhtä tähtihetkeä.

    Mä olen tätä nyt hetken pohtinut ja todennut ongelman olevan enemmänkin päinvastainen… täysiä keskinkertaisuuksia kehutaan ja nostetaan parrasvaloihin, jolloin hekin luulevat osaavansa jotain. Vierestä katsoen toteaa heti että eipä taida tuostakaan koskaan tulla valmista. Sen verran kuralla tekeminen..

    Ts, tarkoitan että sitten kun on jo päässyt sinne olympialaisiin (johon ei huonot pääse), silloin siinä YHDESSÄ KISASSA täytyy olla voitontahtoa. Ei voi ajatella että kun mun olympiaraking 60, mun paikka on siellä.

    Totta kai sillä pitkällä matkalla olympialaisiin täytyy olla nöyryyttä ja valtava tahto tulla koko ajan paremmaksi.

    Jääkiekkoilijoiden agentilta kysyttiin, paljonko nhl-pelaajat ajattelee rahaa.
    Vastasi että eivät yhtään, he ajattelevat peliä.
    Koska, sellaiset jääkiekkoilijat jotka ajattelevat rahaa, eivät koskaan ole päässet nhl:ään.

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 87)
Vastaa aiheeseen: Onko suomalainen urheiluyleisö liian negatiivinen?

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Onko suomalainen urheiluyleisö liian negatiivinen?