-
JulkaisijaArtikkelit
-
Ballmarker kirjoitti: (7.3.2009 6:38:51)
Miksi golfkentän klubitalolla pitää olla ruokaravintola? Lähinnä kenttähenkilökuntaako varten?
Ne kuuluisat ’yritystapahtumat’ varmaan kaipaavat jotain muutakin kuin hodaria.
Luulisi kyllä sellaisenkin olevan mahdollista, että keittiössä laitetaan liesi päälle vain etukäteen tilattaessa tai ostetaan ruoat tälläisiin tapahtumiin ulkoa ja toimitetaan ’klubille’.
Uuden-Seelannin malli tuntui ihan hyvältä. Tanskan/Ruotsin mallista voisi vastaavasti ottaa sen että kentällä ei koko ajan ole edes caddiemasteria.
NimetönBallmarker kirjoitti: (7.3.2009 6:38:51)
shanny kirjoitti: (6.3.2009 13:53:06)
Itselleni toimivampi ratkaisu klubilla on sauna+bisse+makkara (sinapilla) ja sitten himaan väsäämään kunnon illallista.Pelasin viime syksynä Uudessa-Seelannissa kahdeksalla eri kentällä. Ainoallakaan niistä ei ollut klubitalolla ravintolaa, josta olisi saanut ruokaa. Oli vain pieni baari, josta voi ostaa juomia ja pikkupurtavaa. Kolmella kentällä baari oli auki ainoastaan viikonloppuisin. Saattoivat pyöriä naistoimikunnan talkoovoimin, en tiedä. Itse pelikentät olivat hyvinhoidettuja ja laadukkaita.
Miksi golfkentän klubitalolla pitää olla ruokaravintola? Lähinnä kenttähenkilökuntaako varten?
Kannattaa muuttaa Uuteen Seelantiin tai muihin sellaisiin maihin ,missä ei ravintoloita kentiltä löydy,mikäli haluaa tällaista clubitonta golfia harrastaa.
Golfiin kuuluu oleellisesti golfetiketti ja ns.clubihenki,joka tarkoittaa sitä ,että clubilla pyörähdetään kuuntelemassa kuulumiset ja käydään pelaamassa tämä ns.19 reikä,johon usein kuuluuu myös ruokailu.
Valitettavasti golfiin on pesiytynyt tällainen perinteikkäästä clubihenkisestä toiminnasta piittaamaton pelaajakunta eli ns.siipeilijäkunta,jotka pelaavat kaikenmmailman supergolfin lappusilla ,vuokrapelioikeuksilla ja ties millaisilla lippusilla tai lappusilla koko kauden kuulumatta edes ko.clubin jäsenistöön.Ravintolassakaan eivät juuri poikkea.Kiire on.
Alkuperäinen ajatushan on sitoutua johonkin clubiin ja pelata siellä ja kutsua omalle clubille vieraita ja vastavuoroisesti vierailla sitten jonkun vieraana hänen clubilla.
Tällainen ravintolan käyttömaksu olisi tervetullut lisä monellekin clubille,jotta ravintolan taso saataisiin pidettyä hiukan parempana.
Meillä Suomessa Sarvvik oli ensimmäinen ja nyt näyttää muita tulevan perässä.Toivottavasti Nordcenterissäkin tämä perä huone ravintolassa pyhitetään jäsennille ja heidän vierailleen,nämä siipimiehet voivat ruokailla tai syödä sämpylänsä oven suussakin.
Ballmarker kirjoitti: (7.3.2009 6:38:51)
shanny kirjoitti: (6.3.2009 13:53:06)
Itselleni toimivampi ratkaisu klubilla on sauna+bisse+makkara (sinapilla) ja sitten himaan väsäämään kunnon illallista.Pelasin viime syksynä Uudessa-Seelannissa kahdeksalla eri kentällä. Ainoallakaan niistä ei ollut klubitalolla ravintolaa, josta olisi saanut ruokaa. Oli vain pieni baari, josta voi ostaa juomia ja pikkupurtavaa. Kolmella kentällä baari oli auki ainoastaan viikonloppuisin. Saattoivat pyöriä naistoimikunnan talkoovoimin, en tiedä. Itse pelikentät olivat hyvinhoidettuja ja laadukkaita.
Miksi golfkentän klubitalolla pitää olla ruokaravintola? Lähinnä kenttähenkilökuntaako varten?
Läheskään kaikkialla ei tarvita Michelin-ravintolaa. Jonkinlainen klubitila ja yhdistetty kahvila/cädäritiski/pikku proshoppi riittäisi mainiosti jopa 80%:lle kentistä. Tottahan siellä voisi siitä huolimatta olla ruokatarjoilua jne. Normaalisti kysyntä/tarjonta kyllä kohtaavat toisensa. Itseasiassa aika hyviä esimerkkejä löytyy monilta maakuntien kentiltä. Jotkut paltamot, ruuhikosket, peurungat, kontiolahdet, vammalat ja lukuisat hämeen, uudenmaan, salon, turun plus muun länsirannikon kentät hyvinä erimerkkeinä. Monissa tapauksissa vuosikustannukset suhteessa palveluihin ovat varsin kohtuullisia vaikka kentät itsessään ovat jopa maailmankuulujen arkkitehtien luomuksia.
Myös tuo em. Virvik on mainio esimerkki yhteisöstä jollaisia Suomessa soisi olevan enemmänkin. Liian monien uusien hankkeiden tavoitteet asetetaan turhan korkealle. Jo lähtökohdiltaan mainostetaan hanketta maailmanluokan championship-kenttänä puhumattakaan järjettömän ylimitoitetuista klubirakennuksista. Ehkä ylisanoilla halutaan houkutella ostajia sekä puollustella korkeita osakeantihintoja.
Kaikkien kannalta olisi parempi jos kentät profiloituisivat paremmin pelaajien tarpeiden mukaisesti. Uskoisin että suurimmalta osaltaan näin jo tapahtuukin. Toisaalta myös pelaajien itsensä olisi syytä harkita minkälaiset järjestelyt sopivat parhaiten omaan elämäntilanteeseen. Esimerkiksi jos perheessä on pari nuorta golfarin alkua, kannattaako hankkia osakkeet/pelioikeudet jostain 100 kilometrin päästä kotoa? Siinä voi tulla ylimääräistä hankaluutta paitsi kustannusten, myös ajankäytön suhteen. Jollain työelämästä vapaalle siirtyneellä pariskunnalla on aivan erilaiset mahdollisuudet viettää aikaa golfklubilla ja vaikkapa hankkia loma-asuntokin jonkun maaseudun golfkeskuksen läheisyydestä.
Väittäisin että Suomeen riittää hyvin 4-5 huippupaikkaa, joissa todella tavoitellaan maailmanluokan laatua ja palvelutasoa. Silloin pitäisi myös hyvksyä se tosiasia että kustannukset/hintataso saattaa olla jopa 2-5 kertainen peruskenttiin verrattuna. Näin se on myös muualla maailmassa.
Ehkä Nordcenter tavoittelee juuri laadukkuutta palveluihinsa. Sillä on väistämättä myös hintansa. Kysymys on myös pitkäaikaisesta hankkeesta, nyt rakennetaan Pohjaa (och Åminnefors) tuleville vuosikymmenille.
Onnekseni olen sellaisen kentän pelaaja, jossa on toimiva ja erittäin hyvä ravintola. Ymmärtääkseni yrittäjäkin on pärjännyt hyvin. Olen arvioinut maksavani tuolle yrittäjälle vuositasolla 700-1000 euroa, enkä kadu sentinkään menetystä tuosta summasta. Menestyksen salaisuutena pidän oikeata(edullista) hinnoittelua ja siitä huolimatta aivan erinomaista ruo’an ja palvelun tasoa. Uskon juuri hinnoittelun olevan se ’taitolaji’ tässä konseptissa. Edulliset hinnat mahdollistavat sen, että kaikki käyttävät ravintolan palveluja. Arvelen kuitenkin, että varsin pienellä korotuksella (20-30%) koko homma voitaisiin pilatakin. Mikäli toiminta kuitenkin tulevinakin vuosina jatkuu suunnilleen samantasoisena, niin tulen vastaisuudessakin pitämään rahoitusosuuteni samansuuruisena ja vielä ihan vapaaehtoisesti.
Chip Greenside kirjoitti: (7.3.2009 9:50:52)
Onnekseni olen sellaisen kentän pelaaja, jossa on toimiva ja erittäin hyvä ravintola. Ymmärtääkseni yrittäjäkin on pärjännyt hyvin. Olen arvioinut maksavani tuolle yrittäjälle vuositasolla 700-1000 euroa, enkä kadu sentinkään menetystä tuosta summasta. Menestyksen salaisuutena pidän oikeata(edullista) hinnoittelua ja siitä huolimatta aivan erinomaista ruo’an ja palvelun tasoa. Uskon juuri hinnoittelun olevan se ’taitolaji’ tässä konseptissa. Edulliset hinnat mahdollistavat sen, että kaikki käyttävät ravintolan palveluja. Arvelen kuitenkin, että varsin pienellä korotuksella (20-30%) koko homma voitaisiin pilatakin. Mikäli toiminta kuitenkin tulevinakin vuosina jatkuu suunnilleen samantasoisena, niin tulen vastaisuudessakin pitämään rahoitusosuuteni samansuuruisena ja vielä ihan vapaaehtoisesti.Paljonko kentällä pelataan vuodessa kierroksia? Onko paljon yritystilaisuuksia, joissa tarjoilut on pakko ostaa klubiravintolasta? Nämä ratkaisevat pitkälti liikevaihdon määrän, mutta voiko yrittäjä todellisuudessa vaikuttaa näihin kumpaankaan omilla toimenpiteillään tai hinnoittelulla? Kukaan ei aja autolla kovin kauas halvan kahvin ja makkaran perässä. Mikä on ’erinomainen ruoan ja palvelun taso’? Omistaako yrittäjä keittiön ja ravintolan kaluston astiat ja huonekalut, ja jos ei, periikö klubi niistä todellisia kuluja vastaavan vuokran? Tukeeko klubi jotenkin hiljaisten aikojen aukioloa, onko aamun ja illan aukiolo jotenkin ’ostettu’? Oletko varma, että ’edullista hintatasoa’ ei ole ostettu jollain tällaisella keinolla?
Onko yrittäjä todella pärjännyt hyvin? Oletko nähnyt klubin ja ravintolan välisen sopimuksen tai yrittäjän tilinpäätökset? Onko kesä varmasti yrittäjän todellinen sesonki, vai vain tapa pitää työntekijät rivissä yli kesän? Vaikka samat naamat tarjoilivat parina viime kesänä, oletko varma, että he olivat koko ajan saman yrityksen palveluksessa?
Nordcenter Oy omistaa itse ravintolan.Sillä ei ole ulkopuolista yrittäjää.Ravintola on aikaisemmin pyörinyt omillaan tai tehnyt voittoa.Nykyisen hallituksen ja toimitusjohtajan aikana ravintola on tehnyt tappiota.Kysymys on enemmän siitä, onko oikeudenmukaista pakottaa osakkaat kuluttamaan määrätty summa ravintolaan ja millä se korjaisi tappiokierteen.Voihan se kääntyä toisinkin päin.Ei kai 150.000 eur suoraan voittoa ole.Kulutettaisiinhan se ehkä muutenkin kesän aikana.
Jylan kirjoitti: (7.3.2009 9:20:33)
Kaikkien kannalta olisi parempi jos kentät profiloituisivat paremmin pelaajien tarpeiden mukaisesti.Olen samaa mieltä. Valitettavasti mekanismit sitoutua tähän ovat varsin rajalliset. Tälläistä profiilia ei oikein voi kirjoittaa yhtiöjärjestykseenkään. Siinä vaiheessa kun johto vaihtuu, aika kuluu ja osakaspohja muuttuu, tuppaa helposti käydä niin että profiilia olisikin ainakin joidenkin osalta tarvetta muuttaa. Lopputuloksena on turhaa ristiriitaa, kentän joutuminen selkeästi profiilittomaan tilaan, tai edellisen profiilin perusteella toimivien osakkeenomistajien tms. pettyminen tavalla tai toisella.
vieraspelaaja kirjoitti: (7.3.2009 11:12:41)
Chip Greenside kirjoitti: (7.3.2009 9:50:52)
Onnekseni olen sellaisen kentän pelaaja, jossa on toimiva ja erittäin hyvä ravintola. Ymmärtääkseni yrittäjäkin on pärjännyt hyvin. Olen arvioinut maksavani tuolle yrittäjälle vuositasolla 700-1000 euroa, enkä kadu sentinkään menetystä tuosta summasta. Menestyksen salaisuutena pidän oikeata(edullista) hinnoittelua ja siitä huolimatta aivan erinomaista ruo’an ja palvelun tasoa. Uskon juuri hinnoittelun olevan se ’taitolaji’ tässä konseptissa. Edulliset hinnat mahdollistavat sen, että kaikki käyttävät ravintolan palveluja. Arvelen kuitenkin, että varsin pienellä korotuksella (20-30%) koko homma voitaisiin pilatakin. Mikäli toiminta kuitenkin tulevinakin vuosina jatkuu suunnilleen samantasoisena, niin tulen vastaisuudessakin pitämään rahoitusosuuteni samansuuruisena ja vielä ihan vapaaehtoisesti.Paljonko kentällä pelataan vuodessa kierroksia? Onko paljon yritystilaisuuksia, joissa tarjoilut on pakko ostaa klubiravintolasta? Nämä ratkaisevat pitkälti liikevaihdon määrän, mutta voiko yrittäjä todellisuudessa vaikuttaa näihin kumpaankaan omilla toimenpiteillään tai hinnoittelulla? Kukaan ei aja autolla kovin kauas halvan kahvin ja makkaran perässä. Mikä on ’erinomainen ruoan ja palvelun taso’? Omistaako yrittäjä keittiön ja ravintolan kaluston astiat ja huonekalut, ja jos ei, periikö klubi niistä todellisia kuluja vastaavan vuokran? Tukeeko klubi jotenkin hiljaisten aikojen aukioloa, onko aamun ja illan aukiolo jotenkin ’ostettu’? Oletko varma, että ’edullista hintatasoa’ ei ole ostettu jollain tällaisella keinolla?
Onko yrittäjä todella pärjännyt hyvin? Oletko nähnyt klubin ja ravintolan välisen sopimuksen tai yrittäjän tilinpäätökset? Onko kesä varmasti yrittäjän todellinen sesonki, vai vain tapa pitää työntekijät rivissä yli kesän? Vaikka samat naamat tarjoilivat parina viime kesänä, oletko varma, että he olivat koko ajan saman yrityksen palveluksessa?
Kierroksia pelataan paljon. Yritystilaisuuksia viikottain. Ne eivät kuitenkaan ratkaise tässä tapauksessa kuitenkaan pääasiallisesti liikevaihdon määrää, vaan ravintolassa ruokailee päivittäin vähintään sata asiakasta ja hyvin monella pelaajalla on tapana jäädä kierroksen jälkeen joksikin aikaa klubille. Lisäksi kierroksen puolivälissä on pakollinen tauko, jolla tavalla kentät pitäisi yleensäkin suunnitella (molemmat ysit päättyvät klubin viereen). Kaikki pelaajat tapaavat puolivälissä haukata tai siemaista jotakin. Ruoka-annokset ovat kaikki yksilöllisesti kokin valmistamia eikä mitään seisovapöytä/työmaaruokalameininkiä jne ole. En ole koskaan joutunut pettymään ruo’an mausta, määrästä tai mistään muustakaan ateriaan kuuluvasta. Klubilla käydään syömässä myös silloin kun ei olla pelaamassa. Keittiön ja ravintolan kalusteet on yhtiön omaisuutta.
Kuten tuolla jossakin aikaisemmin sanoin homma perustuu yrittäjän kovaan henkilökohtaiseen työpanokseen ja muutenkin laadukkaaseen henkilökuntaan. En tunne tarkkaan sopimusta, mutta ymmärrän jonkinlaisen kohtuullisen vuokran olevan osapuolten yhteinen etu.
piispanen kirjoitti: (7.3.2009 9:11:50)
Golfiin kuuluu oleellisesti golfetiketti ja ns.clubihenki,joka tarkoittaa sitä ,että clubilla pyörähdetään kuuntelemassa kuulumiset ja käydään pelaamassa tämä ns.19 reikä,johon usein kuuluuu myös ruokailu.
Tottakai 19. reikä pitää olla ja sellainen kai joka paikassa onkin. Minä ihmettelin ruokaravintolan tarpeellisuutta. Jälkipelit hoituvat kyllä hyvin juomien äärellä.
wood77 kirjoitti: (7.3.2009 11:38:16)
Nordcenter Oy omistaa itse ravintolan.Sillä ei ole ulkopuolista yrittäjää.Ravintola on aikaisemmin pyörinyt omillaan tai tehnyt voittoa.Nykyisen hallituksen ja toimitusjohtajan aikana ravintola on tehnyt tappiota.Kysymys on enemmän siitä, onko oikeudenmukaista pakottaa osakkaat kuluttamaan määrätty summa ravintolaan ja millä se korjaisi tappiokierteen.Voihan se kääntyä toisinkin päin.Ei kai 150.000 eur suoraan voittoa ole.Kulutettaisiinhan se ehkä muutenkin kesän aikana.Nordcenterin ravintola poikkeaa näköjään kulurakenteeltaan hyvin monesta klubiravintolasta, koska siinä ei ole yrittäjää, vaan yhtiö pyörittää sitä. Ravintola ei siis ole joutunut maksamaan vuokraa ravintolatilasta, keittiön koneista ja muusta käyttöomaisuudesta. Jos ei edes ilman vuokranmaksuvelvollisuutta pysty kattamaan kulujaan, niin en ihmettele, että pakkomaksua aletaan perimään.
Kuluja ei juuri pysty karsimaan, jos lämmintä ruokaa halutaan tarjolle, niin sitten täytyy lisätä tuloja -> pakkomaksu.
Chip Greenside kirjoitti: (7.3.2009 14:18:48)
vieraspelaaja kirjoitti: (7.3.2009 11:12:41)
Chip Greenside kirjoitti: (7.3.2009 9:50:52)
Onnekseni olen sellaisen kentän pelaaja, jossa on toimiva ja erittäin hyvä ravintola. Ymmärtääkseni yrittäjäkin on pärjännyt hyvin. Olen arvioinut maksavani tuolle yrittäjälle vuositasolla 700-1000 euroa, enkä kadu sentinkään menetystä tuosta summasta. Menestyksen salaisuutena pidän oikeata(edullista) hinnoittelua ja siitä huolimatta aivan erinomaista ruo’an ja palvelun tasoa. Uskon juuri hinnoittelun olevan se ’taitolaji’ tässä konseptissa. Edulliset hinnat mahdollistavat sen, että kaikki käyttävät ravintolan palveluja. Arvelen kuitenkin, että varsin pienellä korotuksella (20-30%) koko homma voitaisiin pilatakin. Mikäli toiminta kuitenkin tulevinakin vuosina jatkuu suunnilleen samantasoisena, niin tulen vastaisuudessakin pitämään rahoitusosuuteni samansuuruisena ja vielä ihan vapaaehtoisesti.Paljonko kentällä pelataan vuodessa kierroksia? Onko paljon yritystilaisuuksia, joissa tarjoilut on pakko ostaa klubiravintolasta? Nämä ratkaisevat pitkälti liikevaihdon määrän, mutta voiko yrittäjä todellisuudessa vaikuttaa näihin kumpaankaan omilla toimenpiteillään tai hinnoittelulla? Kukaan ei aja autolla kovin kauas halvan kahvin ja makkaran perässä. Mikä on ’erinomainen ruoan ja palvelun taso’? Omistaako yrittäjä keittiön ja ravintolan kaluston astiat ja huonekalut, ja jos ei, periikö klubi niistä todellisia kuluja vastaavan vuokran? Tukeeko klubi jotenkin hiljaisten aikojen aukioloa, onko aamun ja illan aukiolo jotenkin ’ostettu’? Oletko varma, että ’edullista hintatasoa’ ei ole ostettu jollain tällaisella keinolla?
Onko yrittäjä todella pärjännyt hyvin? Oletko nähnyt klubin ja ravintolan välisen sopimuksen tai yrittäjän tilinpäätökset? Onko kesä varmasti yrittäjän todellinen sesonki, vai vain tapa pitää työntekijät rivissä yli kesän? Vaikka samat naamat tarjoilivat parina viime kesänä, oletko varma, että he olivat koko ajan saman yrityksen palveluksessa?
Kierroksia pelataan paljon. Yritystilaisuuksia viikottain. Ne eivät kuitenkaan ratkaise tässä tapauksessa kuitenkaan pääasiallisesti liikevaihdon määrää, vaan ravintolassa ruokailee päivittäin vähintään sata asiakasta ja hyvin monella pelaajalla on tapana jäädä kierroksen jälkeen joksikin aikaa klubille. Lisäksi kierroksen puolivälissä on pakollinen tauko, jolla tavalla kentät pitäisi yleensäkin suunnitella (molemmat ysit päättyvät klubin viereen). Kaikki pelaajat tapaavat puolivälissä haukata tai siemaista jotakin. Ruoka-annokset ovat kaikki yksilöllisesti kokin valmistamia eikä mitään seisovapöytä/työmaaruokalameininkiä jne ole. En ole koskaan joutunut pettymään ruo’an mausta, määrästä tai mistään muustakaan ateriaan kuuluvasta. Klubilla käydään syömässä myös silloin kun ei olla pelaamassa. Keittiön ja ravintolan kalusteet on yhtiön omaisuutta.
Kuten tuolla jossakin aikaisemmin sanoin homma perustuu yrittäjän kovaan henkilökohtaiseen työpanokseen ja muutenkin laadukkaaseen henkilökuntaan. En tunne tarkkaan sopimusta, mutta ymmärrän jonkinlaisen kohtuullisen vuokran olevan osapuolten yhteinen etu.
vaikuttaisi siltä, että ravintola toimii kentällä, joka on
1. Niin Lähellä jotain suurempaa keskusta, että
siellä ehtii käydä ’muutenkin’. Pelaajakunta on myös aika valikoitunut, kun a ja carte annoksia ei kannata tarjota vain paria päivässä.
2. Luultavasti kenttä on ainakin 36 reikäinen, koska 18 reiän kentälle mahtuu vapailla lähdöillä noin 200 pelaajaa päivässä, joista joka toisen pitäisi syödä, että 100 annosta päivässä menisi. Sadepäivänä tällaisista pelaajamääristä on turha uneksia.
3. Pakollinen tauko 9 reiän jälkeen on tietysti myös yksi pakkoruokinnan muoto, se unohtui listastani.
Ravintolan menestyksen ratkaisee sijainti, joka määrää potentiaalisten asiakkaiden määrän. Mite mahtaisi ravintolan käydä, jos jos toinen kenttä suljettaisiin ja kenttä sekä ravintola siirtyisi vaikka 10 km kauemmas keskuksesta?vieraspelaaja kirjoitti: (7.3.2009 15:33:02)
Chip Greenside kirjoitti: (7.3.2009 14:18:48)
vieraspelaaja kirjoitti: (7.3.2009 11:12:41)
Chip Greenside kirjoitti: (7.3.2009 9:50:52)
Onnekseni olen sellaisen kentän pelaaja, jossa on toimiva ja erittäin hyvä ravintola. Ymmärtääkseni yrittäjäkin on pärjännyt hyvin. Olen arvioinut maksavani tuolle yrittäjälle vuositasolla 700-1000 euroa, enkä kadu sentinkään menetystä tuosta summasta. Menestyksen salaisuutena pidän oikeata(edullista) hinnoittelua ja siitä huolimatta aivan erinomaista ruo’an ja palvelun tasoa. Uskon juuri hinnoittelun olevan se ’taitolaji’ tässä konseptissa. Edulliset hinnat mahdollistavat sen, että kaikki käyttävät ravintolan palveluja. Arvelen kuitenkin, että varsin pienellä korotuksella (20-30%) koko homma voitaisiin pilatakin. Mikäli toiminta kuitenkin tulevinakin vuosina jatkuu suunnilleen samantasoisena, niin tulen vastaisuudessakin pitämään rahoitusosuuteni samansuuruisena ja vielä ihan vapaaehtoisesti.Paljonko kentällä pelataan vuodessa kierroksia? Onko paljon yritystilaisuuksia, joissa tarjoilut on pakko ostaa klubiravintolasta? Nämä ratkaisevat pitkälti liikevaihdon määrän, mutta voiko yrittäjä todellisuudessa vaikuttaa näihin kumpaankaan omilla toimenpiteillään tai hinnoittelulla? Kukaan ei aja autolla kovin kauas halvan kahvin ja makkaran perässä. Mikä on ’erinomainen ruoan ja palvelun taso’? Omistaako yrittäjä keittiön ja ravintolan kaluston astiat ja huonekalut, ja jos ei, periikö klubi niistä todellisia kuluja vastaavan vuokran? Tukeeko klubi jotenkin hiljaisten aikojen aukioloa, onko aamun ja illan aukiolo jotenkin ’ostettu’? Oletko varma, että ’edullista hintatasoa’ ei ole ostettu jollain tällaisella keinolla?
Onko yrittäjä todella pärjännyt hyvin? Oletko nähnyt klubin ja ravintolan välisen sopimuksen tai yrittäjän tilinpäätökset? Onko kesä varmasti yrittäjän todellinen sesonki, vai vain tapa pitää työntekijät rivissä yli kesän? Vaikka samat naamat tarjoilivat parina viime kesänä, oletko varma, että he olivat koko ajan saman yrityksen palveluksessa?
Kierroksia pelataan paljon. Yritystilaisuuksia viikottain. Ne eivät kuitenkaan ratkaise tässä tapauksessa kuitenkaan pääasiallisesti liikevaihdon määrää, vaan ravintolassa ruokailee päivittäin vähintään sata asiakasta ja hyvin monella pelaajalla on tapana jäädä kierroksen jälkeen joksikin aikaa klubille. Lisäksi kierroksen puolivälissä on pakollinen tauko, jolla tavalla kentät pitäisi yleensäkin suunnitella (molemmat ysit päättyvät klubin viereen). Kaikki pelaajat tapaavat puolivälissä haukata tai siemaista jotakin. Ruoka-annokset ovat kaikki yksilöllisesti kokin valmistamia eikä mitään seisovapöytä/työmaaruokalameininkiä jne ole. En ole koskaan joutunut pettymään ruo’an mausta, määrästä tai mistään muustakaan ateriaan kuuluvasta. Klubilla käydään syömässä myös silloin kun ei olla pelaamassa. Keittiön ja ravintolan kalusteet on yhtiön omaisuutta.
Kuten tuolla jossakin aikaisemmin sanoin homma perustuu yrittäjän kovaan henkilökohtaiseen työpanokseen ja muutenkin laadukkaaseen henkilökuntaan. En tunne tarkkaan sopimusta, mutta ymmärrän jonkinlaisen kohtuullisen vuokran olevan osapuolten yhteinen etu.
vaikuttaisi siltä, että ravintola toimii kentällä, joka on
1. Niin Lähellä jotain suurempaa keskusta, että
siellä ehtii käydä ’muutenkin’. Pelaajakunta on myös aika valikoitunut, kun a ja carte annoksia ei kannata tarjota vain paria päivässä.
2. Luultavasti kenttä on ainakin 36 reikäinen, koska 18 reiän kentälle mahtuu vapailla lähdöillä noin 200 pelaajaa päivässä, joista joka toisen pitäisi syödä, että 100 annosta päivässä menisi. Sadepäivänä tällaisista pelaajamääristä on turha uneksia.
3. Pakollinen tauko 9 reiän jälkeen on tietysti myös yksi pakkoruokinnan muoto, se unohtui listastani.
Ravintolan menestyksen ratkaisee sijainti, joka määrää potentiaalisten asiakkaiden määrän. Mite mahtaisi ravintolan käydä, jos jos toinen kenttä suljettaisiin ja kenttä sekä ravintola siirtyisi vaikka 10 km kauemmas keskuksesta?Huonosti.
Nimetönvieraspelaaja kirjoitti: (7.3.2009 15:33:02)
Chip Greenside kirjoitti: (7.3.2009 14:18:48)
vieraspelaaja kirjoitti: (7.3.2009 11:12:41)
Chip Greenside kirjoitti: (7.3.2009 9:50:52)
Onnekseni olen sellaisen kentän pelaaja, jossa on toimiva ja erittäin hyvä ravintola. Ymmärtääkseni yrittäjäkin on pärjännyt hyvin. Olen arvioinut maksavani tuolle yrittäjälle vuositasolla 700-1000 euroa, enkä kadu sentinkään menetystä tuosta summasta. Menestyksen salaisuutena pidän oikeata(edullista) hinnoittelua ja siitä huolimatta aivan erinomaista ruo’an ja palvelun tasoa. Uskon juuri hinnoittelun olevan se ’taitolaji’ tässä konseptissa. Edulliset hinnat mahdollistavat sen, että kaikki käyttävät ravintolan palveluja. Arvelen kuitenkin, että varsin pienellä korotuksella (20-30%) koko homma voitaisiin pilatakin. Mikäli toiminta kuitenkin tulevinakin vuosina jatkuu suunnilleen samantasoisena, niin tulen vastaisuudessakin pitämään rahoitusosuuteni samansuuruisena ja vielä ihan vapaaehtoisesti.Paljonko kentällä pelataan vuodessa kierroksia? Onko paljon yritystilaisuuksia, joissa tarjoilut on pakko ostaa klubiravintolasta? Nämä ratkaisevat pitkälti liikevaihdon määrän, mutta voiko yrittäjä todellisuudessa vaikuttaa näihin kumpaankaan omilla toimenpiteillään tai hinnoittelulla? Kukaan ei aja autolla kovin kauas halvan kahvin ja makkaran perässä. Mikä on ’erinomainen ruoan ja palvelun taso’? Omistaako yrittäjä keittiön ja ravintolan kaluston astiat ja huonekalut, ja jos ei, periikö klubi niistä todellisia kuluja vastaavan vuokran? Tukeeko klubi jotenkin hiljaisten aikojen aukioloa, onko aamun ja illan aukiolo jotenkin ’ostettu’? Oletko varma, että ’edullista hintatasoa’ ei ole ostettu jollain tällaisella keinolla?
Onko yrittäjä todella pärjännyt hyvin? Oletko nähnyt klubin ja ravintolan välisen sopimuksen tai yrittäjän tilinpäätökset? Onko kesä varmasti yrittäjän todellinen sesonki, vai vain tapa pitää työntekijät rivissä yli kesän? Vaikka samat naamat tarjoilivat parina viime kesänä, oletko varma, että he olivat koko ajan saman yrityksen palveluksessa?
Kierroksia pelataan paljon. Yritystilaisuuksia viikottain. Ne eivät kuitenkaan ratkaise tässä tapauksessa kuitenkaan pääasiallisesti liikevaihdon määrää, vaan ravintolassa ruokailee päivittäin vähintään sata asiakasta ja hyvin monella pelaajalla on tapana jäädä kierroksen jälkeen joksikin aikaa klubille. Lisäksi kierroksen puolivälissä on pakollinen tauko, jolla tavalla kentät pitäisi yleensäkin suunnitella (molemmat ysit päättyvät klubin viereen). Kaikki pelaajat tapaavat puolivälissä haukata tai siemaista jotakin. Ruoka-annokset ovat kaikki yksilöllisesti kokin valmistamia eikä mitään seisovapöytä/työmaaruokalameininkiä jne ole. En ole koskaan joutunut pettymään ruo’an mausta, määrästä tai mistään muustakaan ateriaan kuuluvasta. Klubilla käydään syömässä myös silloin kun ei olla pelaamassa. Keittiön ja ravintolan kalusteet on yhtiön omaisuutta.
Kuten tuolla jossakin aikaisemmin sanoin homma perustuu yrittäjän kovaan henkilökohtaiseen työpanokseen ja muutenkin laadukkaaseen henkilökuntaan. En tunne tarkkaan sopimusta, mutta ymmärrän jonkinlaisen kohtuullisen vuokran olevan osapuolten yhteinen etu.
vaikuttaisi siltä, että ravintola toimii kentällä, joka on
1. Niin Lähellä jotain suurempaa keskusta, että
siellä ehtii käydä ’muutenkin’. Pelaajakunta on myös aika valikoitunut, kun a ja carte annoksia ei kannata tarjota vain paria päivässä.
2. Luultavasti kenttä on ainakin 36 reikäinen, koska 18 reiän kentälle mahtuu vapailla lähdöillä noin 200 pelaajaa päivässä, joista joka toisen pitäisi syödä, että 100 annosta päivässä menisi. Sadepäivänä tällaisista pelaajamääristä on turha uneksia.
3. Pakollinen tauko 9 reiän jälkeen on tietysti myös yksi pakkoruokinnan muoto, se unohtui listastani.
Ravintolan menestyksen ratkaisee sijainti, joka määrää potentiaalisten asiakkaiden määrän. Mite mahtaisi ravintolan käydä, jos jos toinen kenttä suljettaisiin ja kenttä sekä ravintola siirtyisi vaikka 10 km kauemmas keskuksesta?Vieraspelaajalta kysäisisin tämän kohdan 3 osalta.
Mitenkä säännöt suhtautuvat tähän pakolliseen 9 reiän jälkeiseen taukoon.
Katsotaanko peli silloin keskeytetyksi ja kierros ei enää olisikaan tasoituskelpoinen.
Sääntö 6-8.Minun käsittääkseni tämä pakkoruokinta Nordcenterissä johtuu siitä,että taataan korkeatasoiset palvelut tälle ympärillä olevalle loma-asutukselle ja laitetaan tässä tapauksessa näitten palveluitten maksajiksi kaikki golfarit.Yksinkertaista,kun tarkemminajattelee.
Korkeatasoisia ruokailupalveluita löytyy golfareille esim. Katinkullasta ja Tuusulasta(clubiravintolana toimii krapihovi),muitakin vastaavia clubeja löytyy.NimetönHörhö kirjoitti: (7.3.2009 15:28:03)
wood77 kirjoitti: (7.3.2009 11:38:16)
Nordcenter Oy omistaa itse ravintolan.Sillä ei ole ulkopuolista yrittäjää.Ravintola on aikaisemmin pyörinyt omillaan tai tehnyt voittoa.Nykyisen hallituksen ja toimitusjohtajan aikana ravintola on tehnyt tappiota.Kysymys on enemmän siitä, onko oikeudenmukaista pakottaa osakkaat kuluttamaan määrätty summa ravintolaan ja millä se korjaisi tappiokierteen.Voihan se kääntyä toisinkin päin.Ei kai 150.000 eur suoraan voittoa ole.Kulutettaisiinhan se ehkä muutenkin kesän aikana.Nordcenterin ravintola poikkeaa näköjään kulurakenteeltaan hyvin monesta klubiravintolasta, koska siinä ei ole yrittäjää, vaan yhtiö pyörittää sitä. Ravintola ei siis ole joutunut maksamaan vuokraa ravintolatilasta, keittiön koneista ja muusta käyttöomaisuudesta. Jos ei edes ilman vuokranmaksuvelvollisuutta pysty kattamaan kulujaan, niin en ihmettele, että pakkomaksua aletaan perimään.
Kuluja ei juuri pysty karsimaan, jos lämmintä ruokaa halutaan tarjolle, niin sitten täytyy lisätä tuloja -> pakkomaksu.
Kyllä tämä on hyvin yleistä,ettei tiloista makseta vuokraa ja kaikki koneet,kalusteet ym. tilpehöörit on yhtiön omaisuutta.
Eihän tämä muutoin pyörisi tämä ravintolatoiminta ollenkaan.
Tämänhän jo näkee ,kun ravintoloitsija vaihtuu,niin entinen ravintoloitsijan poisviemiset mahtuu autonperäkonttiin.Suurin syöjäryhmä muutoin kentällä on henkilökunta.
Se on merkittävä asia ravintoloitsijalle.Isolla kentälläon henkilökuntaa sentään kesäisin aika paljon,joka unohtuu herkästi,kun syöjiä lasketaan.
Syövät sadepäivinäkin.6-8a/2.5 Discontinuing Play for Refreshment
The Committee may not permit players to discontinue play for refreshment for an extended period during a stipulated round. Such a condition would modify Rule 6-8a.The Committee may, however, in the conditions of a competition, permit players to discontinue play for a short period of time (e.g., up to five minutes), if it considers there to be good reason (e.g., a danger of dehydration or heat exhaustion in hot climates or a need to warm up in cold climates).
However, since the Rules make specific provision for players to play without undue delay (Rule 6-7) and continuously (Rule 6-8a), such a condition is not recommended.
Deccarin perusteella toimikunta ei siis olisi oikeutettu ’sallimaan’ pelin keskeyttämistä 9 reiän jälkeen ilman hyvää syytä.
Pakollisessa tauossa on kuitenkin kyse peliaikaa koskevasta määräyksestä, joita pelaajat ovat velvollisia noudattamaan, eikä heidän tarvitse tarkistaa niiden sääntöjen- tai tarkoituksenmukaisuutta. Missään tapauksessa ei sama toimikunta voi ensin velvoittaa pelaajaa pitämään taukoa ja sitten hylätä taoituskierrosta sillä perusteella, että tauko on pidetty. Jos taas taukoa on vaatinut vieraskenttä ja korttia käsittelee oma seura, ei pelaajaa silloinkaan oikein voi asettaa vastuuseen menettelystä, joka on oman vaikutusvallan ulkopuolella. Tietääkseni Meri-Teijossa pelattuja kortteja ei ole hylätty, kentän maankuuluista ’vesiestemetsistä’ huolimatta.
Useilla kentillä, jossa lenkki ei käy klubin(ravintolan) vieressä on jonkinlainen taukokioski, jossa kaikki pysähtyvät (en ole huomannut ’etuilua’), myös kilpailuissa, jopa SM-tason kisoissa. En ole huomannut, että joku diskattaisiin tai kierrosta ei laskettaisi tasoituskierrokseksi, vaikka mitään määräystä ei tau’osta ole. Eihän sillä liene mitään merkitystä, mikä tuo paikka on klubi tai kioski.
Ei kaikkien kenttien pidäkään olla samanlaisia, koska meillä on hyvin erilaiset toiveet ja tottumukset. Sen vuoksi meillä on vaatimattomia jokamiehen kenttiä, joissa kentän kunto on keskikesällä tyydyttävä ja klubi tarjoaa välttävät puitteet. Tietenkin pelaaminen näillä kentillä on myös halvempaa.
Nordcenter on selvästi valinnut korkeamman profiilin, johon kuuluu hyvä ravintola ja muutenkin keskimääräistä paremmat puitteet. Totta kai hintalappu on suurempi, mutta kyse on valinnasta. Ainakin minä käyn mielelläni kierroksen päätteeksi klubilla syömässä ja usein myös puolivälin kioskilla, varsinkin kun tietää sen olevan aina auki (vaikka asiakkaita olisi vähänkin). Kyse on erilaisista vaihtoehdoista, joilla on tietenkin myös hintansa.
Ravintolan ongelmana on yleensä liian vähäinen käyttö ja sen vuoksi käyttöä pitäisi saada kaikin tavoin aktivoitua, niin pelaajille kuin ulkopuolisille. Kun ravintolalla on riittävästi käyttöä, niin kannattavuuskin saadaan kuntoon.
Ruokamaksu 150 euroa on ihan hyvä idea, kun osakkaat joka tapauksessa maksavat ravintolan tappion. SIis eikö ruokamaksu ole parempi vaihtoehto kuin maksaa 150 euroa vastikkeen muodossa ravintolan tappioiden kattamiseksi.
Pakkomaksujen ongelmana on se, että osakkeen kiinnostavuus katoaa. Enemmänkin pitäisi kiinnittää huomiota siihen, miten voidaan jäsenistö aktivoitua käyttämään ravintolaa ilman, että osakkeeseen liitetään pakollisia lisämaksuja. Olisiko esimerkiksi osakkaille ylimääräiset tarjoukset paremmin toimiva vaihtoehto tyyliin ’Happy Hour 16-18’ tai ’Buffet aaminainen klubilla 10 euroa’ tai ’tuo kolme kaveria klubille syömään, niin oma annos ilmaiksi’. Näitä markkinointikeinoja käytetään minusta aivan liian vähän, vaikka markkinointi esimerkiksi emailin, sms:n kautta olisi tosi helppoa.
Pakkomaksut johtavat helposti siihen, että kentän kiinnostavuus alenee entisestään, jolloin pelaajat siirtyvät sellaisille kentille, joissa samaa laatua saa pienemmällä rahalla. Silloin korkeaa tasoa on entistä vaikeampi ylläpitää.
Nimetönvieraspelaaja kirjoitti: (7.3.2009 18:14:05)
6-8a/2.5 Discontinuing Play for Refreshment
The Committee may not permit players to discontinue play for refreshment for an extended period during a stipulated round. Such a condition would modify Rule 6-8a.The Committee may, however, in the conditions of a competition, permit players to discontinue play for a short period of time (e.g., up to five minutes), if it considers there to be good reason (e.g., a danger of dehydration or heat exhaustion in hot climates or a need to warm up in cold climates).
However, since the Rules make specific provision for players to play without undue delay (Rule 6-7) and continuously (Rule 6-8a), such a condition is not recommended.
Deccarin perusteella toimikunta ei siis olisi oikeutettu ’sallimaan’ pelin keskeyttämistä 9 reiän jälkeen ilman hyvää syytä.
Pakollisessa tauossa on kuitenkin kyse peliaikaa koskevasta määräyksestä, joita pelaajat ovat velvollisia noudattamaan, eikä heidän tarvitse tarkistaa niiden sääntöjen- tai tarkoituksenmukaisuutta. Missään tapauksessa ei sama toimikunta voi ensin velvoittaa pelaajaa pitämään taukoa ja sitten hylätä taoituskierrosta sillä perusteella, että tauko on pidetty. Jos taas taukoa on vaatinut vieraskenttä ja korttia käsittelee oma seura, ei pelaajaa silloinkaan oikein voi asettaa vastuuseen menettelystä, joka on oman vaikutusvallan ulkopuolella. Tietääkseni Meri-Teijossa pelattuja kortteja ei ole hylätty, kentän maankuuluista ’vesiestemetsistä’ huolimatta.
Mitenkä tilanne muuttuu,jos kentällä suositellaan esim 15 minuutin taukoa ja mitenkä toimitaan ja miten tulkinta muuttuu,jos pelaajat pitävät omalla päätöksellään tauon joko tasoituskierroksella tai esim. klubikilpailuissa,vaikkapa viikkokilpailussa.
Tulisiko tällöin pelaaja hylätä.
Minä tulkitsen sääntöjä ainakin niin,että mikäli kilpailija pitää omia aikojaan pitää esim. 10 min .tauon,niin tauon pitäjä hylätään.Mielenkiintoiseksi asia muodostuu,jos tauon pitäjät kilpailuissa esim. sanovat takaatulijoille,että menkkää ohitse.
Tällöinhän diskaustilanne on mielenkiintoinen.
Molemmat ryhmät hylätään tällöin ,koska on sovittu ,ettei sääntöjä noudateta.
Ohitustilanteesta kilpailuissa ei käsittääkseni voi pelaajat päättää,vaan ohitusluvan voi antaa vain tuomari.Kaikenkaikkiaan minä en oikein ymmärrä yleensäkään näitä kenttien määräyksiätai suosituksia näistä tauoista.
Mielestäni nämätauotei kuulu golfiin.Eri asia on vessassakäynnit,kahvien riipaiseminen tai juomatilanteen täydentäminen ym.sellaiset syyt,muytta esim. pöytään istuminen taukokaljoineen ei kuulu tähän,puhumattakaan syöminen.
piispanen kirjoitti: (7.3.2009 19:27:59)
Kaikenkaikkiaan minä en oikein ymmärrä yleensäkään näitä kenttien määräyksiätai suosituksia näistä tauoista.
Mielestäni nämätauotei kuulu golfiin.Eri asia on vessassakäynnit,kahvien riipaiseminen tai juomatilanteen täydentäminen ym.sellaiset syyt,muytta esim. pöytään istuminen taukokaljoineen ei kuulu tähän,puhumattakaan syöminen.
Tämäkin päivä oli koettava: Saattaa olla 1. kerta kun olen Piispasen kanssa samaa mieltä
Toki sen verran jotta: Miksei kisassa voi muka ohittaa?
EFC kirjoitti: (7.3.2009 19:58:16)
piispanen kirjoitti: (7.3.2009 19:27:59)
Kaikenkaikkiaan minä en oikein ymmärrä yleensäkään näitä kenttien määräyksiätai suosituksia näistä tauoista.
Mielestäni nämätauotei kuulu golfiin.Eri asia on vessassakäynnit,kahvien riipaiseminen tai juomatilanteen täydentäminen ym.sellaiset syyt,muytta esim. pöytään istuminen taukokaljoineen ei kuulu tähän,puhumattakaan syöminen.
Tämäkin päivä oli koettava: Saattaa olla 1. kerta kun olen Piispasen kanssa samaa mieltä
Toki sen verran jotta: Miksei kisassa voi muka ohittaa?
Olen tarkalleen eri mieltä. Vaikka pystyisinkin pelaamaan pari-kolmekin kierrosta putkeen ilman taukoja, niin pidän taukoa ysin jälkeen tai taukokioskilla ihan kierrokseen kuuluvana positiivisena asiana. Kuten sanoin pitivät kaikki pelaajat tau’on viime vuonnakin eräässä SM-tason kisassa joka kierroksella taukokioskilla. Pitäisköhän tulokset mitätöidä, mitalit kerätä pois ja järjestää uudet kekkerit.
piispanen kirjoitti: (7.3.2009 9:11:50)
Valitettavasti golfiin on pesiytynyt tällainen perinteikkäästä clubihenkisestä toiminnasta piittaamaton pelaajakunta eli ns.siipeilijäkunta,jotka pelaavat kaikenmmailman supergolfin lappusilla ,vuokrapelioikeuksilla ja ties millaisilla lippusilla tai lappusilla koko kauden kuulumatta edes ko.clubin jäsenistöön.Haiskahtaa rasismilta tai ainakin sinne päin. Millä perusteella puhut ”siipeilijöistä”? Onko mielestäsi ainoa hyväksyttävä tapa harrastaa golfia se, että on jonkun golfyhtiön osakas? Kaikki muut ovat siipeilijöitä, joita ei pitäisi päästää kentälle? Niinkö?
NimetönEFC kirjoitti: (7.3.2009 19:58:16)
piispanen kirjoitti: (7.3.2009 19:27:59)
Kaikenkaikkiaan minä en oikein ymmärrä yleensäkään näitä kenttien määräyksiätai suosituksia näistä tauoista.
Mielestäni nämätauotei kuulu golfiin.Eri asia on vessassakäynnit,kahvien riipaiseminen tai juomatilanteen täydentäminen ym.sellaiset syyt,muytta esim. pöytään istuminen taukokaljoineen ei kuulu tähän,puhumattakaan syöminen.
Tämäkin päivä oli koettava: Saattaa olla 1. kerta kun olen Piispasen kanssa samaa mieltä
Toki sen verran jotta: Miksei kisassa voi muka ohittaa?
Kyllä voi ohittaa,mutta vain tuomarin luvalla.Muistaa täytyy myös,että kilpailuissahan arvotaan myös tämä lähtöjärjestys.Pelaajat ei voi tätä muuttaa.
Tämä ei tarvitse edes sääntöjen tutkimista,lautamiesjärkikin sen jo kertoo,niinkuinmonessa asiassa tässä golfin pelaamisessa.Jos et ole sitä havainnut,niin ohitustilanne aina sotkee ohitettavan peliä.
Monesti myös ohittavan ryhmän pelin.
Ketkä ryhmistä päättää tästä ohituksesta?
Siinäpä kysymys.wood77 kirjoitti: (7.3.2009 11:38:16)
Nordcenter Oy omistaa itse ravintolan.Sillä ei ole ulkopuolista yrittäjää.Ravintola on aikaisemmin pyörinyt omillaan tai tehnyt voittoa.Nykyisen hallituksen ja toimitusjohtajan aikana ravintola on tehnyt tappiota.Kysymys on enemmän siitä, onko oikeudenmukaista pakottaa osakkaat kuluttamaan määrätty summa ravintolaan ja millä se korjaisi tappiokierteen.Voihan se kääntyä toisinkin päin.Ei kai 150.000 eur suoraan voittoa ole.Kulutettaisiinhan se ehkä muutenkin kesän aikana.Nordcenterin ravintola on tehnyt tappiota siitä lähtien kun otti sen itselleen ja lopetti ulkopuolisen ravintoloitsijan käytön.
Ja takkiin on tullut kuusinumeroisia summia eikä mitään senttejä!piispanen kirjoitti: (7.3.2009 20:18:08)
EFC kirjoitti: (7.3.2009 19:58:16)
piispanen kirjoitti: (7.3.2009 19:27:59)
Kaikenkaikkiaan minä en oikein ymmärrä yleensäkään näitä kenttien määräyksiätai suosituksia näistä tauoista.
Mielestäni nämätauotei kuulu golfiin.Eri asia on vessassakäynnit,kahvien riipaiseminen tai juomatilanteen täydentäminen ym.sellaiset syyt,muytta esim. pöytään istuminen taukokaljoineen ei kuulu tähän,puhumattakaan syöminen.
Tämäkin päivä oli koettava: Saattaa olla 1. kerta kun olen Piispasen kanssa samaa mieltä
Toki sen verran jotta: Miksei kisassa voi muka ohittaa?
Kyllä voi ohittaa,mutta vain tuomarin luvalla.Muistaa täytyy myös,että kilpailuissahan arvotaan myös tämä lähtöjärjestys.Pelaajat ei voi tätä muuttaa.
Tämä ei tarvitse edes sääntöjen tutkimista,lautamiesjärkikin sen jo kertoo,niinkuinmonessa asiassa tässä golfin pelaamisessa.Jos et ole sitä havainnut,niin ohitustilanne aina sotkee ohitettavan peliä.
Monesti myös ohittavan ryhmän pelin.
Ketkä ryhmistä päättää tästä ohituksesta?
Siinäpä kysymys.En kyllä ihan ymmärrä, miksi kisassa ohittaminen ilman tuomarin lupaa olisi kiellettyä. Mikään sääntö ei sitä kiellä, vaan päinvastoin säännössä taitaa olla mainintoja päästää nopeampi ryhmä ohitse.
Lähtöjärjestyksellä on ihan toinen funktio kuin se, että siinä samassa järjestyksessä pitäisi koko kierros kiertää. Lähtöjärjestystä ei tietenkään saa muuttaa. Se on selvä ja siihen on käytännön syyt, mutta mikään ei edellytä, että samassa järjestyksessä kierros tulisi myös päättää.
Itse ole kisoissa monestikin ollut sekä ohitettavassa ryhmässä, että ohittavassa ryhmässä. Myös SM-kisoissa. Suffelikisoissa tai klubikisoissa en kuitenkaan kertaakaan, koska joku aina ohitettavaksi aiotusta ryhmästä väittää, että kisoissa ei saa ohittaa. Koskaan ei väittäjä ole pystynyt perustelemaan sitä, mihin tuo väittämänsä kielto perustuu.
NimetönEt lukenut tarkkaan loppuun asti tätä minun postaustani tauon pitämisestä.
Kannattaa tutustua myös tähän sääntöpykälään 6-8 vähän syvällisemmin ja lukea kokonaisuudessaann tämä sääntöjen 6 osio. -
JulkaisijaArtikkelit