-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kirjoitin Suomen Golflehden numeroon 4/1996 artikkelin, joka 7-sivun pituisena kertoi Suomen golfin grand old man’istä, pro Harry Safosta ja oli osana juttusarjaa ’Pro-profiili’. Lainaan jutun lopusta itseäni. Harry Safo: – Kun nyt on muotia veikata, milloin suomalaisia nähdään major-tason turnauksissa tai edes Euroopan tai USA:n toureilla vakiokalustona, en näkisi mitään muuta vertailukohtaa kuin länsinaapurin Ruotsin. – Ja kun tässä kerran ennustamaan pannaan niin Ruotsin laajuudessa meiltä löytyy tasoa vuonna 2005. – Valmiudet yksittäisiin voittoihin on vaikka heti, mutta tarkoitus lienee, että Suomi olisi monilukuisesti tavoittelemassa kärkisijoja jokaisessa tourin osakilpailussa. – Junioreja vain lisää lajin piiriin ja näkymät vain paranevat. Se on ainoa tie nousuun pitkällä tähtäimellä. Näin siis 10-kunta vuotta sitten. Millaisia ajatuksia herätti?
Mitähän tästä pitäisi ajatella?
Itselleen rakkaasta aiheesta on vaikea tehdä muita kuin ylioptimistisia ennustuksia?
Suomalaiset juniorit ovat surkeasti pettäneet heihin kohdistamasi odotukset?
Ruotsalaiset ovat lahjakkaampia urheilijoita kuin suomalaiset tai kuin täällä osataan edes kuvitella?
Hieno sivallus Antsa,
En tiedä olenko oikeassa, mutta Safo niin kuin monet mutkin kolohvin ympärillä pyörivät julkkikset ovat keskittyneet niin tiiviisti fyffen tekemiseen, että varsinainen kolohvin lajirakkaus ja siitä syttyvä todellinen ’ Janne Ahosmainen ’ pitkäjänteisyys on jäänyt taka-alale. Rintama ja alkiot ovat olleet liian supeita tähtien löytymiseen- isäpapan rahapussi ei riitä maailman huipulle- sinne on vaskattava kulthippuja.
Caddypoikavaiheeseen,
josta suurin osa 1950 ja 60 ja 70 luvun tähdistämme syttyivät , mutta lähinä kotimaahan,
ei ole tullut jatkoa vielä.
On toki jo kolohvlukio mm kuortaneel ja Minea ja varmasti monia junnuja kasvamassa – mie veikkan, että jos pelin aloittamista pehemennetän m- rantanen – k.hemilä ja uusi kaukomielisysteemi syntyy helpottaan pelikynnyksen alentamista. .
Seniro nyt menee viel 10 v et suomilainen on vahavst Ryyderikapiis..
Toivotavsti olen väärässä..
Aka juniorit: Suomessa golf on upper managementin laji vs.
Ruotsissa golf on folkssport. Harrastajapohja on, jossei aivan erinlainen, niin ainakin monipuolisempi jälkimmäisessä mallimaassa.
Ruåtsi ån älynnyt rakentaa paljån, månipuålisia, edullisia, åsin kunnallisia harrastuspaikkåja kirkasåtsaisen nuårison temmeltää.
Tästä runsaslukuisesta, sikiävästä ja gålfissa keskenään hauskaa pitävästä löysäpipåisesta jåukåsta ån nåussut månia maailmantähtiä.
Oikella jäljillä on oltu mekin 10-v sitten. Tavoitteet, ajatukset ja teot haudattiin hiljaisuudessa vähien golfklubiemme vielä vähäisemmissä kabineteissa. Kö?
Tiedättekö miksi kolohvi on Suomessa ’eliittilaji’ ?
– Niin kauan kuin Yleisradio ei näytä TV:ssä (TV1/TV2) golfia, sillä on eliitin leima, koska YLEssä esitetään vain urheilua joilla on ’laaja kansankerrosten tuki’.
Toivottavasti golfin kehityspolku on samanlainen kuin pujottelun/laskettelun, joka sekin alkuun oli elitistinen laji – nyt löytyy jo huippuja, vaikkei Suomessa niitä isoja mäkiä olekaan.
– Toisaalta curlingin harrastajamäärät eivät ole kovin suuria ja silti suomalaiset pärjäävät…
’- Toisaalta curlingin harrastajamäärät eivät ole kovin suuria ja silti suomalaiset pärjäävät…’
Se onkin jäälaji. Jäätä tai jäähalleja ei paljoa maailmalla ole verrattuna golfkenttiin…
Palasimme juuri jokakeväiseltä pelireissulta etelä-ruotsista. Kentät olivat upeita mm. Vasatorp ja Mölle. Paikanpäällä käyneenä voin sanoa, että suomi ei ole aivan ruotsin tasolla golfissa oikeen millään saralla vielä pitkään aikaan. Suomessa en ole koskaan nähnyt sellaista määrää junioreita harjoittelemassa kentällä ohjatusti, kuin ruotsissa on ollut monella näkemälläni kentällä. Sentakia en ihmettele ruotsin tasoa golfissa.
Ei pelkästään määrä. Brittigolfin tilaa käsitelleessä artikkelissa taannoin verrattiin Ruotsiin, jonka sanottiin tuottavan huippugolfareita (tourpelaajia) kolminkertaisen määrän britteihin verrattuna suhteutettuna pelaajamassaan.
NimetönKyllä menestys on ainoa kriteeri – täytyy olla maailman huipulla.
Niinpä näemme lätkää, sählyä, pesäpalloa, rähmäruhma luistelua yms. l. lajeja jossa suomalaiset ovat maailman huippua. Se ei haittaa, ettei lajeja juuri muualla harrasteta.
Onni olitpa onnekas etttet maininnu mäkihyppyy vähämieliseksi lajiksi. Jos Mikko Ilonen jaksaa reenata, peklata , reenata , ja pelata, kummenen vuota ja elää vaikka tronikalala ja riirllä kute muutkin duunarilasten opiskelijat
ni mikko on jane 5 v kuluttua .
Sama pätee roope kakoon.
kehitys alkaa siitä. ku käydäänhenkisesti pohjalla
— sieltä ku ruvataan NÖYRÄNÄ NOUSSEE
NI EI HAITTA VAIKKA LET lEPSÄMÄSTÄ KOTOISIN ( VRT jUHANI tAATELI – SE ONKELMA JUOPPO MAJURI KAHESTI.) TAI VAIKKA MAARINAHAMINASTA HOTELLIALSKUJA MAKSAMTA / VRT TOKO MOK O FIDSISUARTEN NUORI KUNINKAS – vIJAY SINKI.
Luulo ei ole tiedon väärtti, sano vanha kansa. Ei Nokiankaan menestys ihan perustu pelkkään luuloon, vaan näkemyksiin sitä, mitä ja miten pitää tehdä oikeita asioita oikealla tavalla, jotta menestys seuraisi. Ja sitten hihat heilumaan. Joskus tulee takkiin, mutta sitten pitää muuttaa taas kerran sitä kuuluisaa strategiaa. Ja tehdä taas sitä työtä. Eiks ne jotenkin tunnu pärjäävän?
Ei golfissakaan menestystä seuraa, jos vaan luullaan, eikä toimita proaktiivisesti. Kansallinen menestys vaatii kansallista visiota, strategiaa sen toteuttamiseksi, oikeaa resursointia ja duunia, duunia, duunia ja vielä kerran duunia. Ja jos korjattavaa löytyy, niin miettimistä, miten asiat saatais taas oikealle kurssille. Visions into action. Hyvää valpuria ja pelikelejä kaikille.
Minkä konsultin kurssi on tullut käytyä? Oli vaan niin tosi pätevää konsulttimambojamboa, että oikein kateeksi kävi. Vai ihanko Nokian insinöörejä?
Kyllä se niin on kun kerran Sarasvuokin sen sanoi; häviäjät on luusereita, ja se on niiden oma vika. Joka ikinen lottovoittaja on joutunut voittonsa eteen raatamaan niska limassa, ja on siksi ansainnut joka sentin, joka tilille kolahtaa. Mutta suomalaiset; ei ole noudatettu vanhaa amerikkalaista sanontaa, joka kehottaa aina tekemään niin kuin oikein on. Mikä siinä nyt on niin vaikeata? Minkä takia minun pitää vuodesta toiseen käydä täällä selittämässä näin yksinkertaista asiaa?
Jokainen suomalainen junnu siis hävetköön, kun möhlii mahdollisuutensa heti startissa eikä tajua syntyä amerikkalaiseen tai ruotsalaiseen miljonääriperheeseen. Ja vaikka vanhempiaan ei ehkä voikaan valita, olisi nyt tajunnut valkata niiltä repuuseilta edes parempia geenejä, joilla kasvaa 190-senttiseksi, niin ei tarviisi puilla ja pitkillä raudoilla repiä.
Ongelma on se, että vielä ei ole tarpeeksi golfista kiinnostuneita päättäjiä eikä peli vielä ole ’tavallisen kansan’ laji. Ja tämä taas johtuu siitä, että ei ole halpoja jokamieskenttiä. Ja tämä taas aiheuttaa sen, että ei ole tarpeeksi junnuja. Samoja vanhoja juttuja.
Golfliiton pitäisi panostaa erittäin runsaasti lajin kansaomaistamiseen: tempauksia peruskouluissa, ammattikouluissa, lukioissa, ihan missä vaan. Ja edelleen tietenkin tarvittaisiin niitä kenttiä. Tosin suurimmalla osalla kentistähän junnut pääsevät pelaamaan edullisesti, eikä se junnusettikään paljon maksa.
Asenteiden muuttamiseen täytyisi mielestäni panostaa eniten.
Veikkaanpa, että jos kadulta otetaan kymmenen ihmistä ja kysytään heiltä, onko golf kallis laji, 9/10 vastaa: ’Kyllä, todella kallis’.
Tämä on siis onglma. Lisäyksenä asenteiden muuttamiseen pitäisi jakaa tietoa todellisista kustannuksista.
Kyllä sitä ihan on tullut toimituksi strategiakonsulttina ja tutkijana omalla mambojambo-alalla.
Eikä ole suinkaan tarkoitus syyllistää ketään yksilöitä tai edes ’köyhien’ perheiden junnuja, vaan esittää toimintamalli, joka varmaan on kyllä liitossa/seuroissakin tiedossa. Se perustuu ihan ns. strategiseen johtamiseen, jota ainakin menestyvät organisaatiot tuntuvat hyödyntävän omassa toiminnassaan. Käytäntöön hyvin soveltuvaa ilman mitään turhaa mambojamboa.
Jotakin on tämäkin keskustelu antanut, kiitos siitä. Mutta kun siis 10 vuotta takaperin maan johtaviin golf-asiantuntijoihin kuuluva Harry Safo veikkasi ihan metsään (että olemme tänä vuonna 2005 Ruotsin tasolla), niin heitetään kysymys nyt uudelleen. Koska Suomi saavuttaa (tässä tarkennetaan vähän) tour-pelaajien määrässä Ruotsin tason?
Heitän itse ensimmäisen arvauksen: ei koskaan -eikä siihen pidä välttämättä edes pyrkiä.
Missä muuten luuraavat tämän päivän asiantuntijat ja visionäärit; sellaiset, joilla on oikea nimi ja kaikkea?
Tietysti nimimerkkikeskustelukin saapi jatkua täysin palkein.
Edellisiin puhujiin tahdon yhtyä siinä, että salasana on ’Juniori’.
mULL ON SELLANE HYTINÄ , ETT TÄÄ KOLOHVI ON sUOMEN TODELLINEN nOKIALAINEN LAJI.
mIE VEIKKAAN, ETTÄ mINEAN
62
maailman paras majurikierros
on enteelinen – jotenki täälaji sopii sumilaisill kui ralli, F1, Mäkihupuu, suunnistus ja muijan kanto.
Johna Däily on suomalinen prototyyppi
selaiissi on joka kylsääss.
Mutta Mienakin on suomilainen- 10 v sisällä svedupellet tulee suomeen Nokian stipendillä opiskell kolohvia ja teemu Kojonkoski ostetaan suomesta verestämään svedukolohvii.
tällasil visoilla – wett uskotan suomalsieeen luovaanhulluuuteen – me oooma huipulle ehkä jo 5 v kuluttua. Jos ketsuppipullos aa ola auk. Heinz sullekin fiskiraivaaja.
Alkuiltaa.
Miksi verrata tilannettamme Ruotsiin.Yhtä hyvin voisi verrata Skotlantiin – Irlantiin tai oikeastaan mihin tahansa golfin huippumaahan Euroopassa.
Niin paljon meitä edellä ruotsalaiset ovat.
Luulen että 10 vuoden kuluttua meitä edellä golfin huipputasolla on sellainen maa – jonka nimi on
Venäjä.
Saattaa olla ettei mene edes tuota kymmentä vuotta tuohon tilanteeseen.
joo kyllähän se on niin että koko golf on suomessa pelkkää pelleilyä. Itse pitkään ulkomailla asuneena nauran/itken aina kun luen tälläkin palstalla juttuja kuinka kaukojäsenet pilaavat suomen golfin. Tosiasiassa koko suomalaisen golfin rakenne on perinpohjin pielessä, vaikeasta aloittamiskynyksestä lähtien aina järjettömään jäsenyys/pelioikeus/osake-järjestelmään.
NÄIN VALITETAVSTI ON. TÄÄ SUON KOLOHVIKULTTUURI MUISTUUTTA JOTENKIN AHDAS MIELSITÄ LESTADIOLAISUUTTTA.
MESUOMJESS OSAAME KURITTAAA ITSEÄMME KAIKELL JOPA SELLAISLLA SIOILLA , JOIDEN TARKOOITUS OLI ALUNPERIN ANTAA HUVIA , LIKUNTAA JA RAITISTA ILMAA RANTJOEN RENTOJENGILLE.
MUT KAISKETA PITÄÄ TEHDÄ ARVOKASTA AKATEEMISUUTA.
SE SITTE JARRUTTA KOKO KILPALAJIN KEHITTYMISTÄ ;’
OTETTAIS IISIISTI JA NAUTITTAIS KIVASTA LAJISTA JA ALHJAKKAIMMAT KILAPILISIVA JA TOISIVA SUOMELLE KUNNIA NOKIA KLAILLA .
Nimetönootkos humalassa vai miksi huudat viesteissä? ja oikoluvustakaan ei olisi haittaa ennen postausta.
Hei vähänlepsumpi sää taiat oll uus näuill sivuill.
Sä et viitti viavautu ajatteleen – muut onjo tottunt ja ruvenne tykkämä vähä orginellisemmast tavast pamalt.
TÄÄ ON ITE ASIASSA LUOVUUT –
MUT SÄ ITE JÄKÄTÄT KU AKAAT ETKÄ KERRO ANTSALLE MITÄÄN SIITÄ MITÄ SEKYYSSYY.’
KAI SÄ ALKUP. KYSYMYKSEST SAA SELVÄÄ. ON ANTSA SEN SENTÄÄÄN JONNIMOISENA JOURNAALI AMMATTILAISENN SKRAIBENNU.
MIS sUOMEN KOLOHVI OPN 2016 ??
MÄ EN JKATO ain löydä pimeess sitä pient kirjainta
isoilla osuu pimeess paremmin – mä säästä sähkö.
NimetönEn jäkätä mutta näköjään on jäänyt bägi pari mailaa vajaaksi.
Aurinkoista kevättä noinkin originellille ja hauskalle miehelle.
t. Akka
-
JulkaisijaArtikkelit