-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tässäkin ketjussa epäilty osakkeiden ylitarjonta lienee mielestäni merkittäviltä osin harhaa. Syynä tilanteeseen on pikemminkin kysynnän väheneminen seurauksena siitä että kenttäyhtiöiden virheiden vuoksi muut pelitavat kuin osakepelaaminen ovat monesti olleet pelaajille edullisempia, jopa alle omakustannustason. Tilanne on siis ollut epäterve. Jos kenttäyhtiöt korjaavat näitä virheitään, tilanne oletettavasti paranee. Esimerkkinä Harjattula ei enää ole mukana alennuskuvioissa (osakkuuteen perustuvat alennukset toki tukevatkin osakemallia). Sitä mukaa jos yhtiöt ostavat osakkeita ja luopuvat pakkovastikkeista ymv., tilanne tervehtyy lisää.
Tällöin kierrosmaksuin pelaavat joutunevat enenevissä määrin pelaamaan yrittäjävetoisilla kentillä ja muiden kenttien greenfeellä. Koska yrittäjät ottavat välistä voittonsa ja muut kentät vähentävät alihinnoittelujaan, kierrosmaksupelaamisesta joutunee jatkossa maksamaan enemmän kuin aiemmin ja maksamaan periaatteessa enemmän kuin osakepelaamisesta.
Syynä tilanteeseen on pikemminkin kysynnän väheneminen seurauksena siitä että kenttäyhtiöiden virheiden vuoksi muut pelitavat kuin osakepelaaminen ovat monesti olleet pelaajille edullisempia, jopa alle omakustannustason. Tilanne on siis ollut epäterve.
Pääosin samaa mieltä. Ongelma tosin on sekä kysynnässä että ylitarjonnassa.
Nykyiset yhtiöjärjestykset aiheuttavat kahdenlaista ongelmaa: osakkeisiin liittyvä kysyntä on vähäistä nykyisen mallin huonon houkuttelevuuden takia. Toisaalta pakkovastikkeen loukussa olevat osakkaat aiheuttavat ylitarjontaa vuokrapelioikeuksien ja pelilippujen muodossa.
Juuri näistä syistä yhtiöjärjestyksiä on muutettava ennemmin tai myöhemmin.
Nips: Esimerkkinä Harjattula ei enää ole mukana alennuskuvioissa (osakkuuteen perustuvat alennukset toki tukevatkin osakemallia).
Harjattulan nettisivujen mukaan (ohjesääntö ja hinnasto) muiden kenttien osakkaat saavat kierrosmaksusta hieman alennusta, myös osakasvierashinnasta. Itse varmaankin rajaisin osakasvierasalennuksetkin osakkaille (perheenjäsenten lisäksi), koska osakasvierasalella voi olla samankaltaisia vaikutuksia kuin nimeämättömillä pelioikeuksilla.
nips: ”kierrosmaksupelaamisesta joutunee jatkossa maksamaan enemmän kuin aiemmin ja maksamaan periaatteessa enemmän kuin osakepelaamisesta.”
Minä kun olen pelaillut muutamia vuosia irtomaksuilla: viime vuosina kehitys on mielestäni mennyt toiseen suuntaan.
Monilla kentillä on 9 reiän gf, jota eivät kyllä välttämättä mainosta, mutta kun kysyy, sellainen löytyy.
Supergolfissa mukana olevien kenttien määrä tuntuu lisääntyneen (faktaa mulla tosin ei ole)
Pelilippuja myydään golfkaupassa.
Äkkilähtöjä puoleen hintaan.Jne.
ArnoldPalmer:
Nykyiset yhtiöjärjestykset aiheuttavat kahdenlaista ongelmaa: osakkeisiin liittyvä kysyntä on vähäistä nykyisen mallin huonon houkuttelevuuden takia. Toisaalta pakkovastikkeen loukussa olevat osakkaat aiheuttavat ylitarjontaa vuokrapelioikeuksien ja pelilippujen muodossa.Näin. Voidaan kyllä kysyä onko näiden osakkaiden tekemästä tarjonnasta kyse ylitarjonnasta vai väärin hinnoittelusta.
Yhtiöjärjestyksiä ei välttämättä tarvitse muuttaa, vaikka parempi varmaankin usein olisi. Yhtiössä voidaan muuttaa ohjesääntöä, vastikemallia, hinnoittelua sekä tehdä vuokrapooli, ostaa osakkeita ja pelilippuja, veloittaa toimistomaksu nimeämättömien lätkien hallinnoinnista jne.
Yhtiöjärjestyksiä ei välttämättä tarvitse muuttaa, vaikka parempi varmaankin usein olisi. Yhtiössä voidaan muuttaa ohjesääntöä, vastikemallia, hinnoittelua sekä tehdä vuokrapooli, ostaa osakkeita ja pelilippuja, veloittaa toimistomaksu nimeämättömien lätkien hallinnoinnista jne.
Aika monet noista toimenpiteistä johtaa moitekanteeseen ja käräjöintiin. Kyllä osakkaan on voitava luottaa, että yhtiöjärjestyksen mukaan jatketaan tulevaisuudessakin eikä keksitä yj:n vastaisia ”kikkoja”. Jos on tarve muuttaa jotain, sitten muutetaan yhtiöjärjestystä, Ei OYL:n määräenemmistövaatimus voi olla peruste sille, että ruvetaan kikkailemaan.
Harjattulassa on otettu härkää sarvista. Todella hyvä, vaikka vieraisiin pöytiin huutelenkin.
Mielestäni on selvää että ilman jämeriä kenttäyhtiöiden toimia nykyistä omistajakatoa on mahdotonta korjata. Golfin pelaamisesta meillä ei kai juurikaan ole ylitarjontaa, ongelma on se että omistajuus valuu vääriin käsiin. Passiivisiin käsiin joilla ei ole intressiä kentän pitkäjänteiseen kehittämiseen. ”oikeiden” omistajien on tehtävä ennemmin tai myöhemmin ”harjattulat” ja otettava aloite ja riski omiin käsiin. Kirjoituksessa mainitut valekaupat tulevat leviämään pikkuhiljaa laajaksi ilmiöksi joilloin osakkaasta tulee kentällään matkustaja kun kukaan ei voi tietää kuinka monta osakasta maksaa vastikkeen ja kuinka moni liukenee takavasemmalle.
Ajatelkaapa omalle kohdalle tilanne jossa teillä on käsissänne tarpeeton pakkovastikkeellinen osake ja sen vokratulot ovat negatiiviset. Kun tietää että tällaisia osakkeita on tuhansia niin pisteiden yhdistäminen ei ole kovin vaikeaa.
Alihintaisien vuokrapelioikeuksien suuri määrä blokkaa kaikki ”kyllä tämä tästä”-mallin tyyppiset pikkusäädöt liian hitaina ja liian tehottomina. harjattulaa siteeraten, osakkeiden ja aktiivisten pelaajien määrän tulee vastata toisiaan. Muu kapasiteetti myydään muille pelaajille eli asiakkaille.
Suurella osalla kenttää tämä siirtyminen uuteen malliin kohottaa osakkaan maksuja, mutta toisaalta pienentynyt osakemäärä mahdollistaa parempien palvelujen rakentamisen osakkaalle.eikka: Kentän (18r) liikevaihto on noin 750 000 +-10% kentän laatutasosta ja ylläpidettävyydestä riippuen.
Tarkistin asian Uudenmaan kenttien osalta (ihan kaikista en tietoja löytänyt). Mediaani on Uudellamaallakin juuri tuo 750 k€ per 18r, mutta hajonta paljon suurempi. Vuosaaren ja Tammisaaren kenttien liikevaihdot poikkeavat muista melkoisesti. Siihen löytynee hyvät selitykset?
Uudenmaan kenttien liikevaihtoja per 18r (€) v. 2015:
Vuosaari …. 1425 474
NordGolf …. 1127 000
Kytäjä ……. 1059 000
Tapiola …… 1017 000
Hirsala ……. 972 000
Sarfvik ……. 965 000
Gumböle ….. 890 000
Pickala …… 885333
Tuusula …… 861 000
Nurmijärvi .. 844 667
Master …… 827 500
Kullo ……… 818 000
Hyvigolf …. 750 000 (mediaaani)
Peuramaa .. 731 000
RingSide …. 718 000
HillSide ….. 707 000
Hirvihaara . 700 454
Kurk ……… 688 537
Keimola …. 683 500
Rönnäs ….. 679 840
St.Laurence . 648500
Ruukki ……. 602 000
SHG ………. 587 000
Hanko …….. 541 894
Tammisaari . 34954018 r kenttien määrä: Pickala 3; St.Laurence, Nordcenter, Kytäjä, Sarfvik, Master, Peuramaa, HillSide, Keimola ja SHG 2; Nurmijärvi, Kurk ja Rönnäs 1,5; Muut 1.
Par3-kenttiä ei ole otettu huomioon. Par3- kentät: Pickala (par18), St.Laurence (par18) ja Tammisaari (par27)ArnodPalmer: Hinnoittelussa olisi toimivin malli sellainen, jossa osakkeen omistaja maksaisi esim. 300e vastiketta ja greenfeet olisi hinnoiteltu dynaamisesti siten, että vierailijoille ruuhka-aikoina esim. hinta on 80e ja muulloin 40e. Osakkeenomistaja saisi kierrokset omistajahintaan esim. 20e /10e. Tällöin 10 kierrosta pelaava maksaisi 400..500e, 50 kierrosta pelaava 800..1300e ja 100 kierrosta pelaava 1300..2300e.
1000 osakkaalla, 25000 osakkaan kierroksella + 5000 vieraspelaajalla tuotot olisivat 975 ke (kun kierroksista 50% ruuhka-aikana).
Tätä uutta mallia voisivat käyttää mahdolliset uudet kentät tai sellaiset kentät jotka ovat huomanneet tarpeen muuttaa nykyistä käytäntöä ja saavat siihen nykyiset osakkeen omistajat taakseen.
1. Entä mikä olisi sopiva hinta uuden kentän osakkeelle? 10 000 €?
2. Korvataanko pelioikeuden vuokraaminen osakkeen vuokraamisella? (Pelioikeutta ei ehdottamassasi mallissa ole).Tuo 975 k€ vuosituotto on jo aika hyvää tasoa. Eikan laskelmiin viitaten tavallinen kenttä voisi pärjätä 200 k€ pienemmällä tuotolla? Mutta eikö tuo 80 €:n ruuhka-ajan greenfee ole aivan liian korkea vierailijalle? Pelkään, että nämä ajat jäävät osakkeenomistajille. Vaatisivat ehkä vielä ruuhka-ajan alennuksen…
PG:
Tarkistin asian Uudenmaan kenttien osalta (ihan kaikista en tietoja löytänyt). Mediaani on Uudellamaallakin juuri tuo 750 k€ per 18r, mutta hajonta paljon suurempi. Vuosaaren ja Tammisaaren kenttien liikevaihdot poikkeavat muista melkoisesti. Siihen löytynee hyvät selitykset?
Tämä ei ole varmaa tietoa, mutta selitys Tammisaaren osalta lienee se että tulot perustuvat pitkälti vastikkeisiin ja vastikemaksuvelvollisten osakkeiden määrä on edelleen varsin pieni (sekä merkityt aina maksuvelvolliset osakkeet että merkityt ja aktivoidut ainoastaan aktivoituina maksuvelvolliset osakkeet). Vuosaaressa taas vastiketulot muodostavat vain pienen osan tuloista, siinä kolmasosan verran tai alle.
Tuo 975 k€ vuosituotto on jo aika hyvää tasoa. Eikan laskelmiin viitaten tavallinen kenttä voisi pärjätä 200 k€ pienemmällä tuotolla? Mutta eikö tuo 80 €:n ruuhka-ajan greenfee ole aivan liian korkea vierailijalle? Pelkään, että nämä ajat jäävät osakkeenomistajille. Vaatisivat ehkä vielä ruuhka-ajan alennuksen…
Toisaalta tuossa yhtälössä vieraspelaajien ruuhka-ajan kierroksia on laskettu mukaan 50% viidestä tuhannesta eli 2500 kpl (=200k€) eli jos vieraspelaajakierroksia olisi 0 ja ne korvautuisivat osakkeenomistajilla niin vuosituotto olisi 775k€ + 2500*20€ = 825 k€ ja suurempi osa osakkeenomistajista saisi pelata prime timena.
Tämä ei ole varmaa tietoa, mutta selitys Tammisaaren osalta lienee se että tulot perustuvat pitkälti vastikkeisiin ja vastikemaksuvelvollisten osakkeiden määrä on edelleen varsin pieni
Tämä selittää tulopuolen, mutta tulostietojen mukaan n. 400 kE liikevaihdolla on pidetty tulos nollan tuntumassa, eli kentän ylläpitokustannukset + kenttävuokra hoidettu tällä. Tämä on merkittävästi vähemmän kuin muilla kentillä.
Selittääkö tehokas taloudenpito, kentän rakenne, talkootyö vai mikä asian. Yksi tietenkin voi olla, vähäisempi käyttäjämäärä pienentää korjaus/hoitotarvetta.
Se on varmasti totta, että kentän ylläpitokustannukset eivät ole kiveen hakattuja, eli tehostamisen varaa on useimmalla kentällä (vastaavasti kuin muutkin yritykset esim. teollisuusyritykset tehostavat keskimäärin n. 1-4% vuodessa).Tämä selittää tulopuolen, mutta tulostietojen mukaan n. 400 kE liikevaihdolla on pidetty tulos nollan tuntumassa, eli kentän ylläpitokustannukset + kenttävuokra hoidettu tällä. Tämä on merkittävästi vähemmän kuin muilla kentillä.
Kannattaa pelata kierros Ekegolfissa, niin sokea Reettakin huomaa, miksi kulut ovat niin pienet. Sen lisäksi Ekegolfilla oli maanvuokra nollilla määräajan. Osakkeita on edelleen pankkin hallussa, jonka vastikkeenmaksuhalukkuus voi olla hakusessa, joten ”ans’ kattoo, miten käy”.
Jos Ekessa ajateltaisiin järkevästi, pantaisiin kenttä kesannolle kokonaan ja pelaajat siirtyisivät Raaseporin (tai Hangon) muille kentille, jolloin saisivat halvemmalla pelata kunnon kentillä. Mutta harvoinkos näitä päätöksiä järjen kanssa tehdään.
Tarkistin asian Uudenmaan kenttien osalta (ihan kaikista en tietoja löytänyt). Mediaani on Uudellamaallakin juuri tuo 750 k€ per 18r, mutta hajonta paljon suurempi. Vuosaaren ja Tammisaaren kenttien liikevaihdot poikkeavat muista melkoisesti. Siihen löytynee hyvät selitykset?
Uudenmaan kenttien liikevaihtoja per 18r (€) v. 2015:
Vuosaari …. 1425 474
NordGolf …. 1127 000
Kytäjä ……. 1059 000
Tapiola …… 1017 000
Hirsala ……. 972 000
Sarfvik ……. 965 000
Gumböle ….. 890 000
Pickala …… 885333
Tuusula …… 861 000
Nurmijärvi .. 844 667
Master …… 827 500
Kullo ……… 818 000
Hyvigolf …. 750 000 (mediaaani)
Peuramaa .. 731 000
RingSide …. 718 000
HillSide ….. 707 000
Hirvihaara . 700 454
Kurk ……… 688 537
Keimola …. 683 500
Rönnäs ….. 679 840
St.Laurence . 648500
Ruukki ……. 602 000
SHG ………. 587 000
Hanko …….. 541 894
Tammisaari . 34954018 r kenttien määrä: Pickala 3; St.Laurence, Nordcenter, Kytäjä, Sarfvik, Master, Peuramaa, HillSide, Keimola ja SHG 2; Nurmijärvi, Kurk ja Rönnäs 1,5; Muut 1.
Par3-kenttiä ei ole otettu huomioon. Par3- kentät: Pickala (par18), St.Laurence (par18) ja Tammisaari (par27)PG on tehnyt hienoa työtä keskustelun ja kannanottonsa tueksi, mutta tämäntapaisten tietojen liitteeksi kannattaa aina väärinkäsitysten välttämiseksi ja tietojen taustaksi liittää myös lähde. Myöskin omia arvioita, tai huhuja saa esittää, mutta sekin on hyvä mainita. Näissä lukemissa nimittäin on mahdollisesti joitain virheitä.
LDR-MOD Dole
Kopioin kenttien liikevaihdot asiakastieto.fi -palvelun sivuilta. Klubikohtaiset 18- reikäisten kenttien määrät sain Golfliiton kenttäoppaasta. Alun perin taulukossa oli neljä saraketta (klubi / liikevaihto 2015 / 18 r kenttiä / liikevaihto per 18 r). Taulukko näytti exelissä hyvältä, mutta foorumille siirrettynä sekavalta:
Klubi Liikevaihto 18 r kenttiä L.vaihto/18 r
Vuosaari 1425474 1 1425474
NordGolf 2254000 2 1127000
Kytäjä 2118000 2 1059000
Tapiola 1017000 1 1017000
Hirsala 972000 1 972000
Sarfvik 1930000 2 965000
Gumböle 890000 1 890000
Pickala 2656000 3 885333
Tuusula 861000 1 861000
Nurmijärvi 1267000 1,5 844667
Master 1655000 2 827500
Kullo 818000 1 818000
Hyvigolf 750000 1 750000
Peuramaa 1462000 2 731000
RingSide 718000 1 718000
HillSide 1414000 2 707000
Hirvihaara 700454 1 700454
Kurk 1032806 1,5 688537
Keimola 1367000 2 683500
Rönnäs 1019760 1,5 679840
St.Laurence 1297000 2 648500
Ruukki 602000 1 602000
SHG 1174000 2 587000
Hanko 541894 1 541894
Tammisaari 349540 1 349540Kun otin pois kaksi keskimmäistä saraketta, sain pääasian (liikevaihto per 18 reikää) paremmin esille.
Vuosaaren tunnusluvut löytyvät osoitteesta https://www.asiakastieto.fi/yritykset/FI/vuosaari-golf-oy/10668581/taloustiedot. Siellä liikevaihto vuosina 2011 – 2013 on pyörinyt 900 – 850 k€:n kieppeillä, mutta noussut v. 2014 yli 1,2 M€:n ja v. 2015 jo yli 1,4 M€:n. Väkeäkin on lisätty, joten viime vuosien lukemissa lienee kyse muustakin, kuin pelkästä golftoiminnasta?
Tapiolan tunnusluvut ovat erittäin mielenkiintoiset. Osaisiko joku kommentoida niitä? Ne löytyvät osoitteesta https://www.asiakastieto.fi/yritykset/FI/tapiola-golf-oy/18052300/taloustiedot
PG:n tilastosta, joka kattaa siis n.75% Uudenmaan 18-reikäisistä (tai enemmän reikiä) kenttien vuoden 2015 tulokertymän:
– tulojen keskiarvo per 18r 803k€
– tulojen mediaani per 18r 750k€
– tulojen keskihajonta per 18r 218k€
– tulojen keskiarvo/reikä 45k€
– tulojen mediaani/reikä 42k€
– tulojen keskiarvo/reikä 18 reikäisillä kentillä (12kpl) 45k€
– tulojen keskiarvo/reikä yli 18 reikäisillä kentillä (13klp) 45k€Ihan mielenkiintoista, mutta eipä taida paljon kertoa. Jotain kuitenkin, eli esim. ei näytä olevan reikäkohtaiseen tulokertymään mitään vaikutusta sillä, onko kentällä 18 tai enemmän reikiä, mikä tosin onkin aika ymmärrettävää jos/kun noilla yli 18 reikäisillä kentilläkin tuloista leijonanosa kertyy vastikkeista ja niitä maksavia on pyritty lisäämään samassa suhteessa kun kenttiä on laajennettu. Keskihajonta on varsin suuri, mikä jo noista perusluvuistakin oli suoraan nähtävissä, eli tuo 750€ +-10% (joka sinänsä kyllä varmaan kattaa ison osan kentistä) ei mielestäni oikein tällä matematiikalla pitäisi paikkaansa, kenttien tilanteet tulokertymän osalta todellisuudessa vaihtelevat hyvinkin paljon.
Kiitos etukäteen ym. lukujen mahdollisten virheiden oikaisuista ….
Tässä kenttäosakeyhtiöiden liikevaihdot Lounais-Suomesta 2015. Lähde http://www.asiakastieto.fi
Vuosaaren liikevaihdon kasvu perustuu käsittääkseni siihen että ravintolatoiminta on otettu omiin käsiin ja siksi myös henkilömäärä on kasvanut. Muutenkin noiden joukossa voi olla kenttäyhtiöitä joilla se on mukana ja toisissa taas sen hoitaa ulkopuolinen.
Olen esittänyt, että 18r kentän liikevaihto on 750t€ +-10 % (675… 825t€). Kuten PGn asiokkaasta selvityksestä on voinut todeta kenttäyhtiöiden liikevaihtojen ääripäät poikkevat merkittävästi. Ne poikkeavat niin paljon, että pelkän kenttäyhtiön (pelaamis)toiminnan sisältö selittää niitä huonosti. Tai onko jokin velanhoitoon liittyvän vastikkeen osalta päätös rahastoinnista jäänyt tekemättä, silloin se osa vatikkeesta merkitään tuloslaskelmaan.
Tätä liikevaihtolukua tarkasteltaessa olen lähtenyt siitä olettamasta, että:
– klubitalo ja muut kiinteistöt ovat kenttäyhtiöille tavanomasita ja riittävää tasoa. Pelkkä kioski ilman peseytymismahdollisuutta tai pramea klubi harjoittelu- ja kuntosalipaikkoineen vaikuttaa liikevaihtoon.
– Range ja opetuspaikat ovat kenttäyhtiön oleellinen osa. Ympärivuotinen opetustila vaikuttaa liikevaihtoon.
– Proshop on yleisimmin ulkoistettu, mutta jos se on kenttäyhtiön liikevaihdossa mukana, sen merkitys myynnin lisääjänä on syytä tarkastella erikseen.
– Ravintolatoiminta on merkittä ja se on useimmin ulkoistettu, varsinkin jos ravintolatoimintaa harjoitetaan ympärivuotisesti erilaisissa toimintamuodoissa (juhlat yms).Kenttien muotoja on monenlaisia. On lähes kokonaan koneilla hoidettavia (hellpohoitoisia) ja on niitä, joissa pitää käsikoneilla hoidella joka väylällä erityiskohteita.
Samoin 36 tai peräti 54 reiän kenttäyhtiön osalta saavutetaan merkittävä etu hallinnoinnin ja markkinoinnin kulujen kohdalla. Kenttähenkilöstön määrä ei juuri vähene mutta muun henkilöstön määrä vähenee (per 18r).Ennen kuin ”ostaa” jonkin 450t€ +-20%/18reikää on syytä selvittää kentän ylläpitotaso ja mitä muita oheistoimintoja kenttäyhtiön liikevaihtoon kuuluu. Tai kuinka paljon siellä ylläpidetään kenttää talkoovoimin.
Talviaikaan siirtyminen antoi mukavasti yhden lisätunnin. Käytin sen Pohjois-Suomen kenttäyhtiöiden liikevaihtojen selvittämiseen. Lähteet: Asiakastieto.fi ja Kenttäopas 2016.
Ennen kuin ”ostaa” jonkin 450t€ +-20%/18reikää on syytä selvittää kentän ylläpitotaso ja mitä muita oheistoimintoja kenttäyhtiön liikevaihtoon kuuluu. Tai kuinka paljon siellä ylläpidetään kenttää talkoovoimin.
Tämä on tärkeä pointti.
Fonectan kautta löysin 4 viimeisen vuoden liikevaihdon.
Vuosaari oli vielä vuonna 2012 liikevaihdoltaan 903t€ mutta 2015 liikevaihto oli 1425t€.
Toinen ihmeellisyys on tuo Kalajokilaakson Hopeagolf (Nivala, joka on tekopitäjäni) liikevaihto on pyörinyt 100t€ kieppeillä. Kenttä ei nyt loistava ole mutta kestää vertailun monen Uudenmaan kentän kanssa. Vanha ysi on pienine viheriöineen omanlaisensa, uudempi takaysi on jo normaali niin mitoiltaan kuin kunnoltaankin. Kenttä on rakennettu pitkälti ylläpidettävyyden ehdolilla, mm ravirata toimii Rangealueena.Kolmas ihan vain vertailun vuoksi: Toriseva golf (9r) Virroilla, se on mökkipaikkakuntaani lähin golfkenttä. Liikevaihto on pyörinyt 150… 170t€ välillä. Niissäkin olosuhteissa sinnitellään pitkälti talkoovoimin ja pelataan golfia. Pelaajista tai paremminkin pelimaksujen maksajista on niukkuutta.
Näistäkin esimerkeistä näkee selkeästi, että pitää tuntea muutakin kuin golfia, jotta ymmärtää miten asiat toimivat. Tuskinpa Nivalaisten systeemiä voidaan Uudenmaan alueelle siirtää.
Liikevaihtolukuja on mielenkiintoista tarkastella, mutta pelkästään niitä analysoimalla ei taida tosiaan kovin paljon johtopäätöksiä voida tehdä. Jotain kuitenkin eli 1) liikevaihdon suuruus vaihtelee ehkä yllättävänkin paljon ja 2) kentän reikämäärällä ei näköjään ole ollut vaikutusta reikäkohtaiseen liikevaihtoon ja 3) Uudenmaan kentillä keskimääräinen liikevaihto ja sen mediaani ovat korkeammalla tasolla kuin muualla maassa.
Pitäisi pureutua paljon syvemmälle toimintojen analysointiin. Tähän aiheeseen liittyen suosittelen lukaisemaan mm. seuraavat muistaakseni jo aiemminkin palstalla viitatut tutkielmat:
– v.2010 gradu”Golfosakeyhtiöiden suorituskykymittarit ja niiden vertaaminen benchmarkingin avulla”: http://epub.lib.aalto.fi/fi/ethesis/pdf/12420/hse_ethesis_12420.pdf.
– v.2015 gradu ”GOLFYHTIÖN OSAKKUUS – CROSS-SECTIONAL FIELD STUDY UUDENMAAN GOLFYHTIÖISTÄ”: https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/97511/GRADU-1435225941.pdf?sequence=1
Eli PG vaan jatkaa gradussa esitettyjen toimintaa koskevien lukujen jalostamista … saattaisi niitä myös FGMA:ltakin suoraan saada, liekö niitä antaisivat …
Nykyisin elokuvat, kuntosalit, puhelut, terveydenhoito (vakuutusten muodossa), autojen huollot ja moni muu halutaan maksaa yhteen järjestelmään sitoutuen kuukaúsi- tai vuosimaksuilla. Lähes kaikissa tapauksissa vähemmän palveluita käyttävät subventoivat enemmän käyttäviä.
Oletteko ihan varmoja että golfissa pitäisi siirtyä kohti kierrosmäärästä riippuvia maksuja? Mielestäni ei.
Rajoittamattoman pelioikeuden yksi parhaita puolia on, että omalle kentälle voi mennä pelaamaan juuri haluamansa määrän golfia. Eikä edes tarvitse päättää määrää lähtiessään. Jonain päivänä menee 18 reikää, toisena 9 ja välillä 3 reikää. Vieraskentillä käydään Kultakortin tai kenttien välisten alennusten turvin edullisesti. Se on nykypäivää.
Niille jotka haluavat pelata kertamaksuilla tai Supergolfilla löytyy Vihdit, Paloheinät, Vantaan golfpuistot ja tietysti yhtiöjärjestyksen takia persugolfiin sidotut kentät. Muille kentille ei pitäisi alle 80€:n greenfeellä sitoutumattomien päästä.
Vähenevät pelaavat osakkeet voivat olla myös etu. Hyvin toimivalle kenttäyhtiölle pelaava osakas on huonompi kuin pelaamaton osakas. Vapaan pelioikeuden kun voi myydä 25% yhtiövastiketta korkeampaan hintaan.
Koira kommentoi asiaa kenttäyhtiön kannalta ja ihan oikein.
Osakkaan kannalta tilanne toki voi olla toinen. Jos ”lepäävän” pelioikeuden voi myydä 25 % korkeampaan hintaan kuin vastike, osan tuosta pitäisi ilman muuta kuulua osakkaalle.
Taulukot kenttien liikevaihdoista on ihan mielenkiintoista katsoa. Niillä ei kuitenkaan ole kovin suurta merkitystä, jos mietitään ”Millainen malli nykyisen tilalle”.
Jos malli on ”suljettu kenttä”, osakkaita on nykyistä vähemmmän ja osakas maksaa nykyistä enemmän. Uskoisin, että tämä ei ole useimmille ongelma kentillä, joilla tämä malli voisi olla mahdollinen.
Jos malli on ”kaupallinen” tai ”operaattori”, tarkoittaa se sitä, että joku ottaa riskin. Riskistä pitää saada korvaus, joka tarkoittaa nykyistä korkeampia pelimaksuja, oli ne sitten mitä muotoa tahansa.
Kun kenttien taloutta noin yleisellä tasolla katsoo, tapana näyttää olevan tappiollinen tulos.Aaiemmin tuosta keskusteltiin kovastikin ja moni todisteli, että tuo on aivan ”ok” toimintatapa. Niin se onkin, jos osakkaat maksavat viulut, ei ole väliä maksetaanko pienempää hoitovastiketta ja kuitataan korjaukset rahoitusvastikkeella. Jos osakkaat eivät olekaan sitoutuneet rahoitukseen, pitää nuo korjaus- ja investointirahat kerätä pelaajilta kausittain. Tämäkin tulee nostamaan pelaamisen hintaa.
kysymys onkin, kuinka paljon ollaan valmiita maksamaan pelaamisesta. Onko 100 € kertamaksu ja 1500 € kausimaksu / 18 reikää vielä mahdollinen ? Ja tähän väliin ehkä 5 kierrosta 450 € ja 10 kierrosta 800 € ?
Kun taloudelliset realiteetit on paalutettu, voi alkaa miettimään yksityiskohtia.
koira: Nykyisin elokuvat, kuntosalit, puhelut, terveydenhoito (vakuutusten muodossa), autojen huollot ja moni muu halutaan maksaa yhteen järjestelmään sitoutuen kuukaúsi- tai vuosimaksuilla. Lähes kaikissa tapauksissa vähemmän palveluita käyttävät subventoivat enemmän käyttäviä.
Oletteko ihan varmoja että golfissa pitäisi siirtyä kohti kierrosmäärästä riippuvia maksuja? Mielestäni ei.
Markkinoilla kilpailevat keskenään erilaiset business mallit lähes joka toimialalla ja minusta se on hyvä. Monelle perinteiselle alalle ovat tulleet kk-veloitukset, kuten kuntosaleille, puheluihin ja partureihin. Se ei ole kuitenkaan syrjäyttänyt perinteisiä kertamaksuihin perustuvia malleja, joilla on on suuri asiakaskunta.
Minusta golfissa pitäisi samalla tavoin olla erilaisia business-malleja, jotka kilpailisivat keskenään. Asiakas voisi sitten valita mieleisensä mallin riippuen omista mieltymyksistään tai halustaan vaihtaa tarjoajaa – aivan kuten parturien tapauksessa.
Osakkuus-malli tekee innovoinnin mahdottomaksi, kun pakkovastike-hinnoittelu on golf-yhtiölle helpoin malli, etenkin vähän pelaaville. Samalla se on kuitenkin epäsopivin vähän pelaaville tai sellaisille, jotka haluavat pelata eri kentillä vaihdellen. Siksi golfin kehityksen kannalta olisi suotavaa, että osakkuus ja business-mallit eriytyisivät toisistaan, jolloin business-malleille tulisi enemmän mahdollisuuksia innovoida. Luulen, että lyhyellä tähtäimellä monilla golfyhtiöillä tulisi haasteita, mutta jo muutaman vuoden kuluttua toimiala kehittyisi, jos businessmalleja olisi enemmän.
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tässä kenttäosakeyhtiöiden liikevaihdot Lounais-Suomesta 2015. Lähde http://www.asiakastieto.fi
Talviaikaan siirtyminen antoi mukavasti yhden lisätunnin. Käytin sen Pohjois-Suomen kenttäyhtiöiden liikevaihtojen selvittämiseen. Lähteet: Asiakastieto.fi ja Kenttäopas 2016.
Ennen kuin ”ostaa” jonkin 450t€ +-20%/18reikää on syytä selvittää kentän ylläpitotaso ja mitä muita oheistoimintoja kenttäyhtiön liikevaihtoon kuuluu. Tai kuinka paljon siellä ylläpidetään kenttää talkoovoimin.
Tämä on tärkeä pointti.